Redbreast

Redbreast Lustau Edition 46%

Kävin monen vuoden tauon jälkeen viime syksynä Irlannissa ja maistelin taas vähän paikallisia viskejäkin. Sitten tänä talvena osallistuin odottamattomaan sokkotastingiin, jossa oli laaja kattaus irkkuja. Yllätyksekseni tunnistin Redbreastit joukosta varsin helposti.

Nyt nuotitukseen päätynyt Redbreastin Lustau Edition on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Olen maistanut tämän parikin kertaa eri yhteyksissä, mutta nyt vasta tuli sopiva hetki kirjata mietteet ylös.

Redbreast Lustau Edition

(46%, OB, +/- 2024, 5 cl miniature)

Tuoksu: Miellyttävä yhdistelmä kuivattuja hedelmiä, rusinaa ja keksimäisyyttä. Taustalta tulee läpi paahtunutta puuta ja pientä glyserolimaista kitkeryyttä, mutta kokonaisuus pysyy silti oikein nätisti kasassa. Pähkinäisyyttä, luumua, herukkaisuutta. Mokkanahkaa, hunajaa, sherryä. Pientä suklaata ja siirappiakin. Vesilisä availee vähän raikasta marjaisuutta ja sitrusta, omenaakin.

Maku: Sherryisen makea ja kauniin hedelmäinen, mutta pienellä kitkeryydellä varustettuna. Viinisyyttä, suklaata, keksimäistä makeutta, fariinisokeria. Pientä pippurisuutta ja herukkaista hapokkuutta, inkivääriä ja hunajaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri suorastaan muhkea. Jälkimaku on edelleen täynnä makeaa sherryä ja siirappista tölkkihedelmää, toskaomenaa, suklaisuutta ja digestiivikeksejä. Pähkinäisyys ja kuivatut hedelmät pysyvät hyvin kyydissä mukana. Miellyttävää nahkaisuutta ja tummaa yrttisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa maitosuklaata ja makeaa marjaisuutta.

Arvio: Olen alkanut vuosien saatossa pehmentyä, koska saatan jo sanoa pitäväni tästä. Ihan parhaita irlantilaisia perustason viskejä. 85/100

Redbreast 12 yo 40%

Aloitin Redbreastin kanssa hiukan väärästä päästä, kun maistelin ajatuksella ensiksi 21-vuotiaan ja sitten vasta ryhdyn perehtymään tähän nuorempaan.

Olen tätä kyllä muutamaan kertaan ennenkin maistanut, joten ihan kylmiltäni en hommaan sentään ryhdy. Mutta irkkujen kanssa on ollut vaikeaa, yritän edelleen ymmärtää näitä.

Redbreast 12 yo

(40%, OB, +/- 2015, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäteetä, maltaisuutta, hunajaa. Rutkasti makeaa tammisuutta. Hiukan likainen öljyisyys peittää alleen enimmän vaniljan. Mangoa, banaania ja makeaa hedelmää löytyy kuitenkin kiitettävästi. Kokonaisuus on aavistuksen sekava, osin jopa hikinen.

Maku: Parempi kuin tuoksu antaa odottaa. Hedelmäisyys on paksua ja runsasta, siirappisuudessaankin miellyttävän raikasta. Banaani ja mango ovat hyvin esillä. Rapeaa maltaisuutta ja hiukan kitkerää hedelmäteetä riittää, samoin makeaa tammisuutta. Suutuntuma on kermainen, itse asiassa näillä volteilla vetisyys ei tule pätkääkään mieleen. Jälkimaku on aluksi suorastaan erinomainen, hedelmäisyys pistää uuden vaihteen silmään ja vaniljaisuus tukee sitä hienosti. Nopeasti suutuntuma kuitenkin kuivuu ja raikkaan hedelmän tilalle parkkeeraa pirun kitkerä tammi, joka purkaa vielä kireät mausteensakin samaan läjään. Hapokkuutta, inkivääriä, kanelia, kaakaojauhetta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Tässä on hetkensä, mutta silti siihen on vielä paljon matkaa, että pystyisin tällaisista viskeistä oikeasti innostumaan. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Redbreast 21 yo 46%

En ole koskaan ollut mikään suuri irkkuviskin ystävä, vaikka Irlanti on minulle maana tärkeä ja läheinen. Kolmeen kertaan tislatuissa viskeissä on lähtökohtaisesti liian ohut runko omaan makuuni, minkä lisäksi mallastetun ja mallastamattoman ohran yhdistelmä tuottaa aina tiettyä karvautta, johon en ole tykästynyt.

Päätin kuitenkin lähteä taklaamaan ennakkoluulojani vielä kerran. Lasiin laskeutui Midletonin tuotantoa sieltä paremmasta päästä, 21-vuotiasta Redbreastia ex-bourbon- ja ex-olorosotynnyreistä. Jälkimmäiset tynskät ovat olleet jopa ihan first filliä. Ehkä tämä viski vakuuttaa minut lopullisesti irlantilaisen pot still -viskin suhteen – tai sitten ei.

Redbreast 21 yo

(46%, OB, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Omenainen, vaniljainen, minttuinen. Varsin helppo, iästä huolimatta. Tiettyä jyväisyyttä ja glyserolia, mutta mausteisuutta ja hienostunutta syvyyttä myös. Sitruksisuutta, hapokkuutta.

Maku: Vaniljainen ja hapokkaan omenainen. Sitruksisuutta, limettiä ja sitruunankuorta. Kepeää suklaisuutta, joulukakun mausteita, pientä luumua. Suutuntuma on tavallaan täyteläisen öljyinen mutta siitä huolimatta runko jossain määrin… ohut. Jälkimaku on sitruunainen, omenainen, tamminen ja kevyen paahteinen. Minttu voimistuu. Glyseroli ja tietty alkoholisuus eivät katoa mihinkään, vaikka sitrus peittää osan. Keskipitkä, mutta omalla tavallaan varsin hienostunut finaali.

Arvio: Syvyyttä ja leveyttä enemmän kuin nuoremmissa irkkukollegoissa. Kovasta yrityksestäni huolimatta en pääse tähän täysin sisään. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 5).