Maistossa pitkästä aikaa Tomintoulia, joka ei tunnu olevan suomalaisten viskiharrastajien suosiossa. Myös omat kokemukseni Tomintoulista ovat olleet luvalla sanoen kehnoja.

Annetaan kuitenkin tuoreelle pullotteelle mahdollisuus. Voltit ovat kuitenkin nykyisellään jo asiallisella tasolla eivätkä enää absoluuttisella alarajalla.

Tomintoul 14 yo

(46%, OB, +/- 2019, 5 cl miniature)

Tuoksu: Omenaa ja aamupuuroa. Märän pahvinen sävy on heti kimpussa. Runsaasti ruohoisuutta ja tuoretta tammea, hedelmäistä leivonnaista ja kukkaisia piirteitä. Maltaisuus on hallitsevaa. Hiukan ananasta, sitruksisuutta ja vaniljaisuutta. Ei erityisemmin säväytä. Vesilisä tuo kaktusta ja vahamaisuutta esiin.

Maku: Parantaa tuoksusta. Sitruuna on heti hallitsevaa ja hedelmäisyys muutenkin raikasta. Key Lime Pie saa seurakseen omenaviineriä ja briossia. Maltaisuus ja tammisuus tekevät tästä hyvin nuoren oloisen, tiettyä jyväisyyttä ja paljautta riittää, ruohoisuutta ja puuromaisuutta. Ananasta, päärynää, hedelmäsiirappia ja öljyisyyttä. Suutuntuma on melko kevyt ja harmiton, vaikka pientä mausteisuuttakin sentään löytyy. Jälkimaku on sitruunainen ja maltainen, puuromainen ja hiukan pahvinen. Mausteisuus nousee niskan päälle, pippuria ja kanelia kaiken ruohoisuuden seassa. Melko kuiva ja heinäinen yleisilme, tammi kiristelee ikenissä. Melko lyhyt finaali. Vesilisä tuo mukaan oudon metallisen sivuäänen.

Arvio: Kohtalaisen harmiton Tomintoul. Ryhtiä on jo ihan mukavasti, mutta pahvista en tykkää. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Tiedän, että monille Tomintoul edustaa kenties maailman lenseintä mallasviskiä. Silti sillekin täytyy antaa mahdollisuus.

Tomintoul 33 yo

(43%, OB, +/- 2009, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiininen ja aromikas. Alkuun tunkkainen maltaisuus hälvenee vähitellen, kun viski saa pyöriä lasissa. Nätti sherryisyys, hyvin integroitunut tammen kanssa. Kirsikkaa, suklaajäätelöä, vaniljaviineriä, kovia toffeekarkkeja. Tiettyä esanssisuutta, ja toki maltaisuus säilyy taustalla puuromaisena, melkein pahvisena. Mutta yleisvaikutelma on oikein mukava ja kutsuva.

Maku: Voimakas appelsiini, jota maltaisuus tukee. Melko lenseä perusmaku, tuoksusta tulee takapakkia. Suutuntuma on öljyinen mutta mehumainen, kevyt kaikkineen. Odotuksia nuorempi profiili, piirteet ovat pinnassa eikä tammi ala puhutella kuin vasta maun loppuvaiheessa. Mukava mausteisuus, kirveliä ja minttua. Toffeemaista makeutta, piparminttukarkkia, hunajaa, jotain kuivakakkumaista hedelmäisyyttä. Jälkimaku on korostuneen minttuinen, sherryinen, miedon tamminen, maltainen, vähän tasapaksu mutta ilahduttavan pitkä.

Arvio: Pitkä ikä ei nosta viskiä sille tasolle, jota voisi odottaa. Ihan maistuva silti. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 86/100 (per 2).

Moderni, vasta vuonna 1965 perustettu Tomintoul suosii viskeissään kevyttä makuprofiilia, ja suurin osa sen tuotannosta menee Whyte & Mackayn sekoitteisiin. Single malt -puolella Tomintoul ei varsinaisesti nauti suurta suosiota.

Tomintoul 16 yo

(40%, OB, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen. Hiukan käynyt vaikutelma, hiivaa ja omenasurvosta. Häivähdys mätää appelsiinia. Lager-olutta, cornflakes-muroja. Hedelmämix-mehua. Märkää ruohoa.

Maku: Appelsiinimehua miedolla sherryllä terästettynä. Body on hyvin hento ja maku kevyt. Maltaisuus on ainoa, joka todella tuntuu: tämä on kuin vahvistettua, hedelmäistä lageria. Mausteisuutta sentään löytyy hiukan, kanelia ja minttua. Jälkimaku on hedelmäinen, maltainen, kevyt ja lyhyt.

Arvio: Kevyt perusviski. Tätä voisi juoda hyvällä omallatunnolla myös jäillä. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).

Tomintoul on moderni tislaamo, perustettu vuonna 1965 ja laajennettu nykyiseen kokoonsa vuonna 1974. Korkeat tislauspannut aiheuttavat paljon takaisinvirtausta, joten viski on kevyttä. Valtaosa tuotannosta kuluu Whyte & Mackayn sekoiteviskeihin.

Tislaamon kymppivuotias on valmistajansa ilmoituksen mukaan kypsynyt osin entisissä bourbontynnyreissä, osin hogshead-kokoisissa bourbontynnyreissä (225 litraa, refill) ja osin oloroso-sherryyn käytetyissä butt-kokoisissa tynnyreissä (500 litraa).

Tomintoul 10 yo

(40%, OB, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Kukkainen. Ruohoa ja apilaa. Maltainen, oluen vivahteita. Tiettyä kuparisuutta ja vähän märkää villasukkaa. Mätää appelsiinia? Kirpeys on tukahdutettua, tuoksu ei aukea. Hyvin kevyt vaikutelma.

Maku: Hennon maltainen. Kukkia ja hedelmiä, mieto ensituntuma. Blendimäinen kainous vaivaa. Ruohoisuus on silti puhdasta. Body on niin ohut, että viskistä on vaikea saada otetta. Orvokkimainen hentous jatkuu vaisuun jälkimakuun saakka. Lopussa tuntuu kuin olisi juonut vodkaa, samanlainen tylppä alkoholimaisuus nousee pintaan. Jälkimaku haipuu kevyen maltaisena nopeasti pois.

Arvio: Kevyin maistamani single malt. Ryhditön. Ei silti huono, vain mitäänsanomaton. 74/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 75/100. Dramming 71/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 3).