Month: elokuu 2016

Laphroaig Lore 48%

Lore on alkuvuonna 2016 markkinoille saapunut uusi NAS-pullote Laphroaigilta. Kypsytyksessä on sekoiteltu niin isoa ex-bourbonia, uutta tammea, ensimmäisen täytön sherrytynskiä kuin quarter caskejakin. Kaikkineen kuutta eri viskiä, seitsemänvuotiaasta 21-vuotiaaseen.

Käsittääkseni tästä on tarkoitus tulla korvaava pullote 15-vuotiaalle ja 18-vuotiaalle, niin, että joka vuosi lävähtää uusi erä markkinoille. En jotenkin osannut ottaa tätä Lorea julkaisuhetkellä kovin tosissani (”The richest Laphroaig ever”), mutta nähtävästi tämä on tullut jäädäkseen.

On tämä tässä jo hetken odottanut maistoa, joten otetaan nyt sitten tyypit. Speksien perusteella tämä ei voi olla ihan kelvotonta.

Laphroaig Lore

(48%, OB, NAS, 2016, 70 cl)

Tuoksu: Merellinen, mineraalinen ja kuivan turvesavuinen. Tyylikäs ensivaikutelma, hapokkuutta ja tuhkaisuutta sekä hunajaa ja hedelmää sopivassa suhteessa. Mieto lääkemäisyys ja sitruksinen vahamaisuus toimivat myös hyvin yhteen. Omenaa (tarte tatin), siirappia, pähkinää. Vesilisä availee eucalyptusta.

Maku: Vahamainen, hedelmäinen ja selvästi makeammin turpeinen kuin tuoksu antoi odottaa. Suolaisuus on pinnassa, pippurisuus ja tammi tuovat reippaasti potkua tähän. Klassista Laphroaigin lääkemäisyyttä. Hapokasta omenaa, sitruunaa, makeaa hedelmätorttua. Suutuntuma on pehmeän vahamainen ja makuprofiili hyvin keskittynyt. Salmiakkilakritsia, hiukan tervaisuutta, toffeeta. Jälkimaku on varsin lääkemäinen, napakan turvesavuinen ja suolainen. Tiettyä rasvaista suklaisuutta on mukana, samoin hedelmää. Tammea, pippurisuutta, yrttisyyttä ja merellisyyttä. Melko pitkä, lujaotteinen ja mielenkiintoinen finaali. Vesilisä korostaa makeita, melkein ylikypsiä hedelmiä. Tietty viikunaisuus tulee myös mukaan.

Arvio: Ylitti odotukset kevyesti. Oivallista tavaraa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100. Whisky Magazine 85/100 (Chris Goodrum), 90/100 (Joel Harrison).

Rosebank 20 yo 1991/2011, SMWS 25.59, 53,8%

Jos minulta kysytään, Glenkinchie olisi saanut mennä ja Rosebank olisi pitänyt säilyttää. Aina nykyään kun näitä Rosebankeja vielä kohtaa, iskee pieni haikeus.

Nyt maistelussa Scotch Malt Whisky Societyn pullottamaa Rosebankia, aiempien kokemusteni perusteella parhaassa iässä. Taas on liikanimi kohdallaan: nyrkkeilyhanskoja ja miekanpistoja.

Rosebank 20 yo 1991/2011, SMWS 25.59

(53,8%, Scotch Malt Whisky Society, 1.7.1991–10/2011, Cask No. 25.59, ’Boxing gloves and rapier thrusts’, Refill Ex-Bourbon Barrel, 210 bts., 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja voimakkaan tamminen. Runsaasti akaasiahunajan makeutta ja vaniljaa. Kukkainen ja ruohoinen puoli on hienosti esillä, samoin koko hedelmäsalaatin kirjo: ananasta, banaania, viinirypäleitä, päärynää. Käsivoidetta, huonekaluvahaa. Kukkea kokonaisuus. Vesilisä nostaa esiin sitruksisuutta ja pientä hapokkuutta.

Maku: Alkuun varsin läpitunkematon, tamminen ja mausteinen, mutta kun maku lopulta räjähtää, se on menoa. Hedelmäsalaatti on runsas ja mahtava. Ananas, päärynä, banaani, rypäleet, kiivi, kaikki löytyy konsentroituneena pienestä pisarasta. Vaniljaa, hiukan siirappia, neilikkaisuutta, napakkaa sitruksisuutta, makeahkon valkoviinimäistä hapokkuutta. Suutuntuma on öljyinen mutta tietty kuiva purevuus tässä kuitenkin on mukana. Jälkimaku yhdistää hienosti pippuriset mausteet, hedelmäisen makeuden ja tammen kuivumisen. Kukkaisuutta, ruohoa, vahamaisuutta, vaniljaa. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo suolaisuutta pintaan.

Arvio: Hieno viski. Nyrkkeilyhanskat jäivät vain naulaan – tässä ei tunnu tippaakaan salihanskojen hikeä tai tunkkaisuutta, enemmänkin vain hedelmäistä pirskahtelevuutta ja öljyn painavuutta. 89/100

Highland Park 18 yo 43% (2016)

Highland Parkin noin kymmenen vuotta sitten julkaisema 18-vuotias sai maistelussa rinnalleen tämän aivan tuoreen pullotteen.

Olen tästä uudestakin pitänyt kovasti, mutta edelliset nuotit ovat peräisin melkein neljän ja puolen vuoden takaa. Tuli aika ottaa uusi otto samasta aiheesta, kun sattui tuo vuoden 2006 pullote rinnalle.

Highland Park 18 yo

(43%, OB, +/- 2016, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja turpeinen. Aivan eri tavaraa kuin kymmenen vuoden takainen viski. Puuromaisuutta, leipää, pientä ummehtuneisuutta. Runsas, pehmeä turvesavu. Hunajaisuutta, havuja ja kanervaa löytyy, kuten asiaan kuuluu. Reipas sitruksisuus, suolaista voita. Todella hedelmäinen kaikin puolin.

Maku: Todella mielenkiintoinen yhdistelmä toffeemaista makeutta, turvesavua ja suolaisuutta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja runsas, selvästi järeämpi kuin varhaisemmassa versiossa. Suklaisuutta, kermaista pehmeyttä, kinuskia. Tölkkihedelmiä. Maltaisuus jää tuoksuun verrattuna taka-alalle. Hunajainen makeus ja yrttinen pistävyys toimivat hyvin yhteen. Jälkimaku alkaa varsin tummana ja yrttisenä, kunnes aukeaa hunajan ja toffeen kautta kanervaiseen ja runsaan sitruksiseen vyöryyn. Suolaisuus on pinnassa, turvesavukin löytyy kaivelematta. Palanutta puuta, paahteisuutta, makeaa hedelmää. Melko pitkä finaali.

Arvio: Omassa sarjassaan edelleen hieno viski. Edustaa silti turpeisuudessaan ja paksussa toffeemaisuudessaan selvästi modernimpaa viskityyliä kuin vuoden 2006 versio. 90/100

Highland Park 18 yo 43% (2006)

Highland Parkin aiemmalla etiketillä varustettu 18-vuotias oli monen suosikkiviski, jonka olemus vaihtui uudenlaisella pakkauksella vuonna 2006. Käsillä oleva versio lienee niitä viimeisiä eriä, joka sattui käteen.

Nyt siis maistelussa rinnakkain tämä noin kymmenen vuotta vanha Highland Park 18 yo ja uusin versio. Jo värin puolesta tämä vanhempi näyttää hiukan tummemmalta.

Highland Park 18 yo

(43%, OB, +/- 2006, 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja hunajaisen makea, kevyen yrttinen ja kauniilla tavalla sherryinen. Mausteet tuntuvat pehmeinä ja tammessa on huomattavan ikääntynyt, kuiva sävy. Kanervaisuutta ja lakritsia, selvästi erottuva anis. Hiukan sitruksisuutta ja kukkaisia sävyjä. Todella elegantti kokonaisuus.

Maku: Silkkisen pehmeä ja makean sherryinen. Kuiva tammi ja siihen liittyvät apilaiset ja metiset sävyt pysyvät tuoksun tapaan keskiössä. Tölkkihedelmää, ananasta ja persikkaa, hiukan siirappisuutta myös. Likaisen rasvaisessa puolessa tulee mukana aavistus turpeisuutta ja kanervaa sekä havuja. Suutuntuma on melko täyteläinen, mutta voltit ovat kiistatta alarajalla. Jälkimaussa pippuriset ja muutenkin mausteiset sävyt nostavat roimasti päätään. Lakritsia, vaahterasiirappia, toffeeta, kihelmöivää yrttisyyttä, sitruksisuutta, hapokkuutta. Kaunis havuisuus ja pieni turvesavun häivähdys lopussa. Pitkä ja varsin tyylikäs finaali.

Arvio: Pidän tästä valtavasti, olen aina pitänyt. Old skool -klassikkokamaa. Edustaa profiililtaan selvästi vanhaa liittoa verrattuna tuoreeseen pullotteeseen. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 12).

Bowmore Dawn 51,5%

Dawn oli portkypsytettynä jatkoa Voyagelle, mutta ei koskaan noussut samaan asemaan. Numerointiakaan ei pulloissa enää ole. Mutta siitä huolimatta viski vaikuttaa erittäin lupaavalta.

Bowmore Dawn

(51,5%, OB, +/- 2002, Ruby Port Finish, 70 cl)

Tuoksu: Marjaisa, viininen ja mehukkaan turvesavuinen. Upea laventeli on välittömästi tunnistettava. Salmiakkia, tervaa, mustaviinimarjaa, kypsää punaista omenaa. Viinisyys kääntyy melkein nahkaiseksi. Yrttejä, mentholia. Paahtoleipämäinen paahteisuus. Hieno on. Vesilisä tuo erikoista tallisuutta ja multaisuutta esiin.

Maku: Pehmeän viininen ja salmiakkinen. Mustaviinimarjaa, makeaa viinisyyttä, kuningatarhilloa, luumua. Laventeli on kauniisti pinnassa, turvesavu pysyttelee nätisti taustalla. Profiili on selvästi kepeämpi kuin suuresti rakastamassani Voyagessa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä. Jälkimaku alkaa makean marjaisana ja laventelisena, taittuu tammen ja savun kautta viinisyyteen ja suolaan. Salmiakkia ja tervaa riittää, mutta tunnelma säilyy melko kevyenä loppuun asti. Melko pitkä ja makea finaali. Vesilisä saa makeuden esiin vielä karkkisempana ja imelämpänä.

Arvio: Imelyydessäänkin hieno viininen Bowmore. Jää silti pykälän Voyagen loistavuudesta. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 14). Smoke On The Water, ”Makea ja maukas, onnistuneesti viinikypsytetty Bowmore”.

Laphroaig 30 yo 43%

Vielä yksi dream dram saapui lasiin Bowmoren 25-vuotiaan keraamisen pullotteen ja Port Ellenin 11th Releasen jälkeen. Kova on paikka, mutta kunnollisen tauon jälkeen Laphroaigin 30-vuotiaalla on silti aito mahdollisuus – niin kuin pitää ollakin. On tätäkin tullut katseltua vuosikaudet. Nyt pistetään lasiin ja maistetaan pois.

Laphroaig 30 yo

(43%, OB, +/- 2006, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen ja erittäin intensiivinen. Lääkemäisyys on synkässä luonteessaan aivan omaa luokkaansa. Lakritsia, suolaisuutta, kuivahkoa tammea. Nokea, hiiltä, savumakkaraa. Omenaa, mentholia. Vesilisä availee minttuisia ja hienon vaniljaisia sävyjä.

Maku: Lääkemäinen ja savuinen, erittäin yrttinen ja intensiivinen. Loistava mineraalisuus, suolaa ja antiseptisia aineita. Apteekin salmiakkia, runsasta omenaa, terävää marjaisuutta ja hapokkuutta. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen, mikään tässä ei kaahaa. Mentholia, kuivaa tammisuutta, mustapippuria. Jälkimaku on kuiva ja tiivisrakenteinen, yrttinen ja upean salmiakkinen. Tervaa, nokisuutta, vaniljaa, raikasta marjaisuutta, minttua. Pitkä ja tasaisesti kuivuva finaali, jonka mehukkuus on loistavalla tasolla. Vesilisä saa tietyt kurkkupastillisen tervaiset sävyt pintaan.

Arvio: Erinomainen, tummasävyinen ja vakuuttava Laphroaig. Upea viski. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 15).

Port Ellen 32 yo 1979/2011, 11th Release 53,9%

Port Ellenit alkavat olla jo sen verran harvassa, että on iskettävä kiinni, jos jossain pääsee maistamaan. Nyt maistelussa on 11th Release, jonka perään olen katsonut kaihoisasti jo usean vuoden ajan. Odotukset ovat niin tapissa, että se hiukan jo pelottaa.

Port Ellen 32 yo 1979/2011, 11th Release

(53,9%, OB, 1979-2011, 11th Release, American and European oak casks, 2988 bts., 70 cl)

Tuoksu: Heinää ja voitoffeeta, mineraalisuutta ja kuivaa savua. Merellisyyttä ja köyttä, laituria ja märkää kalliota. Kuivaa tammisuutta, napakkaa yrttisyyttä, mentholia. Sitruksisuutta ja hiukan öljyä. Kuivattuja hedelmiä, kevyttä omenaisuutta. Hieno balanssi kuivien ja mehevien sävyjen kesken. Upea. Vesilisä nostaa suolaa, salmiakkia ja tuhkaisuutta pintaan.

Maku: Suunnaton. Erittäin iso ja runsas kokonaisuus, jossa kuiva tammi, mineraalisuus, voitoffee ja savu ottavat mittaa toisistaan. Herukkaa, omenalohkoja, sitruunaa. Mahtava suolaisuus. Tervaa, salmiakkia, runsaasti mustapippuria. Öljyinen ja suurimuotoinen suutuntuma. Heinää, kuivaa ruohoa. Jälkimaku on erittäin mehukas, hedelmäinen ja mineraalinen. Valtavasti pippuria, joka on silti loistavasti balanssissa. Suolaa, ruohoisuutta, heinää, savua, nokea. Mentholia ja piparminttua, sitruksisuutta ja öljyisyyttä. Erittäin pitkä ja kompleksinen finaali, jonka taustalta nousevat sävyt eivät tunnu loppuvan koskaan. Vesilisä avaa hienosti yrttisyyttä ja tammen monia ulottuuksia.

Arvio: Täydellisyyttä lähestyvä Port Ellen, kompleksinen ja samalla tasapainoinen huippuviski. Silkkaa juhlaa. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 95/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 6).

Bowmore 25 yo Ceramic 43%

Bowmore julkaisi jossain vuosien 1995 ja 2000 välillä tällaisen keraamisen pullotteen, joka pakattiin hienoon laatikkoon silkkikääreiden keskelle. Harvemmin näitä enää missään näkee, ja nyt kun sattui kohdalle, pitihän tämä maistaa.

Bowmore 25 yo Ceramic

(43%, OB, late 1990s, ’Moonlight’ / ’Seagulls’, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja omenainen, mehukkaan kukkainen ja miedon turpeinen. Runsas mineraalisuus, suolakiveä ja märkää laituria. Pientä rusinaisuutta, omenassa on kypsä sävy. Hiukan keltaista luumua, siideriä. Maukas tervaisuus ja lakritsisuus on mukana. Herkkua. Vesilisä avaa hiukan anista ja minttua.

Maku: Hedelmäinen ja runsaan mausteinen. Aprikoosia, omenaa, edelleen sitä keltaista luumua. Selvästi enemmän turvesavua kuin tuoksussa. Hiukan hiilisyyttä ja jopa ripaus nokea taustalla. Yrttinen ja herukkainen kepeys leijuu vetten päällä. Suutuntuma on kevyen öljyinen ja body keskitäyteläinen. Jälkimaku on salmiakkinen, savuinen ja maukkaan hedelmäinen. Herukkaa, omenaa, mineraalisuutta, hiukan minttua, kukkaisia sävyjä. Maukas, varsin pitkä finaali. Vesilisä saa pientä happamuutta ja mustaa teetä esiin.

Arvio: Tasapainoinen ja maukas Bowmore. Jos maussa olisi vielä hiukan enemmän ryhtiä, kyseessä olisi todellinen huippuviski. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 90/100 (per 1). Smoke On The Water, ”Pienistä puutteista huolimatta hyvä Bowmore”.

Kilchoman Loch Gorm 2016 Edition 46%

Neljäs Loch Gorm on noin kuusivuotiasta viskiä, joka on kypsynyt koko ikänsä ex-olorosossa. Vuoden 2015 Loch Gorm oli jo niin hyvä, että tältä sopii odottaakin jotain.

Kilchoman Loch Gorm 2016 Edition

(46%, OB, 2010–2016, 4th Edition, Fresh & Refill Oloroso Sherry Butts, 14000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savua ja kumisaapasta, hiilisyyttä ja salmiakkia. Runsaasti merilevää ja suolaisia piirteitä, märkää laiturinlankkua. Pieni suklaisuus puskee myös terävänä läpi. Tietty lääkemäisyys on myös mukana, yrttistä yskänlääkettä. Rasvaista likaisuuttakin löytyy. Mehukas kaikkineen. Vesilisällä löytää ruohoisuutta ja hiukan minttua.

Maku: Kinuskinen ja suklainen, toisaalta taas hiilisavuinen ja rasvainen. Runsaasti yrttiliköörimäisyyttä. Siirappinen ja rusinainen puoli tarjoilee myös ylikypsää hedelmää ja sitruksisuutta. Turvesavu on paksua, lakritsinen ja suolainen vivahde toimii sen kanssa hyvin. Tammisuutta ja mausteitakin riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja sellainen, että tätä on varsin helppo lähestyä – niin sanottu dokabiliteetti on korkealla tasolla. Jälkimaku tuo nuorekkaita sävyjä pintaan, aktiivista tammea ja raakaa turpeisuutta. Omenaa, sitruunaa, rusinaa, toffeeta, hiiltä ja kumimaista sävyä. Yskänlääkettä ja yrttejä. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa pippurin erottumaan selvemmin.

Arvio: Ei aivan niin tykki tapaus kuin vuoden 2015 editio, mutta pätevä viski silti. 86/100

BenRiach 20 yo 1995/2015 Cask #74743, 58,9%

BenRiachin uudempaa single cask -tarjontaa Batch 12:sta. Etiketit näissä ovat kyllä halvan näköiset, siitä olen samaa mieltä monen muun kanssa. Kun ottaa huomioon, että kyse on erinomaisen tislaamon parhaasta tuotannosta.

Mutta enpä ajatellut etikettiä juoda, viskihän tässä kiinnostaa.

BenRiach 20 yo 1995/2015

(58,9%, OB, 4.5.1995–6/2015, Batch 12, Cask No. 74743, Bourbon Barrel, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäsalaattia ja öljyisyyttä. Muistuttaa jotain jykevämpää irkkuviskiä. Tammi on vahvassa roolissa, todella purevana. Toisaalta vaniljaisuutta ja hunajaakin kyllä riittää, samoin kookoskermaa ja tuoretta ananasta. Runsaasti ruohoisuutta. Vesilisä tuo kermaisuutta ja banaania pintaan mukavasti.

Maku: Erittäin öljyinen ja pureva. Toisaalta tällaisessa yliviritetyssä hedelmäsalaatissa on myös jotain aseistariisuvaa, ananas, omena ja banaani räjähtävät suussa välittömästi. Tietty siirappisuus on sentään mukana. Tammi ajaa sirkkelin kautta sisään, todella aktiivisena ja lujana. Suutuntuma on tiiviin öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Hunaja ja vanilja ovat tuomassa makeutta, mutta tammi vie tätä viskiä mennen tullen. Jälkimaku alkaa todella mausteisena ja tammisena, mutta sulaa vähitellen öljyiseksi, karkkiseksi ja hapokkaan omenaiseksi. Minttua, pientä sokerisuutta, tuoretta ruohoa. Pitkä. Vesilisä tasapainottaa makuja ja pehmentää tammen kovinta terää.

Arvio: Ikään kuin irkkuviskiä mutta isolla rungolla. Todella järeä ja tamminen tapaus. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.