Islands

Ledaig 8 yo 2005/2014, The Whisky Mercenary 51,3%

Maistossa tällä kertaa Belgian markkinoille pullotettu nuori Ledaig. Näillä uuden aikakauden nuorilla Ledaigeilla on vankkumaton fanikunta, ja viimeksi maistamani 12-vuotias Ledaig tarjosi kyllä kehuille katetta. Mitenhän tämän kanssa käy?

Ledaig 8 yo 2005/2014, The Whisky Mercenary

(51,3%, The Whisky Mercenary, 2005–2014, Bourbon Cask, 70 cl)

Tuoksu: Vegetaalisen turpeinen, sitruksinen ja suolainen. Nokea, hiiltä, paahdettuja pähkinöitä, rasvaa, oliiviöljyä. Hiukan pekonia, lakrisia, pippuria. Savukalaa, mineraalisuutta, antiseptisia aineita, jodia. Vaniljaisuutta ja omenapiirakkaakin löytyy vähitellen taustalta. Vesilisä tuo ruohoisuutta pintaan.

Maku: Todella sitruunainen ja ylipäänsä hedelmäinen. Kermaisuus ja vaniljaisuus tuovat hyvää tasapainoa varsin nokiselle ja likaiselle turvesavulle. Inkivääriä, lakritsia, lääkemäisyyttä, jodia, pekonia. Suutuntuma on melko täyteläinen ja öljyisen napakka. Merellisyyttä riittää, samoin pippurisuutta ja yrttistä purevuutta. Kirpeää omenaa, mentholia, viinikumikarkkeja. Jälkimaku on varsin sitruksinen ja lääkemäinen. Turvesavu on edelleen vegetaalisena läsnä, mutta merelliset ja mineraaliset sävyt saavat entistä enemmän tilaa. Suolaa, kirpeää omenaisuutta, oliiviöljyä, nokisuutta, savulihaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa minttua ja heinää.

Arvio: Yllättävän maukas nuori savuviski, tyylikäs ja sävykäs kaikin puolin. Ylitti odotukset kirkkaasti. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Highland Park Batch #1, That Boutique-y Whisky Company 44,7%

Käsiin sattui ensimmäinen pullote nyttemmin jo seitsemänteen erään jatkuneesta That Boutique-y Whisky Companyn Highland Park -vyörystä. Maistoin runsaat viisi vuotta sitten varsin pätevän kakkososan, ja nyt tuli sopiva hetki täydentää sarjaa.

Highland Park Batch #1, That Boutique-y Whisky Company

(44,7%, Master of Malt, NAS, 2013, 241 bts., 50 cl)

Tuoksu: Tyylikäs ja aromaattinen sherrytuoksu. Toffeeta, mehiläisvahaa, tuttua kanervahunajaa. Mustaherukkaa, vadelmaa, yrttisyyttä, pähkinäisyyttä, pehmeää turvesavua. Uuniomenaa, makeaa sitruksisuutta, rusinaa, suklaata. Nam. Vesilisä availee mentholia ja miellyttävää kukkaisuutta.

Maku: Kanervahunajaa, pehmeää turvesavua, suklaata, pähkinää, sopivasti tammen mausteita ja napakkuutta. Silkkisen pehmeä suutuntuma ja täyteläinen tekstuuri. Appelsiinia, raikasta yrttisyyttä, piparminttua, omenaa, mantelia. Öljyisiä ja aromaattisia sävyjä riittää, havuja ja kanervaa. Hyvä balanssi, tammi on mukana tyylikkäästi koko ajan. Jälkimaku on kanervainen, toffeemainen, havuinen ja tyylikkään sherryinen. Rusinaa, mustaherukkaa, kuningatarhilloa, vahaisuutta. Pientä likaista rasvaisuutta ja aseöljyä tulee esiin. Melko pitkä ja mausteisen maistuva finaali. Vesilisä tuo lisää öljyisiä tasoja ja kiteistä hunajaa.

Arvio: Odottamattoman hyvä Highland Park. Todella laadukas pullote. 89/100

Highland Park 21 yo 1992/2013, Samaroli 45%

Lasissa vaihteeksi kohtalaisen ikääntynyttä Highland Parkia italialaisen Samarolin ehtymättömistä varastoista. Tynnyristä ei ole tietoa, mutta kovasti tämä ex-bourbonilta tuoksahtaa.

Highland Park 21 yo 1992/2013, Samaroli

(45%, Samaroli, Coilltean, 1992–2013, Cask No. 1245, 330 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja omenainen, maltainen ja sitruunainen. Vahamaisuutta, suolaisuutta, aivan aavistus nuotiosavua. Varsin kuiva ja selväpiirteinen yleisilme. Päärynää, viinirypälettä, öljyisyyttä, yrttistä napakkuutta. Sitruksisuus on selvästi koko ajan vallalla. Vesilisä avaa mentholia ja heinää.

Maku: Todella sitruunainen ja mineraalinen, erittäin raikas ja suoraviivainen. Edelleen vahamaisuutta ja tiettyä kuivaa öljyisyyttä on runsain mitoin. Vihreää omenaa, raikasta päärynää, viinirypälettä. Pieni hunajainen vivahde. Nuotiosavunkin löytää kyllä hakemalla. Suutuntuma on melko täyteläinen ja napakka. Suolaisuutta, pientä maltaisuutta. Jälkimaku on sitruunainen ja suolainen, eucalyptusmainen ja kirpeän mausteinen. Omena ja päärynä ovat edelleen hapokkaina mukana. Paahteisuutta, nuotiosavua, kevyttä öljyisyyttä, valkoviinimäisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa vahaisuutta ja happoja.

Arvio: Sitruunaisen raikas Highland Park. Sarjassaan todella hyvä. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Ledaig 7 yo 2005/2012, The Whisky Agency 52,1%

Tällaista nuorta Ledaigia pullotettiin saksalaiselle The Whisky Agencylle ja belgialaiselle The Nectarille kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Kovin maineikas pullo tämä ei ole, mutta kun Ledaig on kokenut viime vuosina uuden tulemisen, tämäkin on alkanut kiinnostaa.

Ledaig 7 yo 2005/2012, The Whisky Agency

(52,1%, The Whisky Agency, Joint Bottling with The Nectar, 2005–2012, Ex-Bourbon Hogshead, 289 bts., 70 cl)

Tuoksu: Aivan valtavasti kumia, tuhkaa ja yskänlääkettä. Todella voimakas ja suoraviivainen. Tiukkaa turvesavua, selväpiirteistä sitruunaa ja puhdasta merivettä. Juuri niin paljas kuin väri antoi odottaa. Asfalttia, palvikinkkua, mysliä, omenaa, vaniljaa. Vesilisä tuo pintaan anista, viinirypäleitä ja pienen tervaisuuden.

Maku: Lihaisa, turpeinen ja lääkemäinen. Paljas ja suolainen yleisilme jatkuu saumattomasti tuoksusta. Palvikinkkua, käristettyä pekonia, kypsää omenaa, grillattua ananasta, sitruunaa, ruohoisuutta, minttua. Suutuntuma on melko öljyinen. Kirkas yskänlääke ja kumisuus pysyvät mukana, samoin tietty tuhkaisuus. Jälkimaku on edelleen todella lääkemäinen, mutta nyt pippuri alkaa kihelmöidä ja turvesavu saada tummempia sävyjä. Suolaa, tuhkaisuutta, limettiä, lihaisuutta. Tammi tulee mukaan kuvaan ja kokonaisuus kuivuu reippaasti. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee hedelmäistä makeutta, nektariinia ja päärynää.

Arvio: Suoraviivainen ja varsin herkullinen nuori Ledaig. Ei minkäänlaista kikkailua. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Talisker Pure Highland Malt 100 Proof Gold Cap 57%

Maistelussa vielä toinen vanha Talisker kotkateemalla, tällä kertaa kullanvärisellä korkilla. Punakorkkinen versio oli maagisen hyvä, joten odotukset ovat tätäkin kohtaan korkealla.

Ilmeisesti edelleen liikutaan 1970-luvun samettisissa tunnelmissa. Tarkkaa pullotuksen ajankohtaa ei ole tiedossa, saati sitä, minkä ikäisistä tisleistä mahtoi olla kyse.

Talisker Pure Highland Malt 100 Proof Gold Cap

(57%, OB, NAS, +/- 1970, Gold Cap, Gordon & MacPhail Licenced Bottling, 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas, tamminen ja yllättävän lihaisa. Chorizoa ja riistaa luumukastikkeessa. Vahva savu. Rusinaa, viikunahilloa, paahtunutta puuta, kuivaa havuisuutta. Rasvaa ja likaa löytyy sisarjulkaisussakin, mutta hedelmäisyys jää piippuun, samoin yrtit. Pippuri silti paistaa läpi. Vesilisä tuo sahatavaraa ja mentholia.

Maku: Mahtava voima! Aivan uskomaton tapaus. Nyt on sherryisyyttä, tulista chorizoa ja rusinaa vaikka muille jakaa. Pippuria tulee joka tuutista. Tummaa yrttisyyttä, turvesavua, lakritsia, suolaisuutta, salmiakkia. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivä. Metallisuutta, inkivääriä, suolaista voita, pientä sitruksisuutta taustalla. Riista ja paahteisuus ovat vahvasti läsnä. Jälkimaku on tumman paahteinen ja tammisen pureva. Mustapippuria, tulista savumakkaraa, paksua turvesavua, metallisuutta, hiukan sitruksista vivahdetta. Salmiakkilakritsia, yrttejä, happamuutta. Pitkä finaali. Vesilisä availee omenaisuutta ja pientä hunajaa.

Arvio: Todella vaikuttava viski. Yllättävän erilainen kuin punakorkkinen versio. Siinä hedelmäisyys ja yrttinen kirkkaus olivat omalla tasolla, tämä taas jyrää päälle kuin turkiskuningas panssarivaunulla. 90/100

Talisker Pure Highland Malt 100 Proof Red Cap 57%

Maistelussa punaisella korkilla varustettu vanha Taliskerin 100 Proof. Näistä on hankala sanoa, kuinka vanhaa viskiä miniatyyripullossa on tai milloin se on ylipäänsä pullotettu, mutta maine kuitenkin kiirii näiden edellä.

Gordon & MacPhailin lisenssillä pullottama kotkaetikettinen Talisker on aina tapaus, kun sellaiseen törmää.

Talisker Pure Highland Malt 100 Proof Red Cap

(57%, OB, NAS, +/- 1970, Gordon & MacPhail Licenced Bottling, Red Cap, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella huima hedelmäisyys yhdistyy öljyisyyteen ja tiikeribalsamiin. Tietty rasvainen likaisuus ja kirkas sitruksisuus osuvat upeasti kohdalleen. Eucalyptusta, minttua, havuisuutta, pippuria. Kuivaa tammea ja napakkaa savua. Vanhaa työkalupakkia, metallisuutta. Hieno on. Vesilisä avaa nokisuutta ja hiiltä, saa turpeisia elementtejä ja rasvaisuutta paremmin esiin.

Maku: Kuiva tammisuus, räjähtävä hedelmäisyys ja savuinen öljyisyys muodostavat vastaansanomattoman yhdistelmän. Eucalyptusta, sitruksisuutta, tölkkiananasta, kirpeää omenaa. Suutuntuma on kuiva ja pippurisen voimakas. Inkivääriä, hapokkuutta, pientä luumuista makeutta, voita. Turvesavu on maussa vielä selvempänä kuin tuoksussa, likainen rasvaisuus toimii komeasti. Tiettyjä sherrynuottejakin tulee läpi. Jälkimaku on öljyinen, hedelmäinen, turvesavuinen ja todella pippurinen. Sitruksisuutta, omenaa, havuja. Tammi kuivuu intensiivisesti ja huulissa kihelmöi. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja mentholia pintaan.

Arvio: Aivan maaginen Talisker. Pippurisuus tekee galaksienvälisen matkan. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.

Ledaig 12 yo 2004/2017, Gordon & MacPhail 55,5%

Maistoon pääsi vallan hyviä arvioita saanut tymäkkä Ledaig ex-sherrystä. Tosin sherry vaikuttaa tässä kaikin puolin kevyeltä verrattuna vaikkapa äskeiseen Glendronachiin. Tosin siihen nyt ei oikein voi verrata mitään muitakaan sherryviskejä.

Ledaig 12 yo 2004/2017, Gordon & MacPhail

(55,5%, Gordon & MacPhail Cask Strength, 2.11.2004–22.6.2017, 1st Fill & Refill Sherry Hogsheads, Cask No. 16600503 & 16600506, 70 cl)

Tuoksu: Herkullinen yhdistelmä turvesavua, sherryä, suolaa ja tervaa. Savustettua kalaa, antiseptisia aineita, sitruksisuutta, mineraalisuutta. Kuivaa lihaisuutta, tallia, jodia. Vaniljainen ja suklainen makeus on silti mukana. Tämä voisi mennä sokkona vanhan hyvän ajan Ardbegista. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja tammea.

Maku: Makean maltainen, tuhdin turvesavuinen ja todella kermainen kokonaisuus. Suolaa, pippuria, sherryä, tummaa suklaata, hapanta viinisyyttä, paahteista tammea. Terva on hyvin mukana koko ajan, samoin tietty lääkemäisyys ja jodi. Rasvaista savukalaa riittää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja tuhdin öljyinen. Sitruksisuutta ja omenaista makeutta löytyy myös. Jälkimaku on todella sitruksinen ja varsin makea. Limettiä, mineraalisuutta, merellistä otetta. Suolaa, jodia, tammea, lääkettä, edelleen varsin reipasta turvesavua ja tervaa. Balanssi pysyy hienosti loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa sitrusta lisää.

Arvio: Todella maukas ja tasapainoinen Ledaig, valioyksilö ikäisekseen. Etenkin tuoksu teki vaikutuksen. Myös kokonaisuutena tämä ylitti odotukset mennen tullen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Highland Park 1981/2006, Samaroli 45%

Maistelussa tällä kertaa laskennallisesti neljännesvuosisadan kypsynyttä Highland Parkia Samarolin Coilltean-sarjasta. Tynnyrityypistä vain ei ole mitään tietoa. Tosin jos väristä voi jotain päätellä, kyse voisi olla ex-bourbonista.

Highland Park 1981/2006, Samaroli

(45%, Samaroli, Coilltean, 1981–2006, Cask No. 6086, 312 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tyylikäs ja mineraalinen. Sitruksisuutta, voita, suolaa. Ruohoinen ja öljyinen yleisilme, jota varsin kuiva savuisuus ympäröi. Hapokasta valkoviiniä, heinää, eucalyptusta. Pientä vegetaalisuutta, maltaisuutta, kepeää havuisuutta. Sokkona tätä ei kyllä tunnistaisi. Vesilisä availee päärynää ja runsaasti anista.

Maku: Todella pehmeä ja silkkinen suutuntuma. Herkullinen sitruunaisuus toimii hyvin yhteen mineraalisuuden ja kuivan turvesavun kanssa. Kanervahunajakin tulee esille, nyt tämän voi jo tunnistaa. Omenaa, inkivääriä, pippuria, hiukan voita, kuivaa maltaisuutta ja nautinnollista tammea. Hyvä balanssi. Eucalyptuksen raikkautta ja valkoviinimäistä hapokkuutta. Jälkimaku on suolainen, ruohoinen, pippurinen ja mineraalinen. Raikasta yrttisyyttä, heinää, tiettyä rasvaa ja voita. Vegetaalisuutta, tummaa turvesavua, havuja, kanervaa. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo kurkkupastillin raikkautta vielä lisää.

Arvio: Todella tyylikäs, puhdas Highland Park. Myönteinen yllätys. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Talisker 25 yo 2012 Edition 45,8%

Vuodesta 2012 alkaen tiedot Taliskerin 25-vuotiaasta alkavat käydä vähäisiksi, muun muassa tynnyreiden osalta. Pullotteiden arvostus on heikentynyt samassa suhteessa, vaikka aiemman kokemukseni perusteella näiden laatu ei kuitenkaan täysin romahtanut.

Ymmärrettävää tietysti on, että viskien laimennus ja hintojen nostaminen samaan aikaan aiheutti pahaa verta. Kyseessä oli kiperä tilanne, kun kysyntä kasvoi kohisten ja vanhojen tynnyreiden määrä hupeni uhkaavasti. Ratkaisu oli koskea kumpaankin merkittävään muuttujaan.

Diageo yritti pehmentää jännitteitä vuonna 2013 julkaisemalla Special Releases -julkaisuna tynnyrivahvan 27-vuotiaan vuodelta 1985, mutta sekään ei oikein auttanut. Myös sen hintalappu oli poskettoman suuri. Tislaamo menetti monia kiihkeitä fanejaan.

Olen aina pitänyt Taliskerin 25-vuotiaista pullotteista, niillä on aina paikka sydämessäni. Siinä on jotain selittämätöntä, koska tiedän monia, jotka pitävät niitä täysin yliarvostettuina. Itselleni ne ovat kuitenkin aina eräänlainen kotiinpaluu. Voin huokaista syvään ja liikkua tutussa maisemassa.

Vuoden 2011 julkaisu oli mielestäni vielä erinomainen. Myös vuoden 2013 pullote oli pätevä, vaikka siitä puuttuikin osa aiempien pullojen hehkusta.

Pullomäärätkin ovat pienentyneet alkuajoista. Vielä vuoden 2004 editiota pullotettiin 21 000 kappaletta ja vuoden 2005 editiota 15 600 kappaletta, joten niihin verrattuna tällaiset noin 6 000 pullon julkaisuerät eivät ole erityisen suuria.

Mutta hinta on ollut sen verran kova, ettei näitä ole käsistä viety. Etenkin, kun esimerkiksi käytetyt tynnyrit ovat tätä nykyä hämärän peitossa.

Talisker 25 yo 2012 Edition

(45,8%, OB, 1987*–2012, 6318 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hunajaisen makea, miedon turvesavuinen ja mentholinen. Mineraalinen ja sitruksinen merellisyys on hyvin esillä. Omenaa, vaniljaa, pehmeää eucalyptusta, hiukan anista. Pieni salmiakin vivahde taustalla. Tammi tuntuu varsin reippaana. Vesilisä availee minttua ja heinäisyyttä.

Maku: Makea ja kevyen öljyinen. Todella rauhallinen, mineraalinen ja miedon turvesavuinen. Hiukan liiankin pehmeä? Tiettyä potkua kyllä nyt puuttuu, pippuri on kateissa. Merellistä, suolaista ja sitruksista puolta kyllä riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen, runko hieman ponneton. Tammi on aktiivisena pinnassa, omenaa ja toffeen makeutta riittää. Jälkimaku nostattaa jälleen mentholin ja mineraalisuuden pintaan, vihdoin myös pippuri tulee esiin. Hunajainen ja makean omenainen perusmaku säilyy kuitenkin loppuun asti. Tammea, paahteisuutta, sitruunaa, pientä karvautta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo karvautta.

Arvio: Nyt kohtasin tähän mennessä heikoimman Taliskerin 25-vuotiaan. Toki kyseessä on oikein hyvä ja helposti juotava viski, jonka perusmausta pidän edelleen erittäin paljon, mutta kaikki loisto puuttuu. Missä pippuri ja potku, missä särmä ja syvyys? Tuli sellainen tunne, että tämän jälkeen tislaamon piti tehdä vuoden 2013 julkaisusta revanssi, jotta saatiin taas homma oikeille raiteille. Tämä on jo hyvin lähellä Taliskerin sinänsä ihan hyvää 18-vuotiasta, mutta erittäin kaukana parhaista 25-vuotiasta. 89/100

Highland Park 40 yo 1967/2007, John Scott’s 47,1%

Markku Ristevirran suosituksesta Macallan 21 yo 1980/2002 Exceptional Single Cask 3:n jälkeen Uisgessa piti maistaa vielä tämäkin.

Highland Park 40 yo 1967/2007, John Scott’s

(47,1%, John Scott’s, 1967–2007, Cask No. 6687, 168 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja runsas. Hunajaa, kanervaisuutta, herkkää vahaisuutta. Vanhan sherryn tummia, hiukan konjakkimaisia piirteitä. Puuvahaa, pihkaa, metisyyttä. Hyvin lähellä ikivanhojen Glenfarclasien tyyliä. Sikaria, yrttisyyttä, hilloisuutta, kahvia, karamellisuutta. Silti myös raikkaita estereitä, granaattiomenaa, passionhedelmää, rusinaa, luumua. Fantastinen kuiva tammi kannattelee kokonaisuutta.

Maku: Taivaallinen sherry! Kanervahunajaa, herkkää tammea, metisyyttä, kovia toffeekarkkeja. Täyteläinen, silkkisen pehmeä suutuntuma. Kaakaota, suklaata, kahvia, pippurisuutta, sikaria, tarte tatinia. Turvesavua taustalla, hiukan ruutisuutta. Todella tummaa sherryä, mutta kokonaisuus on silti upeasti auki. Jälkimaku on sherryinen ja suklainen, metinen ja kuivan tamminen. Luumuhilloa, karamellia, yrttisyyttä. Fantastinen. Rusinaa, hunajaa, pientä havuisuutta, pihkaa, turvesavua. Tammi kuivuu huikean nautittavasti. Erittäin pitkä finaali.

Arvio: Loistelias Highland Park. Tämä oli lopulta itselleni Uisge 2019:n ehdoton tähtihetki. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.