Month: syyskuu 2015

Laphroaig 32 yo 46,6%

Laphroaigin 200-vuotisjuhlatastingissa maistettiin setin viimeisenä herkku, jota korkattiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Uusi 32-vuotias on kypsynyt täysin first fill sherryssä ja on sen vuoksi melkoinen poikkeus Lapparin valikoimissa kaikkineen. Ja odotukset tietysti tapissa.

Laphroaig 32 yo

(46,6%, OB, 1983–5/2015, 1st Fill Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tarte tatinia, jouluista hedelmäkakkua, kanelia, tummaa suklaata. Siirappia, öljyisyyttä, tiettyä rasvaisuutta. Hiukan BBQ-kastiketta, tervaa, lakritsia, savua. Tummaa marjaisuutta, marsipaania. Tammisuus on pinnassa, ilahduttavan lujaotteisena ja mausteisena. Väsynyt tämä ei ainakaan ole, lääkemäisen suolaista iskua löytyy. Vesilisä irrottaa runsaasti estereitä, vedellä irtoaa sitruksisia sävyjä rutkasti.

Maku: Hedelmäkakkua, öljyisyyttä, turvesavua. Tummaa marjaisuutta riittää, sherryisyys ei ole tässä paksun suklaista vaan nimenomaan marjaisaa. Tammi maistuu runsaana ja vahvana, mausteisuus ja yrttisyys ovat huimalla tasolla. Suutuntuma on öljyinen ja keskitäyteläisestä rungosta huolimatta omalla tavallaan jopa painava. Suola ja lääkemäisyys ovat kompleksisina taustalla. Omenaa, luumua, yrttilikööriä, rusinaisuutta, suklaata. Jälkimaku on suklainen, tamminen, luumuinen, paahtunut. Mahtava mausteisuus, isosti joulukakkua ja omenatorttua. Kanelia, yrttejä, mineraalisuutta. Pitkä ja roteva jälkimaku, kestää hienosti. Vesilisällä sitruksinen ja suolainen puoli nousee pintaan.

Arvio: Onnistunut, marjaisan sherryinen ja kompleksinen viski. Ikä tuo hienosti syvyyttä ja ulottuvuuksia. 91/100

Glencadam 32 yo 1982/2014, 50,8%

Valtavalta parfyymipullolta näyttävä Glencadamin vuosikertajulkaisu herättää ainakin huomion. Kun pröystäilevästä dekantterista pääsee henkisesti yli, lasissa tämä viski pääsee oikeuksiinsa.

On muuten houkutteleva tapaus heti alkuun! Ei muuta kuin maistamaan.

Glencadam 32 yo 1982/2014

(50,8%, OB, 10.6.1982–8/2014, Cask No. 745, 275 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja raikas, sitruksinen ja yrttinen. Runsaasti vaniljaa, makeaa mausteisuutta ja kookosmaitoa. Hienostunut tammisuus, kermaisuutta riittää. Hiukan havuisuutta, lakritsia, kukkaisuutta. Appelsiininkuorta, metisyyttä, hunajaa. Todella kaunis ja tasapainoinen tuoksu. Vesilisä tuo pintaan kurkkupastillia ja tiettyä herkkyyttä.

Maku: Kermainen potenssiin kymmenen! Upeaa vaniljaa ja öljyisyyttä, runsasta sitruksisuutta ja kompleksista mausteisuutta. Tammi toimii komeasti, ryhti on huippuluokkaa. Pieni lakritsi löytyy, havuja ja minttua, paahteisuutta ja yrttiteetä. Suutuntuma on kauniin kermainen ja pehmeä, mausteet tuovat ryhdin ja hedelmäisyys kompleksisuuden. Onpa mahtavaa. Jälkimaku alkaa pehmeän kermaisuuden ja yrttisen kirpeyden jännittävässä balanssissa, kunnes sulaa kiteiseen hunajaa, vaniljakastikkeeseen, sokeriin. Kuivattuja hedelmiä, kauniisti kuivuvaa tammisuutta, minttua. Pitkä, hieno loppuliuku. Vesilisällä runko sulaa yllättävän herkästi, sitruksinen ja kukkainen puoli ottaa vallan.

Arvio: Odottamattoman kaunis viski. Kermaista hedelmäisyyttä ja yrttistä sitrusta upeassa balanssissa. Vedenkestosta tulee pieni miinus, muuten aivan loistava viski lajissaan. 91/100

Glenfiddich Select Cask 40%

Kävin taannoin ruotsinlaivalla, ja mukaan tarttui tällainen Glenfiddichin pikkupullo. Aiemmin botskeilla myytiin 12-, 14- ja 15-vuotiaita Glenfiddichejä pikkupulloissa, nyt jäljellä oli enää tämä yksi NAS-julkaisu samassa kokoluokassa.

Muutenkin tuntui, että nasset olivat oikeasti vallanneet koko viskiosaston. Ikämerkittyjä viskejä löytyi lähinnä enää ”Rare Whiskies” -hyllystä. Tax freen parhaat ajat ovat auttamatta takanapäin, jos viskiharrastusta ajattelee.

Asiaan: tämä Glenfiddichin Cask Collection on siis uudehko NAS-sarja Travel Retail -markkinoille. Käsissä oleva Select Cask on niistä tuotteista huokein. Oma huomio kiinnittyy pahamaineiseen Select-sanaan. En muista yhtään viskiä, joka olisi ollut ollut kelvollinen, jos nimessä on Select. Yritän silti maistaa tämän avoimin mielin.

Ai niin, on tässä sentään käytetty kalifornialaisia punaviinitynnyreitä kypsytyksessä. Osana Glenfiddichin ns. kuuluisaa ja ainutlaatuista Solera-sekoitusta. Jep jep.

Glenfiddich Select Cask

(40%, OB, +/- 2015, Cask Collection, Travel Retail Exclusive, 20 cl)

Tuoksu: Appelsiininen, maltainen ja hapokkaan viininen. Hiukan tunkkainen kaikkineen. Punaista omenaa, mansikkaa, raperperihilloa. Pehmeän kanelinen mausteisuus. Nahkaisuutta, nuorekasta tammisuutta. Sitruksinen makeus ja karkea jyväisyys kohtaavat. Perustavaraa viinisellä kierteellä.

Maku: Makea ja mandariininen. Tiettyä tunkkaisuutta edelleen, ei täysin aukea. Viininen hapokkuus ja nahkaisuus tuovat särmää, mutta karkea tammisuus ei ole ihan tasapainossa sen kanssa. Maltaisuudessa on kova, Weetabixin kaltainen karheus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko on varsin ohut. Hedelmäkakkua, mansikoita, kermaisuutta, vaniljaa. Jälkimaku on huomattavan köykäinen, finaali jää kaikkineen vähiin sekä makujen että syvyyden puolesta. Tamminen, vaniljainen ja omenainen makumaailma vain hiipuu. Punaviinin hapokkuus jää viimeisenä kielen päälle. Vaatimaton lopetus.

Arvio: Varsin yksinkertainen viski. Viinisyydellä on löydetty vähän särmää, mutta sekin on tehty tasapainon kustannuksella. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100.

Bladnoch 20 yo 1992/2013, Malts of Scotland 51,9%

Heinäkuussa 2015 uutisoitiin, että Bladnochin tislaamo on löytänyt uudet omistajat ja että toiminta alkaa uudelleen. Hurray!

Vaikka tislaamo on kulkenut pitkään varjojen mailla, indie-pullotteita on ilmaantunut tasaiseen tahtiin. Nyt maistelussa ex-sherryssä kypsynyt julkaisu Malts of Scotlandilta.

Bladnoch 20 yo 1992/2013, Malts of Scotland

(51,9%, Malts of Scotland, 6/1992–5/2013, Cask No. MoS 13038, Sherry Hogshead, 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Paksun hedelmäinen, siirappinen ja roteva. Kovia toffeekarkkeja, hiukan voita, halvaa. Uuniomenaa, friteerattua banaania. Tammi tuntuu kuivana ja mausteisena, oikein tyylikkäänä. Yrttisyyttä, rusinaa, suklaisuutta. Todella houkutteleva, mielenkiintoisen kulmikas tuoksu. Vesilisä tuo metisyyttä ja vahaisia piirteitä.

Maku: Tamminen, mausteinen ja yrttinen. Varsin napakka suutuntuma ja nyansoitu kokonaisuus, enemmän Ylämaan kuin Alamaan henkeä kaikkineen. Paahteinen, kahvinen, tumman suklainen. Kovaa toffeekarkkia, tikkunekkua, uuniomenaa. Öljyä ja vahaa. Maltaisuus tuntuu hapokkaana, yrttisyyttä riittää. Hieno balanssi kuivan tammen ja kermaisuuden kanssa. Jälkimaku alkaa todella kahvisena ja paahteisena, tammisuudessa on hapan ulottuvuus läsnä. Paahtoleivän ja espresson jälkeen kermaisuus ja suklaisuus löytyvät uudelleen. Hiukan lakritsia, rusinaa, metisyyttä, omenaa. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisä tuo päärynää ja ananasta esiin.

Arvio: Hieno ja yllättävä Bladnoch, joskaan ei sieltä helpoimmasta päästä. 87/100

Tomatin Cask Strength 57,5%

Vuoden 2015 alussa Tomatin toi markkinoille ikämerkitsemättömän Cask Strength -pullotteen. Ne on vissiin muotia nykyään.

Tomatin Cask Strength

(57,5%, OB, NAS, 2015, Bourbon Barrels & Oloroso Sherry Casks, 15000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja leipämäinen. Runsaasti piimää, jogurttia ja muita hapatettuja maitotuotteita. Kireän tamminen, osin liimamainenkin ensivaikutelma. Hapanta, jotenkin hiivaiselta tuntuvaa ummehtuneisuutta. Rusinavelliä. Hiukan kirsikkaa ja kypsää luumua. Sekava ja outo kokonaisuus. Vesilisä tuo öljyjä ja vaniljaa pintaan.

Maku: Maltaisuus ja tammisuus ovat pinnassa, mutta piimän sijaan maussa korostuvat hedelmäisyys, suklaisuus ja vaniljaisuus. Suomeksi: selvä parannus tuoksusta. Tammisuudessa on toki edelleen liimamainen sävy, mutta hedelmäpuolella persikkaisuus ja omenaisuus ovat vahvasti kielen päällä, joskin ummehtuneella nuotilla. Suutuntuma on öljyinen ja runko jopa järeänpuoleinen. Mausteisuutta, minttua, pähkinäisyyttä, kermatoffeeta. Toffeessa on itse asiassa jännän ”tahmea” fiilis. Jälkimaku alkaa tammen komennossa. Toffeeta, suolaisuutta, voita, rusinaa, jälleen vähän piimää ja jogurttia. Keskipitkä, kermainen finaali. Vesilisä tuo outoja, kumisia sivuääniä.

Arvio: Epätasapainoinen mutta ei missään nimessä tylsä, enemmänkin outo. Hiukan hämmentävä kaikkineen, ummehtunut ja epäkypsä. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 81/100.

Glenlochy 1974, Gordon & MacPhail 40%

Glenlochyn tislaamo toimi Ben Nevisin naapurissa vuosina 1898–1983. Tislaamo aloitti tuotannon 4. huhtikuuta 1901 ja hukkui lopulta viskijärveen mustana vuonna 1983.

Glenlochyn pullotteet ovat varsin harvinaisia tänä päivänä, ja tämä yksilö on tähän mennessä ensimmäinen, johon olen missään törmännyt. En osaa odottaa tältä oikeastaan mitään.

Glenlochy 1974, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice, 1990s, 75 cl)

Tuoksu: Erikoinen yhdistelmä kermaisuutta ja lihaisuutta, suklaata ja hikisyyttä. Hiivataikinaa, märkää pahvia. Runsaasti jotain käynyttä. Ylikypsiä luumuja, rasvaista raakamakkaraa, hiukan ummehtunutta maltaisuutta. Ei erityisen houkutteleva tuoksu, mutta ainakin omaperäinen ja jännittävä.

Maku: Maku on selvästi paremmin balanssissa kuin tuoksu. Suklaisuus on todella isoa, tammisuudessa on kuivakka ja tyylikäs sävy. Ylipäänsä suutuntuma on paljon kuivempi ja kepeämpi kuin tuoksu antoi odottaa, rapea ja mineraalinen ote jopa yllättää. Kuivaa savumakkaraa, käristettyä pekonia, rusinoita. Silti tässä on kompleksisuutta ja syvyyttä, mausteita, piparkakkua, yrttilikööriä. Jälkimaku alkaa kaakaomaisena, kuivan tammisena, minttuisena ja runsaana. Kuivalihaa, vaniljaa, mineraalisuutta, huonekaluvahaa. Yrttiteetä, paahteisuutta, kuivattavaa tanniinisuutta. Mausteet jatkuvat pitkään, suklaisen kermainen finaali on yllättävän hieno.

Arvio: Ihmeellinen viski, jossa tuoksu ja maku ovat täysin eri galakseista. Maku on nautittava, mutta tuoksu osin jopa etova. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100. Whisky Monitor Database 73/100 (per 3).

Glen Garioch 25 yo 1986/2011, 54,6%

Glen Gariochin 25-vuotias vuodelta 1986 jäi julkistuksensa aikoihin tislaamon nuorempien tuotteiden jalkoihin. Nyt on hyvä hetki kokeilla, millaisesta viskistä on kyse. Ohut kokemukseni Glen Gariochista ei ole kovinkaan kohottava.

Glen Garioch 25 yo 1986/2011

(54,6%, OB, 1986–2011, Batch No. 11, North American Oak, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja raikas. Nektariinia, punaisia viinirypäleitä, makeaa omenaa. Tammi tuntuu selvästi mutta hyvällä tavalla, tuo ryhtiä ja ulottuvuutta, mausteita ja potkua. Maltaisuudessa on rapsakkaa hapokkuutta. Nättiä kukkaisuutta, runsaasti minttua. Houkutteleva. Vesilisä avaa kurkkupastillia ja mineraalisuutta.

Maku: Öljyinen ja hedelmäinen, raikas ja mausteinen… kunnes iskee täydellinen pommi. Laventeli ajaa sisään eri rekalla! Sieltä tulee tervat ja salmiakit samassa kyydissä – aivan silkkaa juhlaa. Perusmaku sinänsä on omenainen, kermainen, vaniljainen, persikkainen ja napakka. Maltaisuus ja tammi ovat hyvässä balanssissa, suutuntuma on öljyinen ja painava. Jälkimaku nostaa tämän kuitenkin heti täysin toiselle tasolle, kun laventeli tulee mukaan kuvioihin. Omena ja vanilja saavat kylkeensä lakritsia ja pientä tervaisuuttakin. Todella hienoa yrttisyyttä, minttua ja eucalyptusta. Tammea, hiukan savuisuuttakin. Pitkä ja komea finaali. Vesilisä herkistää, tuo kukkaisia ja suolaisia sävyjä pintaan.

Arvio: Nyt kolisee. En olisi ikinä uskonut, että Bowmoren 1980-luvun tuotannosta tuttu laventeli voi tehdä näin paljon. Love it. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100. Whisky Magazine 85/100 (Gavin D. Smith), 88/100 (Rob Allanson).

Port Ellen 21 yo 1980/2001, Silver Seal 43%

Ensimmäinen Silver Sealin pullottama Port Ellen vuodelta 2001 on ilmeisesti ex-bourbonissa kypsynyt. Alkoholiprosentti on vain 43 %, kun yleensä Silver Seal harrastaa korkeampia. Pitäisikö siitä päätellä jotain tynnyrin laadusta? Ehkä ei.

Joka tapauksessa Port Ellenin maistaminen alkaa olla itselleni nykypäivänä tapaus sinänsä. Näistä Silver Sealin First Bottling -sarjan pullotteista Brora oli jo hieno elämys.

Port Ellen 21 yo 1980/2001, Silver Seal

(43%, Silver Seal, First Bottling, 1/1980–3/2001, 240 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkia, suolaa, tervaa! Oikein napakka turvesavu, tiettyä heinäisyyttä, merellisyyttä ja antiseptisia aineita. Varsin puhdaspiirteinen ja tyylikäs. Sitruksisuudessa on hienosti syvyyttä, hedelmäisyydessä löytyy sävyjä. Mentholia, yrttejä, hiukan hiiltä. Vesilisällä nousee esiin köysiä ja juuttisäkkejä.

Maku: Sitruksinen ja suolavetinen, tervainen ja turvesavuinen. Hyvä tasapaino, tammisuus antaa juuri oikealla tavalla potkua ja pippurisuutta. Merellisyyttä, lääkemäisyyttä, jodia. Suutuntuma on öljyinen ja kuulas. Omenaa, vaniljaa, salmiakkia, hiukan hiilisyyttä. Mineraalisuutta ja hapokkuutta löytyy. Jälkimaku alkaa napakalla pippurisuudella ja tammisella purevuudella, kunnes vähitellen sulaa limetin kirpeydeksi ja salmiakiksi. Yrttisyys ja mausteisuus saavat jälkimaussa hyvin tilaa, samoin omenan sävyttämä hedelmäisyys. Tuhkaisuutta, hiilisyyttä, heinäisyyttä. Melko pitkä ja runsas finaali. Vesilisä tuo vaniljaa ja pehmeää hedelmäisyyttä pintaan.

Arvio: Puhdaspiirteinen ja voimakkuutensa suhteen onnistunut Port Ellen. 90/100

Bowmore Surf 40%

Bowmoren Surf on aina ollut hiukan väliinputoaja, sen roolia tuoteportfoliossa on ollut vähän vaikea määritellä – pääasiassa sitä on näkynyt tax free -myymälöissä vuosien varrella. Omakin kokemukseni siitä on ohut, mutta korjaan tilannetta maistamalla melko tuoretta pullotetta.

Bowmore Surf

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, marjaisa, hapokas. Turvesavu on mietoa mutta silti jossain määrin tunkkaista. Tammisuus on nuorekasta ja raa’ahkoa. Makeaa omenaa, tölkkipäärynää, makeaa ananasta. Herukkaisuutta, makeaa sitruunamehua, aavistus salmiakkia. Kokonaisuus on varsin ohut, lyijykynämäinen ja kireä.

Maku: Herukkaisuus ja salmiakki toimivat hyvin, tammisuus ja hedelmäisyys eivät niinkään. Sitruksinen ja marjaisa hapokkuus saa tukea miedolta turvesavulta ja pieneltä tervaleijonan sävystä. Tammi on kuitenkin hiukan rujoa ja kovaa, hedelmäisyydessä on hapan ja tunkkainen sävy. Vanerin ja pahvin piirteitä, omena ja päärynä jäävät hiukan raaoiksi. Suutuntuma on melko kevyt, vaikka tammi hetkellisesti tuokin kihelmöivää mausteisuutta. Jälkimaku kääntyy hiukan happamaksi, mustan teen karvaudeksi ja appelsiinin kitkeryydeksi. Lopulta keskipitkä finaali kuitenkin sulaa kermatoffeen ja siirappisen hedelmäisyyden kautta kuivattavan tammiseksi.

Arvio: Hyvin lähellä Bowmoren nykyisen tax free -portfolion perustuotteita ja Small Batchia. Jotain sielukkuutta tästä puuttuu. 82/100

Aberfeldy 1996/2013, Gordon & MacPhail 46%

Gordon & MacPhail jatkaa edelleen Aberfeldy-julkaisujaan Connoisseurs Choice -sarjassa. Maistoin yhden viime vuonna, ja kokemus on sellainen, että maistan mieluusti vielä toisen.

Jälleen kyseessä on hogshead-kokoisissa refill-sherrytynnyreissä kypsynyt yksilö. Olen aiemmin pitänyt Aberfeldyn 21-vuotiaasta tislaamopullotteesta kovasti.

Aberfeldy 1996/2013, Gordon & MacPhail

(46%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1996–2013, Refill Sherry Hogsheads, 5 cl miniature)

Tuoksu: Appelsiinia, tuoretta tammisuutta, pistävää maltaisuutta. Rasvainen, voitaikinaa ja jauhoisuutta. Hiukan liimamainen vaikutelma. Hedelmäisyys on imelää ja silti varsin ohutta. Läpi työntyy tiettyä yrttisyyttä ja sitruksista kirpeyttä. Havuisuutta, kurkkupastillia. Vesilisä raikastaa ja tuo pientä lakritsia.

Maku: Rasvainen ja maltainen, runsaasti havuisuutta ja pihkaisuutta. Voimakasta liimamaisuutta ja liuotinmaisuutta. Tammisuus ajaa lopulta kaiken yli, kireänä ja kovaotteisena. Mausteisuus kääntyy valkopippuriin ja inkivääriin. Havuisuus ja kurkkupastillinen raikkaus ovat tässä parasta, mutta tammi ja liima tekevät liikaa pahojaan. Suutuntuma on rasvainen ja pistelevä. Jälkimaku on sitruksinen, omenainen ja alkuun varsin raikas, mutta vähitellen tammen paahteisuus ja tanniinit saavat yliotteen. Finaalin loppupuoli on kihelmöivää mausteisuutta, voita, taikinaisuutta ja katkeraa appelsiinia. Lyhyehkö. Vesilisä ei auta, ohentaa vain profiilia ja korostaa liimaa.

Arvio: Kireä, liimamainen ja tamminen viski. Ei omaan makuuni toimi oikein millään mittarilla. 79/100