Longmorn

Longmorn 18 yo The Whisky Show 2011, 57,8%

Maistelussa Longmornin tislaamosta peräisin oleva Singhien showpullote vuodelta 2011. Satsi oli varsin kapea, joten näitä tulee harvoin vastaan. Pullon jälkimaine on todella kova, joten odotuksetkin ovat korkealla.

Longmorn 18 yo The Whisky Show 2011

(57,8%, Speciality Drinks, The Whisky Show, 2011, 150 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makeaa päärynämehua ja rasvaisuutta, vaniljaa ja hunajaa. Vaahterasiirappia ja rommirusinaa, melko runsasta hedelmäsalaattia. Viinirypäleitä, kypsää kiiviä, cantaloupemelonia. Tammi ja mausteet hyökyvät voimalla läpi. Ruohoisuutta ja pientä kitkeryyttä. Vesilisä availee runsaasti viinikumikarkkeja.

Maku: Todella voimakas ja tyylikäs. Hedelmäsalaatti on edelleen pääosassa. Aktiivista tammea, vaniljaa, hunajaisuutta ja pippuria riittää. Päärynää, omenaa, rypäleitä, kiiviä, mangoa, kypsää banaania, tölkkiananasta. Kuumottava mausteisuus ja painava öljyisyys. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivä. Vahamaisuutta, oliiviöljyä. Jälkimaku on todella rasvainen ja painava, erittäin öljyinen ja hedelmäinen. Tammisuutta, mausteita, pippuria, inkivääriä. Hedelmäsalaatti pysyy kuvioissa mukana sitkeästi, hedelmäteetä ja hedelmäsiirappia, vaniljaa. Hiukan tölkkihedelmän metallisuutta ja ruohoista happamuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä kadottaa nopeasti öljyn ja tuo tilalle paljon karkkista makeutta.

Arvio: Erittäin pätevä ja todella hedelmäinen Longmorn. Aikoinaan tämän tislaamon naapuriin perustettua BenRiachia kutsuttiin Longmorn #2:ksi, mutta tässä on nyt melkein benriachmaisen hedelmäinen viski. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Longmorn 23 yo Double Cask Matured 48%

Lasissa tällä kertaa varsin iäkästä Longmornia tuoreena OB-pullotteena. Uutuus on kylvetetty parissa erilaisessa ex-bourbonintynskätyypissä.

Longmorn 23 yo Double Cask Matured

(48%, OB, 2019, Special Edition, American Oak Barrels & Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja raikkaan tamminen. Päärynää, omenapiirakkaa, kypsää banaania, aprikoosia ja makeaa sitruksisuutta. Vahva jenkkitammen fiilis, marsipaania ja vaniljakastiketta riittää. Hunajaa ja pientä imelyyttä, mausteisuutta ja heinäisyyttä. Vesilisä avaa limettiä ja kermavaahtoa, Key Lime Pien sävyjä.

Maku: Hedelmäinen, tamminen ja varsin öljyinen. Longmornin tisle pääsee hyvin esiin, vaikka jenkkitammen komento on kova. Marsipaani ja vaniljakastike tunkevat läpi joka kolosta. Vastasahattua lautaa ja tuoretta ruohoisuutta, heinää ja mausteita. Sitruunalikööriä, tölkkipersikkaa ja päärynämehua. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri jämäkkä. Maltaisuus korostuu. Jälkimaku on edelleen todella tamminen ja raikkaan hedelmäinen, vaikka öljyinen yleisilme jatkaa kulkuaan. Vaniljaa, hunajaa, sitruksisuutta, päärynää, heinää, mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua ja havuisuutta esiin, samoin pientä metisyyttä.

Arvio: Tässä genressä on vaikea loistaa, mutta tämä on silti keskitasoa parempi lajissaan. Longmornin öljyinen tisle toimii kauniisti yhteen näin pitkän bourbonkypsytyksen kanssa. 87/100

Longmorn 15 yo 1992/2007, Berry’s Own Selection 46%

Berry Bros. & Ruddin kokoelmista löytyi tällainen refill-sherryssä kypsynyt Longmorn. Lähtökohtaisesti ihan perustavaraa, mutta joskus tavallisetkin Longmornit voivat yllättää iloisesti.

Longmorn 15 yo 1992/2007, Berry’s Own Selection

(46%, Berry Bros & Rudd, 1992–2017, Cask No. 62551, Refill Sherry Cask, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen, varsin nuoren oloinen ja hiukan puuromainen. Appelsiinia, punaista omenaa, hapokkuutta. Pientä lenseyttä ja tunkkaisuutta. Kevyt vahamaisuus on parafiinina mukana. Runsaasti vaniljan makeutta ja hunajaisuutta. Corn flakesia, kermaa. Vesilisä tuo imelää nestesaippuaa esiin.

Maku: Parantaa paljon ankeasta tuoksusta. Öljyisyyttä ja ryhtiä riittää. Vaniljaa, kookoskermaa, banaania, tölkkipersikkaa, päärynää. Hunajaa ja rasvaisuutta, edelleen pientä puuromaista lensyttä ja ylikorostunutta maltaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja osin hapokaskin. Mehiläisvahaa, sitruksisuutta, tammista karheutta. Jälkimaku vahamainen, havuinen, pihkainen ja melko pippurinen. Omenaa, banaania, vaniljaa. Pieni metisyys tuo kiinnostavuutta. Hapokkuutta, muroja, jyväisyyttä, pieni metallinen sivuääni. Tammi tulee lopulta läpi oikein kunnolla. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa viinikumia ja siirappista makeutta.

Arvio: Hahmoton esitys. Refill-sherry ei tarjoa nyt oikein luonnetta. 80/100

Longmorn 18 yo 1989/2008, Signatory 56,6%

Maisteluun pääsi aivan mahdottoman vaalea Longmorn. Vaikea sanoa, kuinkahan monta kertaa tämä hoggie on käytetty. Varmasti aika monta.

Longmorn 18 yo 1989/2008, Signatory

(56,6%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 14.12.1989–21.1.2008, Cask No. 18742, Hogshead, 308 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mietoa päärynäisyyttä, hiukan maltaisuutta, paljasta tisleen tuoksua. Tynnyrin vaikutus on viskin ikään nähden minimaalinen, vain tammi tulee korostuneesti läpi hiukan sahanpurumaisena ja valkopippurisena. Pientä liimamaisuutta. Ei erityisen miellyttävä tuoksu. Vesilisä tuo akaasiahunajaa ja hedelmäsalaattista raikkautta, vaniljaa ja runsaasti kukkaisia piirteitä.

Maku: Päärynäinen ja pippurinen. Todella voimakas alkoholisuus ja aktiivisen paljas tammi. Suutuntuma on melko täyteläinen ja öljyinen, jopa polttava. Mustaa teetä, karvasmantelia, hapokkuutta. Hapanta omenaisuutta, hiukan tölkkiananasta. Liimainen ja hiukan pahvinen sivumaku. Aavistus rusinaa. Jälkimaku on pippurinen, todella paahtunut ja osin karvas. Päärynä ja omena ovat yhä mukana, mutta tammi puskee karheutta ja kuivattavaa polttavuutta edellään. Mustaa teetä, aprikoosinkiveä, karvasmantelia. Alkoholinen purevuus pysyy. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa miellyttävää yrttisyyttä ja tuo tasapainoa huimasti. Harvoin on vesilisä parantanut viskiä näin paljon.

Arvio: Tässä ei ole oikein mitään, mistä erityisesti pitäisin. Ei silti pilalla, vaan hyvin paljas ja rujo kokonaisuus. Vesilisä nostaa pisteitä parilla pykälällä ja on ehdottomasti paikallaan tämän kanssa. 79/100

Longmorn 30 yo 1981/2012, Silver Seal 50,3%

Lasissa on tällä kertaa hieno vanha Longmorn Silver Sealilta. Tämän sarjan pullotteiden etiketit ovat kyllä aina yhtä pysäyttäviä kaikessa barokkisuudessaan. Informaatiota niissä toki saisi olla hitusen enemmän, kun tästäkään ei ole edes kypsytys tiedossa.

Longmorn 30 yo 1981/2012, Silver Seal

(50,3%, Silver Seal, Special Bottling, 1981–2012, 205 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen ja ruohoinen, heinäinen ja hiukan suolainen. Sitruksinen, mangomainen ja omenainen, varsin raikas ja hiukan kukkainen. Maltaisuus on reippaasti pinnassa mutta varsin napakkana. Tammi tuntuu myös, mutta ote on kuiva ja mausteinen. Vaniljaa ja hapokkuutta. Vesilisä tuo pintaan teetä ja hunajaa.

Maku: Vahaa, maltaisuutta ja öljyisyyttä on vaikka muille jakaa. Refill-bourbonista tuttua mausteisuutta, hapokkuutta ja kuivaa tammea. Vahamainen hedelmäisyys ja tisleen painavuus muistuttavat Clynelishiä, mutta suolaisuus ja tammen ote tekevät tästä omaperäisen. Suutuntuma on melko täyteläinen ja viskositeetti korkealla. Toffeeta, omenaa, appelsiinia, liköörimäistä makeutta. Jälkimaku on hedelmäinen, runsas ja tamminen. Vahamainen ja öljyinen tunnelma jatkuu, heinäinen ja ruohoinen sävy on pinnassa. Maltaisuutta, kuivakakkua, maitokahvia, vaniljaa. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin hedelmäkarkkeja ja siirappia.

Arvio: Todella herkullinen Longmorn. Jos pitäisi arvauksia tehdä, tämä voisi olla peräisin hyvästä refill-bourbontynnyristä. Toimii. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Longmorn 22 yo 1988/2010, Silver Seal 53%

Maistalussa on tällä kertaa mielenkiintoinen Longmorn 1980-luvun tuotannosta. Pullottajana Italian ylpeys Silver Seal.

Oma suhteeni Longmorniin on hiukan kaksijakoinen. Kyseessä on ehdottomasti viskiharrastajan viski, jonka todelliset helmet löytyvät vain hakemalla, mutta omalle kohdalleni tällaisia helmiä on tullut erittäin harvoin. Toivottavasti nyt osuu kohdalle.

Longmorn 22 yo 1988/2010, Silver Seal

(53%, Silver Seal, 1988–2010, 315 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuoretta omenamehua, makeaa appelsiinia, runsaasti mangoa. Todella paksu, makea vaniljaisuus hallitsee maisemaa. Sitä tukee vielä runsas kookoskermaisuus. Aamiaismuroja, pehmeää tammisuutta, ruohoisuutta, kevyttä happoisuutta. Hiukan hapan, jogurttinen vivahde. Vesilisä tuo raikasta limettiä.

Maku: Voimakas, tamminen ja ruohoinen. First fill bourbonia lattiasta kattoon. Erittäin järeää öljyisyyttä, tammen mausteisuutta ja tuhtia hedelmää. Omenaa, appelsiinia, mangoa, banaania. Kookoskerma ja vaniljakastike ovat edelleen tukevasti läsnä. Suutuntuma on painava ja öljyinen. Hapokasta maltaisuutta, raparperihilloa, hapanta heinäisyyttä. Jälkimaku liikkuu edelleen öljyisellä ja hedelmäsiirappisella tontilla, mutta tanniinit, tiukka mausteisuus ja hapan ruohoisuus kiristävät otettaan. Pippuria, vihreää omenaa, vahvaa tammisuutta. Varsin kireä, keskipitkä finaali. Vesilisä saa sitruksisuuden ja vaniljan paremmin esiin.

Arvio: Ei nyt kyllä oikein osu kohdalle kuitenkaan. Haastava viski, jossa hedelmäisyys jää lopulta alakynteen. Tuoksu on oivallinen, mutta maku käy happamaksi. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 1).

Longmorn 20 yo 1992/2013, Kintra 52,3%

Ainoa Kintran tähän mennessä pullottama Longmorn on tislattu kesäkuussa 1992 ja otettu tynnyristä helmikuussa 2013. Pulloja saatiin todella vähän, vain 132 kappaletta, joten kovin suurella tähän ei tule enää tämän jälkeen törmättyä.

Longmorn 20 yo 1992/2013, Kintra

(52,3%, Kintra, 6/1992–2/2013, Cask No. 86624, Bourbon Hogshead, 132 bts., 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen ja painava. Bourbonkypsytys todella tuntuu, runsas hedelmäisyys ja vaniljaisuus ovat pinnassa. Persikkaa, banaania, makeaa omenaa, runsaasti appelsiinia. Hiukan pähkinäisyyttä, tammea, hedelmäistä siirappisuutta, mausteita. Osin vähän hahmoton kyllä. Vesilisä tuo pintaan makean limetin ja kevyen savun.

Maku: Painava, kermainen ja mojovan hedelmäinen. Yllättävän runsas havuisuus ja pihkaisuus. Kookosta, vaniljaa, hunajaa, mausteisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja raskaan öljyinen. Viinikumikarkkeja, hiukan marsipaania, hedelmäpastilleja. Tölkkipersikkaa, banaania, uuniomenaa, reippaasti melko kitkerääkin sitruksisuutta. Jälkimaku on todella hapokas ja karvas. Sitruksisuus on karkeaa sorttia, tammi puskee melko reippaasti sisään pippurisuutta ja tanniineja. Vanilja ja hedelmät jäävät taka-alalle, mutta havuisuus ja pihka pysyvät mukana melko pitkän finaalin loppuun asti. Vesilisä tuo nestesaippuaa ja mineraalisuutta esiin.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen ja turhankin haastava esitys. Raskaan öljyinen hedelmäisyys toimii todella hyvin, mutta kokonaisuus ei oikein tue sitä riittävästi. 85/100

Longmorn 24 yo 1990/2015, The Whisky Cask 51,2%

The Whisky Caskin 10-vuotisjuhlan kunniaksi pullotettiin myös hiukan iäkkäämpi Longmorn.

Longmorn 24 yo 1990/2015, The Whisky Cask

(51,2%, The Whisky Cask, 10th Anniversary, 1990–2015, Bourbon Cask, 4 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, hunajainen ja tyylikäs. Varsin kuiva, hienon tamminen ja mausteinen kokonaisuus. Kiteistä sokerisuutta, metisyyttä, kukkaisuutta. Vaniljaa, mehiläisvahaa. Makeaa sitruksisuutta ja mineraalisuutta. Maltaisuudessa aavistus heinäisyyttä ja saippuaisuutta. Vesilisä tuo sitruksista kepeyttä.

Maku: Rasvainen ja ”painava” suutuntuma tulee ensimmäisenä. Ananasta, omenaa, mandariinia. Ruohoisuutta, yrttisyyttä. Tammi on vahvasti pinnassa, mausteisuus on napakkaa ja tanniinit kuivattavat suuta nopeasti. Mehiläisvaha ja hunaja jäävät taka-alalle, kun hapokas ja hapan maltaisuus valtaa alaa. Heinäinen ja puuromainen, hiukan saippuainen lenseys uhkaa syödä tämän ulottuvuudet. Onneksi jälkimaku pelastaa kokonaisuuden. Se alkaa hienon hunajaisena ja mausteisena, kasvaa hedelmäisyydessä ja lakritsissa komeisiin mittoihin. Paahteisuutta, pihkaa, hedelmäteetä, minttua – varsin pitkä finaali. Vesilisä korostaa puisevuutta eikä vie makua oikeaan suuntaan.

Arvio: Tunnistettava Longmorn, jossa on paljon hyvää. 86/100

Longmorn 20 yo 1992/2013, Berry Bros & Rudd 46%

Longmornin vuosi 1992 oli oivallinen. Jostain syystä Berry Bros & Rudd on pullottanut tämän Longmornin 46-volttisena, vaikka yleensä single caskit on tapana pistää pulloon tynnyrivahvuisena. Maistetaan pois.

Longmorn 20 yo 1992/2013, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1992–2013, Cask No. 71764, 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa, hunajaa, monihedelmänektaria. Varsin vahamainen ja öljyinen tammisuus; mehiläisvahaa ja pehmeää mausteisuutta, minttua. Makeaa omenaa, aprikoosia, mangoa, mandariinia. Kireän hapokas maltaisuus. Hiukan pihkaa. Varsin nätti ja tyylikäs kokonaisuus. Vesilisä tuo esiin tiettyä mineraalisuutta.

Maku: Aprikoosinen ja vahamainen, melko kuiva kokonaisuus. Kapeampi paletti kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Runsas, hapokas maltaisuus. Akaasiahunajaa ja minttua, mietoa mausteisuutta. Suutuntuma kevyen öljyinen. Tammi potkii melko vahvasti, vääntää perusmaun lopulta varsin happamaksi ja jopa karvaaksi. Jälkimaussa on pils-oluen jälkimakua muistuttava maltaisen hapokas tulvahdus, erikoinen sinänsä. Mustan teen karvautta, kovia hedelmäpastilleja, hiukan hunajaa, pihkaa, makeaa sitruksisuutta, paljon tammea. Keskipitkä finaali, jossa kuivuminen hellittää mukavasti loppua kohti. Vesilisällä tulee jyväisyyttä pintaan.

Arvio: Erittäin lupaava viski taittuu lopulta happaman puolelle. Ihan hyvää tämä on silti. 85/100

Longmorn 15 yo 45%

Longmornin pidetty 15-vuotias katosi markkinoilta jokunen vuotta sitten. Äskettäin se korvautui kokonaan uudella 16-vuotiaalla.

Moni on silti sitä mieltä, että nimenomaan se 15-vuotias oli aito asia – ja totta kai vanhojen pullojen hinnat lähtivät nopeaan nousuun. Nyt kyseinen tuote maistossa miniatyyrinä.

Longmorn 15 yo

(45%, OB, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hunajaa, apilankukkaa, maltaisuutta ja nättiä yrttisyyttä. Pihkaisuutta, kuivaa ja vahamaista tammea. Hapokas maltaisuus toimii hienosti. Sitruksisuutta, mandariinia, mineraalisuutta, kukkaista kepeyttä, sitruunamelissaa, minttua. Kepeyden vastapainona on melko raskasta öljyisyyttä, läpitunkevaa mehiläisvahaa. Hyvä balanssi, todella herkullinen vaikutelma. Vesilisä tuo esiin heinää ja saippuaisuutta.

Maku: Hieno yhdistelmä sitruksista kirpeyttä ja öljyistä maltaisuutta. Kuivaa tammisuutta ja mehiläisvahan intensiivisyyttä. Hedelmäteetä, hunajaa, mandariinia, aprikoosia, minttua, siirappista makeutta. Suutuntuma on öljyinen ja tekstuuri tiivis. Maltaisuus toimii hienosti, eucalyptus ja sitruksisuus maistuvat kirpeinä. Jälkimaussa tammi ottaa suuren roolin, se kulkee upean vahamaisena ja kuivana hamaan loppuun saakka. Musta tee, kuivatut sekahedelmät, kaneli, pieni pippuri, minttu – komea finaali. Vesilisä korostaa aprikoosia.

Arvio: Upea yllätys. Erittäin hieno, tasapainoinen ja suuriluonteinen viski. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 82/100 (per 6).