Glen Scotia

Glen Scotia 15 yo 2003/2019 Campbeltown Malts Festival 51,3%

Glen Scotia on aina ollut vähän erilainen tislaamo, ja sen tuotannosta olen ainakin itse kohdannut viskejä ihan laidasta laitaan. Välillä laatutaso on ollut kohdallaan, välillä eteen on tullut erikoisempiakin tuotteita.

Nyt ei ole mitään hajua ennalta tästä viskistä. Voi olla millaista tahansa. Speksi ainakin on sieltä erikoisemmasta päästä, kun kyseessä on turvesavuista ja rommitynnyrissä viimeisteltyä tavaraa.

Glen Scotia 15 yo 2003/2019 Campbeltown Malts Festival

(51,3%, OB for Campbeltown Malts Festival 2019, 2003–13.3.2019, Peated, Rum Cask Finish, 9500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tyylikkään turpeinen, mineraalinen, vahamainen ja trooppisen hedelmäinen. Erittäin kutsuva nenä. Limettiä, kiiviä, hunajamelonia, ananasta. Tiettyä likaisuutta ja öljyisyyttä, mutta sokerinen makeus ja raikas ruohoisuus toimivat sen kanssa upeasti yhteen. Ihan loistavaa. Vesilisä korostaa tuhkaisuutta ja rasvaa.

Maku: Turvesavu, mineraalisuus ja sitruksisuus soivat heti upeasti yhteen. Vahamaisuus, ruskea sokeri, suklaisuus ja runsas hedelmäisyys ovat kohdillaan. Ananasta, viinirypäleitä, kiiviä, papaijaa, hunajamelonia. Inkivääriä ja mausteisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja pureskeltavan herkullinen. Kermaisuus ja kirpeys ovat harvoin näin loistavasti balanssissa. Merellisyyttä, heinää, hiukan kalkkia ja hiiltä. Jälkimaku on nautinnollisen turvesavuinen, kirpeän limettinen, mineraalinen ja pirskahteleva. Kiiviä, omenaa, sokeria, paahteisuutta, hiukan pippuria ja hapokkuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo eucalyptusta ja mentholia esiin.

Arvio: Nyt tuli ällistyttävä elämys aivan puun takaa. Parhaita koskaan kohtaamiani Glen Scotian viskejä. Harvoin on tällaisella speksillä saatu aikaan näin vakuuttavaa viskiä. Kaikki kohdallaan. Hattu päästä. 90/100

Glen Scotia 34 yo 1977/2011, The Ultimate 46%

Vaihteeksi lasissa iäkäs Glen Scotia. Näistä ei voi oikein koskaan etukäteen sanoa, mitä mahtaa olla luvassa. Kypsytystä ex-bourbonissa on kuitenkin takana kunnioitettavat 34 vuotta.

Glen Scotia 34 yo 1977/2011, The Ultimate

(46%, Van Wees, The Ultimate, Rare Reserve, 5.9.1977–29.11.2011, Cask No. 2748, Hogshead, 229 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen mutta varsin mehukas. Hedelmäisyyttä riittää, pitkä kosketus tammen kanssa tuntuu. Metisyyttä, akaasiahunajaa, omenaa, aprikoosia ja sitruunaa. Pieni petrolisuus tulee esiin. Kuivaa yrttisyyttä, hiukan inkivääriä, runsaasti kuivakkaa ruohoisuutta. Vesilisä nostaa esiin hedelmäkarkkeja ja päärynää.

Maku: Ruohoinen, yrttinen ja tuoksun jälkeen yllättävänkin kitkerä. Ruohoisuus ja yrtit ottavat vallan, kun taas kuiva tammi ja metisyys jäävät taustalle. Hedelmäisyys on aavistuksen jäsentymätöntä, sitruunaa ja omenaa. Vaniljaa, marsipaania, hiukan pähkinäisyyttä ja suolaisuutta. Melko kevyt suutuntuma. Pieni petrolisuus ja liuotin tulevat esiin. Jälkimaku on ruohoinen ja varsin kitkerä. Karvasta pähkinäisyyttä, kahvia, paahtunutta tammea, pippuria. Sitruunaa, suolaisuutta, mineraalisuutta, yrttejä, heinäisyyttä. Ylikypsää hedelmää, jotain hiukan palanutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo mukavasti raikkautta hedelmäisyyteen.

Arvio: Nätin tuoksun jälkeen maku ja etenkin jälkimaku ovat pieniä pettymyksiä. Jotenkin tätä vaivaa yleinen hahmottomuus ja jäsentymättömyys. Viskin luonne ei oikein tule kunnolla esiin, vaikka koko ajan tämä tuntuu jokseenkin lupaavalta. 85/100

Glen Scotia 20 yo 1991, SMWS 93.50, 58,6%

Maistossa tällä kertaa Glen Scotiaa ex-bourbonista. Pullottajana Scotch Malt Whisky Society ja viskin nimi jälleen lupaava: Kuumat kekäleet Helvetin porteilla.

Glen Scotia 20 yo 1991, SMWS 93.50

(58,6%, Scotch Malt Whisky Society, 17.4.1991–2011*, Hot embers at the gates of Hell, Refill Ex-Bourbon Hogshead, 275 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella voimakas, todella erikoinen. Lihaisa, vegetaalinen, kostean turpeinen ja todella tummasävyinen. Lakritsia, nyhtöpossua, bbq-kastiketta, palanutta rasvaa. Verilettuja, uunivihanneksia, hapokkuutta, yrttilikööriä, paahtoleipää, maltaisuutta. Huh. Vesilisä avaa sitruksisuutta ja voita.

Maku: Rajun tuoksun jälkeen pykälää tavallisempi – ainakin aluksi. Tiukkaa tammea, pientä liuotinmaisuutta, vaniljaa, öljyä. Yrttisyyttä, pihkaa, vegetaalisuutta, turpeisia sävyjä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja suorastaan polttava. Chiliä, happoja, lakritsia, raakaa lihaa. Leipämäinen maltaisuus on edelleen mukana. Jälkimaku nousee kuitenkin lentoon oikein kunnolla. Havuja, pihkaa, tammea, muhkeaa pippurisuutta, rasvaa. Vegetaalinen turpeisuus ja kova fenolisuus menevät ihon alle. Yrttilikööriä, mustaa teetä, paahteisuutta. Varsin pitkä ja puhutteleva finaali. Vesilisä saa omenaiset ja sitruksiset piirteet esiin.

Arvio: Omalaatuinen ja mielenkiintoinen viskielämys. Siinä mielessä tämä on täysiverinen Glen Scotia, ettei niistä yleensä koskaan tiedä, mitä eteensä saa. Nyt osui kohtalaisen hyvin kohdilleen. 86/100

Glen Scotia Victoriana 51,5%

Glen Scotia julkaisi tällaisen NAS-viskin osana isompaa uudistusta vuonna 2015. Tämä Victoriana päättää kolmen miniatyyrin setin tarjoaman maistelukimaran.

Odotukset ovat todella alhaalla, koska sekä Double Cask että 15 yo jäivät kokonaisuuksina vaatimattomiksi. Ja täytyy kuitenkin muistaa, että olen kohdannut myös erinomaisia Glen Scotian viskejä ennen tätä, joten tisleessä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla mitään vialla.

Glen Scotia Victoriana

(51,5%, OB, NAS, +/- 2016, Charred Oak Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Rusinainen ja hiukan hapan. Jugurttia ja musteisuutta, piparkakkua, suolaisuutta. Likainen vivahde, paahtoleipää, miellyttävää pölyisyyttä. Suolapähkinää, pihkaa, havuja, miellyttävä tammi. Pientä kahvisuutta, kuivattua luumua ja aprikoosia. Ei huono ollenkaan. Vesilisä avaa miellyttävää mentholia.

Maku: Rusinaa, suklaata, sitrushedelmää ja kahvia. Varsin runsas kattaus, hiukan happamalla ja likaisella kierteellä, kuten Glen Scotiaan kuuluu. Suolapähkinä ja piparkakku ovat mukana, samoin jugurttirusinat ja kuivattu aprikoosi. Keskitäyteläinen suutuntuma on varsin mukavassa balanssissa. Havuja, paahteisuutta, karvasta pihkaisuutta, tanniineja, inkivääriä, pientä pippuria. Jälkimaku on paahteinen ja tanniininen, todella tamminen ja reippaan mausteinen. Rusinaa, suklaisuutta, sitruksisuutta, nahkaa, kahvia, mustetta. Suolainen ja likainen vivahde säilyy vahvana. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee pölyisiä ja tomusokerisia piirteitä.

Arvio: Tässä sarjassa selvä voittaja. Varsin omalaatuinen kokonaisuus, jossa on paljon sellaista, mistä ottaa kiinni. Hiukan outo viski tämäkin on, mutta se nyt kuuluu asiaan, kun Glen Scotiasta puhutaan. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100. Whiskynotes 84/100.

Glen Scotia 15 yo 46%

Glen Scotian kolmen viskin miniatyyrisetin maistelu jatkuu sen ainoalla ikämerkityllä viskillä. Tislaamohan pisti etikettinsä jälleen uusiksi vuonna 2015 vain kahden vuoden yrittämisen jälkeen.

Kieltämättä tuo kaksi vuotta käytössä ollut etikettityyli oli yksi hirveimmistä, mitä muistan viskipulloissa suurin piirtein koskaan nähneeni. Nämä uudet ovat jo ihan siedettävät.

Eilinen Double Cask ei vielä vakuuttanut, mutta toivotaan, että tämä toimisi hiukan paremmin.

Glen Scotia 15 yo

(46%, OB, +/- 2016, American Oak Barrels, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea ja kanelinen, tamminen ja vaniljainen. Ruohoisuutta, puuromaisuutta, happamia sävyjä. Hiukan rusinaa, pähkinää ja kookosta. Jokin likaisen rasvainen vivahde tässäkin on, mutta kovin häröily on kurissa. Hedelmäkakkua, aprikoosia, omenaa. Vesilisä avaa kanervaisia ja havuisia sivuääniä rutkasti.

Maku: Pehmeä, likainen ja sekava. Todella outo suorastaan. Metallinen ja havuinen puoli ottaa mittaa hedelmäisestä rasvaisuudesta. Rusinaa, tammea, vaniljaa, happamuutta. Suutuntuma on melko kevyt ja runko antaa herkästi periksi. Toffeeta, tohtoroitua puuta, märkää turvetta. Mausteisuutta, kanelia ja maustepippuria. Kuivattuja hedelmiä. Jälkimaku on mausteinen ja pureva, rujon tamminen ja ruohoinen. Likaisuutta, sekavuutta ja pippuria riittää. Öljyinen ja karamellinen puoli tulee pintaan. Hiukan vaatimaton kokonaisuus. Finaali on lopulta melko lyhyt. Vesilisä korostaa ruohoisia ja heinäisiä piirteitä.

Arvio: Ei säväytä juuri enempää kuin Double Cask. Kovasti on sekava ja sotkuinen viski. Tietyistä piirteistä on toki myös helppo pitää, mutta kokonaisuutena tämäkään ei aivan toimi. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Glen Scotia Double Cask 46%

Maistelussa on tällä viikolla Campbeltownin vähälle huomiolle jääneen Glen Scotian miniatyyrisetti, jossa on tislaamon kolme verraten uutta core rangen tuotetta.

Tällaisen entry level -viskin tislaamo lanseerasi vuonna 2015. Tietysti ikämerkintä on jätetty pois. Toimikoon tämä kuitenkin johdantona tislaamon nykytyyliin.

Glen Scotia Double Cask

(46%, OB, NAS, +/- 2016, 1st Fill Bourbon & Pedro Ximénez Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Metallinen ja hyvin erikoinen, todella palanut. Tuoretta katajaa, raakaa lihaa, hapanta tummaa olutta. Märkää lehtikasaa, kypsiä omenia. Hiukan keksimäistä vivahdetta, vaniljaa, pientä puuromaisuutta. Toffeekarkkia, suolaa, hapokkuutta. Kuparipannua. Vesilisä tuo toffeefudgen vahvasti pintaan.

Maku: Siirappinen ja suolainen, viininen ja puuromainen. Paljon kaikkea, ei juhli tasapainollaan. Rusinaa, kypsää omenaa, edelleen palanutta puuta ja lihaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen, balanssi karkailee. Kermatoffeeeta, vaniljaa. Jonkin verran pahvisia ja vegetaalisia piirteitä. Metallisuutta, happamuutta, erikoista eksoottista mausteisuutta. Jälkimaku on rusinainen, siirappinen ja lievästi erikoinen. Metallisuus ja palanut puu tuntuvat edelleen voimakkaina. Toffeeta, sitruksisuutta, pientä pippuria. Omenaa, persikkaa, puuroa, jotain likaisuutta ja rasvaisuutta loppuun asti. Melko lyhyt finaali. Vesilisä tuo lähinnä kitkeryyttä.

Arvio: Varsin erikoinen viski kaikin puolin. Kummallisuuksien kerhoon kertaheitolla. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 80/100.

Glen Scotia 1972/2013, Malts of Scotland 44,9%

Glen Scotia on yksinäinen susi Mitchellien omistamassa Campbeltownin tislaamoskenessä. Nykyisellään Loch Lomond Groupille kuuluva, kaupunkirakennuksessa sijaitseva tislaamo on yksi Skotlannin pienimmistä: 500 000 litran vuosittaisesta maksimikapasiteetista tuotetaan vuosittain vain noin 20 prosenttia.

Glen Scotia on ollut tuotannoltaan epätasainen ja näin harrastajan näkökulmasta hyvinkin haastava tislaamo. Tällä kertaa maisteluun on valikoitunut saksalaisen Malts of Scotlandin poiminta vuoden 1972 tuotannosta. Sarjana on Diamonds, johon on yleensä päätynyt niitä parhaita tynnyreitä, joten odotukset ovat tällä kertaa melko korkealla.

Glen Scotia 1972/2013, Malts of Scotland

(44,9%, Malts of Scotland, Diamonds, 9/1972–4/2013, Cask No. MoS 13024, Bourbon Hogshead, 128 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ikääntyneen viskin kuivaa hedelmäisyyttä, mentholia ja tiettyä pölyisyyttä. Tomusokeria. Metisyyttä, makeaa kurkkupastillia. Appelsiinia, banaania, tölkkiananasta, kookosta. Erittäin tyylikäs ja herkkä kokonaisuus, kukkainen ja vaniljainen. Vesilisä tuo kookoskermaista puolta pintaan.

Maku: Napakan tamminen ja jopa tiukka. Yllättävän tanniininen ja karhea erittäin kevyen tuoksun jälkeen. Mausteisuutta, kuivaa puuta, mentholia, sitruksista yrttisyyttä, kukkaisuutta. Suutuntuma on varsin kevyt ja hienon öljyinen. Omenaa, vaniljaa, kookosta, pientä suolaisuutta. Jälkimaku tuo esiin vielä paahteisenkin puolen, saksanpähkinää ja lakritsia. Erittäin metinen ja akaasiahunajainen vaihe lipuu vähitellen suolaisuuteen, mentholiin ja sitruksiseen kirpeyteen. Tammi tuntuu hiukan puisevana, tanniinit ovat jo kadonneet mutta mausteita riittää. Varsin pitkä ja kevyesti liukuva finaali. Vesilisä keventää tiukkuutta ja vapauttaa kermaisia nuotteja.

Arvio: Oikein hienostunut viski, mutta maussa pieni balanssin hakeminen leikkaa parasta terää. Herkkyydessään silti erittäin mielenkiintoinen. 88/100

Glen Scotia 18 yo 46%

Glen Scotia on arvaamaton tislaamo, sieltä voi tulla melkein mitä tahansa. Nyt on kyseessä puhtaasti ex-bourbonissa kypsynyt versio, ihan uutta tuotantoa.

Glen Scotia 18 yo

(46%, OB, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja kirpeä, tuhti ja likainen. Greippiä, Pastirol-pastilleja, mentholia, tuoreita havuja. Samalla öljyinen, aseöljy ja erilaiset vartalovoiteet puskevat pintaan. Vaniljaista makeutta, akaasiahunajaa. Turpeisuutta, maanläheistä likaisuutta, kosteaa villatakkia. Hiukan savua ja bensiiniä. Jotenkin herkullinen.

Maku: Kirpeän sitruksinen ja öljyinen, ei niin tuhti kuin tuoksussa. Greippi ja kurkkupastillit ovat mukana, samoin havut ja hapokkuus. Maltaisuus leikkaa hetkeksi väliin, sitten tulee kuiva tammisuus. Turpeisuus tuo vähän sekavuutta ja tunkkaisuutta, mutta tietty likaisuus tässä toimii hienosti. Melko kapea paletti ja terävä suutuntuma, mutta kipakka mausteisuus ja selväpiirteinen sitruksisuus tuovat syvyyttä. Vanilja, hunaja ja toffeekarkit makeuttavat. Jälkimaku on mentholinen, kuivan tamminen ja öljyinen. Pintaan tulee greippiä, hunajaa, Fisherman’s Friend -pastillia, lakritsia, anista ja mausteista kirpeyttä. Mukavasti on mittaakin.

Arvio: Myönteinen yllättäjä. Likainen lähestyminen bourbonkypsytykseen. Hyvää! 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100.

Glen Scotia 20 yo 1992/2012, Thosop Handwritten Label 48,2%

Vuonna 1832 perustettu Glen Scotia muistetaan tarinasta, jonka mukaan yksi entisistä omistajista kummittelee tislaamolla – mies oli hukuttautunut Campbeltownin lahteen.

Glen Scotian viskit ovat siinä mielessä arvoituksellisia, että koskaan ei voi tietää, millainen yksilö sattuu käsiin. Tämä Thosopin pullote on viettänyt 20 vuotta värin perusteella ilmeisen aktiivisessa sherrytynnyrissä.

Glen Scotia 20 yo 1992/2012, Thosop Handwritten Label

(48,2%, Thosop for the Whiskyman, 1992–2012, refill sherry hogshead, 162 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nyt on kova sherrypommi kädessä. Yhtä tummanpuhuva tuoksu kuin on värikin. Kypsiä luumuja, kypsää kirsikkaa, rusinoita. Erittäin lupaava. Kaakaota, piparkakkua, tummaa suklaata. Tiettyä lihaisuutta ja öljyisyyttä myös. Tyrmäävä!

Maku: Upean rusinainen ja paksun sherryinen. Lähtee heti täydellä arsenaalilla. Sherrypommiksi tässä on kuitenkin erottuvaa maltaisuutta mukana. Lisäksi öljyinen lihaisuus taittaa makeutta hienosti. Maku peilaa kaiken kaikkiaan tuoksua hyvin. Toffeefudgea ja piparkakun maustelientä löytyy, vahvaa suklaata myös. Jälkimaku on kompleksinen, kahvia ja kaakaopapuja.

Arvio: Omaperäinen sherrypommi, onnistunut joka suhteessa. Todella hieno viski. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 85/100.