Month: maaliskuu 2014

Longrow 18 yo 2013 Edition 46%

Springbankin turpeistettu Longrow on ollut vuosien varrella erittäin tasokasta. On aika syventyä tutkimaan, mitä 18-vuotiaan julkaisu vuodelta 2013 pitää sisällään.

Longrow 18 yo 2013 Edition

(46%, OB, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Turpeinen, raskas ja merellinen. Likaisuutta, moottoriöljyä, merilevää, suolaisuutta. Paksu mutta pehmeä turpeensavu, runsas sitruksisuus ja kirpeä omenaisuus. Erikoista makeutta, marsipaania, siirappia ja kermavaahtoa (!). Silti myös jodia ja lääkemäisyyttä. Rasvainen makeus ja leivosmaisuus jäävät mieleen.

Maku: Öljyinen ja muhkea. Turpeisuutta, paksua ja makeaa savuisuutta, pisteliästä sitrusta ja omenaa, raparperiakin. Suolaisuus ja merellisyys ovat vahvasti läsnä. Vaniljaista makeutta, jyvämäisyyttä ja leivosmaisuutta. Suutuntuma on rasvainen ja raskas, ehkä hieman odotuksia yksioikoisempi. Makeus tunkee läpi kaikesta ja rajoittaa samalla makujen kompleksisuutta. Myös lihaisuus on makeaa, miedon chorizo-makkaran kaltaista. Jälkimaku on hunajainen, toffeemainen, omenainen, hyvin rasvainen. Turvetta, likaista villaisuutta, kuparia, suolaista voita. Maukas ja melko pitkä finaali.

Arvio: Muhkea ja likaisen turpeinen Longrow. Hieno, mutta jättää myös toivomisen varaa. 89/100

Secret Stills 1.2 (Talisker) 21 yo 1986/2007, Gordon & MacPhail 45%

Maistelussa Gordon & MacPhailin kehuttu mystery malt, jonka alkuperästä ei voi erehtyä, kun Skyen saarella on vain tuo yksi tislaamo. Väri on jopa yllättävänkin vaaleanruskea siihen nähden, että viski on viettänyt 21 vuotta ensimmäisen täytön sherrytynnyreissä.

Secret Stills 1.2 (Talisker) 21 yo 1986/2007, Gordon & MacPhail

(45%, Gordon & MacPhail, 4/1986–5/2007, Cask No. 1361, 1362 & 1363, First Fill Sherry Butts, 1860 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, mausteinen ja lehtisavuinen. Merellinen ja suolainen. Kermatoffeeta, lakritsia, rusinaa. Savumakkaraa, luonnonkumia, hiukan mustapippuria. Kaunis tammisuus, ikääntynyttä ja kiilotettua huonekalua. Mustaherukkaa, mustikkaa, marjasurvosta. Upea, syvä, kompleksinen – silkkaa nautintoa.

Maku: Toffeemainen, maitosuklainen ja mausteinen. Hienostunut savuisuus, jossa on taustalla kuiva turpeisuus. Marjaisuutta, mustikkaa ja herukoita. Paljon vaaleaa suklaata, makeaa lakritsia. Herkkä ja kuiva tammisuus, eucalyptusta ja jalohomeisuutta. Pehmeä ja täyteläinen suutuntuma, tiheä tekstuuri. Pirteä mausteisuus, anista ja tuoretta inkivääriä. Suolaisuutta. Jälkimaku on yhtä aikaa suklaisen makea, tammisen kuiva, miedon savuinen ja voimistuvan pippurinen. Kokonaisuus kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Tuoretta mustapippuria, makeaa lakritsia, kirpeää marjaisuutta. Fantastinen.

Arvio: Loistava, ikäistään vielä paljon kypsemmän oloinen Talisker. Suurta herkkua. 93/100

Mitä mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 89/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 6). Smoke On The Water, ”Maukkaan sherryinen Talisker”.

Glen Scotia 18 yo 46%

Glen Scotia on arvaamaton tislaamo, sieltä voi tulla melkein mitä tahansa. Nyt on kyseessä puhtaasti ex-bourbonissa kypsynyt versio, ihan uutta tuotantoa.

Glen Scotia 18 yo

(46%, OB, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja kirpeä, tuhti ja likainen. Greippiä, Pastirol-pastilleja, mentholia, tuoreita havuja. Samalla öljyinen, aseöljy ja erilaiset vartalovoiteet puskevat pintaan. Vaniljaista makeutta, akaasiahunajaa. Turpeisuutta, maanläheistä likaisuutta, kosteaa villatakkia. Hiukan savua ja bensiiniä. Jotenkin herkullinen.

Maku: Kirpeän sitruksinen ja öljyinen, ei niin tuhti kuin tuoksussa. Greippi ja kurkkupastillit ovat mukana, samoin havut ja hapokkuus. Maltaisuus leikkaa hetkeksi väliin, sitten tulee kuiva tammisuus. Turpeisuus tuo vähän sekavuutta ja tunkkaisuutta, mutta tietty likaisuus tässä toimii hienosti. Melko kapea paletti ja terävä suutuntuma, mutta kipakka mausteisuus ja selväpiirteinen sitruksisuus tuovat syvyyttä. Vanilja, hunaja ja toffeekarkit makeuttavat. Jälkimaku on mentholinen, kuivan tamminen ja öljyinen. Pintaan tulee greippiä, hunajaa, Fisherman’s Friend -pastillia, lakritsia, anista ja mausteista kirpeyttä. Mukavasti on mittaakin.

Arvio: Myönteinen yllättäjä. Likainen lähestyminen bourbonkypsytykseen. Hyvää! 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100.

The Macallan 18 yo Sherry Oak 1995 Edition 43%

Macallanin hinnat ovat lähteneet käsistä, mutta tislaamon tynnyripolitiikkaa täytyy silti ihailla. Nykyäänkin 18-vuotias sherryversio on kypsytetty ihan aidosti käytetyissä sherrytynnyreissä eikä vain sellaisissa, joille on näytetty sherryä matkalla Skotlantiin.

Macallanin käyttämät tynskät on ensin herätetty väkevöidyllä viinillä eli mostolla, ja niitä on sen jälkeen käytetty 18 kuukautta oloroson kypsytykseen. Odotukset ovat siis korkealla maistelun suhteen.

The Macallan 18 yo Sherry Oak 1995 Edition

(43%, OB, 1995–2013, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean sherryinen ja kermainen. Luumua, rusinaa ja suklaata. Kuivattuja hedelmiä, viikunaa, joulukakun mausteita (neilikkaa, inkivääriä, maustepippuria). Hento nuotiosavu jossain taustalla. Kurkkupastillia (menthol). Kaunis tammisuus, jota täyteläinen maltaisuus tukee. Appelsiinia, hiukan sitrusta, vaniljaa. Tasapainoinen ja hieno tuoksu, jossa on herkkää makeutta ja pientä kitkeryyttä sopivassa suhteessa.

Maku: Sherryisyydessä melko kuiva aloitus, muuten kermainen. Suutuntuma on täyteläinen mutta mieto ja suunmyötäinen. Maltaisuus on leivosmaista, tammisuus vähän vahamaista. Pähkinäisyyttä on paljon, kuoria ja karvauttakin. Vähitellen suklaisuus, appelsiini, kuivatut hedelmät ja makea kahvisuus (cappuccino) tulevat esiin. Mausteissa on hyvin potkua, maustepippurissa etenkin. Jälkimaku on makeutuva, suklainen, luumuinen, erittäin rusinainen, kahvinen, neilikkainen, maltainen ja tamminen – ja upean pitkä ja täyteläinen.

Arvio: Klassikkoviski, edelleen. Vain tietty tavanomaisuus estää nousemasta huippupisteisiin. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Old Pulteney 17 yo 46%

Old Pulteney on saanut viime vuosina raskaasti nostetta viskiraamattunsa kanssa maailmalla huitelevalta Jim Murraylta. Jos jättää Murrayn omaan arvoonsa, tislaamo on kieltämättä parantanut menoaan.

Pultikan 17-vuotias perusmalli on on kypsynyt 90-prosenttisesti ex-bourbonissa ja 10-prosenttisesti ex-olorosossa.

Old Pulteney 17 yo

(46%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Omenainen, sitruksinen ja melko makea. Tuoretta tammilankkua, vaniljaa, vihreää omenaa (golden delicious). Makeaa mutta hapokasta omenasiideriä. Mukava yrttisyys, minttua ja anista ja tuoretta inkivääriä. Tuoretta ruohoa. Jyväinen maltaisuus häilyy taustalla, kirpeä ja aromikas. Varsin houkutteleva kokonaisuus.

Maku: Kirpeän omenainen ja terävän maltainen. Jää tuoksusta hiukan jälkeen, vaikka suutuntuma on nätin vahamainen ja rapea. Hapokasta vihreää omenaa, sitruunamehua, melko kovapintaista maltaisuutta. Puuromaisuutta, tanniineja ja hiivaisuutta. Ruohoisuus on pinnassa. Kirpeyttä kuitenkin tasapainottaa hedelmäinen makeus, josta löytyy appelsiinia ja hunajamelonia. Vaniljaa, hiukan sitruunamelissaa. Jälkimaku on hapahko ja maltainen. Kovia toffeekarkkeja, tuoretta tammisuutta, kirpeitä mausteita, korianteria, inkivääriä. Melko pitkä ja kehittyvä kuitenkin.

Arvio: Kehittymätön maltaisuus erottaa tämän erinomaisesta 21-vuotiaasta. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 10). Whisky Magazine, ”Recommended”.

Rosebank 21 yo 1990/2011 Special Release 53,8%

Diageon vuoden 2011 julkaisuihin Special Releases -sarjassa kuului pitkästä aikaa myös uusi Rosebank. Alamaan Camelotissa sijainnut tislaamo suljettiin vuonna 1993.

Tämän viskin tynnyrit ovat olleet amerikkalaista ja eurooppalaista tammea, refilliä kaikki tyynni.

Rosebank 21 yo 1990/2011

(53,8%, OB, Special Release, 1990–2011, 5886 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kirpeän hedelmäinen, rasvainen ja maltainen. Vahva purkkiananas, vihreä omena, hunajameloni ja kiivihedelmä ovat heti läsnä. Vaikutelma on rasvainen, vaikka elementit ovat hapokkaita ja mineraalisia. Valkoviiniä, vaniljaisuutta, IPA-olutta, mentholia. Vesilisä vapauttaa estereitä, apilankukkaa ja neilikkaa.

Maku: Valkoviininen, rasvainen ja maltainen. Mielenkiintoinen ristiveto kirpeiden hedelmien (ananas, omena) ja rasvaisen, maanläheisen suutuntuman välillä. Tynnyrin vaikutus tuntuu vähäiseltä, tammea ei juuri maista. Maltaisuus on hapokasta, hiivaista ja aromikasta. Havuja ja mentholia. Valkoviiniä. Kokonaisuus on miellyttävä ja hieno. Jälkimaku on ananaksinen ja omenainen, makean ja rauhallisen tamminen, vaniljainen ja hunajainen, hapokkaan maltainen ja pitkä. Vesilisä erottelee tammen tummia sävyjä, kahvia ja herukkaa.

Arvio: Selväpiirteinen ja hienostunut viski, jossa tynnyreiden vaikutus soi varsin herkästi. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 7). Whisky Magazine 82/100 (Gavin D. Smith), 83/100 (Rob Allanson).

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured 40%

Aberlourin 12-vuotias on ehtinyt olla vuosien varrella monenlaisten tynnyreiden vattaus. Nyt on siirrytty ainakin travel retail -puolella puhtaaseen sherrykypsytykseen.

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured

(40%, OB, +/- 2014, 100 cl)

Tuoksu: Maltainen, kukkainen ja miedon sherryinen. Rasvainen vaikutelma, käsivoidetta ja palasaippuaa. Mallassokeria, hiivaisuutta, puuroa. Imelää kukkaisuutta, ylikypsiä omenoita. Hyvin mieto kokonaisuus – ja hyvin makea. Kovia toffeekarkkeja (Toffifee) ja joulukakkua. Ihan perustuote kaikin puolin.

Maku: Miedon sherryinen ja puuroisen maltainen, sokeria ja mietoja mausteita. Hyvin kevyt ja helppo, suutuntuma on melko ohut ja huokoinen – mutta sinänsä ihan miellyttävä, kaikin puolin. Sherryiset mausteet ovat joulukakun kanelia ja neilikkaa, saippuaisuutta taustalla. Uuniomenaa siirapissa, metisyyttä, hiukan tummaa suklaata. Puuromaisuus ja tietty hiivaisuus tukevat maltaista vaikutelmaa. Jälkimaku on makean siirappinen, uuniomenainen, suklainen, maltainen ja kevyt.

Arvio: Entry level -viski klassisesta päästä, ei huono muttei säväyttäväkään. Toiveissa hiukan lisää iän tuomaa tyylikkyyttä ja korkeamman alkoholiprosentin antama ryhti – eli A’bunadhin ominaisuudet. 82/100

Deanston Virgin Oak 46,3%

Burn Stewart Distillers on uudistanut Deanstonia viime vuosina isolla rahalla. Se näkyy tuotevalikoimassa, etiketeissä, tislaamon vierailukeskuksessa, kaikessa.

Tuotevalikoimaan on tullut samalla myös tämä ex-bourbonissa kypsynyt ja neitseellisessä tammessa viimeistelty pullote. Vaikea laji, odotan lopputulosta pienellä jännityksellä.

Deanston Virgin Oak

(46,3%, OB, NAS, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Räikeän maltainen. Jyväisyys ja alkoholisuus korostuvat. Tämä ei paljon new makesta poikkea, syvyyttä vain on hiukan enemmän mutta vaikutelma on samankaltainen. Vaniljaviineriä, vaseliinia, puhdistusaineita. Vahva glyseroli, runsas suolaisuus. Tuoretta ruohoa. Nuori ja epäkypsä. En tykkää.

Maku: Maltaisuus on korostunutta, mutta maku on odotuksia tasapainoisempi ja selvästi kypsynyt. Jyväisyys ja mallassokeri maistuvat, mutta tuore tammi tuo vähän uutta kulmaa – mausteita ja vaniljaisuutta ja tiettyä karheutta suutuntumaan. Raaka tämä toki on, muttei sentään täysin kelvoton. Suutuntumassa on rasvaa ja suolaa. Jälkimaku on edelleen jyväinen, sahanpurua ja tammilankkua riittää. Hunaja ja vanilja näyttäytyvät. Melko lyhyt ja vaatimaton finaali. Kuin olisi viinaa juonut.

Arvio: Raa’an tamminen ja räikeän jyväinen esitys. Ei ole viallinen muttei maistuvakaan. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 83/100.

Dalwhinnie 1997/2013 Distillers Edition 43%

Diageo on antanut jokaiselle Distillers Edition -viskiä pullottavalle tislaamolleen oman viimeistelyvaihtoehdon. Dalwhinniella se on ehkä tavanomaisin mahdollinen, olosoro-sherry. Toisaalta juuri sillä on myös hyvät mahdollisuudet onnistua.

Dalwhinnie 1997/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1997–2013, Oloroso Finish, Batch No. D. SU. 312,  70 cl)

Tuoksu: Makea, hedelmäinen ja sherryinen. Hunajamelonia, rusinoita, luumuja, omenaa, mangoa. Suklaata runsaasti. Tammisuus tuo vaniljaa ja pientä havuisuutta, eucalyptusta. Maltillinen ja varsin tasapainoinen.

Maku: Kulmikas ja jotenkin huokoinen. Sherryisyys on pinnassa, muttei ole luonteeltaan kovin suurta. Tammen tanniinit iskevät melko nopeasti, suutuntuma on karhea ja samalla melko öljyinen. Mausteissa on yrttisyyttä ja pihkaa. Maltaisuus on paksun sokerista, leivosmaista – tuollainen makeus kamppailee tanniineja vastaan ihan hyvin, muttei ole kovin kiinnostavaa. Hedelmistä hunajameloni ja appelsiini ovat läsnä, mutta tuoksussa ollut monipuolisuus on kadonnut. Jälkimaku on hunajainen, hapokkaan maltainen, tumman suklainen mutta melko vaisu. Eikä se jatku kovin pitkään.

Arvio: Oivat lähtökohdat, mutta mitä pidemmälle edetään, sitä heikommin tämä pärjää. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Glenfiddich 30 yo 43%

Glenfiddichin 30-vuotias on aina ollut travel retail -tuote, vaikka kysyntää olisi varmaan muuallakin kuin tax free -myymälöissä. Kyseessä on ex-bourbonin ja ex-oloroson sekoitus.

Glenfiddich 30 yo

(43%, OB, +/- 2010, Cask Selection No. 00027, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja alkuun kipakan mausteinen. Weetabixia, mallassokeria, appelsiinimarmeladia, vaniljaa. Tammisuus on tyylikästä, kompleksia ja yllättävänkin tuoretta. Hiukan tupakkaa, tuoretta ruohoa, kukkamultaa. Pyöreä ja pehmeä, makean hedelmäinen kokonaisuus, johon mausteet (inkivääri) tuovat ryhtiä.

Maku: Tanniininen ja yllättävän hapan suutuntuma. Toisaalta karvauden alla erikoisen kevyt body. Mausteet potkivat (inkivääri ja yrtit) mutta tasapainoa ei oikein löydy. Appelsiinimarmeladi, Weetabix, runsas tammisuus ja maanläheinen ruohoisuus/multaisuus hallitsevat palettia. Hunajainen makeus nousee taustalta. Kompleksinen ja osin sulkeutunut makuprofiili. Jälkimaku on teemäinen (Earl Grey), hapan ja tamminen. Pähkinäisyys (manteli, saksanpähkinä) ja inkivääri tekevät siitä onneksi kiinnostavan, koska pituutta riittää.

Arvio: Tyylikäs tuoksu, yllättävän karvas maku. Pitkä jälkimaku pelastaa paljon. 84/100