Aberlour

Dailuaine 37 yo 1976/2013, Silver Seal 47%

Lasissa tällä kertaa suorastaan ikivanha Dailuaine Silver Sealilta. Kypsytyksestä ei ole pahemmin tietoa, mutta 37 vuotta tammessa on joka tapauksessa merkittävä aika. Mielenkiinnolla tämän maistan.

Dailuaine 37 yo 1976/2013, Silver Seal

(47%, Silver Seal, Special Bottling, 1976–2013, Cask No. 5970, 130 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, vahamainen ja aromaattinen. Hilloisuutta, kypsää banaania, sitruksisuutta, persikkaa, kiteistä hunajaa, toffeeta, leivosmaisuutta ja vaniljaa. Tammea, huonekaluvahaa. Maltaisuus ja mausteet tuovat ryhtiä, tämä ei tunnu iästään huolimatta lainkaan ohuelta. Vesilisä tuo hiukan fenoleita ja hiiltä pintaan, pientä lakritsisuutta myös.

Maku: Alkuun mineraalinen ja pidättyneen vahamainen profiili räjähtää hedelmäiseksi ja runsaaksi vyöryksi. Maltaisuutta, likaisuutta ja paahtuneisuutta tulee pintaan. Kypsää banaania, omenaa, persikkaa, punaista viinimarjaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvin ryhdikäs. Ruskeaa sokeria, marjaista hapokkuutta, tummaa yrttisyyttä. Pähkinäistä karvautta, sitruksista kitkeryyttä. Tanniinien ansiosta osin varsin vaativakin makupaletti. Jälkimaku on maltainen, mausteinen ja edelleen hyvin tamminen. Vahamaisuutta, aromaattisuutta, marjaisaa kitkeryyttä. Paahtunutta puuta, poltettua sokeria, hapokkuutta, pientä metallisuutta. Inkiväärinen ja pippurinen jälkipolku. Pitkä finaali. Vesilisä avaa lisää tasoja etenkin tammen kautta. Vihreää teetä, minttua ja eucalyptusta tulee erityisesti esiin.

Arvio: Kompleksinen ja mielenkiintoinen viski, joskin varsin vaativa lajissaan. Moni ikäviski on nosing whisky, mutta tässä on poikkeuksellisen paljon jytinää myös maussa mukana. 90/100

The Macallan 13 yo 1990/2003, Silver Seal for Collecting Whisky 46%

Maistelussa tällä kertaa ulkoisesti refill-sherryltä näyttävä Macallan, jonka kypsytyksestä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. Pullotuserä on poikkeuksellisen pieni.

The Macallan 13 yo 1990/2003, Silver Seal for Collecting Whisky

(46%, Silver Seal for Collecting Whisky, 1990–2003, 48 bts., 70 cl)

Tuoksu: Metinen, mineraalinen ja makean hedelmäinen. Tammi tuntuu kuivana, ympärillä on aprikoosia, punaista omenaa, sitruksisuutta, keltaista luumua. Hunajaisuutta ja hedelmäsiirappista makeutta. Maltaisuudessa on jotain lievästi epäkypsää. Hapokkuutta ja minttua. Vesilisä avaa kukkaisuutta.

Maku: Varsin ujon tuoksun jälkeen maussa on selvästi enemmän ryhtiä. Sherry tulee hedelmäisenä ja aromaattisena läpi. Luumua, aprikoosia, sitruksisuutta, maitosuklaata. Metistä kukkaisuutta, hunajaa. Napakka mineraalisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta ytyä silti riittää. Kovia toffeekarkkeja, hapokkuutta, pippuria. Likaisuutta ja aavistuksen lenseää, puuromaista maltaisuutta. Jälkimaku on sherryinen, metinen ja öljyisen jämäkkä. Likaisuutta, aseöljyä, mineraalisuutta, rasvaa. Hunajan rinnalle nousee tummempia sävyjä, paahtunutta tammea ja lakritsia. Minttu ja tumma yrttisyys säestävät. Melko pitkä finaali on tämän viskin paras osa-alue. Vesilisä tuo pintaan metallisuutta ja ylikypsää hedelmää.

Arvio: Ehkä tämä viski on sittenkin parhaimmillaan näyttävänä pullona keräilijän hyllyssä? Tässä on paljon ihan lupaavia palikoita, mutta kokonaisuus ei oikein lähde missään vaiheessa. 83/100

Cardhu Gold Reserve Game of Thrones 40%

Cardhu-pullote oli matalimman pullotusvahvuuden tuotteita Game of Thrones -sarjassa. Maistetaan nyt, kun sattui kohdalle.

Cardhu Gold Reserve Game of Thrones

(40%, OB, NAS, 2018, House Targaryen, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja varsin maltainen. Punaista omenaa, päärynää, hiukan appelsiinia, banaania, oikein perinteistä siirappista hedelmäsalaattia. Kukkaisuutta kaiken ohessa. Toffeefudgea, marsipaania, hunajaisuutta. Pientä puuromaisuutta ja lenseyttä, paahtunutta tammea. Hiukan kanelia.

Maku: Maitosuklainen ja maltainen, varsin kevyt. Toffeeta, hunajaa, kanelia, edelleen varsin paahteista tammea. Pientä kahvisuutta ja pähkinää. Hedelmäisyys on tuoksun runsauden jälkeen täysin supussa, vain sitruksisuus tulee kunnolla läpi. Suutuntuma on melko kevyt ja harmiton. Päärynää, hiukan kinuskia, hunajamelonia. Jälkimaku on hedelmäisyydessään varsin hapan ja osin katkera, maltaisuus tulee edelleen voimalla läpi. Kahvia, tummaa suklaata, pientä pippurisuutta. Tammi on edelleen paahteisella puolella. Jyväisyyttä, sitruksisuutta, mausteisuutta, pähkinää. Keskipitkä finaali.

Arvio: Perusviski perinteiseen malliin. Ei säväytä mutta ei varsinaisesti petäkään. Joku tällaisistakin tykkää. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Tasapainoinen ja perinteinen mallasviski ilman suuria vikoja”.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection 55,9%

Lasissa vaihteeksi harvinaiseksi käyvää Caperdonichia. Nämä vuoden 1992 pullot ovat olleet aiemman kokemukseni perusteella ihan laadukkaita.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection

(55,9%, Berry Bros. & Rudd, Berry’s Own Selection, 1992–2012, Cask No. 121122, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen mutta hiukan ohut. Vesimelonia, päärynää, keltaista luumua, viinirypäleitä, mandariinia. Vaniljaviineriä, hunajaa, mausteisuutta. Pientä pihkaisuutta. Tammi tuntuu hiukan kuivalta ja jopa ujolta. Heinäisyyttä, hiukan minttua ja inkivääriä. Vesilisä avaa vartalovoiteen ja rasvan sävyjä.

Maku: Hedelmäinen ja mausteinen, selvästi kitkerämpi kuin tuoksu antoi odottaa. Raakaa päärynää, limettiä, hapokkuutta. Mineraalisuutta ja heinäisyyttä. Karheaa maltaisuutta, melko aktiivista tammea, sahanpurua ja liimamaisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen mutta todella pisteliäs mausteissaan. Marjaisuutta, kiiviä, raakaa banaania, hiukan vaniljaa. Jälkimaku on kitkerä ja mausteinen, hedelmäisyydessään jo melko kalpea ja samalla erittäin tamminen ja pureva. Karvasmantelia, pippuria, sahattua tammilankkua, suolaisuutta. Sitruunamehua, mineraalisuutta, heinäisyyttä ja öljyä. Melko pitkä mutta todella väritön finaali. Vesilisä tuo hurjasti hedelmäkarkkisuutta ja maitosuklaata mukaan.

Arvio: Nyt ei osunut kohdalleen. Lupaava tuoksu, mutta kitkeryys kääntyy kalpeuteen. Vesilisällä pelaaminen kuitenkin kannattaa. 81/100

Aberlour A’bunadh Batch #47, 60,7%

A’bunadh on klassista Aberlouria, johon on voinut vuodesta toiseen luottaa. Totta kai alkupään erät olivat parhaillaan niin hienoja, ettei vastaavaa ole enää tullut hyllyihin myöhemmin, mutta on näissä uudemmissakin ollut ihan komeita viskejä mukana.

Aberlour A’bunadh Batch #47

(60,7%, OB, 2014, Spanish Oloroso Sherry Butts, 70 cl)

Tuoksu: Todella muhkea ja paksun sherryinen. Taatelia, rusinaa, luumuhilloa, tummaa suklaata. Oloroson alta pilkistää mineraalinen ja nuorekas perusluonne. Tuoretta tammea, vaniljaa, aavistus jotain liuotinmaista. Toffeefudgea, hiukan maitokahvia, marjaisuutta. Vesilisä tuo jotain kellarimaista ja jalohomeista mukaan.

Maku: Sherryinen, suklainen ja pippurinen. Tammi maistuu reippaasti rusinan ja taatelin keskellä. Luumua, uuniomenaa, kuningatarhilloa, kuivattuja hedelmiä, hiukan kirsikkaa, toffeeta. Kahvisuus tuntuu melko voimakkaana ja paahtuneena, mukana on lakritsinen sävy. Suutuntuma on melko täyteläinen, mutta jotain hiukan kerrostunutta tässä on. Tallisuus ja nahkaisuus tuovat kuitenkin hienosti syvyyttä. Jälkimaku on sherryinen ja varsin tummasävyinen. Espressoa, paahtunutta puuta, lakritsia, soijakastiketta, tummaa suklaata, kaakaojauhetta. Luumuhilloa, mustikkaa, kahvisuutta. Nahkaisuutta ja tupakkaisuutta, pippuria ja hapokkuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja korostaa tiettyä mineraalisuutta.

Arvio: Erittäin järeä ja näillä rajoituksilla varustettuna vallan herkullinen laatuviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Glenallachie 12 yo 46%

Maistossa tällä kertaa uutta Glenallachieta miniatyyripullosta. Nyt on Billy Walker tiimeineen päässyt vauhtiin tässä tislaamossa, kun BenRiach, Glendronach ja Glenglassaugh on myyty jo aikapäivää sitten Brown-Formanille.

Kuten odottaa saattoi, single caskeja alkoi tulla myös Glenallachien varastoista markkinoille. Samalla nämä perussarjan tuotteetkin pistettiin uuteen uskoon. Olen yhden tällaisen maistanut, vähän vanhemmasta päästä, mutta tein sen niin ohimennen, etten halunnut vielä antaa vakavampaa arviota. Parempi maistaa ajan kanssa.

Glenallachie 12 yo

(46%, OB, +/- 2019, Virgin Oak, Oloroso & Pedro Ximénez Sherry, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja melko kevyt. Jugurttirusinaa, ruohoisuutta, puuromaisuutta. Hiukan sitruksisuutta, mandariinia, omenapiirakkaa, banaania, aktiivista tammisuutta. Vahamaisuus ja metisyys ovat kuitenkin herkullisesti esillä. Voimakasta vaniljaa, marsipaania ja mantelia. Vesilisä avaa mineraalisuutta.

Maku: Maltaisuus ja sitruksisuus ovat kärjessä. Varsin simppeli ja suoraviivainen viski, jossa on edelleen tämä puuromainen perusjuonne vahvana. Leipämäisyyttä, tammea, vaniljaa. Banaania ja hunajaa. Jää tuoksusta selvästi jälkeen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kohtalaisen tasapainoinen. Jälkimaku on edelleen maltainen, nyt ruohoinen ja varsin mineraalinen. Hapokasta valkoviinimäisyyttä, briossia, hiukan kitkerää tammisuutta. Vanilja ja omenapiirakka pysyvät kyydissä. Banaania ja hunajaisuutta, hiukan kinuskia. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee hapokkuutta ja mausteisuutta oikein kunnolla.

Arvio: Perusviski, jonka tuoksu on selvästi muuta kokonaisuutta jalostuneempi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100.

Benrinnes 17 yo 1995/2013, Signatory 50,4%

Maistossa tällä kertaa kautta linjan varsin hyviä arvioita saanut Benrinnes.

Benrinnes 17 yo 1995/2013, Signatory

(50,4%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 6.6.1995–5.4.2013, Cask No. 5883, Hogshead, 356 bts., 70 cl)

Tuoksu: Purukumimainen, hedelmäinen, vaniljainen ja kermainen. Rusinaista makeutta, omenaa ja appelsiinia. Kuivaa puuverstasta, pölyä, tiivistä maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä. Mausteisuutta, hapokkuutta, makeaa kakkupohjaa. Pieni metallinen nuotti. Vesilisä availee hunajaista imelyyttä.

Maku: Hedelmäinen ja öljyinen. Sitruksisuus ja kirpeä omenaisuus korostuvat heti, voimakas tammi on tuoksua selvemmin omalla paikallaan. Kermaisuutta ja vaniljaa riittää edelleen. Hedelmäkarkit ja purukumi tulevat myös läpi. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja painava, viskositeetti kovalla tasolla. Pippuria, hapokkuutta, hiukan kuivattua aprikoosia ja rusinaa edelleen. Jälkimaku on öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Pippuria, kirpeää omenaa, sitruunaa, tammen purevuutta, inkivääriä. Vaniljainen ja purkkamainen makeus pysyy taustalla. Melko pitkä ja ryhdikäs finaali. Vesilisä tuo yrttejä ja karheutta.

Arvio: Varsin laadukas ja maistuva kokonaisuus. Ei silti sen suurempaa tunnekuohua laukaise suuntaan tai toiseen. Pätevä lajissaan. 86/100

Caperdonich 30 yo 1972/2003, Hart Brothers 50,1%

Lasiin eksyi tällä kertaa Caperdonichia kultaiselta vuodelta 1972. Odotukset ovat kohollaan.

Caperdonich 30 yo 1972/2003, Hart Brothers

(50,1%, Hart Brothers, Finest Collection, 11/1972–5/2003, Cask No. 7451, Refill Butt, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella intensiivinen hedelmäisyys ja hilloisuus. Päärynää, omenaa ja makeaa aprikoosia, vadelmahilloa, imelää sitruunamehua. Viinirypäleitä ja vahaisuutta. Minttua, kuivaa tammea, ikäviskin eleganssia. Tomusokeria, vanhoja kirjoja, huonekaluvahaa. Hieno! Vesilisä avaa kovia hedelmäkarkkeja ja yrttejä, tiettyä herkkää kukkaisuuttakin vielä.

Maku: Kitkerän tamminen ja yllättävän kuiva tuoksun hedelmäisyyden jälkeen. Päärynä ja omena ovat toki mukana, mutta hapokkaina. Liköörimäinen makeus on poissa, tilalla on raakaa banaania ja karvaan pähkinäisiä sävyjä. Suutuntuma on melko kevyt ja runko liikaa tammen varassa. Metallisuutta, valkopippuria, mustaa teetä. Jälkimaku on tamminen ja kitkerä, hapokas ja pippurinen. Paahteisuutta, pientä pähkinäisyyttä, minttua, ruohoisuutta, teetä. Hedelmäisyydestä on jäljellä vain sitruksinen kaiku. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa ruohoisuutta ja päärynäisyyttä, mutta turmelee herkästi lopunkin rungon.

Arvio: Kauniin tuoksun jälkeen maku on massiivinen pettymys. On siinäkin toki hyviä puolia, mutta harvoin ihan näin korkealta tulee pudottua. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100.

The Macallan 1950/1981 Handwritten Label 43%

Kerrankin löytyi asianmukainen viski International Whisky Dayn kunniaksi: nostan Michael Jacksonin muistolle lasillisen epätodellista Macallania, joka on tislattu vuonna 1950.

The Macallan 1950/1981 Handwritten Label

(43%, OB for Matthew Clark & Son London, 1950–1981, 75 cl)

Tuoksu: Todella hedelmäinen, intensiivinen ja vaikuttava tuoksu. Aprikoosia, mandariinia, rusinaa, hunajaa, mentholia. Melko kuiva yleisilme saa tuekseen maitosuklaata ja vaahterasiirappia. Ikääntynyt tammi tukee hienosti ja tuo metisyyttä mukanaan. Mausteita, yrttisyyttä, öljyisyyttä. Pähkinäisiä ja antiikkisia sävyjä, pientä tupakkaisuutta, pölyistä ullakkoa, vanhoja kirjoja. Silti valtava syvyys sitruksisuudessa ja suklaisuudessa. Kompleksinen ja upea tuoksu.

Maku: Hedelmäinen ja öljyinen, hilloinen ja herkkä. Hedelmäsiirappia, rusinaa, luumua, aprikoosihilloa, appelsiinimarmeladia, kuivaa tammea. Makujen spektri alkaa melko kuivana ja suolaisena, kunnes aukeaa vähitellen maitosuklaisena ja pähkinäisenä, ennen kuin puhkeaa hedelmäiseen makeuteen. Suutuntuma on kaikesta ikääntymisestä huolimatta öljyinen ja melko täyteläinen. Hunajaa, metisyyttä, mentholia, runsasta ja kompleksista mausteisuutta. Jälkimaku on kuivan tamminen ja edelleen erittäin hedelmäinen. Aprikoosi jatkaa kulkuaan, samoin sitrushedelmät. Mausteisuus saa enemmän tilaa, etenkin pippuri. Hunajaa, mentholia, nahkaisuutta, suklaata, pähkinää. Erittäin pitkä ja nautinnollisesti kuivuva finaali.

Arvio: Eeppisen hieno Macallan, ei voi muuta sanoa. Etenkin tuoksu on jotain varsin uskomatonta. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 3).

The Macallan 18 yo 1970/1988, 43%

Maistelussa tällä kertaa sarjassaan täysin legendaarinen Macallan. Hiljaiseksi vetää.

The Macallan 18 yo 1970/1988

(43%, OB, 1970–1988, Sherry Wood, 75 cl)

Tuoksu: Sherryinen, hedelmäinen ja todella elegantti. Voimakas ja ekspressiivinen, kuivan tamminen ja metinen, erittäin mausteinen ja suklaisen runsas. Rusinaa, taatelia, uuniomenaa, viikunaa, hunajaa. Kukkainen ja metinen raikkaus toimii maagisen hyvin yhteen runsaan sherryisyyden kanssa. Upea tuoksu.

Maku: Nautinnollinen sherryisyys ja kuiva tammisuus luovat upean pohjan, jossa kypsän hedelmäisille ja runsaan suklaisille piirteille jää tilaa. Rusinaa, viikunaa, taatelia, kypsää omenaa. Suklaata, hunajaa, pientä kahvista karvautta, saksanpähkinää. Suutuntuma on täyteläinen ja hienosti balanssissa. Nyt ollaan siellä viskien Rolls-Royce-osastolla. Jälkimaku on metinen ja kuivan tamminen, mutta runsas hedelmäisyys jaksaa tuoda uusia piirteitä esiin. Viikunaa, pähkinää, hiukan suolaisuutta, vähitellen kuivuvaa sherryisyyttä, metisyyttä, kovia toffeekarkkeja, eucalyptusta. Todella pitkä ja nautinnollisen mausteinen finaali.

Arvio: Onhan tämä nyt viskinä aivan omassa luokassaan. Yhdistää upealla tavalla kuivan tammen ja runsaan sherryisen hedelmäisyyden. Ja vaikka voltit ovat periaatteessa alhaalla, voima ei silti missään vaiheessa lopu kesken. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 3).