Month: tammikuu 2019

Ardbeg Uigeadail (L7) 54,2%

Äsken maistamani Ardbeg Supernova SN2014 oli niin älyttömän hyvää, että teki mieli kaivaa kätköistä vielä vanhempaa Uigeadailia sen perään. Tällä kertaa sattuukin olemaan sellainen yksilö, joka on pullotettu aikanaan Japaniin. Kunnollista viskihistoriaa siis.

Ardbeg Uigeadail (L7 142)

(54,2%, OB for Japan, Bottled 22.5.2007, Batch No. L7 142 04:21 4ML, Japanese Backlabel, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, likainen ja kuminen. Roisisti kumisaapasta. Hiukan ummehtunut yleisvaikutelma. Turvesavua, suklaisuutta, rusinaa, lääkemäisyyttä, jodia. Paahteista tammea, chorizoa, hiiligrillissä käristettyä possua, vegetaalisuutta. Erittäin järeä. Vesilisä availee pientä hedelmäisyyttä, omenaa ja grillattua ananasta.

Maku: Sherryinen ja suklainen, paksun turvesavuinen ja edelleen todella kuminen. Mustapippuria, soijaa, yskänlääkettä. Suutuntuma on varsin öljyinen ja painava. Nyt on Uigeadailia sieltä paksummasta päästä. Intensiivistä tammisuutta, jodia, suolaa. Rusinaa, luumuhilloa, yrttisyyttä, balsamicoa. Chorizomainen lihaisuus. Jälkimaku on turvesavuinen, hiilinen, imelän siirappinen ja kuminen. Likaista rasvaisuutta, nyhtöpossua kolakastikkeessa, kassleria ja chorizoa. Soijaa, suolaa, jodia, makeaa tummaa yskänlääkettä. Pitkä ja paksu jälkimaku. Vesilisä avaa enemmän tilaa makeudelle.

Arvio: Paksu, lihaisa ja lievästi häiriintynyt Uigeadail. Herkkua, ehdottomasti. Jos ei kuitenkaan pidä kumisista nuoteista viskissä, siinä tapauksessa tämä kannattaa kiertää kaukaa – omasta mielestäni nekin sävyt toimivat tässä mainiosti. Aivan parhaiden Uigeadailien joukkoon tällä esityksellä ei silti ole asiaa, koska esimerkiksi tämä L8 menee tästä ohi vielä heittämällä. 90/100

Highland Park 14 yo 1998/2012, Malts of Scotland 57,4%

Tällä kertaa maisteluun pääsi tuhdin sherryinen 14-vuotias Highland Park. Speksit muistuttavat kovasti tislaamon omia viime aikojen single caskeja, mutta muutamaa vuotta varhaisemmasta tuotannosta.

Highland Park 14 yo 1998/2012, Malts of Scotland

(57,4%, Malts of Scotland, 3/1998–11/2012, Cask No. MoS 12058, Sherry Hogshead, 189 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, tumman suklainen ja varsin multainen. Kuohkeaa mustaa multaa riittää. Nahkainen, pähkinäinen ja karhea yleisilme, ei erityisen makea. Maltaisuutta, havuisuutta, pihkaa, hapanta sitruksisuutta. Kuivattuja luumuja, kaakaojauhetta, tammea, pientä savua taustalla. Vesilisä tuo huimasti makeutta, kypsää päärynää ja vaniljaista imelyyttä jopa.

Maku: Voimakas ja painava, tuhdin sherryinen makumaailma. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, pähkinää, nahkaa, tallisuutta. Paahteinen, miedon savuinen, tumman lakritsinen. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä. Havuja, pihkaa, mustapippuria, happamuutta, kuivattua luumua, rusinaa, yrttejä. Tammi tuntuu melko aktiivisena ja karheana. Jälkimaku on tamminen, tumma ja makeutuva. Tumma suklaisuus ja pähkinäisyys kääntyy vähitellen toffeemaiseen suuntaan, vaikka mustapippuri pysyykin vahvasti mukana. Luumua, rusinaa, happamuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa karkkisen makeuden, päärynän ja kermatoffeen.

Arvio: Maukas ja runsas Highland Park. Kaiken sherrytykityksen keskellä profiili on hetkittäin hiukan levoton, mutta jos sen ei anna haitata, elämys on nautinnollinen. 88/100

Teaninich 35 yo 1971/2006, Samaroli 45%

Teaninichista aina unohtaa, että se on tuotannoltaan Skotlannin suurimpia tislaamoita. Nyt maistelussa siellä tislattua ikäviskiä Samarolin Expression-sarjasta.

Teaninich 35 yo 1971/2006, Samaroli

(45%, Samaroli, Expression, 1971–2006, Cask No. 3574, 210 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kaunis ja metinen, yllättävän voimakas ja runsas. Akaasiahunajaa, minttua, lääkemäisiä sävyjä. Limoncelloa, mineraalisuutta, yrttejä ja pippuria. Tammi on vahvasti läsnä. Maltaisuus on kuivaa. Tietty suolaisuus löytyy myös, samoin ruohoisuus. Hieno on. Vesilisä tuo vielä hienoja makeita sävyjä esiin, vaniljaa ja tomusokeria.

Maku: Alkuun todella pippurinen ja voimakas, sen jälkeen profiili sulaa täysin. Todella kaksijakoinen viski, ikään kuin runko antaisi heti periksi. Metinen, mineraalinen, minttuinen ja hiukan lääkemäinen ulottuvuus on upea, mutta viskositeetti puuttuu. Suutuntuma on lopulta todella kevyt. Makeaa tammisuutta, sitruunamehua, chiliä, happamuutta. Jälkimaku menee happamaksi, vihreä tee nousee pintaan. Ruohoisuutta, pippuria, minttua, valkoviinimäistä hapokkuutta, raakaa päärynää. Tammi on edelleen todella aktiivista ja tanniinista. Sitruunan ja vihreän omenan makeus pitää tämän pinnalla. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo vaniljaa pintaan ja vapauttaa akaasiahunajaa.

Arvio: Haluaisin pitää tästä paljon enemmän, mutta rakenne ei täysin toimi. Olisikohan tämä ollut parhaimmillaan hiukan nuorempana? Harvoin tulee tällaista edes pohdittua, mutta nyt pistää miettimään. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 2).

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release 55%

Maistelussa sarjassaan kolmas Ardbegin Supernova, vuodelta 2014. Jälleen on turpeistus kovaa luokkaa. Tätä seurannut SN2015 oli vahva ja maukas tapaus, kun taas aiempi SN2010 hiukan liiankin turpeinen.

Olen ammoin maistanut myös yhden varhaisen Supernovan, mutta siitä ei paljon nuotteja jäänyt – taisivat muuttua tuhkaksi. Odotukset tätä julkaisua kohtaan ovat kieltämättä varsin korkealla.

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release

(55%, OB, 2014, Committee Release, 5 cl miniature)

Tuoksu: Upea mentholi. Lääkemäistä turvesavua, merivettä, sitruksisuutta. Tammi tuntuu varsin kuivana, yrttisyys leijuu kaiken yllä. Hedelmäisyydessä on trooppinen vivahde pinnassa, mangoa ja papaijaa ainakin. Nestemäistä savua, antiseptisia aineita, hiukan tuhkaa. Vesilisä availee sitruunaa ja omenaisuutta lisää.

Maku: Erittäin savuinen. Lääkemäisyys, paksu turvesavu, hedelmäisyys ja suolaisuus muodostavat komean kokonaisuuden. Sitruunaa ja tuhkaa riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Pieni lihaisuus, käristetty pekoni ja rasvaisuus tuntuu. Nokea, hiiltynyttä puuta. Silti makeutta riittää hedelmien kautta, mangoa ja omenahilloa, niiden joukossa paljon vaniljaa ja sokerisuutta. Jälkimaku on erittäin tuhkainen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, suolavettä, voimistuvaa nokisuutta ja palaneen tuntua. Mentholi jää taustalle, enemmän on tervaa ja bensaisuutta. Melko pitkä, iso finaali. Vesilisä tuo pientä kitkeryyttä ja hapokkuutta.

Arvio: Maistamistani Supernova-julkaisuista tämä on tähän mennessä paras. Tuoksu etenkin on upea kaikessa mentholissaan. Kaikkineen tässä on tasapaino kohdallaan, vahva turpeisuus ilman nyanssien katoamista, valtava tuhkaisuus lopussa. Vaikuttava elämys kaikkineen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Smoke On The Water, ”Todella hyvä Supernova!”

Edradour Ballechin 10 yo 46%

Edradour julkaisi tällaisen jykevästi turpeisen Ballechinin ensi kertaa kesällä 2014. Nyt maistelussa hiukan myöhemmin markkinoille tullut miniatyyri samasta tuotteesta.

Edradour Ballechin 10 yo

(46%, OB, +/- 2018, The Discovery Series, Ex-Bourbon & Oloroso Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ummehtunut ja kostean turvesavuinen. Märkää villasukkaa, kermaista suklaisuutta, rasvaa, puuromaisuutta. Sekavuutta imelyyden, hedelmäisyyden ja savun ympärillä. Käristettyä pekonia, suolaa, jodia, tuhkaa. Makeaa tammea, heinää, hiukan rikkiä. Vesilisä avaa sitruksisia sävyjä ja hunajaa.

Maku: Erittäin sekava. Rasvaista suklaata, ylikypsää luumua, pekonia, turvesavua. Edelleen ummehtunut ja hikisen epämiellyttävä yleisilme. Maltaisuutta, puuromaisuutta, pistävää nokea ja tuhkaa, lääkemäisyyttä, jodia. Kummallinen kokonaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko levoton. Hedelmäisyys on ylikypsää ja rancio-henki on vahva, mutta mikään ei ole mitenkään tasapainossa. Jälkimaku on suklainen, rasvainen ja savuinen. Hiilisyyttä, jyväisyyttä, alkoholin paljautta. Lääkemäisyyttä, tuhkaa, tammista paljautta. Varsin lyhyt ja rajusti oheneva finaali. Vesilisä tuo sitruksisuutta ja toffeeta pintaan, se toimii.

Arvio: Rumaa jälkeä. Heikko esitys. Ei uskoisi saman tislaamon tuotteeksi kuin äskettäin maistamani herkullinen portkypsytetty Ballechin. 73/100

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi 56,3%

Lasiin pääsi vaihteeksi muhkeaa sherry-Bowikkaa Adelphilta. Satsi on ollut melkoisen iso. Harvoin nämä kyllä pettävät.

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi

(56,3%, Adelphi, 1997–2018, Cask No. 2414, Refill Sherry, 601 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman sherryinen, lakritsinen ja savuinen. Herkullinen suolainen salmiakki, tumma suklaa ja kellarimainen maanläheisyys toimivat hienosti yhteen. Laventelikin on hieman yllättäen mukana. Tupakkaa, nahkaa, toffeeta, siirappia, pähkinää, hedelmäisyyttä. Vesilisä tuo mehiläisvahaa ja vaniljaa pintaan.

Maku: Lakritsinen, savuinen, siirappinen ja hiukan tervainen. Suolaista salmiakkia, hiukan multaisuutta, nahkaisia sävyjä, tummaa yrttisyyttä. Laventelia, omenaa, rusinaa. Suutuntuma on melko täyteläinen. Kahvisuutta, luumuhilloa, merellisyyttä, paahteisuutta. Maltaisuutta, sherryn tuomia tallisia sävyjä, toffeeta, hilloisuutta. Jälkimaku on salmiakkinen, multainen ja savuinen. Erittäin runsas paahteisuus aukeaa yllättäen raikkaaksi omenaksi ja kermaiseksi toffeeksi. Vähitellen tulee mukaan kahvia, minttua, suklaata, laventelia, hiukan pippuria. Melko pitkä finaali ohenee reippaasti. Vesilisä korostaa toffeemaista makeutta.

Arvio: Todella maukas sherryinen Bowmore, nautittava lakritsi ja ilahduttava laventeli ovat mukana vahvasti. Hiukan jäin silti kaipaamaan jälkimakuun potkua ja leveyttä, vaikka suoritus on toki sangen virheetön. 89/100

Springbank 11 yo 2006/2017 Local Barley 53,1%

Nyt maistelussa Springbankin sarjassaan toinen uusi Local Barley -julkaisu. Ensimmäinen oli oivallinen. Nyt kypsytykseen on käytetty pelkästään ex-bourbontynskiä.

Springbank 11 yo 2006/2017 Local Barley

(53,1%, OB, 2/2006–2/2017, Local Barley, 100% Bourbon Casks, 9000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja sitruksinen. Rapea maltaisuus tulee nätisti esiin. Jotain merellistä tässä on, heinää ja levää. Runsaasti mangoa ja makeaa päärynää. Kaunis öljyisyys, kellarimaista sävyä, pieni suola. Sokerista keksimäisyyttä, kovia hedelmäkarkkeja. Nam. Vesilisä tuo märkää villasukkaa ja tunkkaisuutta esiin.

Maku: Mineraalinen, sitruksinen ja kermainen. Varsin paljas kaikessa öljyssäänkin. Maltaisuutta, merellisyyttä, suolaa, pientä likaisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja runko melko tuhti. Hedelmäsiirappia, päärynälimua, mangoa, hiukan jotain muitakin trooppisia hedelmiä. Hapokas valkoviinimäisyys, hiukan valkopippuria, paahteisuutta. Jälkimaku tuo paahteisuutta esiin oikein kunnolla, hiukan tervaisella ja bensaisella kierteellä. Kellarimaisuutta, likaisuutta, suolaa, merellisyyttä. Mineraalisuus ja hedelmäkarkkisuus eivät jätä rauhaan. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua runsaasti pintaan.

Arvio: Suoraviivainen, mineraalisen tyylikäs ja varsin paljas Springbank. Pidin ykkösosasta lopulta pykälän verran enemmän. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

The Macallan 12 yo Sherry Wood 43% (1995)

Vanhalla etiketillä varustettu 12-vuotias Macallan oli vielä aitoa tavaraa asianmukaisista sherrytynnyreistä. Tiedän, että olen tässä ehkä asenteellinen, mutta jotenkin nämä aiemmat peruspullotteetkin sykähdyttävät ihan eri tavalla kuin uudet ja korskeat.

The Macallan 12 yo Sherry Wood (1995)

(43%, OB, +/- 1995, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja mehukas. Runsas hedelmäisyys, vahva maltaisuus ja roteva likaisuus yhdistyvät hienosti. Pientä rasvaista nokisuutta, luumua, suklaata, paahdettua pähkinää, hedelmäkakkua. Aivan aavistus savua, kypsää omenaa, hiukan heinää.

Maku: Tyylikäs, sherryinen, suklainen ja kuivan tamminen. Metisyyttä, hunajaa, apilaa. Suklaassa on pieni rasvaisuus koko ajan mukana, mutta tammi pysyy kuivalla ja mehukkaalla puolella. Omenaa, rusinaa, luumua, maapähkinää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapaino oivallinen. Maltaisuutta, hiukan likaisuutta, pähkinäsekoitusta, kuivakakkua. Jälkimaku on mausteinen ja suklainen. Uuniomenaa, taatelia, viikunaa, rusinaa, sitruksisuutta. Hunajaa, kanelia, rasvaisuutta. Savun aavistus näyttäytyy jälleen. Tammi pysyy kuivana ja metisenä loppuun saakka. Keskipitkä finaali.

Arvio: Erittäin herkullinen, mieto ja tasapainoinen sherryviski. Silkkaa laatua, olkoonkin, että kyseessä on periaatteessa ihan perusviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Korjaus 22.1.2019 kello 22.35: Todennäköisesti tämä pullote on kuitenkin 1990-luvun puolivälistä eikä noin vuodelta 2003, kuten olin aiemmin arvioinut. Macallanien radiohiiliajoitus on ajoittain lievästi hankalaa.

Lagavulin 1994/2010 Distillers Edition 43%

Maistelussa taas hiukan kaukaisempaa Distillers Editionia Lagavulinilta. Nämä 1990-luvun alkupuolen editiot ovat olleet ilahduttavan laadukkaita. Erityisesti mieleen ovat jääneet 1990– ja 1991-pullotteet.

Lagavulin 1994/2010 Distillers Edition

(43%, OB, 1994–2010, Batch No. lgv 4/498, Double matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, 70 cl)

Tuoksu: Voimakas tervaleijona. Vahvasti salmiakkilakritsia, turvesavua ja lääkemäisyyttä. Houkutteleva yhdistelmä suolaisuutta, siirappisuutta ja savua. Chorizoa, käristettyä pekonia, tummaa suklaata, rusinaa, hiukan viinisyyttä. Makea tammi tulee taustalta läpi. Tummaa yrttisyyttä, hiukan hilloisia sävyjä.

Maku: Tervaleijona maistuu heti. Turvesavua, viinisyyttä, siirappia, suolaa. Alkuun aavistuksen sekava. Suklaata, rusinaa, mustaherukkahilloa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Chorizoa, pekonia, kuivaa lihaisuutta ylipäänsä. Lakritsia ja yrttejä, hapanta savuisuutta, yskänlääkettä. Tammi hiukan karkailee, aiempien vuosikertojen kuivan otteen lisäksi maistuu aktiivisempiakin sävyjä. Jälkimaku on tumma ja merellinen. Salmiakkilakritsia, tervaa, lääkemäisyyttä, hiukan karvautta. Suklaiset ja rusinaiset sävyt tasapainottavat kokonaisuutta. Hiilisyyttä, hapokkuutta. Melko pitkä finaali.

Arvio: Tervaleijonaviski. Oikein hyvä DE-pullote, mutta ei silti aivan tätä edeltävien vuosikertojen huipputasoa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 88/100 (per 1).

Highland Park 8 yo, Gordon & MacPhail 40%

Gordon & MacPhail on pitkään pullottanut tätä 8-vuotiasta Highland Parkia. Olikin jo korkea aika maistaa ja nuotittaa tämä. Erä on kohtalaisen tuore.

Highland Park 8 yo, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, The MacPhail’s Collection, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan sitruksinen ja päärynäinen. Pieni metallinen vivahde, kuparia ja pientä likaisuutta. Kanervainen hunajaisuus tulee yllättävän nätisti esiin. Hiukan havuisuutta, runsas maltaisuus. Pieni savun ailahdus, hapan paahteisuus. Varsin yksinkertainen mutta perusolemukseltaan miellyttävä kokonaisuus.

Maku: Pehmeä ja suoraviivainen. Maltaisuus ja kanervahunaja ovat rouheina päällä, tammi paljastaa tämän hyvin nuoreksi. Edelleen sitruksisuus ja päärynäisyys ovat makeina mukana, mutta tietty havuinen ja pihkainen puoli taittaa niiden raikkautta. Suutuntuma on lopulta melko kevyt, jopa mehumainen. Hiukan puuromaista vivahdetta. Jälkimaku on varsin metallinen ja havuinen. Kuparia, likaisen öljyisiä piirteitä, maltaisuutta, hapokkuutta, paahdetta. Mieto turvesavu käy kääntymässä. Pihkaisuutta, kanervaa, happamaksi kääntyvää sitruksisuutta. Melko lyhyt mutta miellyttävä finaali.

Arvio: Nätti ja helposti lähestyttävä entry-level-viski. Hetkellisesti jopa parempi kuin moni viikinkipakattu veljensä. 81/100