Glenmorangie (LVMH)

Ardbeg Uigeadail (L6) 54,2%

Maistelussa pitkästä aikaa oikein kunnon vanhan liiton Uigeadailia vuoden 2006 rotaatiosta. Mielenkiintoista pohdiskella, mihin tämä asettuu suhteessa aiemmin maistamiini L7– ja L8-pullotteisiin. Ja tietysti nykytuotteeseen.

Tässä reseptiikka on tietysti kohdallaan, vanhoja sherrytynnyreitä oli näihin aikoihin vielä Ardbegin varastossa viljalti ja iäkästäkin tavaraa oli mahdollista pistää joukkoon. Näillä uudelleensyntyneen Ardbegin maine luotiin, nopeasti ja vakuuttavasti. Sitten tapahtui… kaikenlaista.

Ardbeg Uigeadail (L6)

(54,2%, OB, Bottled 19.4.2006, Batch No. L6 109 08:07 4ML, 70 cl)

Tuoksu: Todella tervainen, kuivan hiilisavuinen ja lääkemäinen. Vanhanaikaista Hansaplast-laastaria, haavanhoitoainetta, suolaisuutta ja apteekin salmiakkia. Sherry on mukana kuivan luumuisena ja tumman suklaisena, muttei erityisen makeana. Jodia, merellisyyttä, havuja. Vesilisä tuo eucalyptuksen oikein kunnolla pintaan.

Maku: Kaukana kavala maailma. Todella lääkemäinen, tervainen, suolainen, salmiakkinen ja kuivan savuinen ensipuraisu. Tervaleijonaa, jodia, yrttistä giniä. Tammi tuntuu erittäin kuivana ja turvesavu tiukan hiilisenä. L8 oli tätä selvästi muhkeampi, mutta tässä yrttinen lääkemäisyys määrää. Katajaa, havuisuutta. Suutuntuma on kuiva ja napakka. Jälkimaku pyörii lääkkeen, kuivan savun ja napakan tammen ympärillä. Suolaa ja jodia, hiukan tummaa suklaata, pientä luumuisuutta. Vanhan Ardbegin kuivuus ja tammen napakkuus soivat hienosti. Katajaa, havuja, punaviinimarjaa. Pitkä finaali. Vesilisä avaa aavistuksen verran hunajaa kaiken mineraalisuuden keskelle.

Arvio: Upea, aiemmin maistamiani kuivempi ja lääkemäisempi Uigeadail. Tynnyreissä saattaa olla muutamia hyvinkin vanhoja mukana, koska niin vakuuttava refillien tunnelma tässä on. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Ardbeg 25 yo 1975/2001, Douglas Laing 50%

Näissä Douglas Laingin OMC-sarjan vanhoissa viskeissä on oma klanginsa. Nyt maistelussa varsin aliarvostettu 25-vuotias Ardbeg lokakuun 1975 tisleistä. Lakki päästä.

Ardbeg 25 yo 1975/2001, Douglas Laing

(50%, Douglas Laing, Old Malt Cask, 10/1975–5/2001, 363 bts., 70 cl)

Tuoksu: Merellinen, sitruunainen ja kuivan turvesavuinen. Suolavettä, mineraalisuutta, napakkaa ja kirkasta lääkemäisyyttä, haavansidonta-aineita. Paahtunutta puuta, hiiltä, tervaa, hiukan likaisuutta ja pippuria. Suolaista voita, hapokkuutta, kuivaa ruohoisuutta. Vesilisä avaa kovia toffeekarkkeja ja raikasta minttua.

Maku: Sitruksinen ja merellinen ensipuraisu aukeaa kuivan turvesavun ja mineraalisen lääkemäisyyden maailmaan. Päärynää, limettiä, vihreää omenaa, hapokkuutta, varsin reippaasti pippuria. Suutuntuma on keskitäyteläinen, kermainen ja hyvin tasapainossa. Runsasta suolaisuutta, jodia, inkivääriä, lääkemäisyyttä ja herkkää tammista makeutta. Hento vanilja ja toffee näyttäytyvät. Jälkimaku on suolainen, nuotiosavuinen ja hiukan tervainen. Lääkemäisyyttä ja mineraalisuutta riittää. Vanilja ja paahteisuus tulevat esille kuivan tammisuuden keskeltä. Pitkä ja nautinnollinen finaali. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja pientä kitkeryyttä pintaan.

Arvio: Ei tätä voi dissata. Ei varmasti aikakautensa paras yksilö, mutta upea viski siitä huolimatta. Kunpa tällaisen Ardbegin saisi jostain takaisin hyllyihin. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 5).

Ardbeg Drum 46%

Tajusin Ardbegin tuoreen Traigh Bhan -pullotteen ääressä, että minulta oli edelleen maistamatta myös tämän vuoden Ardbeg Day -pullote Drum. Velvollisuudentuntoisesti suoritin sen nyt.

Ardbeg Drum

(46%, OB, NAS, 2019, Ex-Bourbon Cask & Ex-Rum Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja jotenkin härskiintynyt. Ylikypsää luumua, persikkaa, jotain käynyttä. Märkää villasukkaa, vegetaalisuutta, lievästi outoa sokerisuutta. Grillattua ananasta, raakaa banaania, tuhkaa ja nokea. Suolaisuutta ja pientä lääkemäisyyttä, bensaa ja jodia. Vesilisä avaa nokisuutta ja hiiltä.

Maku: Makea ja turvesavuinen. Suolaisuus ja kuiva lääkemäisyys iskevät silti kovemmin kuin tuoksu antoi odottaa. Grillattu ananas on edelleen mukana, samoin banaani ja muut hiukan raa’at hedelmät. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja tekstuuri hiukan sekava. Jälkimaku on turpeinen, vegetaalinen, poltetun sokerinen ja hedelmäisen sekava. Ylikypsät hedelmät tulevat jälleen esiin, sitruksisuus ja tammi purevat kiinni. Paahteinen ja happamaksi käyvä finaali, joka jää lopulta varsin ohueksi ja korkeintaan keskipitkäksi. Vesilisä tuo rommisia piirteitä vihdoin esiin, sokeria ja mustaa oliivia, mustaa rantahieklaa ja merilevää.

Arvio: Sekava ja levoton Ardbeg-pullote. Ilkeän tuoksun jälkeen maku kuitenkin nostaa tunnelmaa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Lajissaan ihan ok”.

Ardbeg 19 yo Traigh Bhan 46,2%

Maistelussa heti tuoreeltaan uusi Ardbeg, 19-vuotias Traigh Bhan. Näitä tuli Suomeen tiettävästi 50 pullon satsi, kaikki ravintolamyyntiin. Nyt lasissa siivu yhdestä avatusta. Ikämerkintä on jo sinänsä ilahduttava asia kaikkien tohtoroitujen NAS-julkaisujen jälkeen.

Ardbeg 19 yo Traigh Bhan

(46,2%, OB, 2000–2019, Small Batch Release, Batch No. TB/01-15.03.00/19.MH, American Oak and Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Kuivaa turvesavua ja Carmolis-tippoja. Sitruksisuutta, vihreää omenaa, mineraalisuutta. Sitruunalakritsia, kirpeää tammisuutta, öljyisyyttä ja hapokkuutta. Pieni terva ja kreosootti tulevat läpi. Vesilisä avaa bensaisia ja tervaisia piirteitä.

Maku: Kirpeän sitruksinen ja kuivan savuinen. Omenaa, minttua, suolaisuutta, jodia, heinää. Lääkemäisyyttä, antiseptisia aineita ja Carmolis-tippoja. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen kihelmöivä. Jälkimaku on nopeasti kuivahtava ja varsin hapokas. Suolainen, lääkemäinen ja lievästi karhea loppuliuku. Sitrusta, chiliä, tammista paahteisuutta. Melko pitkä mutta reippaasti oheneva finaali. Vesilisä korostaa pippurista ja suu kiristävää hapokkuutta.

Arvio: Varsin hienostunut moderni Ardbeg, jossa on hetkellisesti jopa vanhan liiton lääkemäistä tunnelmaa. Maku jää kuitenkin aavistuksen kapeaksi. Jossain määrin tässä on yhtäläisyyksiä Twenty Onen kanssa, jos pitää jotain nykyverrokkia löytää. 88/100

Ardbeg 21 yo 1979/2001 Committee Reserve 56,3%

Uisgessa löytyi Pikkulinnun tiskiltä viski, jota olen katsellut Puotilassa hyllyssä useiden vuosien ajan. Nyt tuli sellainen tunne, että se pitää maistaa.

Ardbeg 21 yo 1979/2001 Committee Reserve

(56,3%, OB, 1979–2001, Committee Reserve, 2500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Syvän savuinen, tervalakritsinen, öljyinen ja upean lääkemäinen. Jodia, suolaa, kamferia. Mausteisuutta, hiukan paahdettua pähkinää, kahvisuutta, merellisyyttä, heinää, merilevää. Mielenkiintoinen marjaisuus taustalla, mustaherukan lehtiä ja yskänpastilleja. Pieni rommirusinaisuus tuo makeutta.

Maku: Savuinen, tervainen, mineraalinen ja erittäin runsas. Todella voimakas lääkemäisyys ja muhkea turpeisuus. Suutuntuma on melko öljyinen ja räjähtävän mausteinen. Viskositeetti on tapissa. Viinikumista makeutta, sitruunaisuutta, hiukan omenaa, kirpeitä yrttejä, salmiakkijauhetta. Taivaallinen kokonaisuus. Jälkimaku puskee yskänlääkettä ja tervaa kaikista tuuteista. Savua, lakritsia, hapokkuutta, pippuria. Jodia, suolaa, kirpeyttä, sitruksisuutta. Pitkä finaali on silkkaa nautiskelua.

Arvio: Erittäin hyvä vanhan liiton Ardbeg. Aiheuttaa tiettyä haikeutta, ehdottomasti. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Ardbeg Uigeadail (L7) 54,2%

Äsken maistamani Ardbeg Supernova SN2014 oli niin älyttömän hyvää, että teki mieli kaivaa kätköistä vielä vanhempaa Uigeadailia sen perään. Tällä kertaa sattuukin olemaan sellainen yksilö, joka on pullotettu aikanaan Japaniin. Kunnollista viskihistoriaa siis.

Ardbeg Uigeadail (L7 142)

(54,2%, OB for Japan, Bottled 22.5.2007, Batch No. L7 142 04:21 4ML, Japanese Backlabel, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, likainen ja kuminen. Roisisti kumisaapasta. Hiukan ummehtunut yleisvaikutelma. Turvesavua, suklaisuutta, rusinaa, lääkemäisyyttä, jodia. Paahteista tammea, chorizoa, hiiligrillissä käristettyä possua, vegetaalisuutta. Erittäin järeä. Vesilisä availee pientä hedelmäisyyttä, omenaa ja grillattua ananasta.

Maku: Sherryinen ja suklainen, paksun turvesavuinen ja edelleen todella kuminen. Mustapippuria, soijaa, yskänlääkettä. Suutuntuma on varsin öljyinen ja painava. Nyt on Uigeadailia sieltä paksummasta päästä. Intensiivistä tammisuutta, jodia, suolaa. Rusinaa, luumuhilloa, yrttisyyttä, balsamicoa. Chorizomainen lihaisuus. Jälkimaku on turvesavuinen, hiilinen, imelän siirappinen ja kuminen. Likaista rasvaisuutta, nyhtöpossua kolakastikkeessa, kassleria ja chorizoa. Soijaa, suolaa, jodia, makeaa tummaa yskänlääkettä. Pitkä ja paksu jälkimaku. Vesilisä avaa enemmän tilaa makeudelle.

Arvio: Paksu, lihaisa ja lievästi häiriintynyt Uigeadail. Herkkua, ehdottomasti. Jos ei kuitenkaan pidä kumisista nuoteista viskissä, siinä tapauksessa tämä kannattaa kiertää kaukaa – omasta mielestäni nekin sävyt toimivat tässä mainiosti. Aivan parhaiden Uigeadailien joukkoon tällä esityksellä ei silti ole asiaa, koska esimerkiksi tämä L8 menee tästä ohi vielä heittämällä. 90/100

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release 55%

Maistelussa sarjassaan kolmas Ardbegin Supernova, vuodelta 2014. Jälleen on turpeistus kovaa luokkaa. Tätä seurannut SN2015 oli vahva ja maukas tapaus, kun taas aiempi SN2010 hiukan liiankin turpeinen.

Olen ammoin maistanut myös yhden varhaisen Supernovan, mutta siitä ei paljon nuotteja jäänyt – taisivat muuttua tuhkaksi. Odotukset tätä julkaisua kohtaan ovat kieltämättä varsin korkealla.

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release

(55%, OB, 2014, Committee Release, 5 cl miniature)

Tuoksu: Upea mentholi. Lääkemäistä turvesavua, merivettä, sitruksisuutta. Tammi tuntuu varsin kuivana, yrttisyys leijuu kaiken yllä. Hedelmäisyydessä on trooppinen vivahde pinnassa, mangoa ja papaijaa ainakin. Nestemäistä savua, antiseptisia aineita, hiukan tuhkaa. Vesilisä availee sitruunaa ja omenaisuutta lisää.

Maku: Erittäin savuinen. Lääkemäisyys, paksu turvesavu, hedelmäisyys ja suolaisuus muodostavat komean kokonaisuuden. Sitruunaa ja tuhkaa riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Pieni lihaisuus, käristetty pekoni ja rasvaisuus tuntuu. Nokea, hiiltynyttä puuta. Silti makeutta riittää hedelmien kautta, mangoa ja omenahilloa, niiden joukossa paljon vaniljaa ja sokerisuutta. Jälkimaku on erittäin tuhkainen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, suolavettä, voimistuvaa nokisuutta ja palaneen tuntua. Mentholi jää taustalle, enemmän on tervaa ja bensaisuutta. Melko pitkä, iso finaali. Vesilisä tuo pientä kitkeryyttä ja hapokkuutta.

Arvio: Maistamistani Supernova-julkaisuista tämä on tähän mennessä paras. Tuoksu etenkin on upea kaikessa mentholissaan. Kaikkineen tässä on tasapaino kohdallaan, vahva turpeisuus ilman nyanssien katoamista, valtava tuhkaisuus lopussa. Vaikuttava elämys kaikkineen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Smoke On The Water, ”Todella hyvä Supernova!”

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland 57,9%

Outojen marginaaliviskien jälkeen tuli aika palata ruotuun. Maistelussa on tällä kertaa nykyomistajan toiminnan alkuvaiheessa tislattu Ardbeg, jolle on ehtinyt kertyä jo hiukan ikääkin. Sen verran meheviä arvioita tämä on saanut, että odotukset ovat varsin korkealla.

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland

(57,9%, Malts of Scotland, 1998–2014, Cask No. MOS 14048, Bourbon Hogshead, 242 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Muhkean savuinen, lihaisa ja yllättävänkin makea. Pekonia, savumakkaraa, savustettua paprikaa, tuhkaa, hiiltä, tervaisuutta. Vegetaalista turpeisuutta. Imelän lääkemäiset vivahteet muistuttavat Laphroaigia ja rasvainen lihaisuus Port Charlottea. Ei siis tyypillisimpiä Ardbegeja, mutta tuoksu on silti erinomaisen houkutteleva ja tasapainoinen. Vesilisä avaa klooria (!) ja mentholia.

Maku: No nyt ei voi erehtyä, Ardbeg saapuu paikalle omalla rekallaan. Tervaa, turvesavua, hiilisyyttä, antiseptisia aineita, suolaa, jodia. Vaniljaa, vihreää omenaa, muhkeaa mausteisuutta, pippuria. Suutuntuma on pehmeän öljyinen, viskositeetti kohdallaan ja runko tuhti. Melko makeaa tammisuutta, vahaa, nahkaa. Mahtava. Jälkimaku on todella tervainen ja öljyinen, erittäin lääkemäinen ja suolainen. Yrttisten makujen kirjoa riittää eucalyptuksesta kamferiin. Hiilinen lihaisuus ja mineraalinen kepeys toimivat taivaallisesti yhteen. Vihreää omenaa, sitruksisuutta, vaniljaa. Pitkä ja upea finaali. Vesilisä saa tammen paremmin auki, nahkaisuus ja mausteet aukeavat selvempinä.

Arvio: Todella herkullinen Ardbeg, joka ei täysin paljasta vielä tuoksussa todellista luonnettaan. Mutta ei tästä kerta kaikkiaan voi olla pitämättä. 90/100

Ardbeg Grooves 46%

Ardbegin vuosittaiset Ardbeg Day -julkaisut menevät yhä oudommiksi ja oudommiksi. Tänä vuonna kesti harvinaisen kauan tarttua tähän.

Ardbeg Grooves

(46%, OB, 2018, Ex-Bourbon & Recharred Red Wine Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tuhkainen, turvesavuinen, nahkainen ja viininen. Makeaa jälkiruokaviiniä, luumua, rusinaa. Tervaa ja suolaa löytyy jonkin verran, samoin salmiakkia ja lääkemäisiä vivahteita. Tammi on verraten aktiivista, mausteita riittää, samoin hienoisesti eucalyptuksen raikkautta. Vaniljaa ja paahteisuuttakin löytyy, suolaista voita. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä oikein kunnolla, omenaa ja persikkaa etunenässä.

Maku: Viininen ja tuhkainen, hiilisavuinen ja reippaan tamminen. Suklaata, luumua, rusinaa. Suutuntuma on öljyinen ja suklaisuus tuottaa rasvaisen tuntemuksen. Suolaa, jodia, hiukan salmiakkia, tuoksuakin reippaammin yskänlääkettä. Uuniomenaa, hiukan päärynää, vaniljaa, leivosmaisuutta, inkivääriä, hiukan marjaisuutta. Jälkimaku on nahkainen, tamminen, pippurinen ja hiilisavuinen. Viinisyys ja suklaa pysyvät kyydissä mukana, samoin suola ja salmiakki. Yskänlääkettä ja yrttisyyttä, mustaviinimarjaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa hedelmät kunnolla auki, makean persikan ja siirappisen päärynän etenkin.

Arvio: Vallan pätevä Ardbeg, jälleen kerran. Nuori puu maistuu ja pientä sekavuutta on, mutta kun vähän rajoittaa omaa kriittisyyttä, kyllähän itse viski maistuu suorastaan oivalliselta. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 86/100.

Ardbeg Corryvreckan (2015) 57,1%

Maistoin eilen klassisen kauden Corryvreckanin, joka oli juuri niin loistavaa kuin muistinkin. Sain jo joitain aikoja sitten blogini lukijalta Jannelta kommenttikentässä pyynnön, että ottaisin käsittelyyn myös uudempaa Corry-tuotantoa. Nyt tuli viimein sen aika.

Tämä ei nyt ole vielä sitä vuosien 2016–2017 tuotantoa, jonka esimerkiksi Serge Valentin rusikoi maanrakoon. Mielenkiintoista on kuitenkin maistaa rinnakkaisvetona, millaiseksi Corryt ovat kuluneiden vuosien aikana muovautuneet.

Pullojen osalta muutos tuntuu muuten ainakin siinä, että L-koodeilla ei ole enää merkitystä. Nykyään pullotuspäivä on täysin selkokielisenä laserilla kaiverrettuna pullon kyljessä. Eikä kukaan taida enää seurata, mitä pullotuslinjoja käytetään ja mikä erä menee mihinkin maahan.

Ardbeg Corryvreckan (2015)

(57,1%, OB, Bottled 7.4.2015, Batch No. L61748, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja varsin tummasävyinen. Tallia, maakellaria, nokea, jotain ummehtunutta. Hiukan luonnonkumia, lakritsia, suolaisuutta, merilevää, märkää kalliota. Sitruksisuus jää taustalle eivätkä lääkemäiset vivahteet ole enää mukana kuten vuoden 2009 pullotteessa. Hiukan yrttisyyttä ja tuoretta ruohoa tästä silti löytyy. Vesilisä korostaa kumisaapasta yllättävän paljon.

Maku: Tumma turvesavuisuus ja muhkea mustapippuri ottavat heti vastaan. Suolaisuutta, salmiakkia, hiukan tervaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja varsin kihelmöivä. Tallisuus ja multa tuntuvat korostuneilta, samoin savumakkara ja kumisuus. Edelleen sitruunaisuus jää jalkoihin, kun tammi ja pippuri mellastavat nokisessa ja tunkkaisessa maisemassa. Vuoden 2009 pullotteen mineraaliset ja lääkemäiset sävyt puuttuvat tästä käytännössä täysin. Tämä on myös selvästi sitä makeampi. Jälkimaku on reippaan pippurinen, nokinen ja savuinen. Tallisuus, paahteisuus, tammi ja musta tee ovat pääosassa. Hiukan merilevää, heinää, multaa. Finaali jää kuitenkin keskipitkäksi – siinä on suurin ero vuoden 2009 editioon, jossa jälkimaku vain jatkui ja jatkui. Vesilisä availee hiukan omenaa ja makeampia sävyjä samoin kuin yrttejä.

Arvio: Eri viskiä kuin kuuden vuoden takainen verrokkinsa. Hyvää muttei enää loistavaa. 87/100