Month: kesäkuu 2013

Lagavulin 1995/2011 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition on viimeistelty Pedro Ximénezissä, ja niin makean sherrykypsytyksen yhdistäminen savuviskiin on aina riski. Usein se on kuitenkin kannattanut. Miten käy tällä kertaa?

Lagavulin 1995/2011 Distillers Edition

(43%, OB, 1995–2011, lgv. 4/499, 70 cl)

Tuoksu: Tervaista savua. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, jodia, suolaa, merilevää, luonnonkumia, sammutettua nuotiota. Nahkaa ja tupakkaa. Makean sherryinen sivujuonne, täyteläinen ja hiukan imelä. Ylikypsää appelsiinia, hunajaa. Suolaisuus ja kuiva savu leikkaavat hyvin PX-sherryn tiivistä makeutta. Varsin kutsuva.

Maku: Kuivan hiilisavuinen, silti omalaatuisen makea. Peilaa hyvin tuoksua, mutta suutuntuma saisi olla täyteläisempi. Balanssia ei täysin löydy; PX-sherryn makeus ei aivan integroidu savun kanssa. Siitä huolimatta makupaletti on luonteikas ja hieno: rakeista merisuolaa, voimakasta tammisuutta, yskänlääkettä, tupakkaa, savumakkaraa, appelsiinimarmeladia, vähitellen voimistuvaa hunajaisuutta. Jälkimaku on tervainen, hunajainen, lihaisa, sherryisen makea ja vahvan hiilisavuinen.

Arvio: Tasapaino-ongelmista huolimatta kiinnostava ja maukas, makea savupommi. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Dramming 89/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 5).

Caol Ila Cask Strength 58%

Caol Ila julkaisee Cask Strength -versiota erissä, jotka erottaa toisistaan vain alkoholiprosentista. Arvioisin, että tämä versio on vuoden 2012 kieppeiltä.

Caol Ila Cask Strength

(58%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Savuinen ja hyökkäävä. Kuivaa nokisavua, jodia, yskänlääkettä. Merisuolaa, kallioilla kuivunutta merilevää. Sitruunaista hedelmää, aavistus lakkabensiiniä. Vesilisä avaa tervaisuutta, laiturinlankkuja, toffeeta. Lisätyllä vedellä on huomattava vaikutus – todella hyvään suuntaan.

Maku: Rajulla tavalla savuinen ja nokinen, kuiva pöllähdys on vähällä peittää kaiken alleen. Suutuntuma on kuitenkin vahamainen ja miellyttävä, täyttää suun. Vaniljaisuutta ja tammisuutta löytyy. Salmiakkia, jodia, rakeista merisuolaa. Jälkimaku on suolainen, salmiakkinen, vaniljainen ja enää vain hennon savuinen. Vesilisä korostaa tervaa ja toffeeta ja vie jälleen makuelämystä roimasti parempaan suuntaan.

Arvio: Rajumpiotteinen kuin miedommat virkaveljensä. Vesilisällä jo likimain loistava. 87/100

Glen Ord 2004/2009, Càrn Mòr 46%

Vuonna 1838 perustettu Glen Ord tunnetaan lähinnä Singleton-pullotteistaan. Oikeastaan vain 12-vuotiasta OB-versiota on ollut myynnissä tislaamon omalla nimellä. IB-pullotteita ei juuri ole näkynyt, kunnes törmäsin tähän Càrn Mòriin, joka on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Glen Ord 2004/2009, Càrn Mòr

(46%, Càrn Mòr, Vintage Collection, 2004–2009, Cask No. 55, 1593 bts., 20 cl)

Tuoksu: Grappaa. Tylppä viinan tuoksu. Aloe veraa, vaniljaa, vartalovoidetta. Dominoiva kukkaisuus (orvokki). Hapanta valkoviiniä, havuja. Hyvin ohut tuoksu, kuten tämän ikäiseltä viskiltä voi odottaakin.

Maku: Erittäin tamminen, tanniinit käyvät heti kiinni. Sitruunankuorta, maltaisuutta, tiettyä puhtautta ja pirteyttä. Aamiaismuroja, hammastahnaa (piparminttua). Muistuttaa hiukan toista maistamaani Speyside-nuorikkoa, Glenglassaugh’ta. Jälkimaku on tamminen, vaniljainen, alkoholinen, kevyt ja hyvin lyhyt.

Arvio: Viisi vuotta ei vielä riitä mihinkään, jos käytössä on tällainen ex-bourbontynnyri. Pisteet voisivat olla myös alhaisemmat, mutta armoa täytyy antaa, kun on kyseessä vasta viisivuotias. 72/100

Dufftown 13 yo 1993/2006, Gordon & MacPhail 43%

Dufftownin tislaamo perustettiin 1896, ja se oli yksi Pattisonin kriisin selviytyjistä. Matalan profiilin brändinä ja tuotannoltaan suurena se on kuulunut Singleton-sarjaan. Vuonna 2006 viskistä julkaistiin myös 15 yo Flora & Fauna -pullote.

Tämä Gordon & MacPhailin Connoisseur’s Choice -sarjassa julkaistu yksilö on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä (refill American hogsheads).

Dufftown 13 yo 1993/2006, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1993–2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Tuoretta kurkkua, erityisesti kuoria. Muitakin vihanneksia (jäävuorisalaattia) ja kukkia (apilaa). Yrttejä – minttua. Mentholia. Erittäin raikas ja kirpeä tuoksu, suoraan hevi-osastolta. Hiukan vaniljaa. Kaikkineen melko ohut vaikutelma.

Maku: Peilaa tuoksua yllättävän tarkasti: kurkkua, jäävuorisalaattia, vesimelonia, mentholia… Todella nuori ja tuore fiilis, suutuntuma on pisteliäs ja haihtuu pian. Vanilja on kuitenkin maun pääosassa – erittäin paksu ja kuohkea vaniljakastike hallitsee. Jälkimaku on pistävän tamminen, vaniljainen ja kihelmöivän mausteinen (inkivääriä). Lyhyehkö toki. Minkäänlaista suurta elämystä ei synny.

Arvio: Hevi-osaston tuoreviski. Omaperäinen mutta epäkypsä. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 1).

Talisker Storm 45,8%

Skyen saarella vuodesta 1831 toiminut Talisker on tuottanut viime vuosina erittäin korkealaatuista viskiä. Ikämerkitsemättömistä viskeistä se lanseerasi ensin 57° Northin, sen jälkeen tuli Storm. Storm on peräisin refill-bourbonista.

Talisker Storm

(45,8%, OB, NAS, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin öljyinen – moottoriöljyä. Hedelmäisyyttä ja merellisyyttä. Merilevää ja rantakallion suolaa. Hunajainen makeus, pehmeä ja paljas turpeisuus – varsinaista savua tuntuu melko vähän. Lääkemäisyyttä (antiseptisiä aineita). Viinirypäleitä ja fino-sherryn kaltaista happamuutta.

Maku: Melko kevyen oloinen, hedelmäinen ja maltainen ensifiilis. Tammisuutta, vaniljaisuutta, hunajaisuutta, lääkettä ja öljyä. Makeaa turpeista savuisuutta. Sitten alkaa pippuri nousta – se täyttää maun keskivaiheen ja vie loppuun saakka mukanaan. Jälkimaku on pippurinen, hunajainen, turpeinen ja makean lämmittävä.

Arvio: Erittäin miellyttävä ja helposti lähestyttävä Talisker. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 7).

Tomintoul 16 yo 40%

Moderni, vasta vuonna 1965 perustettu Tomintoul suosii viskeissään kevyttä makuprofiilia, ja suurin osa sen tuotannosta menee Whyte & Mackayn sekoitteisiin. Single malt -puolella Tomintoul ei varsinaisesti nauti suurta suosiota.

Tomintoul 16 yo

(40%, OB, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen. Hiukan käynyt vaikutelma, hiivaa ja omenasurvosta. Häivähdys mätää appelsiinia. Lager-olutta, cornflakes-muroja. Hedelmämix-mehua. Märkää ruohoa.

Maku: Appelsiinimehua miedolla sherryllä terästettynä. Body on hyvin hento ja maku kevyt. Maltaisuus on ainoa, joka todella tuntuu: tämä on kuin vahvistettua, hedelmäistä lageria. Mausteisuutta sentään löytyy hiukan, kanelia ja minttua. Jälkimaku on hedelmäinen, maltainen, kevyt ja lyhyt.

Arvio: Kevyt perusviski. Tätä voisi juoda hyvällä omallatunnolla myös jäillä. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice 59,7%

Vuonna 1870 perustettu Cragganmore tunnetaan lähinnä vain 12-vuotiaasta virallisesta pullotteestaan. Myös IB-versioita on niukalti. Vuonna 2009 tislaamo oli kuitenkin mukana The Managers’ Choice -sarjassa.

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice

(59,7%, OB, 2.5.1997–14.5.2009, Cask #2398, Bodega Sherry European Oak, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas meloni – vesimeloni. Hapokas maltaisuus, runsas kukkaisuus. Öljyinen vaikutelma. Makrillia, hennosti savustettuna. Vehnäolutta ja sitruunaa. Tammisuutta. Vihreää omenaa. Vesilisä tekee tästä raikkaamman ja pirteämmän. Houkutteleva ja monipuolinen vaikutelma.

Maku: Vesimeloni maistuu heti. Suutuntuma on öljyinen mutta maku erittäin puhdas ja tamminen. Täyteläinen body, hieno konsistenssi. Hapokas, olutmainen maltaisuus. Sitruunaa, limeä, muroja, mausteita – laaja makupaletti. Jälkimaku on maltainen, tamminen, sitruksinen, vaniljainen ja pitkä. Vesilisä avaa kukkaisuutta ja suolaisuutta. Tasapainoinen kokonaisuus. Tynnyristä huolimatta ei kovinkaan sherryinen.

Arvio: Voimakas, maltainen ja pirteä esitys. Suutuntumaltaan suurta herkkua. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Erikoinen tapaus”.

Bowmore 15 yo Laimrig Batch #2, 54,4%

Vuonna 1779 perustettu Bowmore kuuluu Skotlannin vanhimpiin tislaamoihin. Sen tuottaman tisleen fenolipitoisuus on noin 25 ppm, joten Islay-viskiksi se on muita kevyempää ja hedelmäisempää.

Ruotsia varten pullotettu Laimrig on kypsynyt ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä, sen jälkeen 5 vuotta ex-olorosotynnyreissä. Ja nyt on kyse siis kakkosbatchista.

Bowmore 15 yo Laimrig Batch #2

(54,4%, OB for Sweden, 2011, Batch #2, Sherry Cask, 15 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryn ja savun hienostunut kamppailu. Rusinaa, taatelia, ruokosokeria. Turpeista, makeaa savua. Raikaista hedelmäisyyttä, vaikka samalla voimakas nahkaisuus ja tupakkaisuus. Roteva, kutsuva vaikutelma.

Maku: Pehmeä, uljaan sherryinen suutuntuma. Rusinaisuus ja nahkaisuus ovat pinnassa. Savussa on turpeinen ja makean hedelmäinen tuntu, jota salmiakki tasapainottaa (suolakala). Punaista omenaa, neilikkaa, kardemummaa. Todella herkullinen ja täyteläinen kokonaisuus, täysin juotava ilman vesilisää. Jälkimaku on siirappinen, mausteinen, hedelmäisen turpeinen ja pitkä. Vesilisä avaa mausteita ja pippurisuutta. Wow.

Arvio: Erinomainen sherrykypsytys tekee viskin. Makea ja suolainen, raikas ja savuinen. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 87/100 (per 1). Smoke On The Water, ”Oikein hyvä tuhdin sherryinen Bowmore”.

Tamnavulin 1990, Gordon & MacPhail 43%

Tamnavulin on Speysiden nuoria tislaamoja, vuodelta 1966. Vuonna 1993 se siirtyi Whyte & Mackayn haltuun. Nykyään tislaamo pyörii seitsemänä päivänä viikossa, ja viisi vuotta sitten siellä oli 13 työntekijää – eli mistään ihan pienestä puljusta ei ole kyse.

Tämä G&M:n pullote vuodelta 2008 on peräisin ex-sherrytynnyreistä (refill sherry hogsheads).

Tamnavulin 1990, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, 6/1990–7/2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Paljon suolaista voita. Rasvan seassa kukkaisuutta (voikukkaa). Sitrusta, heinää, ruohosipulia, rypsiöljyä. Aika kevyt vaikutelma, jotenkin melassinen ja maitoinen.

Maku: Lattea suutuntuma, edes rasva ei tunnu paksusti. Tammi lyö yli, mausteet alkavat heti kihelmöidä. Sitruunankuorta, kukkaisuutta, ruohoisuutta, vaniljainen makean vivahde. Body kuivuu kasaan, jää vain ohut alkoholinen pistely. Jälkimaku on tamminen, havuinen, hapan ja kihelmöintiä lukuun ottamatta lyhyt.

Arvio: Kehno esitys. Tynnyri on ollut ilmeisesti täysin toimimaton, koska sherryvaikutusta ei voinut maistaa mistään. 71/100

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series 52,2%

Kun Caperdonich perustettiin 1898, se nimettiin Glen Grant #2:ksi. Tislaamo suljettiin jo 1902, ja se aloitti uudelleen vasta 1965. Vuonna 2002 toiminta loppui.

Virallisia pullotteita ei ole saatu, mutta yksityisiltä pullottajilta Caperdonichia vielä löytyy. Tällä kertaa maistossa ex-sherryssä kypsynyt David Stirkin pullotusyhtiön viritys.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series

(52,2%, Creative Whisky Company, The Tony Koehl Series, 10/1992–2/2013, Cask No. 121137, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja pistävän kuparinen. Luumuinen sherry, hiukan heinää ja maltaisuutta. Puuroa. Jokseenkin sulkeutunut. Vesilisällä tuntuu paljon tuoreita appelsiineja ja yrttejä. Silti aika kapea.

Maku: Öljyisen pehmeä suutuntuma, todella miellyttävä. Kevyessä tisleessä iso viimeistely, toimii hyvin – ei yhtään tunkkainen. Voimakas appelsiini ja sama kuparisuus, joka tuntuu tuoksussa. Kepeä sherry. Aamupuuroa. Maltaisuus tuo happamuutta ja ryhtiä, mausteet särmää – ainakin basilikaa ja rosmariinia löytyy. Jälkimaku on tamminen, appelsiininen, kuparinen muttei kovin pitkä. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä.

Arvio: Toimiva viimeistely kevyeen viskiin ilman, että sen ominaisluonne katoaa. Hyvä! 86/100