Kuukausi: heinäkuu 2013

Glenmorangie Signet 46%

Glenmorangie Signet on taas näitä Dr Bill Lumsdenin mestariteoksia. Siinä käytetyt viskit ovat kypsyneet ex-bourbontynnyreissä, ex-sherrytynnyreissä, tuoreissa tammitynnyreissä ja ex-viinitynnyreissä.

Kaiken lisäksi Signet sisältää 20 prosenttia stoutista tuttuja suklaamaltaita ja normaalia paahdetumpaa ohraa. Viskin vanhimmat komponentit tiettävästi noin 35-vuotiaita.

Mutta maistuuko se hyvältä?

Glenmorangie Signet

(46%, OB, NAS, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Säilöttyjen hedelmien ja suklaan muhkea kokonaisuus. Marmeladivalikoimassa appelsiinia, mustaherukkaa. Viikunoita. Runsaasti suklaata ja rommirusinaa. Hiukan nahkaa ja sikarilaatikkoa. Hyvä!

Maku: Jää selvästi tuoksusta, odotuksia ohuempi ja sekavampi. Kirpeä maltaisuus kuolettaa marmeladin makeuden eikä suklaisuus kanna viskin rungossa, kun tammisuus ja terävä eucalyptus nousevat. Mausteisuus on kihelmöivää: neilikkaa, havuja, yrttejä. Suutuntuma jää melko heikoksi. Loppua kohden maistuvat rusina, maisteet ja tammi. Nahkaa ja suklaata hiukan. Sekava tämä on keskipitkää jälkimakua myöten.

Arvio: Upean sherryinen ja suklainen tuoksu, joka ei kanna makuun asti. Pieni pettymys. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 86/100. Dramming 87/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 17).

Glendullan 12 yo 1996/2008, Cadenhead’s 58,2%

Glendullan on suuri tuntematon, joka perustettiin 1898. Lähes kaikki tuotanto menee blendeihin, ja single malt -pullotukset ovat olleet Singleton-nimen alla. Aiemmin on julkaistu myös 12 yo Flora & Fauna sekä pari virallista pullotetta Glendullan-nimellä.

Jälleen pitää siis kääntyä yksityisten pullottajien puoleen, jos haluaa saada tarkempaa selkoa tislaamosta. Tämä Cadenhead’s-pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä (bourbon hogshead).

Glendullan 12 yo 1996/2008, Cadenhead’s

(58,2%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1996–2008, 252 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Appelsiinia, sitruunankuorta, terävää maltaisuutta. Pistävä alkoholisuus. Raikas vaikutelma. Muroja, kukkia ja tuoretta heinää. Vesilisä nostaa pisteitä – minttu ja muut yrtit heräävät, samoin karamelli.

Maku: Yllättävän pyöreä body ja muhkea suutuntuma. Täyteläinen ja vaikuttava! Voimakas sitruuna ja ananas dominoivat. Karamellia, kovaa toffeekarkkia. Aamiaismuroja. Tammisuudessa pientä puisevuutta tosin. Yrttejä ja mausteita – miellyttävää minttua ja herkkää anista. Jälkimaku on sitruksinen, tamminen, raikas ja minttuinen mutta melko lyhyt. Vesilisä nostaa mausteisuutta ja tasoittaa terävyyttä.

Arvio: Erittäin maukas ja vahvan täyteläinen sitrusviski. Osuu suoraan makuhermoon. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 1).

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail 43%

James MacGregor perusti Balmenachin vuonna 1824. Tislaamo ei ole julkaissut yhtään OB-pullotetta, ellei Deerstalkereita tai 12 yo Flora & Faunaa oteta lukuun. Kuitenkin tislaamon kapasiteetti on kaksi miljoonaa litraa puhdasta alkoholia vuodessa, joten mahdollisuuksia olisi moneen.

Kun tislaamopullotteita ei ole saatavilla, Balmenachiin täytyy tutustua yksityisten pullottajien avulla. Tämä G&M-versio on kypsynyt ex-bourbonissa (hogshead).

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1989–2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen, sitruksinen, kukkainen. Rasvaisuutta, jotain käsivoidetta. Vaniljaa. Runsaasti kookosmaitoa. Sokeria. Echinaforcea (!), yrttejä, pistävyyttä. Mieto kokonaisuus.

Maku: Hyvin pehmeä suutuntuma, samettinen ja miellyttävä. Makeaa appelsiinimehua ja Camparia. Aamupuuroa omenahillolla. Pehmeä maltaisuus, vahva melassi. Jotain vähän ylikypsää hedelmäosastolta: kiiviä, päärynää. Kookosmaito löytyy, mutta vain ailahduksena. Jälkimaku on miedon tamminen, omenainen, yrttinen, hiukan hapan. Ei aivan tasapainossa, pehmeä suutuntuma ei johda oikein mihinkään makuun.

Arvio: Lupaa paljon muttei aivan kanna. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 79/100 (per 2).

Glenallachie 10 yo 1991/2001, Signatory 43%

Vuonna 1967 rakennettu Glenallachie on yksi Skotlannin nuorimmista tislaamoista. OB-pullotteet ovat olleet harvinaisia, 1980-luvulla julkaistiin 12-vuotias ja 2005 tynnyrivahvuinen 16-vuotias, tislattu 1989.

Tämä Signatoryn pullote on peräisin ex-sherrytynnyristä (sherry butt).

Glenallachie 10 yo 1991/2001, Signatory

(43%, Signatory, 5.8.1991–5.9.2001, Sherry butt, C#1349, 5 cl miniature)

Tuoksu: Erittäin ruohoinen ja rasvainen. Vihreää omenaa, apilankukkaa, valkoviiniä. Hyvin nuori tuoksu, aivan kuin new makessa. Melassia, sitrusta, halpaa käsivoidetta. Kevyt ja ohut. Sherryä ei huomaa.

Maku: Valkoviinimäinen ja hyvin kevyt. Maltaisuus kuitenkin yllättää, raikasta lager-olutta ja pirskahtelua. Erottuva tammisuus, muttei yhtään tanniinisena. Kermainen suutuntuma, todella helppo juotava. Miedot ja mukavat mausteet (vaniljaa, sokeria, sitruunamelissaa). Jälkimaussa tammisuus nousee, samoin sokeri ja paahtoleipä. Valkoviinin mineraalisuus tuntuu lopuksi.

Arvio: Kevyeksi viskiksi maukas ja varsin onnistunut. Sherrykypsytystä ei kuitenkaan huomaa, enemmän tästä löytyy bourbonhenkisyyttä. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 2).

BenRiach 20 yo 43% (2013)

Sen jälkeen, kun Billy Walker osti BenRiachin tislaamon eteläafrikkalaisen konsortion kanssa vuonna 2004, tislaamon taso tuntuu hiukan nousseen. Speyside-tislaamoksi myös sen turvesavustetut viskit ovat omaa luokkaansa. Nyt maistelussa 20-vuotias pullote, ilman savua.

BenRiach 20 yo

(43%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, makea mutta raikas. Voimakas päärynä ja erottuva ananas, lisäksi persikkaa ja omenaa. Hunajainen, minttuinen ja miellyttävä. Maltaisuutta ja kevyttä tammisuutta, aavistus palasaippuaa. Laadukas ja harvinaisen hedelmäinen.

Maku: Kirpeä päärynä. Erittäin selvä purkkiananas. Mausteisempi ja hiukan terävämpi suutuntuma kuin tuoksu paljasti. Hapokkuutta, sitruksisuutta ja tammisuutta. Smurffilimun ja Pommacin kohtaaminen. Pirskahtelevaa, olutmaista maltaisuutta (lager). Mausteet lopulta mietoja (laventelia, minttua). Jälkimaku on tamminen, teemäinen, päärynäinen, hiukan esanssinen ja keskipitkä. Jättää suuhun raikkaan fiiliksen.

Arvio: Erittäin hyvin tehty, tasapainoinen ja hedelmäinen perusviski. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 10).

Highland Park 25 yo 45,7%

Onko Highland Park 25 yo maailman paras viski? Tänään se selviää, ainakin minulle, ainakin tämän version osalta. Käsissä on uusi, hieman aiempaa alhaisemmalla alkoholiprosentilla varustettu tuote.

Nykyään kaikki Highland Parkin käyttämät tynnyrit ovat amerikkalaista tammea ja olleet aiemmin lähes yksinomaan sherrykäytössä. Tässä 25-vuotiaassa first fillin osuus on tiettävästi 60 prosenttia.

Highland Park 25 yo

(45,7%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Todella runsas ja vaikuttava. On hedelmää, sherryä, makeaa savua, sinänsä tyypillistä Highland Parkia mutta harvinaisen hienostuneessa muodossa. Rusinaa ja viikunaa, kuivattua hedelmää, mysliä, hunajaa, havuja, tammisuutta, nahkaa, vähän tervaa, kahvia. Mahtavasti ulottuvuuksia. Aukeaa hienosti.

Maku: Silkinpehmeä kanervahunaja tuntuu heti, mutta voimakas sherryisyys ja mausteisuus lyövät ällikällä. Uskomattoman runsas makupaletti – juuri niin kuin tuoksu antoi odottaa. Selvästi tervaisempi kuin vaikkapa 21-vuotias OB-versio: savu on tummempaa, hedelmät kypsempiä, tammisuus täyteläisempää. Rusinat ja viikunat kehittyvät chilin ja katajanmarjojen mausteisuuteen. Jälkimaku on silkkaa herkuttelua: kanervahunajaa, kahvia, nahkaa, pähkinää, kuivattuja hedelmiä, tammea – ilotulitus jatkuu ikuisesti.

Arvio: Highland Parkin perusvalikoiman huippuviski. Vetoaa johonkin syvään tunteeseen. 94/100

Tormore 1996/2007, Gordon & MacPhail 43%

Tormore on vuonna 1960 perustettu tislaamo, joka tuottaa Long John -blendien pääelementin. Single maltina se on pieni, 1990-luvulla oli yksi 10-vuotias OB-pullote, kunnes 12-vuotias korvasi sen 2000-luvulla.

Käsissä oleva Gordon & MacPhail -pullote on kypsynyt ex-sherrytynnyreissä (refill sherry hogsheads). En ole aiemmin Tormorea maistanut, joten odotuksia on vaikea määritellä. Katsotaan.

Tormore 1996/2007, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1996–2007, 5 cl miniature)

Tuoksu: Keväinen ja raikas vaikutelma. Ruohoa, leikkokukkia, appelsiinia, hedelmäpurukumia. Kirpeä maltaisuus. Hiukan puisevuutta, kuivaa tammea. Mausteita (kanelia, pomeranssia). Kutsuva ja miellyttävä, joskaan ei kovin runsas eikä täyteläinen tuoksu.

Maku: Ruohoinen, sitruksinen ja kirpeän maltainen ensipuraisu. Kuivaa heinää, voimistuvaa tammisuutta. Ei kovin omaperäinen, suutuntuma on pehmeä ja melko kevyt. Hunajaista makeutta, lempeitä mausteita. Jotain miedon olutmaista tässä kyllä on. Omenaisuus alkaa vähitellen kasvaa, ja se hallitsee jälkimakua. Muilta osin siinä on kevyttä sherryisyyttä (fino) ja teemäistä kitkeryyttä. Kevyt ja lyhyt finaali.

Arvio: Siedettävä perusmalt. Ei suuria heikkouksia muttei suuria vahvuuksiakaan. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 1).

Loch Lomond 40%

Vuonna 1966 perustettu Loch Lomond on ottanut saman nimen kuin sen vesilähteellä on. Tislaamolla on suuri liuta brändejä: Loch Lomond, Inchmurrin, Old Rhosdu, Croftengea, Craiglodge, Inchmoan ja Inchfad. Päätuote muistetaan kapteeni Haddockin viskinä.

Nyt maistossa on tislaamon perustuote, se sinisellä etiketillä varustettu NAS-viski. Odotukset… eivät ole korkealla. Odotuksia, no, niitä ei oikeastaan ole.

Loch Lomond

(40%, OB, NAS, +/- 2010, 5 cl miniature)

Tuoksu: Pyöreän maltainen ja imelän kukkainen. Kypsiä hedelmiä kakkupohjassa – banaania, persikkaa. Yleisilme on saippuainen, hajusteinen, hento ja makea. Imelyyden takana on aavistus suolaa, aamupuuroa voisilmällä. Sokerikuorrutus ja kermavaahto. Ei erityisemmin houkuttele.

Maku: Maltainen ja makea, myötäilee hyvin tuoksua. Suutuntuma on vetinen ja lenseä. Sama palasaippua on heti läsnä. Tammisuus on Pommac-limonadia, pirskahtelee hiukan. Maun keskivaihe on heikko. Jälkimaussa nousee märkä pahvi. Puuroisuus, hedelmäisyys ja hento mausteisuus tulevat sen mukana, loppuvaihe on sekava ja kehno. Jälkimaku on lyhyt ja ponneton, onneksi.

Arvio: Blendimäinen ja ryhditön viski, saippuan ja märän pahvin liitto. Ei jatkoon. 69/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 68/100. Whisky Monitor Database 66/100 (per 4).

Highland Park 21 yo 47,5%

Vuonna 1826 laillistettu Highland Park on yksi harvoista skotlantilaisista tislaamoista, joka käyttää kovaa vettä. Vesi tulee Cattie Maggie’s Springsistä ja suodattuu kanervaisen maaperän läpi.

Highland Parkin 21-vuotias julkaisu on tax free -tuote, ja HP:n tapaan se on kypsynyt amerikkalaisesta tammesta valmistetuissa ex-sherrytynnyreissä. Tiettävästi suhteet ovat 80 % refill, 20 % first fill.

Highland Park 21 yo

(47,5%, OB, travel retail, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia, hunajaa, makeaa lehtisavua. Viikunoita ja raakoja luumuja – sherry tuoksuu terävänä, alkoholisuus puskee läpi. Vahva ja hapokas maltaisuus. Hedelmäkarkkeja. Hiukan terävämpi kuin odotin.

Maku: Suutuntuma on silkkiä, nyt ei voi erehtyä. Kanervahunajan juhlaa. Paljon suurempi maultaan kuin tuoksu antoi odottaa. Öljyisyyttä, maltaisuutta, appelsiinia, toffeeta, luumuja, suolaa, mausteita. Erinomainen makupaletti, se kantaa: havuja, tammisuutta, rehtiä maanläheisyyttä, hapokkuutta. Jälkimaku on kuivuvan tamminen, teemäinen, suolainen, kuivattuja hedelmiä ja toffeeta. Ei kuivu liikaa, vaan ryhti säilyy. Hieno on.

Arvio: Tuoksultaan terävä mutta maultaan silkkinen saarelaisviski. Toimii. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 91/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Teerenpeli Distiller’s Choice Kaski 43%

Vuonna 2002 perustettu Teerenpeli on lahtelaisen Anssi Pyysingin pientislaamo, joka toimii Lahden keskustassa ravintola Taivaanrannan kellarissa. Se oli järjestyksessään Suomen toinen tislaamo ja perustettu pian porilaisen Old Buckin jälkeen.

Kaski on kypsynyt ex-sherrytynnyreissä (Pedro Ximénez) noin 6–7 vuotta. Mielenkiintoista päästä maistamaan, mitä siinä ajassa on saatu syntymään.

Teerenpeli Distiller’s Choice Kaski

(43%, OB, NAS, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja rusinainen. Herkullinen, paksu sherryisyys. Paahdettuja pähkinöitä, piparkakun maustelientä, nahkaisuutta. Kuivattuja hedelmiä, viikunaa, suklaata. Parfyymimäistä kirsikkaisuutta. Ailahdus jotain leivonnaista, kenties pullapitkoa. Monimuotoinen, runsas ja laadukas vaikutelma.

Maku: Fariinisokeria, siirappisuutta, piparkakkua, rusinoita. Tummaa suklaata ja kihelmöivää mausteisuutta (joulukakkua, neilikkaa, kardemummaa). Vaikka body ei ole kovin vahva, PX-sherry puhaltaa tähän hengen. Vähitellen tanniinit alkavat kuivattaa suuta. Nahkaisuus, kahvisuus ja sikarisuus korostuvat. Jälkimaku on hiukan kitkerällä tavalla kahvinen, makea, mausteinen, suklainen, tamminen muttei kovin pitkä. Silti kokonaisuus ryhdikäs ja herkullinen. Hento tisle löytänyt sherrytynnyristä tasapainoisen kumppanin.

Arvio: Paras suomalainen viski tähän mennessä. Sherrytynnyri on tehnyt ihmeen. 87/100