Loch Lomond Distillery Co.

Inchmurrin 18 yo 46%

Loch Lomondin pullottama Inchmurrin ei ole koskaan ollut erityisen arvostettu viski. Täytyy silti ihan satunnaisotannalla maistaa, olisiko 18-vuotiaassa kuitenkin onnistuttu.

Miniatyyripullon kaulassa on koodi L5/313/18 07:48. Viskinörtin arkijärki sanoo, että kyseessä olisi vuoden 313:ntena päivänä eli 9. marraskuuta 2018 hiukan ennen kahdeksaa tehty pullotuserä.

Inchmurrin 18 yo

(46%, OB, 2018, Island Collection, Refill & Re-charred Ex-Bourbon Casks, Batch L5/313/18 07:48, 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas tammi. Leipämäisyyttä ja maltaisuutta on vaikka muille jakaa. Sitruksinen ja omenainen hedelmäisyys on raikasta, mutta pieni pahvinen vivahde häiriköi. Weetabixiä, pähkinärouhetta, tammilastuja. Korianteria, minttua, persiljaa. Metallisia sivuääniä. Vesilisä avaa persikkaista ja päärynäistä makeutta.

Maku: Tammi ajaa päälle isolla rekalla ilman valoja. Tanniineja, inkivääriä, teroitettua lyijykynää, ruohoisuutta. Aprikoosinen ja omenaisen hapokas hedelmäisyys. Varsin kuiva yleisilme, mentholin ja piparmintun (hammastahnan) piirteitä. Suutuntuma on melko kevyt ja osin kireä. Maltaisuuden kaverina kulkee edelleen tietty pahvisuus ja puuromaisuus, jota myslin ja Weetabixin kauttakin tulee läpi. Jälkimaku on muromainen ja erittäin tamminen, osin liuotinmainen. Tietty kireys ja hapokkuus korostuu entisestään. Ruohoisuutta, sitruksisuutta, korianteria. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin Vihreitä Kuulia ja siirappisuutta.

Arvio: Ei oikein maistu, vaikka odotukset tavallaan ylittyivätkin. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100.

Littlemill 24 yo 1989/2014, Liquid Library 48,7%

Littlemill on tehnyt viime vuosina todella ison uuden tulemisen indie-julkaisuiden voimin. Tislaamohan lopetti toimintansa vuonna 1996 ja tuhoutui tulipalossa lopullisesti jo 2000-luvun alussa.

Nyt käsissä on The Whisky Agencyn sarjoihin kuuluvan Liquid Libraryn pullote, joka on peräisin uudelleentäytetystä ex-bourbontynskästä.

Littlemill 24 yo 1989/2014, Liquid Library

(48,7%, The Whisky Agency, Liquid Library, 1989–2014, Refill Hogshead, 199 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todellinen hedelmäpommi. Ananasta, banaania, viinirypäleitä, hunajamelonia, kiiviä, persikkaa. Tiiviin öljyinen vaikutelma. Tammisuus tulee hienosti esiin hedelmien seasta, vaniljaisena ja tuoreena. Ruohoisuutta ja tuoretta heinää löytyy myös. Herkullinen vaikutelma. Vesilisä avaa kukkaisuutta ja apilaa.

Maku: Hedelmien vyöry ottaa heti yhteen tammen kanssa. Tölkkiananasta, omenaa, vesimelonia, kaikkea hiukan kapeammalla kattauksella kuin tuoksussa. Tammi on tuoretta ja aavistuksen päällekäyvää, mausteista ja tiukkaa. Suutuntuma on öljyinen ja hiukan kireä. Ruohoisuutta, saksanpähkinää, mantelia, pientä karheaa karvautta. Jälkimaussa tulvahtaa urheilujuomaa ja banaania oikein reippaalla kädellä. Tanniinit purevat kunnolla kiinni, vanilja ja pähkinät maistuvat. Pitkän finaalin lopussa tulee vielä mojova kahvisuus ja tumma suklaa esille. Vesilisä on paikallaan, hedelmäisyys saa tilaa tammelta. Päärynä tulee nätisti esiin.

Arvio: Erittäin herkullinen lajissaan. Vain pieni maun epätasapaino jättää mietteliäälle mielelle. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Glen Scotia 18 yo 46%

Glen Scotia on arvaamaton tislaamo, sieltä voi tulla melkein mitä tahansa. Nyt on kyseessä puhtaasti ex-bourbonissa kypsynyt versio, ihan uutta tuotantoa.

Glen Scotia 18 yo

(46%, OB, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja kirpeä, tuhti ja likainen. Greippiä, Pastirol-pastilleja, mentholia, tuoreita havuja. Samalla öljyinen, aseöljy ja erilaiset vartalovoiteet puskevat pintaan. Vaniljaista makeutta, akaasiahunajaa. Turpeisuutta, maanläheistä likaisuutta, kosteaa villatakkia. Hiukan savua ja bensiiniä. Jotenkin herkullinen.

Maku: Kirpeän sitruksinen ja öljyinen, ei niin tuhti kuin tuoksussa. Greippi ja kurkkupastillit ovat mukana, samoin havut ja hapokkuus. Maltaisuus leikkaa hetkeksi väliin, sitten tulee kuiva tammisuus. Turpeisuus tuo vähän sekavuutta ja tunkkaisuutta, mutta tietty likaisuus tässä toimii hienosti. Melko kapea paletti ja terävä suutuntuma, mutta kipakka mausteisuus ja selväpiirteinen sitruksisuus tuovat syvyyttä. Vanilja, hunaja ja toffeekarkit makeuttavat. Jälkimaku on mentholinen, kuivan tamminen ja öljyinen. Pintaan tulee greippiä, hunajaa, Fisherman’s Friend -pastillia, lakritsia, anista ja mausteista kirpeyttä. Mukavasti on mittaakin.

Arvio: Myönteinen yllättäjä. Likainen lähestyminen bourbonkypsytykseen. Hyvää! 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100.

Inchmurrin 12 yo 40%

Inchmurrin on vuonna 1966 perustetun Loch Lomondin turpeistamaton versio. Näitä Loch Lomondin eri brändejä on kyllä melko mahdoton erottaa toisistaan. Yleistä niille tuntuu olevan ailahteleva taso ja ikämerkintöjen puuttuminen. Tässä ikä on sentään mainittu.

Inchmurrin 12 yo

(40%, OB, +/- 2007, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ylikypsää appelsiinia. Oluen hapanta vaahtoa. Pohjaanpalanutta puuroa, jota märkä pahvi ja hapan maltaisuus säestävät. Jotain suolaistakin tässä on, mätää makrillia. Todella kammottava.

Maku: Rakenne vakuuttaa, että viskistä on kyse. Maun alkuvaiheen rotevuuden takeena on hedelmiä (appelsiinia, hunajamelonia) ja hapahkoa maltaisuutta. Märkä pahvi ja paahtunut puuroisuus ovat kuitenkin päällimmäiset tuntemukset. Suutuntuma on hapan ja vetinen, maun keskivaihe ontto. Jälkimaku on suolainen, maltainen, puiseva, puuroinen, ohut ja lyhyt. Mausteissakin on jotain epämiellyttävää.

Arvio: Ei enää ikinä tätä. 62/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 60/100. Whisky Monitor Database 63/100 (per 2).

Loch Lomond 40%

Vuonna 1966 perustettu Loch Lomond on ottanut saman nimen kuin sen vesilähteellä on. Tislaamolla on suuri liuta brändejä: Loch Lomond, Inchmurrin, Old Rhosdu, Croftengea, Craiglodge, Inchmoan ja Inchfad. Päätuote muistetaan kapteeni Haddockin viskinä.

Nyt maistossa on tislaamon perustuote, se sinisellä etiketillä varustettu NAS-viski. Odotukset… eivät ole korkealla. Odotuksia, no, niitä ei oikeastaan ole.

Loch Lomond

(40%, OB, NAS, +/- 2010, 5 cl miniature)

Tuoksu: Pyöreän maltainen ja imelän kukkainen. Kypsiä hedelmiä kakkupohjassa – banaania, persikkaa. Yleisilme on saippuainen, hajusteinen, hento ja makea. Imelyyden takana on aavistus suolaa, aamupuuroa voisilmällä. Sokerikuorrutus ja kermavaahto. Ei erityisemmin houkuttele.

Maku: Maltainen ja makea, myötäilee hyvin tuoksua. Suutuntuma on vetinen ja lenseä. Sama palasaippua on heti läsnä. Tammisuus on Pommac-limonadia, pirskahtelee hiukan. Maun keskivaihe on heikko. Jälkimaussa nousee märkä pahvi. Puuroisuus, hedelmäisyys ja hento mausteisuus tulevat sen mukana, loppuvaihe on sekava ja kehno. Jälkimaku on lyhyt ja ponneton, onneksi.

Arvio: Blendimäinen ja ryhditön viski, saippuan ja märän pahvin liitto. Ei jatkoon. 69/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 68/100. Whisky Monitor Database 66/100 (per 4).

Littlemill 21 yo 1991/2012, Exclusive Malts 48,9%

Littlemillin aloitusta on voitu jäljittää jopa vuoteen 1750 saakka. Virallisesti se perustettiin 1772. Vuonna 1996 tislaamo pääosin purettiin ja vuonna 2004 loppuosat tuhoutuivat tulipalossa. Viskiä on silti vielä saatavilla.

Tämä pullote on viskibisneksen ihmelapsen David Stirkin (s. 1976) vuonna 2005 perustaman Creative Whisky Companyn käsialaa, Exclusive Malts -sarjasta. Tuote on kypsynyt ex-bourbonissa.

Littlemill 21 yo 1991/2012, Exclusive Malts

(48,9%, Creative Whisky Company, Exclusive Malts, 4.4.1991–2012, refill hogshead, Cask No. 557, 275 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja ruohoinen. Maanläheinen. Leikattua heinää. Kermaa ja greippiä, raesokeria. Jonkin verran palasaippuaa. Appelsiinimehua. Aukeaa hienosti!

Maku: Ruohoinen ja kermainen. Hapahkoa maltaisuutta, jonka hedelmäinen raikkaus kuitenkin taklaa. Maukasta vaniljaa, aamupuuroa, omenahilloa. Hyvä ryhti, maku kestää jälkimakuun kevyesti. Lopussa tuntuu voimakasta mustaa teetä, tammisuutta, jotain palanuttakin. Jälkimaku on melko hapan ja pitkä.

Arvio: Odotuksia uloitteikkaampi alamaalainen. Raikkaan ja happaman vuoropuhelu on kiinnostava, vaikka omaan makuprofiiliini nämä ruohoiset kermaviskit sopivat melko heikosti. Hyvän silti tunnistaa. 86/100

Glen Scotia 20 yo 1992/2012, Thosop Handwritten Label 48,2%

Vuonna 1832 perustettu Glen Scotia muistetaan tarinasta, jonka mukaan yksi entisistä omistajista kummittelee tislaamolla – mies oli hukuttautunut Campbeltownin lahteen.

Glen Scotian viskit ovat siinä mielessä arvoituksellisia, että koskaan ei voi tietää, millainen yksilö sattuu käsiin. Tämä Thosopin pullote on viettänyt 20 vuotta värin perusteella ilmeisen aktiivisessa sherrytynnyrissä.

Glen Scotia 20 yo 1992/2012, Thosop Handwritten Label

(48,2%, Thosop for the Whiskyman, 1992–2012, refill sherry hogshead, 162 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nyt on kova sherrypommi kädessä. Yhtä tummanpuhuva tuoksu kuin on värikin. Kypsiä luumuja, kypsää kirsikkaa, rusinoita. Erittäin lupaava. Kaakaota, piparkakkua, tummaa suklaata. Tiettyä lihaisuutta ja öljyisyyttä myös. Tyrmäävä!

Maku: Upean rusinainen ja paksun sherryinen. Lähtee heti täydellä arsenaalilla. Sherrypommiksi tässä on kuitenkin erottuvaa maltaisuutta mukana. Lisäksi öljyinen lihaisuus taittaa makeutta hienosti. Maku peilaa kaiken kaikkiaan tuoksua hyvin. Toffeefudgea ja piparkakun maustelientä löytyy, vahvaa suklaata myös. Jälkimaku on kompleksinen, kahvia ja kaakaopapuja.

Arvio: Omaperäinen sherrypommi, onnistunut joka suhteessa. Todella hieno viski. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 85/100.