Glen Moray

Glen Moray Elgin Classic 40%

Kaikenlaisia kummallisia viskejä tässäkin blogissa usein maistellaan, joten välillä on aika palata perusasioihin. Tällainen Glen Morayn hobittipullo löytyy nykyisellään kotimaisen alkoholiliikkeen valikoimista.

Itseltäni tämä on mennyt ohi, kun viskityyli ei iske ihan omaan preferenssiin, mutta maistetaan silti. Ilmeisesti kyseessä on keskimäärin seitsemän vuotta ex-bourbonissa kypsynyt tavara. Tämä nykyisen ranskalaisen omistajan kehittelemä Elgin Classic -sarjahan täyttää ensi vuonna käsittääkseni peräti kymmenen vuotta, joten on näitä jo ehditty pyörittää.

Glen Moray Elgin Classic

(40%, OB, +/- 2022, 35 cl)

Tuoksu: Puuta ja omenaa. Runsas kukkaisuus ja hedelmäisyys kohtaavat myslimäisen maltaisuuden ja vähän jotain taikinaa. Nallekarkkeja, mandariinia, tölkkiananasta, kypsää päärynää ja viinirypälettä. Tammi tuntuu varsin tuoreena ja vaniljaisena ja saa tämän tuoksumaan varsin nuorelta. Jyvääkin on mukana.

Maku: Nyt se puu vasta maistuukin. Tuore tammi menee heti kaikesta läpi, puisevana ja jopa pahvisena. Maltaisuus on pinnassa jyväisenä ja karheana, mutta rypälemäinen ja omenainen hedelmäisyys pitää makeutta yllä. Suutuntuma on todella kevyt ja sinänsä helppo, mutta näin ohuella rungolla mausta on vähän vaikeakin saada otetta. Päärynä tuntuu nyt vähän raa’alta ja karkkisuus pyörii ympyrää. Ehkä pieni liuotinmaisuus tai liimamaisuus tässä häiritsee. Jälkimaku on varsin kuiva ja lipeää pahvisen puolelle. Jyväisyys ja myslisyys ajavat kuivaa makumaisemaa eikä hedelmäisyydestä ole enää paljon tietoakaan. Tammea, happamuutta, edelleen hiukan liimamaisuutta. Melko lyhyt ja vaatimaton finaali.

Arvio: Eipä tästä viskistä paljon jää jälkipolville laulettavaa. 74/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Glen Moray 2006/2016 Cask #5337, 55%

Lasissa on tällä kertaa jälkiruokaviinitynskässä kypsytelty Glen Moray, ei ihan jokapäiväinen tuttavuus. Kyseinen Private Edition on pullotettu Saksaan muutama vuosi sitten.

Glen Moray 2006/2016 Cask #5337

(55%, OB for Germany, 2006–2016, Private Edition, Master Distiller’s Selection, Sauternes Cask, 70 cl)

Tuoksu: Persikkainen ja maltainen. Puuroa ja leipämäistä hiivaisuutta, karkkista makeutta. Jugurttirusinaa, happamuutta, sahattua tammilankkua, runsaasti ruohoisuutta. Aprikoosinkiveä ja hiukan sitruksisuutta, mutta varsinainen viinisyys pysyy hyvin piilotettuna. Vesilisä avaa ruutisuutta ja metallisuutta, tölkkihedelmää.

Maku: Hedelmäinen, pippurinen ja todella voimakas. Persikkaa, aprikoosia, kirpeää päärynää. Tammi on todella aktiivisena pinnassa, samoin maltaisuus rouhii oikein kunnolla. Ruohoisuutta ja yrttisyyttä, todella hapanta mustaa teetä, happoja. Suutuntuma on melko kevyt mutta todella pistelevä. Puuromaisuus ja pieni lenseys pysyy edelleen mukana. Jälkimaku on maltainen, ruohoinen ja pistävän tamminen. Aprikoosia, omenaa, happoja, sitruksisuutta. Yrttisyyttä ja mustaa teetä riittää. Mikään erityisen nautinnollinen viski tämä ei ole, enemmänkin kova löylytys. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo karkkisuutta ja kermaisuutta esiin.

Arvio: Erittäin tiukka veto, todella kireä ja armoton viski. Sauternes ei oikein lähde puuromaisen lenseyden ja tammisen tiukkuuden alta. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Glen Moray 21 yo 1990, SMWS 35.61, 60,4%

Olen kuullut lukemattomia kertoja, että Glen Moray on mainettaan parempi tislaamo – pitää vain löytää oikeat pullotteet.

Yhtään todella hyvää Glen Morayn viskiä en ole vielä päässyt maistamaan, mutta ehkä tämä Scotch Malt Whisky Societyn valitsema tynnyri korjaa tilanteen kerralla.

Glen Moray 21 yo 1990, SMWS 35.61

(60,4%, Scotch Malt Whisky Society, Vintage 1/1990, Cask No. 35.61, ’Just so-ooh nice’, First Fill Ex-Bourbon Barrel, 213 bts., 70 cl)

Tuoksu: Raikas hedelmäisyys tulvahtaa runsaana: hunajamelonia, viinirypäleitä, tuoretta ananasta. Vaniljakastikkeen makeutta, minttua ja särmikkyyttä sen rinnalla. Lakritsinen, tumma sävy on yllättävän syvä tämän kaiken rinnalla. Pehmeitä hedelmäkarkkeja, tammea taustalla. Vesilisä pehmentää särmiä.

Maku: Hedelmäinen ja raikas, moniuloitteinen ja voimakas. Tuoksusta tutut melonin, viinirypäleiden ja ananaksen sävyt ovat mukana. Vaniljaisuuden rinnalla tammi ajaa lujaa sisään mausteilla ja tanniineillakin. Suutuntuma on öljyinen, rungon osalta keskitäyteläinen ja mausteiden paineessa kihelmöivä. Jälkimaku alkaa tummalla yrttisyydellä ja lakritsilla, joiden takaa raikas hedelmäisyys enää vain pilkistää, lähinnä omenaisuutena. Tammi ja terävät mausteet ovat isossa roolissa, valkopippuria ja chiliäkin löytyy. Minttua, kurkkupastillia, kovaa hedelmäkarkkia. Finaali jää keskipitkäksi. Vesilisällä tähän saa herkästi ruohoisen, kitkerän sävyn.

Arvio: Hedelmäisyydessään hieno viski. Jos jälkimakuun olisi saanut lisää mittaa ja tammea hiukan rauhoittumaan, tämä olisi ollut huippukokemus. 88/100

Glen Moray Elgin Classic Port Cask Finish 40%

Uudet omistajat lanseerasivat vuonna 2014 Glen Moraylle Elgin Classic -sarjan. Joku voisi väittää, että viittaukset Elgin kaupunkiin ja klassisuuteen haiskahtavat markkinoinnilta – tislaamo on nykyään ranskalaisten omistuksessa.

Elgin Classic -sarjan osana hyllyihin saatiin myös tämä ex-portviinitynnyreissä kahdeksan kuukauden ajan viimeistelty viski. Nyt pudotetaan markkinointi mielestä pois ja keskitytään itse juomaan.

Glen Moray Elgin Classic Port Cask Finish

(40%, OB, NAS, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja kukkainen, roséeviinimäinen ja hiukan nahkainen. Vaahtokarkkimaista makeutta, tuoretta heinää, mausteista tammisuutta. Varsin nuoren oloinen, maltaisissa piirteissä myös hiukan kypsymätön. Punaherukkaa, vadelmaa, marjamehua. Kepeä vaikutelma.

Maku: Viskin vastine roséeviinille! Kepeän viininen ja marjaisa, jopa pirskahteleva olemus. Välittömästi miellyttävämpi kuin tuoksu, hedelmäinen makeus jättää raa’ahkon maltaisuuden lähes täysin taka-alalle. Mangoa, vesimelonia, mandariinia, vadelmamehua. Suutuntuma on kevyt ja varsin raikas. Jälkimaku on heinäinen ja maltainen, tammisen mausteinen ja vaniljainen. Kuivahtaa nopeasti, tanniinit ja vihreä tee tulevat reippaina mukaan. Finaali on lopuksi varsin puiseva ja paahteinen, eikä kestä kovinkaan pitkään.

Arvio: Hetkellisesti raikkaan roséeviinimäinen ja mukava, mutta silti pohjimmiltaan vielä varsin nuori ja maltaisuudessaan kypsymätön. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 90/100 (Joel Harrison), 88/100 (Annabel Meikle).

Glen Moray 20 yo 1991/2012, Berry Bros & Rudd 57,3%

Glen Moray on aina ollut niin lähellä ja niin kaukana: katselin tislaamoa etäältä Elginissä, mutta en koskaan mennyt käymään, koska oli kiire muualle. Tuotanto on pysynyt melko vieraana näihin päiviin asti.

Glen Moray 20 yo 1991/2012, Berry Bros & Rudd

(57,3%, Berry Bros & Rudd, 1991–2012, Cask No. 5654, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, vaniljainen ja meloninen. Kiiviä, viinirypälettä, mandariinia. Parafiiniä. Hiukan jyväinen maltaisuus, aamiaismuroja. Silti kypsä ja hienostunut. Tuoretta tammisuutta, banaania, sahanpurua. Lamppuöljyä. Vesilisä vapauttaa estereitä. Aloe veraa, hunajaa, koivunmahlaa, maitoisuutta. Hyvä!

Maku: Voimakas ja kuiva, tamminen ja sitruksinen. Jyväistä maltaisuutta, valkoviinimäistä hapokkuutta, muroja, näkkileipää. Sitruunamehua, kiiviä, viinirypäleitä. Vahvat mausteet, inkivääri korostuu. Pisteliäs tuore tammi, jonka tanniinit ja sahanpurut kuivaavat suuta reippaasti. Öljyisyyttä ja vahamaisuutta. Jälkimaku on tamminen, sitruksinen, hunajainen, jyväinen, melko pitkä. Vesilisä korostaa öljyisyyttä ja tasapainottaa makurakennetta. Valkoviinisyys makeutuu hieman, tulee valkoviinimarjoja ja puolukkaa.

Arvio: Oivallinen bourbonkypsytetty speysider, on syvyyttä ja leveyttä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.