Berry Bros & Rudd

Royal Brackla 19 yo 1997/2017, Berry Bros & Rudd 46%

Tällä kertaa kohdalle osui varsin niukalla infolla varustettu single cask -pullote Berryn valikoimista. Liemi on peräisin Royal Bracklan tislaamosta.

Royal Brackla 19 yo 1997/2017, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1997–2017, Hogshead, Cask No. 9911, 70 cl)

Tuoksu: Raikas, kirpeän hedelmäinen ja napakan maltainen. Tammi tulee varsin tuoreena ja rapsakkana heti läpi. Teroitettua lyijykynää, yrttisyyttä, teetä. Mineraalisuutta, sitruunaa, inkivääriä. Viinikumimaista, hiukan ujoa makeutta. Keltaista luumua, kirpeää omenaa. Vesilisä availee käsirasvaa ja lisää yrttejä.

Maku: Tiukan mausteinen ja vähän yllättävänkin painava. Tekstuuri on runsas, voita ja rasvaa. Kuitenkin sitruunainen kirpeys, hapokas omena ja voimakas pippuri käyvät päälle ihan tosissaan saman tien. Mysliä ja muroja, kuivattuja hedelmiä, jotain keksimäistä myös. Tammi tuntuu varsin paljaana ja tanniinisena. Runsasta maltaisuutta, oliiviöljyä ja ruohoisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mausteissaan napakka. Minttua ja limettiä, hiukan mantelimaisuutta. Jälkimaku pyörii edelleen mineraalisuuden, pippurin, maltaisuuden ja tammen ympärillä. Muromaisuus, kuivatut hedelmät ja pieni viinikumimaisuus ovat yhä kyydissä mukana. Öljyisyyttä ja voita. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä tuo happamuutta pintaan.

Arvio: Konstailematon, tislevetoinen esitys. Tällaisella harvoin voittaa uusia faneja puolelleen. Näistä on aina vaikea jälkikäteen muistaa yksityiskohtia. Ei tässäkään mitään suurempaa vikaa ole, mutta näin karu tyyli ei ehkä täysin puhuttele kuitenkaan. 81/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskyfun 84/100.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection 55,9%

Lasissa vaihteeksi harvinaiseksi käyvää Caperdonichia. Nämä vuoden 1992 pullot ovat olleet aiemman kokemukseni perusteella ihan laadukkaita.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection

(55,9%, Berry Bros. & Rudd, Berry’s Own Selection, 1992–2012, Cask No. 121122, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen mutta hiukan ohut. Vesimelonia, päärynää, keltaista luumua, viinirypäleitä, mandariinia. Vaniljaviineriä, hunajaa, mausteisuutta. Pientä pihkaisuutta. Tammi tuntuu hiukan kuivalta ja jopa ujolta. Heinäisyyttä, hiukan minttua ja inkivääriä. Vesilisä avaa vartalovoiteen ja rasvan sävyjä.

Maku: Hedelmäinen ja mausteinen, selvästi kitkerämpi kuin tuoksu antoi odottaa. Raakaa päärynää, limettiä, hapokkuutta. Mineraalisuutta ja heinäisyyttä. Karheaa maltaisuutta, melko aktiivista tammea, sahanpurua ja liimamaisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen mutta todella pisteliäs mausteissaan. Marjaisuutta, kiiviä, raakaa banaania, hiukan vaniljaa. Jälkimaku on kitkerä ja mausteinen, hedelmäisyydessään jo melko kalpea ja samalla erittäin tamminen ja pureva. Karvasmantelia, pippuria, sahattua tammilankkua, suolaisuutta. Sitruunamehua, mineraalisuutta, heinäisyyttä ja öljyä. Melko pitkä mutta todella väritön finaali. Vesilisä tuo hurjasti hedelmäkarkkisuutta ja maitosuklaata mukaan.

Arvio: Nyt ei osunut kohdalleen. Lupaava tuoksu, mutta kitkeryys kääntyy kalpeuteen. Vesilisällä pelaaminen kuitenkin kannattaa. 81/100

Longmorn 15 yo 1992/2007, Berry’s Own Selection 46%

Berry Bros. & Ruddin kokoelmista löytyi tällainen refill-sherryssä kypsynyt Longmorn. Lähtökohtaisesti ihan perustavaraa, mutta joskus tavallisetkin Longmornit voivat yllättää iloisesti.

Longmorn 15 yo 1992/2007, Berry’s Own Selection

(46%, Berry Bros & Rudd, 1992–2017, Cask No. 62551, Refill Sherry Cask, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen, varsin nuoren oloinen ja hiukan puuromainen. Appelsiinia, punaista omenaa, hapokkuutta. Pientä lenseyttä ja tunkkaisuutta. Kevyt vahamaisuus on parafiinina mukana. Runsaasti vaniljan makeutta ja hunajaisuutta. Corn flakesia, kermaa. Vesilisä tuo imelää nestesaippuaa esiin.

Maku: Parantaa paljon ankeasta tuoksusta. Öljyisyyttä ja ryhtiä riittää. Vaniljaa, kookoskermaa, banaania, tölkkipersikkaa, päärynää. Hunajaa ja rasvaisuutta, edelleen pientä puuromaista lensyttä ja ylikorostunutta maltaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja osin hapokaskin. Mehiläisvahaa, sitruksisuutta, tammista karheutta. Jälkimaku vahamainen, havuinen, pihkainen ja melko pippurinen. Omenaa, banaania, vaniljaa. Pieni metisyys tuo kiinnostavuutta. Hapokkuutta, muroja, jyväisyyttä, pieni metallinen sivuääni. Tammi tulee lopulta läpi oikein kunnolla. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa viinikumia ja siirappista makeutta.

Arvio: Hahmoton esitys. Refill-sherry ei tarjoa nyt oikein luonnetta. 80/100

Springbank 16 yo 1992/2009 Peat-Smoked, Berry’s Own Selection 46%

Lasissa pitkästä aikaa Campbeltownin nektaria. Etiketissä lukee Springbank, mutta monien mielestä tämä on todennäköisesti Longrow’ta. Oli mitä oli, savu on joka tapauksessa kyydissä mukana.

Springbank 16 yo 1992/2009 Peat-Smoked, Berry’s Own Selection

(46%, Berry Bros. & Rudd, 1992–2009, ’Peat-smoked’, Cask No. 71, 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja lääkemäinen, kuivan turvesavuinen. Sitruunaa, mangoa, passionhedelmää, omenaa. Suolaa, merellisyyttä, jodia. Varsin kevyt yleisilme, pieni tervaisuus ja lakritsi tuovat kuitenkin tummuutta. Antiseptisia aineita, ei juuri yhtään tammea tai rasvaa. Tyylikästä. Vesilisä tuo jotain palanutta esiin, hiiltä ja nahkaa.

Maku: Sitruksinen, mineraalinen ja upean lääkemäinen. Suolaa ja merellisyyttä riittää. Turvesavu on hyvin kuivaa ja tuhkaista, mutta hienosti esillä. Merellisyyden ja jodin keskellä myös hedelmille jää tilaa. Mangoa, ananasta, omenaa riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen napakka. Sitruuna ja kuiva lääkemäisyys kantavat komeasti. Pientä vegetaalisuuttakin löytyy. Jälkimaku on kirpeän sitruunainen, kuivan savuinen ja todella suolainen. Mineraalisuus ja lääkemäisyys ottavat lopultakin vallan. Vahamaista tammea, pientä tervaa ja lakrisia, jodia, ruohoisuutta. Melko pitkä ja tyylikäs finaali. Vesilisä avaa valkosuklaata ja maapähkinän makeutta.

Arvio: Kuivan turpeinen ja merellisen lääkemäinen Springbank. Hyvää kuin mikä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Glenrothes 19 yo 1997/2016, Claxton’s 53,7%

Pientä lämmittelyä näin joulukuun kunniaksi. Maistelussa järeä Glenrothesin single cask Claxton’silta.

Glenrothes 19 yo 1997/2016, Claxton’s

(53,7%, Claxton’s, 28.4.1997–16.11.2016, Cask No. 1610-7154, Sherry Butt, 669 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella iso ja makea sherry. Kermaista maitosuklaata, luumuhilloa, toskaomenaa. Mokkanahkainen ja hiukan multainen rouheus tuo hyvin särmää. Hiukan konjakkimaisia piirteitä. Taatelia, makeaa sitrusta, märkiä lehtiä, tupakkaa, hiukan kumia. Kuivaa lihaisuutta (beef jerky). Vesilisä tuo leivosta ja vadelmahilloa.

Maku: Sherry ja suklaa ovat kuivemmin ja mausteisemmin pinnassa kuin tuoksussa. Beef jerky, pippurisuus, pähkinä ja tammi ottavat vahvan roolin. Suutuntuma on öljyinen ja melko täyteläinen. Suolaisuutta, nahkaa, taatelia, tupakkaisuutta, inkiväärin purevuutta, jopa hiukan lääkemäisiä piirteitä. Kahvia, lakritsia, hapahkoa sitruksisuutta. Jälkimaku liikkuu luumuhillon ja taatelin ympärillä. Viikunaa, makeaa omenaa, persikkaa, siirappia. Beef jerky ja nahka tuntuvat vahvoina, tammi kuivahtaa reippaasti. Lääkemäiset ja lakritsiset sävyt kestävät hyvin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo makeaa lakritsia pintaan.

Arvio: Maukas ja sävykäs sherryttely. Pidän kovasti, mutta jos jotain heikkoutta hakee, itse tisle jää taka-alalle, kun tynnyri dominoi. Maku on kuitenkin monipuolisempi kuin mitä konjakkimaisen imelä tuoksu ennakoi. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 80/100.

Clynelish 15 yo 1997/2012, Berry’s Own Selection 46%

Mielenkiintoisen oloinen Clynelish Berryltä, oletettavasti ex-bourbontynnyristä.

Clynelish 15 yo 1997/2012, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1997–2012, Cask No. 6470, 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja mineraalisuutta. Vaniljaa ja kukkaista makeutta. Hyvin tyypillinen Clynelish-tuoksu, olkoonkin, että maltaisuus ja puuromainen vivahde puskee taustalta läpi. Sitruunamehua, kirpeyttä, suolaisuutta, hiukan kuivaa savua. Tammi tuntuu kuivana tuoksussa. Vesilisä korostaa puuroisuutta.

Maku: Vahainen ja ruohoinen, melko kitkerä ja pippurisen mausteinen. Happamuutta, sitruunaa, suolaisuutta. Tietty kuiva kireys tässä on, vaikka vahamaisuus toimii jälleen hienosti. Suutuntuma on kuivakka ja tekstuuri tiivis. Omenaa, raakaa luumua, viinirypäleitä. Hapokasta maltaisuutta. Jälkimaku alkaa todella tanniinisena ja karvaana, erittäin tamminen ja pippurinen yleisilme ottaa hetkeksi kaiken tilan. Ruohoisuutta, sitruunankuorta, suolaa, kuivaa savua, hapokkuutta. Pieni karkkinen ja vaniljainen nuotti kuitenkin tulee esille vähitellen. Finaali on melko pitkä ja runsas. Vesilisä tuo pehmeää maltaisuutta pintaan.

Arvio: Hiukan turhan kitkerä ja balanssiltaan haastava tapaus. Ei mene omiin suosikkeihini. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Glen Garioch 23 yo 1990/2014, Berry’s Own Selection 56,1%

Glen Gariochin vuosikertojen joukosta löytyy helmiä, vaikka nykyinen perustuote ei oikein lennä. Edellinen maistamani Garioch oli täysin yllättäen taivaallista tavaraa, joten odotukset ovat jälleen korkealla.

Glen Garioch 23 yo 1990/2014, Berry’s Own Selection

(56,1%, Berry Bros & Rudd, 1990–2014, Cask No. 7939, 70 cl)

Tuoksu: Balsamicoa! Todella mielenkiintoinen rusinaisuus, johon yhdistyy suolaisuutta ja soijaa. Luumuinen tunkkaisuus kohtaa ruohoisen kirpeyden. Omenaa, heinäisyyttä, viikunaa, nahkaisuutta, mustetta, hiukan lakritsia. Todella voimakas ja monitahoinen tuoksu. Hieno on. Vesilisällä pintaan tulee käsivoidetta.

Maku: Ylikypsää hedelmäisyyttä, mausteisuutta ja suolaisuutta oikein kunnolla. Edelleen balsamico ja soija ovat pinnassa, mutta tietty makuprofiilin raskaus jyrää. Runko ei ole silti mikään mahdottoman suuri, suutuntuma on rasvainen ja enimmäkseen pistelevä. Tammisuutta, kirpeää omenaa, sitruksisuutta. Jälkimaku aloittaa vyöryn, jossa pippurisuus ja lakritsisuus ottaa oikein kunnolla suolaisuuden ja sitruksisuuden kanssa yhteen. Järeää tammisuutta, omenaa, musteisuutta, nahkaa, suklaisuutta, soijaa, hiukan karamellisuutta – kaikkea löytyy, suolaista ja makeaa. Finaali on erittäin pitkä ja räiskyvä. Vesilisä tuo toffeeta ja kermaisuutta, pehmentää mukavasti.

Arvio: Omassa genressään suorastaan loistelias viski, jossa on valtavasti ulottuvuuksia. Vain oma rajoittuneisuuteni estää ylistämästä tätä avoimemmin. Tunkkaisuus ja valtavan suurten vastakkaisten elementtien kohtaaminen eivät ole koskaan olleet täysin oma juttuni. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Glenrothes 18 yo 1996/2014, Malts of Scotland 55,5%

Glenrothes on panostanut niin voimakkaasti tislaamopullotteisiin, että indie-julkaisuja ei tahdo aina edes muistaa olevan olemassakaan. Nyt maistelussa Malts of Scotlandin melko tuore pullote, joka on peräisin pienempään kokoon työstetystä ex-sherrytynnyristä (Sherry Hogshead).

Glenrothes 18 yo 1996/2014, Malts of Scotland

(55,5%, Malts of Scotland, 3/1996–6/2014, Cask No. MoS 14028, Sherry Hogshead, 241 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Marsipaania ja suklaata, makeutta ja tunkkaisuutta samassa paketissa. Erittäin roteva maltaisuus, samoin tietty viljaisuus puskee kaikesta läpi. Tammi tuntuu myös melko lujaotteisena ja terävänä. Mausteisuutta, säilykekirsikkaa, nestesaippuaa. Vesilisä tuo heinäisyyttä ja muita erikoisia piirteitä tähän.

Maku: Upea suutuntuma, erittäin täyteläinen ja pehmeä. Maltaisuus iskee heti todella isosti. Sen jälkeen löytyy luumukiisseliä, pähkinää, makeaa appelsiinia, maitosuklaata, marsipaania. Sherry kulkee kuitenkin täysin sivuraiteella. Mausteisuus on voimakasta, kaneli etunenässä. Tammisuus on myös läsnä. Jälkimaku alkaa hiukan eltaantuneella maltaisuudella, taikinaisena ja viljaisena. Vähitellen rusinat, pähkinäisyys, suklaa ja kahvi nousevat esiin. Finaali on keskipitkä. Vesilisällä makuun tulee saippuainen ja ruohoinen vivahde.

Arvio: Erittäin maltainen yksilö, jossa sherryisyydelle ei jää juuri tilaa. Karaktääri hiukan hukassa. Plussaa suutuntumasta. 83/100

Longmorn 20 yo 1992/2013, Berry Bros & Rudd 46%

Longmornin vuosi 1992 oli oivallinen. Jostain syystä Berry Bros & Rudd on pullottanut tämän Longmornin 46-volttisena, vaikka yleensä single caskit on tapana pistää pulloon tynnyrivahvuisena. Maistetaan pois.

Longmorn 20 yo 1992/2013, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1992–2013, Cask No. 71764, 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa, hunajaa, monihedelmänektaria. Varsin vahamainen ja öljyinen tammisuus; mehiläisvahaa ja pehmeää mausteisuutta, minttua. Makeaa omenaa, aprikoosia, mangoa, mandariinia. Kireän hapokas maltaisuus. Hiukan pihkaa. Varsin nätti ja tyylikäs kokonaisuus. Vesilisä tuo esiin tiettyä mineraalisuutta.

Maku: Aprikoosinen ja vahamainen, melko kuiva kokonaisuus. Kapeampi paletti kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Runsas, hapokas maltaisuus. Akaasiahunajaa ja minttua, mietoa mausteisuutta. Suutuntuma kevyen öljyinen. Tammi potkii melko vahvasti, vääntää perusmaun lopulta varsin happamaksi ja jopa karvaaksi. Jälkimaussa on pils-oluen jälkimakua muistuttava maltaisen hapokas tulvahdus, erikoinen sinänsä. Mustan teen karvautta, kovia hedelmäpastilleja, hiukan hunajaa, pihkaa, makeaa sitruksisuutta, paljon tammea. Keskipitkä finaali, jossa kuivuminen hellittää mukavasti loppua kohti. Vesilisällä tulee jyväisyyttä pintaan.

Arvio: Erittäin lupaava viski taittuu lopulta happaman puolelle. Ihan hyvää tämä on silti. 85/100

Glenrothes Sherry Cask Reserve 40%

Glenrothes lipsuu linjastaan, kun näitä NAS-viskejä tulee hyllyyn entistä enemmän vuosikertapullotteiden sijaan. Pitkään tislaamo kirjoitti ainakin tislausvuoden etiketissä auki, vaikka viskin tarkkaa kypsytysikää se silti harvemmin mainitsi.

Se sentään tiedetään, että tämä Sherry Cask Reserve on täysin ex-sherrystä peräisin.

Glenrothes Sherry Cask Reserve

(40%, OB, NAS, 2014, Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Maitosuklainen, nahkainen ja maltaisen hapahko. Ylikypsää luumua, jotain käynyttä. Rusinaisuus on ummehtuneen puolella. Kaneli on pinnassa, samoin neilikka ja kardemumma. Maustepippuriakin löytyy, mausteisuus on tässä parasta. Sherryisyys on makeaa ja hiukan kerrostunutta, maltaisuus tuo tähän tunkkaisen ja happaman sävyn. Tasapaino ei ole tuoksussa ihan parhaimmasta päästä.

Maku: Maltainen ja mausteinen. Nahkainen ja aavistuksen karvas. Luumu on edelleen ylikypsää ja hedelmäisyys käynyttä. Rusinat ja suklaa tuovat makeutta, mutta happamuus on silti niskan päällä. Maltaisuus ylikorostuu puuroisena. Suutuntuma on tammisen kireä ja samalla vähän vetinen. Jälkimaku tarjoaa taas kunnolla maitosuklaata ja kaakaota, rusinoita ja miellyttävää sherryisyyttä. Happamuus vaihtuu tuoreen kahvin hapokkuuteen, pähkinäisyyteen, toffeeseen ja mausteisiin. Finaali saisi olla kyllä pidempikin.

Arvio: Tasapaino pettää. Ylikypsä, käynyt ja karvas, silti hetkittäin maukkaan suklainen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 1). Whisky Magazine 90/100 (Annabel Meikle), 81/100 (Neil Ridley).