Bowmore

Bowmore 14 yo 1995/2009, Wilson & Morgan 46%

Kyllä viski on keksitty tällaisia sysimustia sydäntalven sadepäiviä varten. Sen kunniaksi mukissa on ihan rehellinen Bowmore, jota on loppuvaiheessa kylvetetty vielä ex-sherrytynnyrissä.

Bowmore 14 yo 1995/2009, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1995–2009, Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja raikkaan sitruksinen. Mietoa savua, märkiä lehtiä, mausteita ja mineraalisuutta. Aprikoosia, hiukan kermatoffeeta ja mokkanahkaa. Yrttisyys ja herukkaisuus toimivat hyvin yhteen, sherryn vaikutus tuntuu varsin vähäiseltä. Pientä hiilisyyttä löytyy. Vesilisä tuo esiin rusinaisia ja suklaisia piirteitä.

Maku: Ryhdikäs, marjaisa ja tumman turvesavuinen. Hiilinen ja tuhkainen savu tulee läpi paljon selvemmin kuin tuoksussa. Sitruksisuutta ja herukkaisuutta toki riittää, lisäksi esiin tulee paahdettua pähkinää, suolaisuutta, grillattua ananasta. Suutuntuma on keskitäyteläinen, rakenne mielenkiintoinen ja pippurissa juuri sopivasti puhtia. Tammea, nahkaisuutta, yrttejä, hiukan lakritsia. Jälkimaku on tuhdin turvesavuinen, hiilinen, suolainen ja hiukan lihaisa. Lakritsia ja tumman yrttisiä sävyjä riittää. Paahdetut pähkinät, mustaherukka ja aprikoosihillo toimivat hyvin yhteen. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa piparkakkua ja maitosuklaista sherryisyyttä.

Arvio: Odotuksia selvästi herkullisempi esitys. Tämä olisi sokkona voinut mennä paljon iäkkäämmästäkin Bowmoresta. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Bowmore 14 yo 1992/2006, Cadenhead 54,4%

Maistossa vaihteeksi Bowmorea perusasetuksilla vuodelta 1992. Sarja on Cadenheadin klassinen Authentic Collection ja tynnyrinä Bourbon Hogshead. Harvemmin nämä ihan huonoja ovat. Tosin nyt on itselleni rakas laventeli jo kadonnut tähän tislausvuoteen mennessä.

Bowmore 14 yo 1992/2006, Cadenhead

(54,4%, Cadenhead, Authentic Collection, 1992–11/2006, Bourbon Hogshead, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella turvesavuinen ja tuhkainen, voimakkaan sitruksinen ja omenainen. Runsaasti trooppista hedelmää ja vaniljaa. Merellisyyttä, mineraalisuutta ja lääkemäinen ailahdus. Vegetaalinen ja lievästi rasvainen vivahde johtaisi sokkona harhaan. Herukkaisuutta silti löytyy. Vesilisä avaa anista ja minttua.

Maku: Runsaan turvesavuinen, hiilinen ja pippurinen. Sitruksinen, merivetinen ja hapokas kokonaisuus, kirkas ja suoraviivainen. Omenaa ja trooppista hedelmää löytyy, mutta ne jäävät hiukan tuhkaisuuden alle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Vegetaalisuus ja pieni lihaisuus ovat korostuneita, vaikka herukkaakin toki löytyy. Jälkimaku on sitruunainen, herukkainen ja kirpeän omenainen. Vanilja ja Key Lime Pie tulevat hyvin esiin. Pippuria ja sinappia riittää, mutta tammi pitää ne kurissa. Turvesavu kevenee, tuhka ja hiili ovat toki mukana. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee tervaisuutta ja tumman yrttisiä piirteitä.

Arvio: Runsas ja maukas Bowmore, joka ei pelaa kuitenkaan niillä tutuimmilla korteilla. Paikoin hiukan levoton kokonaisuus. 86/100

Bowmore 10 yo, Prestonfield House Malt 43%

Lasissa kaikkien liuottimien ja muiden litkujen jälkeen ihan oikeaa Prestonfieldin Bowmorea, joka on pullotettu joko vuonna 1988 tai 1989. Let’s get back on the track.

Bowmore 10 yo, Prestonfield House Malt

(43%, Prestonfield, Bottled +/- 1988, 75 cl)

Tuoksu: Tumman öljyinen ja yllättävänkin turvesavuinen. Vahamaista tammea, suolaisuutta, jodia, vanhaa kalaverkkoa. Sitruunaisuutta ja hiukan päärynää, kamferia ja minttua. Mineraalisuutta, hiukan metallisuutta, aavistus maitosuklaan makeutta. Kermaisuutta ja mokkanahkaa, kevyttä sherryisyyttä.

Maku: Sitruunaisuutta ja tummaa turvesavua. Metallisuus on heti pinnassa. Tiettyä rasvaista suklaisuutta ja musteisuutta. Vanha kunnon laventeli on läsnä varsin saippuaisena. Suolaisuutta ja vahamaisuutta, parafiiniä ja hiukan nahkaisuutta. Suutuntuma on melko kevyt. Hiukan kermavaahtoa ja kepeää sitruunatorttua löytyy kaiken merellisyyden keskellä. Jälkimaku alkaa todella saippuaisena ja varsin vartalovoidemaisena. Metallisuus on mukana yhä. Herukkaisuutta, sitruunaa, minttua, mineraalisuutta, suolaa ja vahamaisuutta. Maitosuklaata, päärynää, kermaisuutta. Kamferia ja hiukan lakritsia. Keskipitkä finaali.

Arvio: Varsin maukas ja monitahoinen nuori Bowmore, jossa on kasarin henki läsnä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Bowmore 16 yo 1990/2007, Signatory 46%

Maistelussa vaaleaa Bowmorea vuosien takaa Signatoryn valikoimista. Näitä kahden hogsheadin vattauksia on samoilta vuosilta tuotu markkinoille parikin kappaletta. Liemi vaikuttaa lupaavalta.

Bowmore 16 yo 1990/2007, Signatory

(46%, Signatory, The Un-Chillfiltered Collection, 29.3.1990–1.2.2007, Casks No. 631 & 632, Hogsheads, 669 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella herukkainen ja tiukan turvesavuinen. Napakka sitruksisuus ja omenaisuus. Vaniljan ja hunajaisen makeuden keskellä on kuitenkin tervainen ja jopa hiukan bensainen vivahde. Tammi tuntuu varsin aktiivisena. Marsipaania, parafiinia, öljyjä. Vesilisä availee sitruunamelissaa ja anista.

Maku: Herukkaisuus ja sitruksisuus ovat pääosassa. Turvesavu on hiukan maltillisempaa kuin tuoksussa. Tammista kitkeryyttä ja vegetaalisia sävyjä tulee pintaan. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen, pientä ponnettomuutta on osittain. Trooppista hedelmää, vaniljaa, marsipaania, pippuria, osin sekava paletti. Jälkimaku on jälleen selvästi jämäkämpi. Turvesavu puskee pintaan ja pippuria riittää. Sitruksisuutta, omenaa, edelleen voimakasta viherherukkaa. Bensaisuutta, suolaa, jodia, hapokkuutta. Tammi myllertää aktiivisena ja kuivahtaa lopuksi. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo anista ja ruohoisuutta mukaan.

Arvio: Perustason Bowmore ja oman aikakautensa pätevä edustaja. Lajissaan ihan kelvollista muttei millään muotoa poikkeuksellista. 85/100

Bowmore 16 yo 1972, Prestonfield 43%

Vuorossa on tämän vaatimattoman blogin sadas Bowmore. Olen näissä totta kai täysi nöösipoika verrattuna Smoke On The Waterin Sir Bowmoreen, mutta vahingossa täälläkin ollaan silti jo menossa toiselle sadalle Bowmore-arvioiden lukumäärässä.

Lasissa on nyt sitten asiaan kuuluvasti jotain vähän erilaista, Prestonfieldin 16-vuotias pullote vuoden 1972 tuotannosta. Tämä on pistetty pulloon joko vuonna 1988 tai 1989.

Bowmore 16 yo 1972, Prestonfield

(43%, Prestonfield, 28.2.1972–1988*, Matured in Sherry Casks, Casks No. 1036–1039, 75 cl)

Tuoksu: Mustaherukkainen, tumman yrttinen ja rauhallisen tamminen. Lakritsinen ja öljyinen, aromaattinen ja pehmeän nuotiosavuinen. Kolakarkkia, hiukan sitrusta, maitosuklaata, rusinaa. Kuivattuja hedelmiä, antiikkisuutta, huonekaluvahaa. Trooppiset hedelmät ovat mukana, hiukan sokeroituina. Kaunis tuoksu.

Maku: Sherryinen ja lakritsinen, suklainen ja tumman nuotiosavuinen. Tammi on kuivaa mutta yllättävänkin isossa roolissa. Sitruksisuutta, päärynää, mangoa. Aromaattinen ja mustaherukkainen, tummasävyinen kokonaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta tekstuuri lopulta hiukan hento. Hyötyisi luultavasti pykälää jykevämmästä pullotusvahvuudesta. Maitosuklaata, kahvia, vahaa, hentoa turpeisuutta. Jälkimaku on herukkainen ja sherryinen, sitruksinen ja tamminen. Pehmeä ja mieto turvesavu saa rinnalleen lakritsia, kolakarkkia, rusinaa, maitosuklaata, trooppista hedelmää. Pitkä finaali pysyy varsin kevyenä loppuun asti.

Arvio: Todella herkullinen ja varsin herkkä Bowmore, hieno kaikin puolin. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 5). Smoke On The Water, ”Maukas ja tasapainoinen, mutta aavistuksen yksioikoinen makuprofiili”.

Bowmore 16 yo 1988/2005, Signatory 43%

Lasiin kaatui tällä kertaa Bowmorea kasarilta. Tämä on ihan FWP-jakson eli laventelisen aikakauden loppuvaiheissa tislattua tavaraa. Vattaus on tehty kolmen ex-bourbontynnyrin voimin.

Bowmore 16 yo 1988/2005, Signatory

(43%, Signatory, Vintage Collection, 15.12.1988–24.8.2005, Casks No. 42506, 42507 & 42522, Hogsheads, 1568 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kaunis laventeli tulee läpi välittömästi. Pidän paljon. Hentoa nuotiosavua, herukkaa, kukkaisuutta, akaasiahunajaa, pientä sitruksisuutta. Trooppista hedelmää. Pieni terva ja lakritsi löytyvät taustalta. Kypsää mangoa, hiukan banaania ja vaniljaa. Merellisyyttä ja suolaa, tammisuutta, aprikoosia. Hieno tuoksu!

Maku: Pehmeä ja klassisen laventelinen. Tammi on yllättävänkin selvästi pinnassa, samoin maltaisuus. Lakritsia, tervaa, sitruksisuutta. Saippuaisuus on kuitenkin hiukan ylikorostunutta, tietty rasvaisuus tekee tästä aavistuksen levottoman. Suutuntuma on melko kevyt ja kukkaisen raikas. Metisyyttä, vaniljaa, akaasiahunajaa, herukkaa. Pieni metallinen ailahdus, savua ei juuri maista. Jälkimaku on edelleen selvän laventelinen ja sitruksinen. Kirpeää tammisuutta, nyt suolaisuus ja turpeisuus nostavat jo päätään. Paahteisuutta, hapokkuutta, omenaa, trooppisia hedelmiä. Melko suoraviivainen, keskipitkä finaali.

Arvio: Raikas ja helposti lähestyttävä FWP-juoma. Tuoksu tosin antoi odottaa tästä vielä paljonkin enemmän. 86/100

Bowmore 15 yo Golden & Elegant 43%

Bowmoren pitkään julkaisukierrossa olleen 15-vuotiaan Darkestin jälkeen tuli tax free -myyntiin tällainen 15-vuotias Bowmore, joka onkin täysin kypsynyt ensimmäisen täytön ex-bourbonissa. Sen rinnalla on edelleen olemassa myös sherryssä finistelty perusversio, mikä hämää taatusti tavallista kuluttajaa.

Olen maistanut tämän Golden & Elegantin kertaalleen ihan ohimennen ja äkkiseltään pidin paljonkin, mutta nyt otetaan oikein kunnon tyypit. Samasta sarjasta lasissa on käynyt aiemmin myös 10-vuotias Dark & Intense. Vielä olisi 18-vuotias Deep & Complex maistamatta.

Bowmore 15 yo Golden & Elegant

(43%, OB, +/- 2017, Travel Retail Exclusive, 1st Fill Bourbon Casks & Hogsheads, 100 cl)

Tuoksu: Todella herukkainen ja miedon nuotiosavuinen, tuttua modernin Bowmoren maisemaa. Trooppisen hedelmäisyys on melkein ylikypsää. Karheaa yrttisyyttä, aktiivista tammea, maltaisuutta ja merellisyyttä. Suola maistuu, samoin tietty ruohoisuus. Sitrusta, karamellisuutta, vaniljaista makeutta.

Maku: Hyvin synkassa tuoksun kanssa. Herukkaisuuden rinnalla karkkisuus nousee selvästi esiin, samoin pientä tervaa ja lakritsia tulee mukaan. Mehukkaan sitruksinen ja trooppisen hedelmäinen makeus saa hyvin vastinpareja tammesta, maltaisuudesta ja hiukan karheasta yrttisyydestä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri kermaisen pehmeä. Nuotiosavu, merellisyys ja suolaisuus pysyvät myös hyvin mukana. Jälkimaku on hedelmäinen ja karkkinen, alkuun todella makea, kunnes savu ja suola pääsevät taas niskan päälle. Tammea, vaniljaa, valkosuklaata, karamellisuutta ja yrttisyyttä riittää. Keskipitkä finaali.

Arvio: Maukas ja helposti lähestyttävä, kokonaisuutena ilahduttavan laadukas Bowmore. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Positiivinen yllätys!”

Bowmore 1984, 58,8%

Vihdoin maisteluun pääsi Bowmoren vuosikertajulkaisu 1984, jota olen vuosien saatossa kyttäillyt moneen otteeseen. Voltit ovat poikkeuksellisen korkealla, samoin odotukset.

Bowmore 1984

(58,8%, OB, Vintage 1984, 2208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pölyinen, tunkkainen ja alkuun varsin ummessa. Sahanpuru ja antiikkisuus hellittävät vähitellen, taustalta nousee marjaisuutta ja yrttisyyttä. Salmiakkia, hentoa laventelia, tammisuutta, tuhkaa. Vesilisä avaa laventelia ja suolaisuutta selvästi.

Maku: Mahtava laventeli vie heti mukanaan. Öljyisyyttä, nuotiosavua, kypsää trooppista hedelmäisyyttä. Suutuntuma on varsin täyteläinen. Karamellisuutta ja karkkista makeutta, herukkaisia ja vadelmaisia sävyjä. Jälkimaku on savuinen, laventelinen, salmiakkinen ja napakka. Pippuria, tammea, hiilisyyttä. Hiukan herukkaisuutta ja tuhkaisuutta. Pitkä ja muhkea finaali. Vesilisä tuo suolaisuutta, hiilisyyttä ja tammista karheutta pintaan.

Arvio: Vaativa viski, joka aukeaa vähitellen hienoksi elämykseksi. Hyötyy vesilisästä. Tällaisia ei enää tule. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 60/100. Smoke On The Water, ”Herkullinen viski”.

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland 56,5%

Nyt ollaan lempilajissani. Maistelussa tuhdin sherryinen Bowmore Pohjois-Saksan ylpeydeltä Malts of Scotlandilta.

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland

(56,5%, Malts of Scotland, Warehouse Range, 1995–2011, Cask No. 111, Sherry Hogshead, 189 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Salmiakkinen, sherryinen ja vastustamattoman savuinen. Tervaa ja turvesavua, lakritsia ja omenaa, hyvä suolaisuus ja napakka tammi. Kypsää luumua, rusinaa, suklaakastiketta. Mausteisuutta ja minttua, yrttisyyttä ja hiukan laventelia. Nahkaisuutta ja tallia. Nam. Vesilisä tuo käristynyttä paahtoleipää esiin.

Maku: Salmiakkinen, tervainen ja tuhdin savuinen. Muhkea sherry ja suklaisuus, mutta runko ei ole yhtä täyteläinen kuin vaikkapa Maltmen’s Selectionissa. Tervaleijonaa ja suolaisuutta kuitenkin riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Luumua, rusinaa, suklaisuutta, kypsää kirsikkaa, selvästi erottuvaa laventelia. Kahvia ja maapähkinää, minttua, inkivääriä, kahvista purevuutta. Jälkimaku on lakritsinen, tervainen ja savuinen. Suolaa, sherryä, luumua, rusinaa, hapokkuutta, pippuria. Kahvia. Laventeli nousee roimasti loppua kohden. Melko pitkä finaali. Vesilisä vapauttaa mineraalisia ja sitruksisia sävyjä runsaasti.

Arvio: Todella herkullinen Bowmore, joka on saanut paljon irti sherrytynnyristä. Yllättävän mojovat laventelit ysäripullotteeksi – maistuu. 90/100

Bowmore 1964/1979 Bicentenary 43%

Maistelussa on yksi kaikkien aikojen kehutuimmista Bowmore-pullotteista tislaamon 200-vuotisjuhlilta. Katselin tätä pulloa viimeksi Bowmoren tislaamon vierailukeskuksen vitriinissä ja mietin, tulenko koskaan sitä enää kohtaamaan, saati maistamaan. Nyt tuli yllättäen sen aika.

Bowmore 1964/1979 Bicentenary

(43%, OB, 1964–1979, 75 cl)

Tuoksu: Trooppisen hedelmäinen, herukkainen ja täysin uskomaton. Passionhedelmää, mangoa, ananasta, mustaherukkaa, pihkaisuutta ja tummaa yrttisyyttä, kamferia ja balsamicoa. Turvesavua ei tunnu, mutta tietty merellinen vivahde ja pieni terva löytyvät taustalta. Kuivattua aprikoosia, herukanlehteä, parafiinia, hiukan lakritsia, pientä myskisyyttä. Huh huh.

Maku: Vaikuttavan intensiivinen, hedelmäinen ja tumman yrttinen. Merellisyys, terva ja lääkemäisyys ovat selvästi vahvemmin esillä kuin tuoksussa, jopa kevyesti hiilinen savu maistuu. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta todella voimakas voltteihin nähden. Trooppiset hedelmät, etenkin mango ja passionhedelmä maistuvat. Herukkaisuus kääntyy todella tummaksi ja vahvaksi. Kuivaa maltaisuutta ja pähkinäisyyttä löytyy, samoin rusinaa ja vahaista tammisuutta. Jälkimaku on herukkainen ja hedelmäinen, tervainen ja suolainen. Mangoa ja mustaherukkaa riittää. Kamferia, merellisyyttä, lääkemäisyyttä, minttua, öljyisyyttä, lakritsia. Erittäin pitkä ja vaikuttava finaali.

Arvio: Loputtoman kompleksisen ja suorastaan maagisen syvän tuoksun jälkeen maku ei enää pääse täysin yllättämään uusilla kerroksilla, vaikka upea onkin. Kokonaisuudessaan tämä on toki mykistävä kappale viskihistoriaa. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 95/100. Whisky Monitor Database 94/100 (per 5).