Islay

Caol Ila 7 yo 2013/2020, Artist Collective #4.2 LMDW 57,2%

Kahden viinitynnyrin erikoisuus on pullotettu La Maison du Whiskylle nuorella iällä ja päätynyt tällaiseen Artist Collective -sarjaan.

Caol Ila 7 yo 2013/2020, Artist Collective #4.2 LMDW

(57,2%, La Maison du Whisky, 2013–2020, Artist Collective #4.2, 2 Wine Casks, 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen, suolainen ja varsin hedelmäinen. Viinisyys tulee reippaasti läpi, rusinainen ja uuniomenainen lämpö. Lääkemäisyyttä on runsaasti, salmiakkia ja lihaisuuttakin melkoisesti. Hiukan siirappia, karamellisoituja hedelmiä, taatelikakkua. Pekonia, savulihaa. Vesilisä tuo hedelmää pintaan.

Maku: Voimakas, runsaan turvesavuinen, suolainen ja lääkemäinen. Hyvä tasapaino näin nuoreksi viskiksi, viinisyys on oivallisella tavalla läsnä eikä raakuus karkaa. Rusinaisuutta ja makeaa sitrusta, vaniljaa, toskaomenaa, pippuria, tervaa. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen ja tekstuuri painava, jopa pureskeltava. Tammessa on hyvin särmää, savumakkaraa ja pekonia riittää. Jälkimaku pyörii pehmeän turvesavun, terävän lääkemäisyyden ja runsaan suolaisuuden ympärillä edelleen. Tuhkaa ja hiiltä tulee mukaan kuvaan, pippuriakin riittää. Tammen nahkaisuus lisää purevuuttaan vähitellen, toisaalla taas siirappinen ja hunajainen makeus tulee esiin. Melko pitkä finaali näin nuoreksi viskiksi. Vesilisä avaa hienosti omenaa.

Arvio: Erinomaisen maukas ja kiinnostava nuori Caol Ila. Positiivinen yllätys. 87/100

Ardnahoe 6 yo 2019/2025 for Vinoble 60,6%

Maistoin Uisgessa tällaisen hienon Islay-viskin, joka oli Philippe Hakulinin valitsema tynnyri Ardnahoen tarjonnasta. Uhosin pullon ostavani – ja näin myös tein. Mielenkiintoista maistaa, onko viski yhtä hyvää kuin Uisgessa.

Ardnahoe 6 yo 2019/2025 for Vinoble

(60,6%, OB for Vinoble Finland, 6/2019–10/2025, Cask No. 87, Oloroso Quarter Cask, 170 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, suklainen ja salmiakkinen. Oloroso on vahvasti läsnä, melko siirappisena ja runsaan pähkinäisenä. Nahkaa ja kuivalihaa, piipputupakkaa, jonkin verran vegetaalisuutta ja suolaa, hiukan tervaakin. Romminen vivahde, sitrusta ja rusinaa, mineraalisuutta. Vesilisä avaa hedelmiä ja aromaattisuutta.

Maku: Voimakkaan turvesavuinen ja suolaisen salmiakkinen. Erittäin jykevää hiilisyyttä ja tervaisuutta, purevaa mineraalisuutta ja runsasta nahkaisuutta. Vegetaalisuus saa seurakseen pähkinäisyyttä, maltaisuutta, jopa vähän kuivaa multaisuutta. Ilmakuivattua kinkkua ja savumakkaraa, mokkaisuutta, pippuria. Suklaata. Suutuntuma on melko terävä ja tekstuuri hiukan kaksijakoinen, runsaan oloroson alla itse tisle ei ehkä pääse täysin oikeuksiinsa. Jälkimaku on todella suolainen, hiilisen turvesavuinen ja napakan mustapippurinen. Espressoa, beef jerkyä, merisuolakiteitä, hiukan inkivääriäkin. Greippiä, nahkaisuutta, edelleen runsaasti saksanpähkinää ja vegetaalisia piirteitä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja suklaakastiketta esiin.

Arvio: Vahva ja mielenkiintoinen kokonaisuus, josta nuoruus vielä pilkistelee. Oikein hyvä viski edelleen, niin kuin Uisgessa jo totesin. Vesilisä toimii tässä erityisen hyvin. 86/100

Laphroaig 12 yo 2012/2024, Douglas Laing 48,4%

Lasissa tällä kertaa Douglas Laingin pullottamaa perustason Lapparia ex-bourbonista. Tahtoo siis sanoa: ei kikkailua, aito asia.

Laphroaig 12 yo 2012/2024, Douglas Laing

(48,4%, Douglas Laing, Old Particular, 4/2012–6/2024, Cask No. DL 19086, Refill Barrel, 302 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen, yhtä aikaa kuivan turvesavuinen ja lääkemäisen makea. Tammea ja vaniljaa, jonkin verran keksimäistä makeutta, viinirypäleitä ja omenaa, valkoista suklaata. Merilevää ja märkää köyttä, puuvahaa, ihan hiukan kumia. Vesilisä availee hiukan päärynäistä makeutta.

Maku: Todella suolainen ja napakan lääkemäinen. Turvesavu tulee edelleen läpi hyvin kuivana ja hiukan hiilisenä. Vaniljainen ja tamminen makeus tuntuu runsaana, keksimäisyys ja pieni pähkinäisyys erottuvat. Kermaisuutta, hiukan vahamaisuuttakin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka, suutuntuma jossain määrin öljyinen. Jälkimaku pyörii edelleen suolaisuuden ja kuivan turvesavun ympärillä. Lääkemäisyys ja mineraalinen purevuus pysyvät myös mukana. Omenaa, hiukan toffeeta, hiiltä ja salmiakkia. Tammi puskee mausteisuutta ja purevuutta, kumia ja kitkeryyttäkin esiintyy. Finaali jää korkeintaan keskipitkäksi. Vesilisä korostaa kermaisuutta ja pehmentää mineraalisuuden tiukkaa otetta.

Arvio: Mineraalinen ja lääkemäinen Lappari. Suolaisuus korostuu, mutta moderni tamminen makeus on myös mukana. Ei yllätyksiä. 86/100

MacPhail’s 10 yo Pure Malt from Islay 40%

Maistelussa vaihteeksi tasokas mallasviskisekoite menneiltä ajoilta. Huhu kertoo, että sekoituksessa olisi myös Port Elleniä mukana.

MacPhail’s 10 yo Pure Malt from Islay

(40%, Gordon & MacPhail, 1980–1990*, 75 cl)

Tuoksu: Sherryinen, nahkainen, kevyen turvesavuinen. Luumua, uuniomenaa, hiukan hiilisyyttä. Hapan sitruksisuus ja pähkinäisyys tulevat läpi, maltaisuuttakin löytyy. Suklaakiisseliä, kahvisuutta, hiukan mustaherukkaa. Mineraalisia ja kuivan tammisia sävyjä. Tyylikäs kokonaisuus.

Maku: Hedelmäisyyttä, suolaisuutta ja kevyen hiilisiä sävyjä. Turvesavu on kuivana pinnassa. Vahamainen tammisuus ja mineraalisuus, herkkä luumu ja maukas mustaherukkaisuus ovat hyvin esillä. Pähkinäisyyttä ja nahkaisuutta, kirpeää sitruksisuutta. Voltteihin nähden mukavasti sävyjä ja syvyyttä. Suutuntuma on melko kevyt, tekstuuri tasapainoinen. Hiukan lääkemäisyyttä, kurkkupastillia ja terävää yrttisyyttä. Jälkimaku pyörii kuivan turvesavun, vahamaisen tammen ja hapahkon hedelmäisyyden ympärillä. Hiilisyyttä, hiukan tervaa, eucalyptusta ja hapokkuutta. Sitruksisuus, herukkaisuus ja pähkinäisyys kulkevat mukana. Nahkaiset ja kahviset sävyt pyörivät suolaisuuden ja maltaisuuden kanssa. Keskipitkä finaali.

Arvio: Ikäänsä syvempi ja volttejaan vahvempi viski. Oivallinen esitys. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hieno kymppivuotias!”

Caol Ila 18 yo 43% (2022)

Maistelussa melko tuoretta erää Caol Ilan tutusta klassikosta. Toki voi kysyä, kuinka tuttu viski on sellainen, josta edelliset maistelunuotit on kirjattuna muinaisesta editiosta reilusti yli kymmenen vuotta sitten. Mutta ajatuksen tasolla tuttu!

Caol Ila 18 yo (2022)

(43%, OB, 2022, 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen ja makean hedelmäinen, hiukan kermainen heti kärkeen. Suolaista voita, paahdettua pähkinää, tammisuutta ja vaniljaa. Oivallinen yhdistelmä märkien lehtien sävyjä ja kuivakkaa mineraalisuutta. Ananasta, aprikoosia, omenaa, hiukan salmiakkia ja tervaakin. Lääkemäisyyttä ja mentholia.

Maku: Yllättävän kevyt ja herkkä! Tuoksu antoi odottaa painavampaa viskiä, mutta varsin järeä turvesavu kulkeekin kevyessä kyydissä. Hiilisyys ja salmiakki ovat korostuneesti esillä, pieni lääkemäisyys pilkistää myös. Suolaisuutta, paahtunutta tammea, vahamaisuutta. Omenaa, ananasta, hiukan greippiä. Kitkeriä, mineraalisiakin sävyjäkin esiintyy. Suutuntuma on melko kevyt ja paketti tyylikkään tasapainoinen. Jälkimaku pyörii edelleen turvesavun ja hedelmäisyyden, salmiakin ja tammisuuden ympärillä. Lääkemäisyyttä, mentholia, paahdettua mantelia, hiukan yrttistä katkeruutta ja sitruksista kirpeyttä. Hiilisyyttä ja ruohoisuutta. Pieni hunajaisuus tarjoilee makeutta väliin. Keskipitkä finaali.

Arvio: Oikein mainio viski, joskin odotuksia pienimuotoisempi kokonaisuus. Aivan hyvää tämä on silti. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 85/100. Smoke On The Water, ”Tasapainoinen Caol Ila ilman suuria yllätyksiä”.

Kilchoman 14 yo 20th Anniversary Cask Series 55%

Nyt maistettava neljätoistavuotias Kilchoman on näitä tislaamon 20-vuotisjuhlavuoden viskejä. Tämä on jakanut melkoisesti mielipiteitä, joten mielenkiintoista päästä maistamaan.

Kilchoman 14 yo 20th Anniversary Cask Series

(55%, OB, 2011–2025, Casks 145, 146, 148, 149 & 150, Ex-Sherry Casks from Islay, 3145 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavua ja salmiakkia, tutulta tuntuu heti. Turvesavua ja suolaa, merellisiä sävyjä. Savukassleria ja pekonia, melkoisesti rasvaista kinkkua ja bbq-kastiketta. Rusinaa, toffeeta, kypsää kirsikkaa, luumuhilloa. Hiukan tammea, nahkaa ja kuivattuja hedelmiä. Vesilisä availee sitrusta ja aavistuksen anista.

Maku: Hiilisavuinen ja todella terävä, jodia ja suolaa, runsaasti lääkemäisyyttä ja hapokkuutta. Savuliha, bbq-kastike ja luumuhillo ovat mukana heti, mutta jäävät pian mineraalisen ja kireän puolen yliajamiksi. Pippuria, hapanta tammea, tummaa suklaata, espressoa, poltettua sokeria. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja tekstuuri jotenkin sekava. Mausteita ja happoja riittää. Jälkimaku on mineraalisen kuiva ja hiilisavuinen, pippurinen ja hapan. Salmiakkia, suolaa, jodia, lääkemäisiä sävyjä ja terävää mausteisuutta. Pekonia, tuhkaa, kireää tammea. Hiukan tummaa suklaata, nahkaisuutta, aavistus rusinaa. Finaali jää melko lyhyeksi ja ohueksi. Vesilisä tekee tälle hyvää, nostaa esiin merellisyyttä ja sitruksisia ja päärynäisiä sävyjä.

Arvio: Runsaan ja mielenkiintoisen tuoksun jälkeen maku tulee ihan toisesta kulmasta. Joudun valitettavasti liittymään tämän suhteen sinne pettyneiden leiriin, vaikka onhan tässä toki tutkittavaa ja erityisesti tuoksussa paljon hyvääkin. 83/100

Kilchoman Sanaig Cask Strength 57,8%

Maistelussa Kilchomanilta ikämerkitsemättömän Sanaigin jykevämpi versio. Reseptiikka on ilmeisesti täysin identtinen perustuotteen kanssa, eli puolet ex-sherryä ja puolet ex-bourbonia pitäisi olla kyydissä.

Alkuperäisen Sanaigin maistamisesta on kulunut jo huomattavan kauan aikaa, joten sitä muistikuvaa vastaan on vaikea lähteä vertailemaan. Yritän suhtautua tähän siis tuoreesti ja avoimin mielin.

Kilchoman Sanaig Cask Strength

(57,8%, OB, Bottled 2.–3.10.2024, Bourbon & Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja salmiakkinen, todella maanläheinen ja robusti kokonaisuus. Bbq-kastiketta, kassleria ja paistettua pekonia, oikein kunnolla rasvaa, mutta toisaalta myös kuivia, vähän multaisiakin elementtejä löytyy. Metallisuutta, grillattua paprikaa, sherryisiä piirteitä. Vesilisä lisää tunkkaisuutta.

Maku: Erittäin tymäkkä. Hiilisavua ja salmiakkia tulee heti joka tuutista ja koko rahalla. Vegetaalisuutta, tuoksusta tuttua multaisuutta, tallia ja lihaisuutta. Chorizoa, pippuria, suolaa, jodia. Sherryisyydessä on jännä kuiva vivahde, vaikka luumua ja rusinaakin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen, vaikka öljyä ja rasvaa on runsaasti mukana. Jälkimaku on todella turvesavuinen, hiilinen ja tuhkainen. Tervaa ja hapokkuutta, runsaasti salmiakkia ja suolaa. Tietty kitkeryys korostuu kaiken öljyn ja lihaisuuden keskelläkin. Pippuria, yrttisyyttä, palanutta puuta. Sherryinen makeus näyttäytyy hetkeksi, bbq-kastike tulee mukaan. Keskipitkä finaali. Vesilisällä tulee reippaasti makeutta esiin, siirappisuutta ja mustaherukkahilloisuutta.

Arvio: Oikein maukas ja mielenkiintoinen esitys, vaikkei järin kompleksinen viski olekaan. 86/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2025, 56,5%

Lagavulinin 12-vuotiaat tulivat jonkinlaiseen käännekohtaan muutama vuosi sitten, kun reseptiikkaa alettiin säätää ja tuoda mukaan yhä erikoisempia tynnyrikomboja. En ole ollut enää lainkaan niin innoissani. Pakko näitä on tietysti aina testata, koska henkilökohtaisesti kyseessä on vuosittainen fanboy moment.

Nyt tässä Grain & Embers -pullotteessa on eräänlaista ”sherryä” mukana tynnyrimixissä, eli jonkinlaisia sherryllä tai vastaavanlaisella mehulla huljuteltuja tynnyreitä on siis käytetty kakkostäytön ex-bourbonin lisäksi. Maisteluviski on tällä kertaa peräisin pienestä 20 senttilitran pullosta.

Lagavulin 12 yo Special Release 2025

(56,5%, OB, Special Releases 2025, ’Grain & Embers’, Refill Casks & PX/Oloroso Seasoned Sherry Casks, 20 cl)

Tuoksu: Tumman turvesavuinen, tuhdin tuhkainen ja paksun vegetaalinen ensivaikutelma. Hiilisyyttä, suolaisuutta, jodia, lievää taikinaisuutta (hapanjuuri) ja paahtoleipää. Merellisyyttä, merilevää, hiukan tervaa, aavistus tummaa suklaata ja kahviakin. Vesilisä nostaa suklaata ja makean hilloisia piirteitä esiin.

Maku: Turvesavua ja tuhkaa, hiiltä ja kahvia. Varsin hapan ja tumma verrattuna edellisvuoden editioon, joka oli todella makea. Lääkemäisyyttä, hapanta pähkinäisyyttä, melkoisesti pippuria. Lakritsia, tummaa suklaata, luumuhilloa. Sitruunan ja tuoreen ananaksen kirpeys sekä terävä tammisuus ovat selkeinä esillä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri melkoisen tanakka. Jälkimaku pyörii edelleen turvesavun ja runsaan tuhkan ympärillä. Vanilja ja hunajainen makeus tulevat vihdoin esiin, tammi ja sitruuna säestävät. Maanläheisyyttä, vegetaalisuutta, hapokkuutta, pippuria. Kahvisuudesta ja makean hedelmäisistä nuoteista huolimatta vähän yksitotinen esitys. Keskipitkä finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, suklaa ja pähkinät löytävät tasapainon.

Arvio: Vähän erikoinen kokonaisuus, odottamattoman tummasävyinen ja suklainen esitys. Ei omiin suosikkeihini tästä sarjasta, enemmänkin tequilajulkaisun kaltainen kuriositeetti. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 87/100.

Bowmore 19 yo French Oak Barrique 48,9%

Maistelussa viime vuosien viinikypsyttelyä Bowmorelta. Kuvittelin tämänkin olevan vielä Vintner’s Series -viski, mutta mitään sarjaa tässä ei enää ole. Kiinnostavalta vaikuttaa silti.

Bowmore 19 yo French Oak Barrique

(48,9%, OB, 2018, First Fill Ex-Château Lagrange, 4500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen ja runsaan hedelmäinen, makea ja marjaisa. Vadelmahilloa, hiukan mansikkaa, mustaherukkaa ja persikkamarmeladia. Rusinaa, vaniljaa, maltaisuutta, pientä tervaisuutta ja lakritsia. Nätti eucalyptus. Vesilisä availee appelsiinia ja mineraalisuutta.

Maku: Mustaherukkainen, paahteinen, lakritsinen ja pehmeän turpeinen. Persikka ja makea omena saavat seurakseen kirpeää yrttisyyttä ja pientä tammista happamuuttakin. Rusinaa, tummaa suklaata, vähän kaakaojauhettakin, tervaa ja mentholia. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkkä. Viinisyys liikkuu kiinnostavasti makean ja hapahkon välillä, paahteisuus ja hapokkuus tuovat eloa. Jälkimaku on mustaherukkainen, viininen, tervainen ja edelleen varsin pehmeällä tavalla turvesavuinen. Poltettua sokeria, kuivattua aprikoosia, kuningatarhilloa, tammista paahteisuutta, maltaisuutta ja pientä tervaa. Suolaisuus ja eucalyptus ovat hyvin esillä. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin kiteisen hunajaisia ja sitruksisia piirteitä.

Arvio: Herkullinen Bowmore. Makeus ja happamuus käyvät kiinnostavaa vuoropuhelua. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Monimuotoinen ja elävä Bowmore.”

Port Charlotte 18 yo 52,3%

Sydämessäni on ikuisesti pehmeä kohta Port Charlotten viskille. PC-sarjan ja järkälemäisten nuorten julkaisujen myötä odotukset ovat aina korkealla tätä kohtaan. Nyt siis käsissä ihan tuore 18-vuotias virallinen pullote.

Port Charlotte 18 yo

(52,3%, OB, 2025, First Fill Bourbon (40%) & Second-Fill Sherry (60%), 8000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen ja kuivakkaan lihaisa. Yleisilme on todella yllättävän pehmeä, kun muistaa, miten vanha PC-sarja pani luun kurkkuun välittömästi. Savumakkaraa, kermatoffeeta, yrttisyyttä, vaniljaa, kermaisuutta. Omenainen hedelmäisyys tulee selvästi esiin, herukkainen kirpeys samoin.

Maku: Yllättävän kevyt! Turvesavu on pehmeää ja ensikosketus aivan jotain muuta kuin aikanaan PC-sarjassa. Vegetaalisuuden kyllä löytää, mutta rasvainen lihaisuus on muuttunut savumakkaraksi ja kuivalihaksi. Pistelevää yrttisyyttä ja hapanta herukkaisuutta, lääkemäisiä ja hapokkaita piirteitä. Suutuntuma on odottamattoman kevyt ja tekstuuri jotenkin väljä. Omenaisuutta, kermaisuutta, pippuria. Jälkimaku on kääntyy selvästi lääkemäiseen suuntaan. Yskänlääkettä, hiukan tervaa, kermatoffeeta, omenaa, pientä pähkinäisyyttä. Turvesavu pysyy pehmeänä. Melko pitkä finaali toimii kyllä hyvin.

Arvio: Pettymys, jota en oikein osaa näin suoriltaan vielä edes kunnolla käsitellä. Port Charlotten idea on ollut tuottaa savuista viskiä ilman lääkemäisyyttä, mutta runko on ohentunut ajan mittaan dramaattisesti ja jäljelle on jäänyt… selvä lääkemäisyys. Muhkea öljyisyys ja rasvainen likaisuus ovat poissa. 84/100