Month: huhtikuu 2023

The Balvenie 14 yo 2003/2018 Peat Week 48,3%

Jälleen yksi turveviikon Balvenie. Olen maistanut yhden tällaisen, aiemmalta vuodelta, mutta en jotenkin saanut siitä kertayrittämällä kiinni. Myöhemmillä kerroilla aloin siitä kyllä ihan pitää.

Nyt käsillä olevan pullotteen turveviikko on ollut viikko numero 34 eli 18.–24. elokuuta vuonna 2003, kun Balvenie on ryhtynyt savumaltaalla puljaamaan. Elokuun loppu on varmaankin mennyt laitteiston pesussa, jotta fenolit on saatu häädettyä vehkeistä pois. Tämäkin satsi on kypsytelty jenkkitammessa kuten aiemmatkin. Viski on jälleen dilutoitu tuttuun pullotusvahvuuteen.

The Balvenie 14 yo 2003/2018 Peat Week

(48,3%, OB, 2003–14.2.2018, Peated, American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turvesavuinen, makean hedelmäinen ja jopa vähän imelä ensivaikutelma. Bourbonvaikutus on pinnassa, vaniljaa ja hunajaa riittää, samoin tuoretta tammea ja sitruunaa. Heinäisyyttä ja maakellaria, pientä lihaisuutta ja bbq-kastikettakin. Hasselpähkinää, paahdettua mantelia. Vesilisä korostaa rasvaisuutta.

Maku: Makea hedelmäisyys ja lihaisa turvesavu iskevät saman tien kiinni. Paljon enemmän Islay-henkeä kuin aiemmassa maistamassani editiossa, nyt on lääkettäkin kyydissä. Toki hunajaisuus, heinäisyys ja kermatoffeen makeus pitävät jalat maassa. Appelsiinia ja omenaa, vaniljaa, tuoretta tammea, pientä pippuria. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvin kasassa. Yllättävän paljon tuhkaa ja grillattuja kasviksia, karamellisoituja sävyjä. Suolaa ja minttua. Jälkimaku pyörii sitruunan, tuhkan ja makean turvesavun ympärillä. Suolaisuus korostuu entisestään. Heinää ja hunajaa, tuoretta tammea ja vaniljaa. Savu terävöityy loppua kohti, yrttiä ja lääkettä löytyy. Keskipitkä finaali on todella tyylikäs. Vesilisä tuo viinikumia esiin.

Arvio: Tämä ylitti odotukset kirkkaasti. Islay-tyylin parhaat palat Speysidelta hyvässä balanssissa. Ei mikään kompleksisuuden kunkku, mutta todella maukas kokonaisuus silti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Teerenpeli 7 yo Kulo 50,7%

Viime viikolla maistetun Teerenpelin 14-vuotiaan jälkeen pysyn aiheessa vielä tälläkin viikolla. Pari vuotta sitten lanseerattu Kulo on kiertänyt minut aiemmin kaukaa, mutta nyt päätin tarttua tähänkin.

Jotenkin en ole täysin hahmottanut tämän asemointia suhteessa Kaskeen, josta olen aikoinaan tykännyt valtavasti. Nyt ei ole toki mitään PX-pommia käsillä, vaikka onkin 100-prosenttinen sherrykypsytys. Maistetaan pois.

Teerenpeli 7 yo Kulo

(50,7%, OB, Bottled 2022, Bottle Code 2-22, Matured in 100% Sherry Casks, 50 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja tummasävyinen, rusinainen ja luumuinen heti kärkeen. Runsaasti tummaa suklaata, kahvilikööriä, yrttisiä sävyjä. Lakritsia, jotain vähän palanutta, muovailuvahaa. Maltaisuus ja Teerenpelille tyypillinen viljaisuus puskevat läpi, samoin tuore tammi. Tosin ihan niin selvästi ei distillery character erotu kuin vierellä verrokkina maistetussa 14-vuotiaassa. Vesilisä avaa tässä vielä vaniljaa ja sitruksisuutta.

Maku: Todella sherryinen, lakritsinen ja heti vähän tervainenkin. Rusinaa, luumua ja tummaa suklaata, melkoisesti suolaisuutta ja yrttisyyttäkin. Ylikypsää hedelmää, hiukan lihaisuutta, siirappista makeutta. Suutuntuma on kaikesta huolimatta varsin kevyt, runko tuntuu hiukan huokoiselta. Muovailuvaha, pieni muovinen sivuääni vähän häiritsevät. Maltaisuus, viljaisuus ja tammi paistavat myös hiukan raakoina kaiken alla, vaikka edelleen sherryllä tehdään paljon. Kahvisuus on kaikkineen varsin runsasta, samoin tietty suklaaleivosmainen makeus. Jälkimaku on silkkaa tervaleijonaa ja imelää sherryä. Maltaisuutta tai tammea ei paljon enää löydy, kun kahvinen, pähkinäinen, siirappinen ja luumuliköörinen vyöry tulee päälle. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo sitrusta ja herukkaa esiin.

Arvio: Maukas, kahvinen ja varsin lakritsinen sherryviski, jossa vain pieni ohuus jättää erityisemmin toivomisen varaa. Nyt ei ole Teerenpelin ominaisluonne ihan niin hyvin esillä kuin 14-vuotiaassa, koska sherry painaa päälle kuin yleinen syyttäjä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Kiva sherryinen ”karkkiviski”, mutta rotevuutta olisi saanut olla rutkasti enemmän”.

Teerenpeli 14 yo 20th Anniversary 54,9%

Teerenpelin juhlapullote on herättänyt kotimaisissa viskipiireissä kovasti innostusta. Pakkohan se oli heti käydä hakemassa ja narauttaa auki. Mielenkiinnolla odotan, mitä tislaamon vanhin julkaisu nyt sitten pitää sisällään. Väri on kohtalaisen intensiivinen, mutta ei mitään Kasken luokkaa sentään.

Teerenpeli 14 yo 20th Anniversary

(54,9%, OB, 2002–2023, Bottle Code 1-22, Matured in Bourbon and Sherry Casks, 970 bts., 50 cl)

Tuoksu: Voimakkaan omenainen ja viljaisuudessaan heti hyvin teerenpelimäinen. Maltaisuus on runsasta, mukana on mysliä ja weetabixiä, kuivattuja hedelmiä ja hunajaa. Vaniljaisuutta, kukkaisuutta, tammea, hiukan appelsiininkuorta. Vähän jyväisyyttä ja puuromaisuutta myös. Vesilisä tuo paahteisuutta ja viinikumia.

Maku: Omenaisuus on heti pinnassa, mutta mausta löytyy herkkiä sherryelementtejä, joita tuoksu ei vielä paljastanut. Luumu ja maitosuklaa pelaavat hyvin yhteen tammen ja vaniljan kanssa. Viljaisuus ja maltaisuus ovat varsin hallitsevia, minkä lisäksi mausteisuus puskee voimakkaana läpi. Hapokkuutta riittää. Omenassa on leivonnaisen piirteitä, hunajaa ja taikinaa. Suutuntuma on melko kevyt, distillery character tunnistettava. Aromaattisuutta, öljyä ja intensiivisen hedelmäisiä sävyjä riittää. Jälkimaku on täyttä omenapiirakkaa, rusinoiden ja pähkinöiden säestämänä. Viljaisuus ja maltaisuus ovat mukana, mutta hedelmäisyys kuivuu ja tammikin syvenee. Vanilja, hunaja ja mausteisuus toimivat hienosti. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa makeutta ja syventää hedelmäisiä sävyjä.

Arvio: Laadukas viski ja siinä mielessä aito Teerenpeli, että tislaamon ominaisluonne on selvästi pinnassa. Jälkimaku on tässä vieläpä ehdottomasti parasta, mikä on osaltaan näitä viskin iän tuomia etuja. Tämän julkaisun jälkeen on ilmeisesti luvassa vielä muitakin juhlapullotteita Teerenpeliltä, ja tämä nosti odotuksia niitäkin kohtaan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Potentiaalia tislaamolla on vielä parempaan”.

Deanston 17 yo 2002/2020 Organic PX Finish 49,3%

Maistelussa tällä kertaa PX-kypsyteltyä Deanstonia, ainakin siis loppusuoran osalta. Tämä on jälleen näitä luomuksi merkittyjä julkaisuja. Väri on varsin vaalea, joten finistely ei ehkä ole ollut kovin kiihkeä.

Deanston 17 yo 2002/2020 Organic PX Finish

(49,3%, OB, 2002–2020, Organic PX Finish, 3102 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella makea, suorastaan imelä, hunajainen ja vaniljainen. Runsas maltaisuus ja muovailuvaha nousevat heti esiin. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, mysliä, hiukan marjaisuuttakin. Sitruksinen sivujuonne. Aivan pieni rikkisyys. Minttua, karheaa tammisuutta. Vesilisä avaa kovia hedelmäkarkkeja ja vähän toffeeta.

Maku: Todella maltainen ja yllättävänkin karvas. Pähkinäisyyttä ja hapokkuutta, paahteista tammea. Sitruksisuutta, hunajaa, edelleen niitä kuivattuja hedelmiä. Pieni puuromaisuus. Ei lainkaan niin makea kuin tuoksu antoi odottaa, sherryä ei löydy juuri lainkaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi vähän hakee. Pippuria, poltettua tulitikkua. Jälkimaku kääntyy heti todella tammiseksi ja karvas pähkinäisyys korostuu. Maltaisuutta, jyvää, puuromaisia sävyjä. Sitruksisuus on hapokasta kuin IPA-oluessa. Pieni hunajaisuus ja hedelmäkarkkisuus pilkistävät lopussa. Keskipitkä finaali. Vesilisä lisää vain karvautta.

Arvio: Tynnyröinti ei ole tullut tässä Deanstonin ominaisluonteen eteen. Ei silti oikein innosta, karvaus ajaa vähän yli ja yleisilmeessä on puuromaista lenseyttä liiankin kanssa. 82/100