Kirjoittaja: Lauri

Oban 12 yo Unblended 40%

Näillä 1970-luvun Obaneilla on uljas jälkimaine. Nyt käsissä on kulmikas kirkas miniatyyri, jonka pitäisi olla aito asia. Sehän selviää maistamalla.

Oban 12 yo Unblended

(40%, OB, 1970’s, Unblended Highland Scotch Malt Whisky, Octagonal Glass, 5 cl miniature)

Tuoksu: Onpa roteva. Persikkaa, omenaa, maltaisuutta ja kosteaa turpeisuutta. Vahamainen ja melko rasvainen yleisilme. Pientä lääkemäisyyttä myös, teetä ja yrttisyyttä. Koneöljyä, savua, tupakkaisuutta. Paahtunutta tammea, hunajaa, hiukan mentholia. Jännä suolainen vivahde on vahvasti pinnassa.

Maku: Todella suolainen. Aprikoosia, persikkaa, omenaa, hunajaa ja hiukan kermatoffeeta. Vahamaisuus on edelleen korostunutta, samoin kostea turpeisuus ja napakka savu erottuvat. Pähkinäisyyttä, tammea, maltaisuutta ja kiteistä sokerisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja painava. Lääkemäiset ja mentholiset vivahteet tuovat mukavasti särmää, samoin yrttisyys. Kuivia lehtiä, heinäisyyttä, pientä hapokkuutta. Jälkimaku on maltainen, tamminen ja varsin turpeinen. Appelsiinimarmeladia, mustaa teetä, pippuria, happamuutta, pähkinäisyyttä ja edelleen todella reipasta suolaisuutta. Paahtunut puu, rasvaisuus ja likainen öljyisyys tekevät tästä varsin rouhean. Melko pitkässä finaalissa on mukavasti ryhtiä.

Arvio: Maukas, suolainen ja tyylikään vanhanaikainen viski. Maistuu. 86/100

Aberlour 100 Proof 57,1%

Tämä Aberlourin ysäriviski edustaa aikaa ennen A’bunadhia.

Aberlour 100 Proof

(57,1%, OB, +/- 1998, St. Drostan’s Well, Sherry Cask, 33.33 cl)

Tuoksu: Sherryinen, kuivan tamminen, kellarimainen, hiukan multainen. Kuivattuja hedelmiä, rusinoita, mysliä, maltaisuutta. Riisimuroja, hapokkuutta, omenaa, märkiä lehtiä, hiukan metsäisyyttä. Tummaa suklaata, aavistus kahvia. Pieni metallinen vivahde. Vesilisä availee hiukan toffeeta ja päärynää.

Maku: Maltaisuus ja terävä tammi tulevat voimakkaina esiin. Metallisuus ja kellarimaisuus ovat myös läsnä heti ensipuraisusta saakka. Mysliä ja muroja riittää. Heinäisyyttä ja suolaisuutta, metsäisyyttä ja kosteaa kellarimaisuutta riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko napakka. Muovailuvahaa ja pientä muovisuutta löytyy taustalta, sherrysävyt on vahvasti marjaisia. Jälkimaku on maltainen ja sherryinen, varsin pistävä ja marjamehumainen. Tammisuutta, kellaria, jalohomeisia piirteitä. Tummaa suklaata, kuivattua hedelmää, suolaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa karkkista makeutta ja nestesaippuamaisia piirteitä.

Arvio: Vanhan liiton kuivakkaa sherryisyyttä. Hiukan liikaa sivuääniä omaan makuuni, vaikka paljon tässä on myös hienoa ja sävykästä luonteikkuutta. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 9).

Tamdhu 8 yo, Gordon & MacPhail 70 Proof 40%

Maistelussa tällä kertaa taskumattimallinen klassikkominiatyyri, 8-vuotias Tamdhu, jonka Gordon & MacPhail on lisenssillä hoidellut markkinoille muinoin.

Tamdhu 8 yo, Gordon & MacPhail 70 Proof

(40%, Gordon & MacPhail, Licenced Bottling, 1970’s, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella calvadosmainen ensivaikutelma. Omenaisuutta, rusinaa, kuivattuja hedelmiä. Kuivan tammen ja sherrryn jalostunut liitto, muistuttaa jopa joitain menneiden vuosikymmenien sherryklassikoita. Tummaa suklaata, yrttisyyttä, pihkaa, pientä havuisuutta. Aavistus lakritsia ja hiiltä. Tyyliä loppuun asti.

Maku: Kuiva sherrytammi toimii välittömästi todella hienosti. Paahtuneisuus ja yrtit kohtaavat suklaan ja rusinat. Uuniomenaa, kuivattuja hedelmiä, toffeeta, kermaisuutta. Hiili ja lakritsi kääntyvät hiukan palaneeseenkin suuntaan. Nyt calvadoksen rinnalla on portviininen vaikutelma. Yllättävän painokas viski on saatu kasaan näin kevyillä volteilla. Suutuntuma on melko öljyinen ja jopa rasvainen. Jälkimaku liikkuu edelleen sherryn, calvadoksen ja portviinin runsaassa makumaailmassa. Lakritsi ja paahtuneisuus puskevat jännällä tavalla suolaa pintaan. Suklaa, rasvaisuus, tumma yrttisyys, musta tee ja havuisuus ovat vahvasti esillä. Omenaista ja toffeemaista makeutta, tammea ja hiiltä loppuun asti. Melko pitkä finaali.

Arvio: Mielenkiintoinen ja voimakasluonteinen Tamdhu. Herkullinen esitys. Vaikea käsittää, että voltit ja ikä ovat suorastaan alarajalla, niin paljon luonnetta ja makua tästä löytyy. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Port Charlotte 2012 Islay Barley 50%

Lasissa on vaihteeksi Port Charlotten nimissä pullotettua, Islayn paikallisesta ohrasta tislattua savua.

Port Charlotte 2012 Islay Barley

(50%, OB, 2012–2019*, 6 years old, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean turvesavuinen, erittäin terävä ja lihaisa. Savumakkaraa, grillattuja hedelmiä, öljyisyyttä. Siirappisen imelyyden rinnalla napakka suolaisuus ja merellisyys, tuhkaa ja hiiltä. Hiukan suolapähkinää, toskaomenaa, makeaa sitruksisuutta. Bbq-kastiketta, pippuria. Vesilisä tuo salmiakkia pintaan.

Maku: Turvesavuinen, sitruksinen, kuivalla tavalla lihaisa ja hiukan kitkerä. Suutuntuma on alkuun öljyinen mutta runko tuntuu silti oudon ohuelta. Paljon tuhkaa ja mineraalisuutta, merellisyyttä ja heinäisyyttä. Suola ja antiseptiset aineet tulevat esiin, mutta jotenkin tämä on alusta asti hiukan sulkeutunut tapaus. Grillattuja hedelmiä ja hedelmäsiirappisuutta löytyy, mutta yleisilme on jokseenkin kalvakka. Maltaisuutta ja taikinaisuutta. Jälkimaku on edelleen jykevän turvesavuinen, sitruksinen ja todella suolainen. Tuhkaa, hiiltä, hapokkuutta, hiukan tervaa. Pieni lakritsisalmiakki nousee myös esiin. Hiukan chorizoa, uuniomenaa, tammea, pippurisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee paljasta tammisuutta ja valkopippuria.

Arvio: Hiukan väritön esitys. Tuoksu lupailee paljon enemmän. 83/100

Bowmore 10 yo Glasgow Garden Festival ’88, 40%

Maistelussa tällä kertaa Bowmore-viskiä vähän kauempaa menneisyydestä. Tällainen hiukan harvinaisemman pään pullote on tehty vuoden 1988 Glasgow Garden Festivalille.

Bowmore 10 yo Glasgow Garden Festival ’88

(40%, OB for Glasgow Garden Festival, 1988, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivaa turvesavua, herukkaisuutta ja sitruksisuutta. Trooppista hedelmää, hiukan tummasävyistä yrttisyyttä, kovaa toffeekarkkia. Hiukan siirappista makeutta ja toisaalta taas suolaista heinäisyyttä ja merellisyyttä. Tammi tuntuu kuivahkona ja nostaa esiin vaniljaa. Kevyt ja tyylikäs kokonaisuus.

Maku: Hedelmäinen, makea ja napakan turpeinen. Tumma yrttisyys, kuiva savu ja hento kukkaisuus toimivat hyvin yhteen. Sitruunaisuutta, viherherukkaa, persikkaa, omenaa. Heinäisyyttä, suolaisuutta ja yllättävänkin selvästi erottuvaa maltaisuutta. Nyt myös pieni saippuainen laventeli näyttäytyy, lakritsin kanssa tulee heti aito Bowmore-fiilis pintaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkkä. Pientä kitkeryyttä löytyy myös, saksanpähkinäistä ja nahkaista napakkuutta. Merellisiä vivahteita, merilevää etenkin. Jälkimaku on turvesavuinen ja täynnä paahtunutta puuta. Edelleen herukkaiset ja trooppisen hedelmäiset nuotit korostuvat. Suolaisuutta, heinää, lakritsia, hapokkuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Maukas ja aikakautensa tyylille uskollinen kymppivuotias. Kyllä maistuu. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 3). Smoke On The Water, ”Hyvä ja ’nätti’ 10-vuotias”.

Highland Park 10 yo 2009/2020 for Kirsch Import 66,5%

Maistelussa jälleen yksi modernin ajan Highland Parkin single cask -pullote. Tällä kertaa on Saksaan junailtu refill-sherryssä kypsynyttä tavaraa rakettibensan voimakkuuksilla.

Highland Park 10 yo 2009/2020 for Kirsch Import

(66,5%, OB for Kirsch Import, 2009–2020, Cask No. 3944, Refill Butt, 577 bts., 70 cl)

Tuoksu: Poikkeuksellisen likainen ja rasvainen sherrytuoksu. Kermatoffeeta, muovailuvahaa, hiukan lenseää maltaisuutta. Ummehtunut ja tunkkainen yleisilme. Maitokahvia, hunajaa, männynneulasia, pihkaa, hiukan turpeisuutta. Tammi tulee läpi vaniljaisena ja mausteisena. Vesilisä avaa hiukan sitrusta ja omenaa.

Maku: Sherryinen, maitosuklainen, rasvaisen likainen ja todella voimakas. Muovailuvahaisuus ja ummehtuneisuus häiriköivät yhä. Maltaisuus tuntuu lenseänä ja sekahedelmäisyys on lievästi käynyttä. Esiin tulee runsaasti vaniljaisuutta ja reipasta tammisuutta. Rusinaa, kuivattuja luumuja, hiukan pähkinäisyyttä. Suutuntuma on täyteläinen ja öljyisen painava. Kanervaiset, havuiset ja pihkaiset piirteet ovat tässä parasta, mutta kokonaisuus on levoton ja jopa hiukan outo. Jälkimaku on toffeemainen, vaniljainen ja varsin makea. Maitosuklaata, siirappia, hunajaa, maitokahvia. Runsaasti tammea ja kireitä kanervaisia piirteitä. Loppuun asti maltaisen lenseä ja tunkkainen. Keskipitkä finaali. Vesilisä parantaa tasapainoa ja tuo lisää makeutta.

Arvio: Mahdollisesti erikoisin maistamani HP:n single cask. Ei oikein omaan makuuni, ummehtuneisuus ja likaisuus eivät löydä paikkaansa. 83/100

Blair Athol 23 yo 1993/2017 Special Release 58,4%

Maistossa tällä kertaa mielenkiintoinen Special Release -julkaisu Blair Atholin varastoista. En ole koskaan oikein päässyt tislaamon ominaislaatuun sisälle, vaikka monta jännää tapausta on tullutkin vastaan.

Blair Athol 23 yo 1993/2017 Special Release

(58,4%, OB, 1993–2017, Special Release, Ex-Bodega European Oak Butts, 5514 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tamminen, kuivahkon sherryinen ja varsin metsäinen yleisilme. Havuisuutta pukkaa kuin aiemmin maistamassani Signatory-pullotteessa. Märkiä lehtiä, ruohoisuutta, yrttisyyttä, nahkaa. Rusinaa, saksanpähkinää, tummaa suklaata, kahvia, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä availee soijaa ja viinisyyttä.

Maku: Kuivan sherryinen ja napakka. Tammi on vahvasti läsnä, edelleen tietty maanläheisyys ja metsäisyys tuo tähän luonnetta. Havuisuutta, nahkaisuutta, nyt myös selvää lihaisuutta, pekonia ja balsamicoa. Tummaa suklaata, kahvisuutta, pientä hiilisyyttä myös. Pieni suolaisen kinuskinen vivahde on erityisen hieno. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkkä. Tummaa yrttisyyttä, inkivääriä, mustaa teetä, kuivattuja hedelmiä, aprikoosia, rusinaa. Jälkimaku on tummasävyinen, pähkinäinen ja tyylikkäästi hapan. Tammi tuntuu todella paahteisena ja vahvana, kahvisuus ja rusinat antavat tukea. Lihaisuus käy kuivaksi ja sherry suolaiseksi. Havuisuus pysyy mukana loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja siirappia.

Arvio: Haastava ja tyylikäs viski, ehdottomasti laadukas pullote. Haluaisin pitää tästä vielä enemmän, mutta näin tiukka tammi ja kuiva sherry on sellainen yhdistelmä, jonka kanssa on aina vähän varpaillaan. Tämän metsäisyydessä oli jotain samaa kuin Signatoryn viiden vuoden takaisessa pullotteessa, mutta nyt oltiin vielä kireämmällä arsenaalilla liikkeellä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Arran 23 yo Drumadoon Point 49,5%

Arranin viskijulkaisut jatkuvat laajamittaisella skaalalla. Äkkiseltään ajattelin, etten ole kuullutkaan tällaisesta The Explorers Series -sarjasta, vaikka nyt ollaan jo neljännessä julkaisussa, mutta sitten muistin: olen maistanut tästä kakkososan, Lochranza Castlen. Siitä jäi vähän epäilevä olo. Mielenkiinnolla maistan silti tämänkin.

Arran 23 yo Drumadoon Point

(49,5%, OB, 2021, The Explorers Series Volume 4, Sherry Puncheons, 9000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen, kermainen ja sitruksinen. Ei mikään sherrypommi, vaan nyt ollaan banaanin, persikan, vaniljan ja marjapiirakan ääressä. Maltaisuudessa on jotain hiukan lenseää ja ummehtunutta. Rusinaa, kuivattuja hedelmiä, hunajaa, kermatoffeeta. Vesilisä availee metisyyttä.

Maku: Kermainen ja maltainen, hyvin hedelmäinen ja pistävän tamminen kokonaisuus. Heti tuoksua paremmin kasassa, mutta karvasmanteli ja kitkeryys tulevat liiaksi läpi. Suolaisuutta ja heinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä. Sherry tuntuu tässä jotenkin ummehtuneelta. Ylikypsiä sekahedelmiä, inkivääriä, persikkaa, nahkaisuutta, hapokkuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jotenkin levoton. Jälkimaku on tumman suklainen, nahkainen, pähkinäinen ja tammisen kireä. Kanelia, purevaa yrttisyyttä, heinäisyyttä, suolaa. Mustaa teetä, sitruksisuutta, hiukan mustapippuria, paahtunutta tammea, hapokkuutta. Melko pitkä finaali on tämän viskin huippukohta. Vesilisä pehmentää kitkeryyttä ja lisää kermatoffeeta.

Arvio: Selvä pettymys. Tämän tyylilajin sherryviskit eivät oikein tahdo kolahtaa. Hedelmäisyys jää vähän sekavaksi ja maltaisuus tuntuu lenseältä. Jälkimaku nostaa kuitenkin tunnelmaa sentään. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

The Macallan 18 yo 1976/1994, 43%

Maistelussa jälleen näitä viskihistorian suuria klassikoita Macallanin menneisyydestä. Nyt pullotteena hiukan erikoisempi yksilö, jota on ilmeisesti kaupattu tax free -myymälöissä aikanaan. Oli miten oli, odotukset ovat taas luonnollisesti tapissa. Ei näitä kovin usein tule kohdattua.

The Macallan 18 yo 1976/1994

(43%, OB, 1976–1994, Sherry Wood, ”Supplied for Duty Free Use Only”, 70 cl)

Tuoksu: Kuivan sherryinen, tyylikkään suklainen ja erittäin vahamainen. Kaunis tammi, pähkinäisyys, nahkaisuus ja pieni sikarisuus toimivat hienosti yhteen. Rusinaa, luumua, kypsää omenaa, sekahedelmää, appelsiinimarmeladia, hiukan kirsikkaa. Tummaa yrttisyyttä ja hiukan kahvia. Erittäin hienosti balanssissa.

Maku: Sherry ja tammi tulevat heti kauniisti esiin. Nyt kahvisuus on selvästi pinnassa ja pientä ruutisuuttakin löytyy. Sekahedelmät ovat jopa ylikypsiä, ja pientä pekonia tulee esiin. Suklaata, toffeeta, vahamaisuutta, rusinaa. Edelleen pähkinäinen, kuivan tamminen ja nahkainen napakkuus toimii upeasti makeiden ja hedelmäisten komponenttien kanssa yhteen. Suutuntuma on täyteläinen ja runko tuhti, vaikka voltit ovat näin alhaalla. Jälkimaku on sherryinen, tamminen, suklainen ja nyt hiukan metallinen. Kuparia, ruutia, kahvia, tummia yrttejä. Hedelmätkin kitkeröityvät. Varsin pitkä finaali huokuu tyyliä loppuun asti.

Arvio: Nautinnollinen Macallan. Muinaisuuden aarteita nämä. Aivan niin loistava tämä yksilö ei kuitenkaan ole kuin vaikkapa 1970/1988, mutta tällä laatutasolla puhutaan enää nyansseista. 90/100

Lagavulin 16 yo Feis Ile 2017, 56,1%

Vuoden 2017 Feis Ile oli melkoinen jättierä, joten pulloja riitti oletettavasti kaikille halukkaille, jotka olivat hinnan valmiit maksamaan.

Hirveä nillitys hinnasta kyllä tulikin, ja sen takia tämän pullotteen jälkimaine on erityisen heikko. En nyt maista hintalappua, vaan viskiä.

Lagavulin 16 yo Feis Ile 2017

(56,1%, OB, 2017, Double Matured in Moscatel Cask Wood, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea turvesavu on merellistä ja samalla myös hiukan asfalttista laatua. Merilevää, savukalaa, suolaa, märkää kalliota. Pieni kreosootin vivahde, bensiiniä, tuhkaisuutta. Rusinaista ja toffeemaista makeutta. Märkiä lehtiä, ruohoisuutta, sitruunaa. Vesilisä tuo pintaan maitosuklaata ja kermaisuutta.

Maku: Öljyinen, turvesavuinen ja suolainen. Tuhkaisuuden ja suolaveden rinnalla on erittäin hyvin toimiva kattaus makeaa sitruksisuutta, toffeeta, kanelia ja paahtunutta tammea. Hyvin integroitunut lihaisuus ja mineraalisuus. Merilevää ja savukalaa riittää, tapahtumaa on joka lähtöön. Suutuntuma on täyteläisen öljyinen ja kaikesta huolimatta yllättävänkin mainiosti tasapainossa. Edelleen bensaisia vivahteita, mutta rinnalle nousee pippurisuutta ja tummaa yrttisyyttä. Jälkimaku on erittäin runsasta turvesavutykitystä, jossa suola, mustapippuri, mineraalisuus ja sitruksisuus kamppailevat. Mustia oliiveja, kahvia, yrttejä, pientä karvautta, paahteista tammea. Suolaista salmiakkia, toffeemaisia ja jopa suklaisia vivahteita. Tyylikäs, melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa esiin savumakkaraa ja karamellia.

Arvio: Mainettaan selvästi parempi Lagavulin. Tavallisesta Lagavulinista poikkeava makeus tekee tästä kiinnostavan. Paljon kyllä tapahtuu koko ajan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.