Kirjoittaja: Lauri

Laphroaig 25 yo 2014 Edition 45,1%

Laphroaigin 25-vuotiaiden sarjasta vuoden 2014 julkaisu oli varsin pidetty. Oma suhtautumiseni on ollut näihin aavistuksen ristiriitainen, koska muutama vaatimattomampikin esitys on mahtunut mukaan.

Tosin esimerkiksi vuoden 2013 julkaisu oli suorastaan loistava. Toivotaan, että tämä on vähintään sillä tasolla.

Laphroaig 25 yo 2014 Edition

(45,1%, OB, 2014, Cask Strength Edition, Oloroso Sherry casks and American bourbon barrels, 70 cl)

Tuoksu: Todella lääkemäinen, yrttinen ja huikaisevan tyylikäs. Kuiva savu, koivuvihta, minttu ja kamferi leikittelevät ilmassa. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, kuivaa tammisuutta, jodia, mineraalisuutta, tuttua villaista karheutta. Raparperihilloa, vadelmaa, hiukan vaniljaa. Vesilisä availee mentholia ja suolavettä.

Maku: Lääkemäisyys ja yrttisyys ovat hienosti kärjessä. Sitruunalakritsia, minttua, omenaa, päärynää. Savu on edelleen kuivaa, tuhkaisuutta löytyy. Tammi on selvemmin esillä kuin tuoksussa, mutta balanssi on kaikin puolin loistava. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hilloisuutta on edelleen, mutta hedelmäisyys on tässä hyvin ambivalenttia ja kompleksista. Jälkimaku on mineraalinen, pippurinen, kuivan savuinen ja edelleen todella lääkemäinen. Jodia, suolaa, sitruksisuutta, kuivaa tammea. Minttua, laventelia, kamferia, vihreää teetä, pientä pähkinäisyyttä. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo päärynäistä makeutta ja toffeeta pintaan.

Arvio: Silkkaa loistavuutta joka tasolla. Paras maistamani Lapparin 25-vuotias tähän mennessä. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 91/100.

Kilchoman Loch Gorm 2018 Edition 46%

Kilchomanin Loch Gorm -sarja on edennyt jo kuudenteen erään. Pidin aivan erityisesti vuoden 2015 julkaisusta, mutta kertaakaan nämä eivät ole vielä tähän mennessä pettäneet.

Tiettävästi nämä 15000 pulloa ovat peräisin yhdeksästätoista sherrytynnyristä, jotka on täytetty vuosina 2007, 2008 ja 2011. Joukossa on ollut myös koko tislaamon tähän mennessä vanhimpia sherrytynnyreitä.

Kilchoman Loch Gorm 2018 Edition

(46%, OB, 2018, 6th Edition, Oloroso Sherry Butts, 15000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja lääkemäinen. Tiivis hiilisyys ja napakka turvesavu. Yrttinen lääkemäisyys suorastaan hallitsee, yskänlääkettä ja kamferia puskee ovista ja ikkunoista. Savumakkaraa, kuivakkaa tammea, tuhkaa, kaakaojauhetta, nahkaa. Hiukan likaisuutta. Vesilisä availee hiukan rikkisyyttä.

Maku: Lääkemäinen, hiilinen, salmiakkinen ja kuivan turvesavuinen. Muutaman vuoden takaisen Loch Gormin likainen muhkeus on vaihtunut yrttiseksi lääkemäisyydeksi ja varsin kuivaksi tammisuudeksi. Mineraalisuutta, merellisyyttä, nahkaa, sikaria. Rusinaa, kuivattua luumua, savumakkaraa, suolapähkinää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin tasapainoinen. Jälkimaku on savuinen, salmiakkinen ja hiilinen. Yskänlääkettä, tervaa, tummaa suklaata, savumakkaraa, tuhkaa. Tammi tuntuu edelleen varsin kuivana ja hiukan nahkaisena. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo ruutisuutta ja pippuria pintaan.

Arvio: Loch Gorm on muuttunut. Hyvää mutta erilaista kuin aiemmin, kun siirappinen makeus ja likainen muhkeus loistavat poissaolollaan. 86/100

Lagavulin 1996/2012 Distillers Edition 43%

Muutaman aivan erinomaisen mutta vähän vanhemman Lagavulinin Distillers Editionin (vuosien 1980, 1987 ja 1990 editiot) jälkeen olen taas hiukan innostunut sarjasta. Nyt maisteluun pääsi vuonna 1996 tislattu versio, joka on pantu pulloon 2012.

Lagavulin 1996/2012 Distillers Edition

(43%, OB, 1996–2012, Batch No. lgv 4/500, Double matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, 100 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen, yrttinen ja tupakkainen. Turvesavua, chorizoa, rasvaisuutta, vahaa. Toisaalta puskee suklaisuus ja suolattu toffee. Tammi tuntuu melko reippaana, vaikka yleisilmeessä on myös nättiä kuivuutta. Hiukan tervaa, lakritsia, sikaria, vahattuja huonekaluja. Potkua saisi kyllä olla pykälä lisää.

Maku: Turvesavua, lihaisuutta, suklaata ja suolaa. Merellinen ote tuntuu mukavasti, mineraalisuutta ja märkää kalliota. Pieni lääkemäisyys myös. Savumakkaraa, omenaisuutta, tuhkaisuutta, lakritsia, tervaa. Suutuntuma on tasapainoinen mutta korkeintaan keskitäyteläinen. Edelleen sitä jytyä tähän toivoisi. Tammi tuntuu kuivempana kuin tuoksussa. Tikkunekkua ja siirappista hedelmäisyyttä riittää. Jälkimaku alkaa erittäin hedelmäisenä, omenaisena ja aprikoosisena. Vähitellen turvesavu, salmiakki, terva ja tumma suklaa tulevat mukaan. Chorizoa, suolaa, paahteisuutta, puuta, yrttejä, pippuria. Melko pitkä finaali.

Arvio: Maukas ja jopa yllättävän hedelmäinen esitys. Jos hiukan olisi potkua lisää, tämä olisi eeppistä tavaraa. 88/100

Inchgower 14 yo Flora & Fauna 43%

Inchgowerin Flora & Fauna -pullotteessa pääosa taisi olla ex-bourbontynnyreissä kypsynyttä viskiä. Tämänkin olen tainnut maistella pariinkin kertaan aiemmin, mutta koskaan en ole saanut nuotteja ylös. Nyt tuli aika korjata tilanne, ennen kuin nämä lopullisesti katoavat. Tätä ei ilmeisesti ole pullotettu enää vuosiin.

Inchgower 14 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, maltainen, hiukan metallinen. Kuparia, ylikypsää luumua, rusinaa. Miellyttävä havuisuus ja pihkaisuus, hiukan hunajaa ja metisyyttä. Yrttejä, sitruksisuutta, omenaa, pähkinäistä öljyisyyttä, mysliä, suolaisuutta. Kevyt mutta varsin mielenkiintoinen kokonaisuus.

Maku: Ylikypsiä sekahedelmiä, mineraalisuutta, maltaisuutta ja sopivasti likaisuutta. Kuparinen puoli on edelleen mukana, samoin havut ja pihka. Sävykäs yrttisyys ja rouhea maltaisuus tuovat hyvin särmää. Suutuntuma on melko kevyt. Sitruksisuutta, omenaa, raparperin hapokkuutta. Tammi kuivattaa suutuntumaa reippaasti, ehkä liikaakin. Weetabixia, mysliä, suolaa. Jälkimaku on edelleen varsin mineraalinen ja maltainen. Aamiaismuroja, suolaa, metisyyttä, sitruksisuutta. Pähkinäinen, rouhean maltainen ja tamminen puoli dominoivat lopuksi. Keskipitkä finaali jää silti hiukan latteaksi.

Arvio: Tuoksultaan oivallinen mutta muuten varsin keskiverto Flora & Fauna -pullote. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 3).

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699, 57,9%

Maistelussa on tällä kertaa Hollantia varten pullotettu nuorehko single cask BenRiachilta. Viski on kypsynyt uudessa tammessa, joten tällaisten kanssa on oppinut olemaan hiukan varovainen.

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699

(57,9%, OB for Versailles Dranken Nijmegen, 1999–11/2011, Cask No. 5699, Virgin Oak Hogshead, 293 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja hilloinen. Kypsää banaania, makeaa omenaa, aprikoosia, vadelmahilloa. Varsin reipas vaniljaisuus, tuhdisti tammea. Pähkinäisyyttä, mantelia ja maapähkinävoita. Kinuskia, kermaa, voita, sokeria, kanelia. Runsas mausteisuus. Vesilisä avaa omenaisuutta ja minttua tyylikkäästi.

Maku: Onpa hieno. Erittäin öljyinen ja intensiivisen hedelmäinen. Siirapissa persikkaa, aprikoosia, omenaa, banaania. Vaniljaisuus ja tasapainoinen mausteisuus tukevat kokonaisuutta. Suutuntuma on kaikessa öljyssään melko täyteläinen. Vadelmahillo ja pähkinät kulkevat edelleen mukana. Tammi tuo komeasti syvyyttä mutta ei mitenkään kaahaa. Hiukan kuparista metallisuutta, pientä karvautta, appelsiinin happoja. Jälkimaku lähtee tammisena ja paahteisena, pähkinäisenä ja mausteisena. Vähitellen tumma suklaa, kinuski, vadelmaisuus ja siirappiset hedelmät tulevat mukaan. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan kaakaota.

Arvio: Ikäluokkansa valioviskejä. Tasapainoinen, intensiivinen, vaikuttava kokemus. Todella hyvää. 88/100

The Macallan 10 yo Giovinetti & Figli Import 40%

Maistossa pitkästä aikaa vanhan liiton Macallania. Nyt on kyseessä 10-vuotias Giovinetti & Figlin Italia-miniatyyri. Hattu päästä, ollaan historian äärellä.

The Macallan 10 yo Giovinetti & Figli Import

(40%, OB, Giovinetti & Figli Milano Import, +/- 1985, 5 cl miniature)

Tuoksu: Huumaavan syvä, klassinen sherry. Pähkinää, kuivaa seetripuuta, tummaa suklaata, kaakaojauhetta, rusinaa, piparkakkua. Metinen, hunajainen, hiukan anismainen. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, maltaisuutta. Hieno balanssi makeiden sherrynuottien ja iäkkään tuntuisen tammisuuden kanssa.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen, luumuinen ja varsin muhkea. Viikunaa, rusinaa, hunajaisuutta. Tyylikästä tammisuutta on vaikka muille jakaa. Konsentroitunut hilloisuus ja hedelmäisyys toimivat upeasti. Suutuntuma on melko täyteläinen ja komeasti tasapainossa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä, hiukan pippurisuutta. Jälkimaku on maltainen ja appelsiininen, pähkinäinen ja suklainen. Kuivahko tammisuus luo edelleen upean pohjan, mille kaikki rakentuu. Kaakaojauhetta, kanelia, piparkakkua, hiukan inkivääriä. Viikunaa ja luumua riittää. Melko pitkä finaali on nautittava loppuun saakka.

Arvio: Huippulaatua menneiltä vuosilta. Alan vähitellen hahmottaa, miksi ne tynnyrivahvat ja pykälää iäkkäämmät 1980-luvun Macallanit ovat saaneet niin monet menettämään järkensä lopullisesti, kun jo nuori perustuote on ollut tällaista tavaraa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 88/100 (per 3). Smoke On The Water, ”Varsin hyvä ja maukas kymppivuotias viski”.

Port Charlotte 10 yo 2004/2015 Cask Exploration 05, 63,2%

Viides Valinch-pullote tislaamokaupasta. Tämä satsi on kypsynyt ex-olorosotynnyrissä. Omalla Islayn-reissullani vajaat kaksi vuotta sitten tynnyreissä oli jo kymmenes Valinch, jonka itsekin pullotin talteen.

Mielenkiintoisia, äärimmäisiä Port Charlotteja nämä.

Port Charlotte 10 yo 2004/2015 Cask Exploration 05

(63,2%, OB, 7.10.2004–2015, Cask Exploration No. 05, Valinch, ’Bogha-Drochaide’, Cask No. 1064, Oloroso Sherry Cask, 680 bts., 50 cl)

Tuoksu: Ajatukset lentävät välittömästi Bruichladdichin varastoon. Valtava sherry, suklaa, maalattian tuoksu, nahkaisuus, raakakumi, salmiakki – kaikki on tässä. Turvesavu on jälleen muhkeaa ja lihaisaa. Chorizoa, siirappia, toffeeta, suolaista voita, pähkinää. Huh. Vesilisä vapauttaa vähän Jägermeisteria.

Maku: Aivan järkälemäinen viski. Todella upeaa tavaraa. Paksu ja makea sherry, runsas suklaa, taateli, pekoni, nahkasatula, turvesavu, salmiakki, chorizo, koko paletti on vastaansanomattomasti läsnä. Tietty kellarimaisuus, pähkinäisyys ja tammen vivahteet tuovat vähän hienosti syvyyttä. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen erittäin painava. Jälkimaku lähtee turvesavuisena ja salmiakkisena, mutta sulaa nopeasti nyhtöpossuun kolakastikkeessa, toffeeseen, maapähkinävoihin ja pieneen tuhkaisuuteen. Pippuria, tammea, sherryn pähkinäisyyttä. Melko pitkä finaali. On kyllä iso viski. Vesilisä tuo kurkkupastillisen vivahteen.

Arvio: Taivaallista. Yksi parhaista Port Charlotte -kokemuksistani tähän mennessä. Ei aivan kaikkien kompleksisin viski, mutta toteuttaa uljaasti Port Charlotten tavoitteen tehdä turvesavuista viskiä ilman lääkemäisyyttä. 90/100

Springbank 14 yo 1998/2012 Society Bottling 55,7%

Springbankin tuplakypsynyt sosieteettipullote on viettänyt seitsemän vuotta ex-portviinissä (Port Butt) ja seitsemän vuotta ex-bourbontynnyrissä (Refill Bourbon Barrel). Lupaavalta vaikuttaa.

Springbank 14 yo 1998/2012 Society Bottling

(55,7%, OB for Springbank Society Members, 6/1998–6/2012, Port Butt & Refill Bourbon Barrel, 600 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hilloinen, öljyinen, hedelmäinen ja muhkea. Erittäin hyvin integroitunut. Runsaasti mineraalisia ja maanläheisiä sävyjä, paksua rasvaisuutta, savukassleria. Punaisia marjoja, omenaa, sitruksisuutta. Lakritsia, hiukan turvetta, tupakkaisuutta. Nam. Vesilisä tuo savua ja tuhkaa pintaan oikein kunnolla.

Maku: Öljyinen, savuinen, likaisen paahtunut. Aromaattinen ja suorastaan myskinen vaikutelma. Lihaisuus on edelleen voimakasta, samoin lakritsi ja hilloisuus. Suutuntuma on vahamainen ja pippurisen ryhdikäs. Sitruksisuutta, omenaa, mangoa, vadelmaa, mansikkaa. Mineraalisuus ja suola ovat hyvin mukana. Pähkinää, nahkaisuutta, rouheaa maltaisuutta. Jälkimaku on todella paahtunut ja tumman yrttinen, kellarimainen. Lakritsia, salmiakkia, suolaa, pähkinää. Hilloisuus jää taustalle, tupakkaisuus ja nahkaisuus ottavat vallan. Tammi ja pippuri iskevät lopuksi kiinni. Keskipitkä finaali. Vesilisä vapauttaa hedelmäisyyttä vielä lisää.

Arvio: Todella onnistunut Springbank. Etenkin tuoksu hipoo loistavuutta. Kerrankin portviinitynnyrissä on onnistuttu kypsyttämään viskiä, joka ei ole erityisen viinistä. 89/100

Bowmore 15 yo 43% (2017)

Vuoden 2017 uudistuksessa Bowmoren sherryviimeistellystä 15-vuotiaasta pudotettiin Darkest-liikanimi pois. En muutenkaan ihan tajua tätä Bowmoren uutta linjaa, jossa kilpailevana 15-vuotiaana tarjolla on täysin bourbonkypsytetty viski. Sillä kuitenkin on liikanimi, Golden & Elegant.

Saa olla tarkkana, mistä pullosta on milloinkin kyse.

Bowmore 15 yo

(43%, OB, 2017, Sherry Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, suklainen, hiukan tervainen, soijainen ja kahvinen. Varsin ekspressiivinen kaikkineen. Saksanpähkinää, lakritsia, appelsiinia, tammea, mineraalisuutta, hapokkuutta. Rasvainen ja hiukan lihaisa, vaikka öljyisyys jääkin pinnalle eikä syvyyttä ole mitenkään valtavasti. Hyvä tasapaino kuitenkin.

Maku: Seuraa hyvin tuoksua. Turvesavu, suklaa, soija, lakritsi, terva ja mineraalisuus ovat vahvasti läsnä. Tammi kääntyy hiukan nahkaiseen suuntaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja jättää öljyisen hunnun kielen päälle. Hedelmäisyys on mukana omenaisena ja appelsiinisena, ex-bourbon välähtää taustalla vaniljaisena ja leivosmaisena. Lihaisat, maanläheiset ja pähkinäiset nuotit tuovat hyvin syvyyttä. Jälkimaku on turpeinen, lakritsinen ja varsin suolainen. Soija korostuu, samoin kahvinen hapokkuus ja tietty rasvaisuus. Pähkinää, mausteita, öljyä, toffeemaista makeutta aivan lopuksi. Kaikkineen melko pitkä finaali.

Arvio: Oikein pätevä perustason Bowmore. Myönteinen yllätys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Arran Madeira Cask Finish 50%

Arranin perusvalikoimaan kuuluu useita viimeistelyitä, joista Madeira Cask Finish on ollut yksi pysyvimmistä. Olen melko tunnollisesti maistellut näitä Arranin core rangen finistelyitä, viimeksi Sauternes Cask Finishin, mutta tämä Madeira-versio on tähän mennessä jäänyt aina välistä.

Arran Madeira Cask Finish

(50%, OB, NAS, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Reippaasti vaniljaa ja viinisyyttä, hiukan erikoinen yhdistelmä. Tuoretta tammilautaa, nahkaisuutta, hapokkuutta. Sitruunaa, inkivääriä, kookosmaitoa. Tanniinit tulevat tuoksustakin läpi. Maltaisuus tuntuu makeana. Hiukan päärynää, leivosmaisuutta. Vesilisä avaa pientä turpeisuutta ja likaisen rasvaisia piirteitä.

Maku: Öljyinen ja makea, mutta ei ihan niin tanniininen ja nahkainen kuin tuoksu antoi odottaa. Edelleen vanilja ja tammisuus hallitsevat kokonaisuutta, mutta hedelmäisyydelle jää kuitenkin hyvin tilaa. Maltaisuuden ja kookoksen keskeltä löytyy myös lakritsisuutta, tummaa yrttisyyttä ja hiukan turpeisuuttakin. Suutuntuma on öljyinen. Jälkimaku kääntyy jopa likaiseen suuntaan, rasvaa ja turvetta nousee pintaan enemmänkin. Toki maltaisuus, vanilja ja viinisyys ovat edelleen pääosassa. Nahkaa, sitruunaisuutta, kookosta, päärynää, briossia. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo mukavasti syvyyttä mausteisiin.

Arvio: Myönteinen yllätys. Tuoksu on hetkellisesti outo, mutta makupaletti toimii. 84/100