Month: lokakuu 2021

Blair Athol 14 yo 1998/2012, Asta Morris 47,8%

Maistelussa on tällä kertaa mielenkiintoinen Blair Athol -pullote Belgiasta. Perinteisesti Asta Morrisin laatu on ollut erittäin korkea.

Blair Athol 14 yo 1998/2012, Asta Morris

(47,8%, Asta Morris, 1998–2012, Cask No. AM 007, Ex-Bourbon Cask, 345 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja mineraalinen, hunajainen ja öljyinen. Vaahterasiirappia, karamellisoitua omenaa, marjaisuutta, marsipaania. Jotain hiukan pölyistä ja kalkkista myös. Sitruksista raikkautta, maltaisuutta, tammea, kukkaisuutta. Kehittyy hienosti ajan kanssa. Vesilisä tuo kermaisuutta ja toffeeta esiin.

Maku: Maltainen ja hyvin hedelmäinen, edelleen vahainen ja mineraalinenkin. Hiukan pistävä ananas tulee ensimmäisenä läpi, sen perässä omenaa ja keltaista luumua. Tammi on varsin pölyistä ja aavistuksen kitkerää, vaniljaista ja marsipaanista. Kanelia, inkivääriä, sitruunaa, hapokasta marjaisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jämäkkä. Briossia, kermaisuutta, hiukan raparperia. Jälkimaku on ruohoinen ja kitkerän tamminen, maltainen ja mausteinen. Pippuria, kalkkisuutta, vaniljaa. Hapanta marjaisuutta, hapokasta omenaa, öljyisyyttä. Pientä hiilisyyttä, paahtoleipää, mineraalisuutta, nahkaa, pähkinäisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee hedelmäkarkkia, hunajaisuutta ja miellyttävää persikkaisuutta.

Arvio: Onnistunut valinta Bert Bruyneelilta. Tuoksu on aivan erityisen mielenkiintoinen. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Laphroaig 11 yo 1996, The Single Malts of Scotland 57,5%

Tällä kertaa käsissä on Laphroaigia Speciality Drinksin valikoimista, pullotettuna The Single Malts of Scotlandin nimissä ja miniatyyrikoossa. Tästä on myös täysikokoinen pullote, jossa on pullotuspäivä kerrottuna, mutta tässä minissä sitä tietoa ei ole näkyvissä lainkaan.

Laphroaig 11 yo 1996, The Single Malts of Scotland

(57,5%, Speciality Drinks, 2.5.1996–10.9.2007*, Cask No. 50, Hogshead, 464 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella turvesavuinen ja hiilinen, runsaasti tervaa ja lääkemäisyyttä. Erittäin tummasävyinen ja yrttinen. Merellisyyttä, märkää kalliota ja merilevää, kosteita köysiä ja laiturinlankkuja. Salmiakkijauhetta, vegetaalista turpeisuutta. Tuhti ja komea esitys. Vesilisä tuo pintaan vaniljaa ja kypsää päärynää.

Maku: Turvesavuinen, hiilinen ja tervainen. Silti hiukan paljaampi ja tammisuudessaan purevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Lääkemäisyys ja suolavetisyys ovat vahvasti esillä. Salmiakkia, merilevää, yrttitippoja. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko varsin jämäkkä. Öljyisyyttä, pippurisuutta, hapokkuutta. Omenaisuutta ja mangoa tulee hiukan esiin kaiken paahteisuuden ja vegetaalisen turpeisuuden keskeltä. Jälkimaku on edelleen erittäin turvesavuinen, hiilinen ja paahteisuudessaan suorastaan palanut. Tuhkaa, kalkkia, salmiakkijauhetta, yrttitippoja. Tammi tuntuu melko raakana ja nuorekkaana tässä vaiheessa. Ruohoisuutta, merilevää, hiukan omenaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo toffeemaista makeutta ja vaniljaa.

Arvio: Todella jämäkkä Laphroaig-esitys. Hyvää. Nuoruus tästä välillä paistaa, mutta kokonaisuus on silti kunnossa. 87/100

Glenfiddich 23 yo Grand Cru 40%

Nyt on käsissä Glenfiddich, jossa on matalat voltit ja korkea hinta. En ole tämän tislaamon suurimpia faneja, mutta jostain syystä tämä viski kyllä kiinnostaa.

Glenfiddich 23 yo Grand Cru

(40%, OB, Bottled 5.8.2019, American and European Oak Casks, French Cuvée, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, hapokkaan viininen ja varsin tyylikkäällä tavalla tamminen. Omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta. Maltaisuus on melko runsasta. Hedelmissä on yhtä aikaa ylikypsää sävyä ja jotain kuivattua. Apilankukkaa, akaasiahunajaa, sitruksisuutta, viinirypäleitä, hiukan anista.

Maku: Omenapiirakka, vaniljakastike ja kermaisuus ovat heti vastassa. Hedelmäsiirappia, makeaa päärynää, hunajaisuutta. Maltaisuus on edelleen pinnassa, samoin tietty hapokas viinisyys. Hyvät tanniinit, tammi toimii yllättävänkin nätisti ja pysyy jotenkin elävänä koko ajan. Suutuntuma on melko kevyt mutta rungossa on sopivaa jämäkkyyttä. Ruohoisuutta, yrttisyyttä, kiteistä sokerisuutta. Jälkimaku käy entistä enemmän valkoviinillä ja tammella, kireys kasvaa nopeasti ja hapot saavat otteen. Leipämäisyys menee paahteisen puolelle, välissä häivähtää aniksen rinnalla jopa hiilisiä vivahteita. Tumma yrttisyys, kuivatut hedelmät, maltaisuus ja ruohoisuus hellittävät lopulta ja finaali jää korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Pitkästä aikaa oikein positiivinen yllätys Glenfiddichiltä. Toki hiukan lisää potkua olisi voinut olla tarjolla vielä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Glasgow 1770 ’The Original’ Virgin Oak Finish 46%

Jatketaan Kingsbarnsin jälkeen toisenkin uuden tislaamon ääreen. Maistelussa tällä kertaa nuorta viskiä Glasgow’sta. En ole aiemmin Glasgow 1770 -viskiä kohdannut, joten mielenkiinnolla maistan tämänkin.

Glasgow 1770 ’The Original’ Virgin Oak Finish

(46%, OB, NAS, 2020, The Original, Fresh & Fruity, Matured in First Fill Ex-Bourbon Oak Casks & Finished in Virgin Oak, 5 cl miniature)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja todella tamminen ensivaikutelma. Virgin oak tuntuu voimakkaana, sekä lautatarhamaisena että makean viinikumimaisena. Kypsää omenaa ja aprikoosia, banaania, vaniljaa. Hunajaa ja kermatoffeeta. Pieni liuottimen vivahde, kevyt maltaisuus. Vesilisä tuo kuivaa heinää ja apilaa esiin.

Maku: Todella napakka pippuri iskee heti. Raikas hedelmäisyys ja nuori tammi ovat kuitenkin hyvin synkassa tuoksun kanssa. Aprikoosia, omenaa, mausteisuutta. Ruohoisuutta ja hapokkuutta. Melko kevyt suutuntuma. Kuivattua hedelmää, maltaisuutta, sokerilientä. Tammi on ehdottomasti pääosassa koko ajan, mutta toimii yllättävänkin nätisti. Jälkimaku on puhdasta tammea ja pippurisuutta. Pientä paahteisuutta tulee mukaan kuvaan, mustaherukkaa ja hiukan lakritsia. Ruohoisuus ja maltaisuus käyvät myös näyttäytymässä. Varsin lyhyt ja väritön finaali. Vesilisä nostaa tuoksusta tutun viinikumimaisen karkkisuuden mukaan.

Arvio: Nuori viski, jossa on kuitenkin paljon hyvää ja raikasta. Myönteinen yllätys. 79/100

Kingsbarns Balcomie 46%

Kingsbarnsilta tulee jo viskiä, tämä oli mennyt minulta aiemmin ohi. Wemyss perusti tislaamon vuonna 2014, joten olihan se tietysti jo aikakin.

Balcomie on tislattu Fifen ohrasta ja kypsytetty täysin ex-olorosossa. Väri on kieltämättä varsin vaalea, joten kovin pitkään tämä liemi ei ole varmaankaan sherrytynnyrissä köllöttänyt.

Kingsbarns Balcomie

(46%, OB, NAS, 2020, 100% Ex-Oloroso American Oak Sherry Butts, 70 cl)

Tuoksu: Todella maltainen, viljaa ja piimäisyyttä riittää. Hedelmäisyyttä, kypsää omenaa, runsain määrin kypsää banaania ja aprikoosia. Hiukan muovailuvahamaisia piirteitä, muovisuutta ja kummallista juustoisuutta. Toffeefudgea, vaniljajäätelöä. Nuori on. Vesilisä tuo pintaan sokeria ja kovaa hedelmäkarkkia.

Maku: Maltainen ja alkuun tuhdin maanläheinen, heti mielenkiintoisempi kuin tuoksu. Jyväisyyttä, puuroisuutta, pistelevää liimamaisuutta. Pehmeää hapokkuutta, hapanmaitotuotteita ja lievää ummehtuneisuutta. Suutuntuma on varsin rasvainen ja tyylillisesti jopa suoranaisesti Alamaan viskien kovassa ytimessä. Ruohoisuutta, hiukan sitrusta. Kypsä omena ja banaani saavat seurakseen runsaat mausteet ja selvästi erottuvan tölkkiananaksen. Jälkimaku on kuitenkin erittäin ohut. Viljaisuus korostuu. Sitruksisuutta, ruohoisuutta, hiukan vaniljaa. Kirpeää marjaisuutta, mausteisuutta ja polttelevaa valkopippurisuutta. Lyhyt finaali haihtuu nopeasti täysin. Vesilisä keventää ilmettä mutta ei avaa mitään varsinaisesti uutta.

Arvio: Nuori viski on uskollinen Alamaan tyylille, mutta kypsymistä tarvitaan. Itse asiassa aika paljonkin. 75/100

Ben Nevis 18 yo 1996/2015, Whiskybase 50,6%

Käsissä on tänään Whiskybasen juhlapullote kuuden vuoden takaa. Tämän julkaisun aikoihin palvelussa oli listattuna 60 000 viskipulloa. Eilen torstaina Whiskybase julkisti uuden pullotteen 180 000 pullon kunniaksi, joten määrä on ehtinyt tässä välissä jo kolminkertaistua.

Ben Nevis 18 yo 1996/2015, Whiskybase

(50,6%, Whiskybase, 60.000 bottles on the wall, 11/1996–2/2015, Cask No. 2121, Sherry Butt, 606 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ylikypsää hedelmää, muhkeaa sherryisyyttä, toffeeta ja maltaisuutta. Nahkaa, ummehtunutta kellaria, tupakkaisuutta, märkää turvetta, tiettyä likaisuutta. Hiukan rikkiä, poltettua tulitikkua. Kanelia, uuniomenaa, hiukan sitruksisuutta, pähkinää, kahvia, hapokkuutta. Vesilisä availee sitruksisuutta.

Maku: Tuhti ja alkuun varsin sekava. Sherrykypsytys ampuu tykillä ympäriinsä, tunkkaisuutta ja likaisuutta, rikkiä ja kitkeryyttä. Hedelmät ovat ylikypsiä ja ummehtuneita, talliset sävyt leikkaantuvat sitruksisuudella ja hapokkaalla omenalla. Pähkinää, nahkaisuutta, kahvia, runsasta maltaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä. Yrttisyyttä, mausteisuutta, vegetaalisuutta. Jälkimaku kääntyy hiukan suolaiseksi saman tien. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä, pähkinää, kitkerää kahvia, kanelia ja hiukan yrttisyyttä. Jälkimaussa tämä viski on parhaimmillaan ja sävyjä riittää. Ylikypsät hedelmät ja rancio-sävyt voimistuvat vähitellen. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo siirappista makeutta ja helpottaa kovinta karvautta.

Arvio: Erittäin haastava Ben Nevis, jälleen kerran. Jälkimaku toimii komeasti. 84/100