Fort William

Ben Nevis 22 yo 1990/2012, Silver Seal 60,4%

Maistelussa tällä kertaa muhkean sherryinen Ben Nevis Silver Sealilta. Kyseessä on muuten ainoa tämän hienon italialaisyhtiön pullottama Ben Nevis tähän mennessä.

Ben Nevis 22 yo 1990/2012, Silver Seal

(60,4%, Silver Seal, 1990–11/2012, Cask No. 536, Sherry Cask, 597 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voita ja puuroa, rusinaa ja rasvaisuutta. Vähän keitetyn oloinen, erikoisella tavalla. Parsakausi taitaa olla alussa? Hiukan ummehtunut, liinavaatekaappia ja vanha sohva ullakolla. Mansikkahilloa, kevyttä luumuisuutta, aavistus lihaisuutta, musteisuutta ja vaimeaa rikkisyyttä. Vesilisä tekee tästä vielä oudomman, avaa vähän raakaa kalaa.

Maku: Todella erikoinen. Aivan hämmentävä. Puuroisuuden, ummehtuneisuuden, keitettyjen juuresten ja oudon metallisuuden yhdistelmä. Jopa sherryn vahvat sävyt – rusina, tumma suklaa, luumu – jäävät täysin näiden omaperäisten makujen jalkoihin. Suolaisuutta, musteisuutta, rikkisyyttä. Suutuntuma on painava öljyinen ja erittäin sekava. Silti tämä on valtavan mielenkiintoinen, sitruksinen ja mausteinen. Jälkimaku kokoaa itsensä sherryisyyden ympärille, luumu ja rusinat kohtaavat mausteet ja tammen. Metallisuutta, puuroa, voita, pippurisuutta, tanniineja, sitruksisuutta, mansikkaa. Pitkä finaali. Vesilisä avaa mausteita, korianteria etunenässä.

Arvio: Erittäin hämmentävä viski. Kokonaisuudessa on paljon hyvää ja vaikuttavaa, mutta silti jotain… vähän puistattavaa. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Ben Nevis 10 yo 46% (2017)

Ben Nevis uudisti perustuotteensa etiketin äskettäin. Innostuneiden arvioiden mukaan myös viskin laatu on kohentunut entisestään.

Whiskynotesin Ruben kertoo, että joidenkin lähteiden mukaan tässä kymppivuotiaassa on nykyisellään reippaasti myös 18-vuotiasta viskiä joukossa, ja sen avulla laatua on nostettu. Kyseessä on kuitenkin tislaamon ainoa virallinen julkaisu, jota tulee säännöllisesti markkinoille.

Itse olen pitänyt tästä tuotteesta pitkään ja käynyt tislaamollakin vanhempaa vuosikertaa nauttimassa.

Ben Nevis 10 yo (2017)

(46%, OB, 2017, 70 cl)

Tuoksu: Kuivakakkumainen, mineraalinen, vähän pölyinen ja antiikkinen. Kuivaa tammisuutta, vahaisuutta, ruohoisuutta, märkiä lehtiä. Maltaisuus on hiukan puuromaisena, suolan ja voin saattelemana mukana. Sitruksisuutta, hiukan banaania, minttua. Erittäin tyylikäs kokonaisuus. Vesilisä avaa hiukan nokisuutta.

Maku: Sitruksinen, napakan mausteinen ja varsin suolainen. Hapanta appelsiinia, mineraalisuutta, tanniinin karheutta, heinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvin balanssissa. Tammi on aktiivista, nahkaista ja mausteisuudessaan oivallista. Sitruunaisuutta, pippuria, hiukan pähkinää. Fenolisuus tulee jostain taustalta, nokisuutta ja paahteisuutta. Jälkimaku on sitruksinen ja mausteinen. Suolaisuutta, mineraalisuutta, napakkaa yrttisyyttä, kovia toffeekarkkeja, vahaa. Herkullista antiikkisuutta ja kuivaa tammea. Finaali on melko pitkä ja pippurinen. Vesilisä saa eucalyptuksen nätisti esiin.

Arvio: Erinomainen peruspullote. Nyt on kyllä kohdallaan. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 88/100.

Ben Nevis 26 yo 1986/2012, Nectar of The Daily Drams 58,1%

Ben Nevis on mielenkiintoinen tislaamo, jonka tuotannosta löytyy viskejä joka lähtöön. Parhaimmillaan se on oman kokemukseni mukaan ääripäissä, joko äärettömän sherryisissä tai erittäin hedelmäisissä viskeissä.

Nyt on käsissä viski, joka voisi edustaa tuota jälkimmäistä. Maistetaan pois.

Ben Nevis 26 yo 1986/2012, Nectar of The Daily Drams

(51,8%, Nectar of The Daily Drams, 1986–2012, 70 cl)

Tuoksu: Trooppisen hedelmäinen, öljyinen, vaniljainen ja todella raikas. Papaijaa, ananasta, vihreää omenaa, viinirypäleitä, hiukan banaania. Hedelmäistä siirappisuutta. Tammi on varsin kuivaa ja vahattua. Makeaa maltaisuutta tulee myös läpi. Lasissa seisottaminen tekee tälle hyvää. Vesilisä avaa tuoreen heinän ja raikasta niityn kukkaisuutta.

Maku: Hedelmäinen, öljyinen, siirappinen. Todella reipasta hedelmäsalaattia yhdistettynä vaniljaan, hiukan kuten irkkuviskeissä, mutta runko on selvästi järeämpi. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runsas. Maltaisuus on edelleen makeaa ja tammi vahatulla tavalla kuivakkaa. Vihreää omenaa, ananasta, banaania, viinirypäleitä. Hyvä balanssi, herkullinen kokonaisuus. Jälkimaku on selvästi hapokkaampi ja pähkinäisempi kuin saattoi odottaa, mutta hedelmät, tammi ja maltaisuus puhuttelevat edelleen mukavasti. Lakritsia, yrttisyyttä, ruohoisuutta, mineraalisuutta. Varsin pitkä finaali. Vesilisä antaa hedelmille lisää tilaa.

Arvio: Oikein maukas ja tasapainoinen Ben Nevis, todella onnistunut lajissaan. Ylitti odotukset suorastaan reippaasti. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Ben Nevis 10 yo 46%

Japanilaisten omistaman Ben Nevisin perusvalikoima on kapea: tämä viski ja yksi turpeistettu replica. Olen tislaamolla käynyt ja tämänkin viskin nauttinut monta kertaa, mutta kun merkintä puuttui blogista, oli aika jälleen maistaa.

Ben Nevis 10 yo

(46%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Paksu sokerinen maltaisuus ja runsas suklaisuus ovat pääosassa. Ylikypsää luumua, jotain käynyttä. Varsin roteva tuoksu, jossa nyanssit ovat hiukan piilossa. Kuumaliimaa, nuorta tammisuutta, epäkypsiä elementtejä. Rusinavelliä, piimäkakkua. Vesilisä avaa hyvin yrttisiä ja ruohoisia piirteitä.

Maku: Taso nousee tuoksusta selvästi, maussa on selvästi enemmän ulottuvuuksia ja kiinnostavuutta. Suklaisuus maistuu välittömästi. Mukana on jouluisia sävyjä – kanelisuutta, vähän neilikkaa, piparkakkua. Paksu maltaisuus korostuu myös maussa, mutta kokonaisuus on kypsempi kuin tuoksu antoi odottaa. Luonnonkumia, sherryisyyttä, hiukan kitkeryyttä. Suutuntuma on jopa melko täyteläinen. Jälkimaku tummuu selvästi, tanniinisuus ja mausteet korostuvat runsaina. Mallassokeri ja suklaisuus kulkevat mukana loppuun asti. Aivan finaalin lopusta tulee yllättävän suolainen. Vesilisä irrottaa ruohoisia ja heinäisiä sävyjä.

Arvio: Vaatimattoman tuoksun jälkeen maku yllättää runsaudellaan. Ei oikeastaan hassumpi viski, ainoastaan melko yksinkertainen. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).

Glenlochy 1974, Gordon & MacPhail 40%

Glenlochyn tislaamo toimi Ben Nevisin naapurissa vuosina 1898–1983. Tislaamo aloitti tuotannon 4. huhtikuuta 1901 ja hukkui lopulta viskijärveen mustana vuonna 1983.

Glenlochyn pullotteet ovat varsin harvinaisia tänä päivänä, ja tämä yksilö on tähän mennessä ensimmäinen, johon olen missään törmännyt. En osaa odottaa tältä oikeastaan mitään.

Glenlochy 1974, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail Connoisseurs Choice, 1990s, 75 cl)

Tuoksu: Erikoinen yhdistelmä kermaisuutta ja lihaisuutta, suklaata ja hikisyyttä. Hiivataikinaa, märkää pahvia. Runsaasti jotain käynyttä. Ylikypsiä luumuja, rasvaista raakamakkaraa, hiukan ummehtunutta maltaisuutta. Ei erityisen houkutteleva tuoksu, mutta ainakin omaperäinen ja jännittävä.

Maku: Maku on selvästi paremmin balanssissa kuin tuoksu. Suklaisuus on todella isoa, tammisuudessa on kuivakka ja tyylikäs sävy. Ylipäänsä suutuntuma on paljon kuivempi ja kepeämpi kuin tuoksu antoi odottaa, rapea ja mineraalinen ote jopa yllättää. Kuivaa savumakkaraa, käristettyä pekonia, rusinoita. Silti tässä on kompleksisuutta ja syvyyttä, mausteita, piparkakkua, yrttilikööriä. Jälkimaku alkaa kaakaomaisena, kuivan tammisena, minttuisena ja runsaana. Kuivalihaa, vaniljaa, mineraalisuutta, huonekaluvahaa. Yrttiteetä, paahteisuutta, kuivattavaa tanniinisuutta. Mausteet jatkuvat pitkään, suklaisen kermainen finaali on yllättävän hieno.

Arvio: Ihmeellinen viski, jossa tuoksu ja maku ovat täysin eri galakseista. Maku on nautittava, mutta tuoksu osin jopa etova. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100. Whisky Monitor Database 73/100 (per 3).

Ben Nevis 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s 57,1%

Vuonna 1825 perustettu Ben Nevis sijaitsee Britannian korkeimman vuoren juurella. Se saa vetensä vuoren rinteeltä virtaavasta purosta. Tämä Cadenhead’s-pullote on peräisin hogshead-koon ex-bourbontynnyrissä (225 litraa).

Ben Nevis 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s

(57,1%, Cadenhead’s Cask Ends, 1996–3/2009, bourbon hogshead, 20 cl)

Tuoksu: Kukkainen, ruohoinen, hiukan karvas. Appelsiinia, kookosta, kiillotusainetta. Paahteisuutta. Pistävän maltainen. Ei houkuttele.

Maku: Ensipuraisu on voimakkaan sitruksinen, kuiva ja kukkainen. Vahvat tanniinit suipistavat heti suuta. Monivitamiinimehu (mango-aprikoosinektari) maistuu voimakkaasti. Jälkimaku on tamminen ja kirpeä. Veden lisääminen voimistaa mehua ja hedelmäisyyttä entisestään, vahvat esterit ja vahamaisuus korostuvat.

Arvio: Kuiva ja kukkainen, melkein läpinäkyvä viski on kuin huokaus pakkaspäivänä. Makupaletti jää monivitamiininektarista huolimatta liian kapeaksi, jotta herättäisi suurempia tunteita. 79/100