Littlemill

Littlemill 40%

Lasissa on tällä kertaa varsin mitättömänä pidetty viski vuosien takaa. Littlemillin maine oli pitkään kehno, ja myöhemmin tislaamo sitten lopetettiinkin, ensin purettiin sisältä 1990-luvun lopussa ja lopulta lanattiin tulipalon jälkeen täysin 2000-luvun alkupuolella. Siitä huolimatta tämän mielelläni maistan, koska Littlemillillä on paikkansa viskin historiassa

Littlemill

(40%, OB, NAS, +/- 1995, green glass bottle, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja havuinen, pölyinen ja hiukan metallinenkin. Ruohoisuutta, kuivaa multaa, nahkaisuutta. Kuivattuja hedelmiä, kaurapuuroa, omenaa, greippiä. Tammi tuntuu kuivalta, puisevuus korostuu. Sitruunaista IPA-olutta, hapokasta karvautta. Katajanmarjaa.

Maku: Havuinen, maltainen ja hiukan pippurinen. Havut ja katajanmarja tunkevat voimalla läpi. Heinäisyyttä ja ruohoisuutta riittää. Sitruksisuutta, IPA-tyylistä greippistä hapokkuutta. Suutuntuma on melko kevyt, mutta yrttisyydessä ja pippurissa on yllättävänkin mukavasti potkua näin alhaisilla volteilla. Hiukan metallisuutta ja puisevaa tammea, omenaa, hiivaleipää ja pientä puuroisuutta. Jälkimaku on tumman yrttinen, maltainen ja edelleen voimakkaan havuinen. Pihkaisuutta, hiukan lakritsia, palanutta puuta. Katajanmarjaa, minttua, metallisuutta, hapokkuutta. Kuivattuja hedelmiä, greippiä, ruohoisuutta. Lyhyehkö finaali.

Arvio: Melko simppeli ja korostuneesti havuinen Alamaan perusviski. Tämä oikeastaan ylitti odotukset, viski ei ole lainkaan kelvotonta, vaan maisteltavaa riittää eikä häiritseviä sivuääniä löydy. 82/100

Littlemill 23 yo 1990/2013, Silver Seal 54,8%

Lasissa on pitkästä aikaa viskiä Littlemillin suljetusta tislaamosta. Valitettavasti se ei tule kohtaamaan Broran ja Port Ellenin kaltaista uutta tulemista, koska puretun tislaamon jäänteet tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2004. Nykyään sen tontilla on kaiketi asuintaloja.

Littlemillit ovat kokeneet uuden tulemisen erilaisten IB-pullotteiden ansiosta vuosia tislaamon sulkemisen jälkeen. Vuonna 1772 perustettu tislaamo ei omana aikanaan saanut arvostusta osakseen, ja muistan, miten muuan Jim Murray arvioi Littlemilliä vuonna 1997 julkaistussa Complete Book of Whiskyssä näin: ”Perfect for the person in your life you loathe.”

En voisi keksiä julmempaa tavata naulata yhden tislaamon jälkimainetta. Onneksi voimme ajatella tästä kyseisestä miehestä mitä haluamme. Nyt maistetaan siis Littlemilliä, jonka Silver Seal on pullottanut 23 vuoden kypsässä iässä vuonna 2013.

Littlemill 23 yo 1990/2013, Silver Seal

(54,8%, Silver Seal, 1990–2013, Cask No. 33, 290 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella voimakas bourbonfiilis. Valtavasti vaniljaa, kookosmaitoa ja pehmeää hedelmäisyyttä. Mangoa, cantaloupemelonia, banaania, kuivattua aprikoosia. Marsipaania. Varsin aktiivinen ja reipas tammisuus. Painava tuoksu mutta ilman vahaisuutta. Oliiviöljyä, hiukan suolaa. Vesilisä tuo herukkaisuutta.

Maku: Erittäin roteva ja vaniljainen. Bourbonhenkisyys tulee läpi kaikesta, joten vaniljaa, kookosta ja öljyä ei tarvitse etsiä. Banaania, aprikoosia, keltaista luumua. Hapokkuutta, mineraalisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi hieno. Marsipaania, mantelia ja runsaasti aktiivisen tammen tuomaa mausteisuutta. Jälkimaku tuo tammen voimakkaammin pintaan, paahteisena ja tanniinisena. Aprikoosia, banaania, melonia, viinirypäleitä, runsaasti hapokkuutta. Pieni savun ailahdus. Vihreää teetä, öljyisyyttä. Varsin pitkä finaali. Vesilisällä esille tulee runsaasti sokerisia ja makean hedelmäkarkkisia piirteitä.

Arvio: Vaikuttava ja melko vaativa esitys. Voisi arvata, että viski on peräisin todella aktiivisesta bourbontynnyristä. 89/100

Littlemill 24 yo 1989/2014, Liquid Library 48,7%

Littlemill on tehnyt viime vuosina todella ison uuden tulemisen indie-julkaisuiden voimin. Tislaamohan lopetti toimintansa vuonna 1996 ja tuhoutui tulipalossa lopullisesti jo 2000-luvun alussa.

Nyt käsissä on The Whisky Agencyn sarjoihin kuuluvan Liquid Libraryn pullote, joka on peräisin uudelleentäytetystä ex-bourbontynskästä.

Littlemill 24 yo 1989/2014, Liquid Library

(48,7%, The Whisky Agency, Liquid Library, 1989–2014, Refill Hogshead, 199 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todellinen hedelmäpommi. Ananasta, banaania, viinirypäleitä, hunajamelonia, kiiviä, persikkaa. Tiiviin öljyinen vaikutelma. Tammisuus tulee hienosti esiin hedelmien seasta, vaniljaisena ja tuoreena. Ruohoisuutta ja tuoretta heinää löytyy myös. Herkullinen vaikutelma. Vesilisä avaa kukkaisuutta ja apilaa.

Maku: Hedelmien vyöry ottaa heti yhteen tammen kanssa. Tölkkiananasta, omenaa, vesimelonia, kaikkea hiukan kapeammalla kattauksella kuin tuoksussa. Tammi on tuoretta ja aavistuksen päällekäyvää, mausteista ja tiukkaa. Suutuntuma on öljyinen ja hiukan kireä. Ruohoisuutta, saksanpähkinää, mantelia, pientä karheaa karvautta. Jälkimaussa tulvahtaa urheilujuomaa ja banaania oikein reippaalla kädellä. Tanniinit purevat kunnolla kiinni, vanilja ja pähkinät maistuvat. Pitkän finaalin lopussa tulee vielä mojova kahvisuus ja tumma suklaa esille. Vesilisä on paikallaan, hedelmäisyys saa tilaa tammelta. Päärynä tulee nätisti esiin.

Arvio: Erittäin herkullinen lajissaan. Vain pieni maun epätasapaino jättää mietteliäälle mielelle. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Littlemill 21 yo 1991/2012, Exclusive Malts 48,9%

Littlemillin aloitusta on voitu jäljittää jopa vuoteen 1750 saakka. Virallisesti se perustettiin 1772. Vuonna 1996 tislaamo pääosin purettiin ja vuonna 2004 loppuosat tuhoutuivat tulipalossa. Viskiä on silti vielä saatavilla.

Tämä pullote on viskibisneksen ihmelapsen David Stirkin (s. 1976) vuonna 2005 perustaman Creative Whisky Companyn käsialaa, Exclusive Malts -sarjasta. Tuote on kypsynyt ex-bourbonissa.

Littlemill 21 yo 1991/2012, Exclusive Malts

(48,9%, Creative Whisky Company, Exclusive Malts, 4.4.1991–2012, refill hogshead, Cask No. 557, 275 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja ruohoinen. Maanläheinen. Leikattua heinää. Kermaa ja greippiä, raesokeria. Jonkin verran palasaippuaa. Appelsiinimehua. Aukeaa hienosti!

Maku: Ruohoinen ja kermainen. Hapahkoa maltaisuutta, jonka hedelmäinen raikkaus kuitenkin taklaa. Maukasta vaniljaa, aamupuuroa, omenahilloa. Hyvä ryhti, maku kestää jälkimakuun kevyesti. Lopussa tuntuu voimakasta mustaa teetä, tammisuutta, jotain palanuttakin. Jälkimaku on melko hapan ja pitkä.

Arvio: Odotuksia uloitteikkaampi alamaalainen. Raikkaan ja happaman vuoropuhelu on kiinnostava, vaikka omaan makuprofiiliini nämä ruohoiset kermaviskit sopivat melko heikosti. Hyvän silti tunnistaa. 86/100