Lowland

Auchentoshan 10 yo 2000/2011, SMWS 5.33, 60,4%

Maistoon pääsi tällä kertaa nuorehko Auchentoshan ex-bourbonista. Pullottajana on The Scotch Malt Whisky Society, joten nimikin on jälleen maalaileva: Viehättävä kesän kuvaus. Tutkitaan, toteutuuko lupaus – voltteja on kyllä aivan sikana kepeälle kesäviskille.

Auchentoshan 10 yo 2000/2011, SMWS 5.33

(60,4%, Scotch Malt Whisky Society, 11.10.2000–2011, A charming evocation of summer, Refill Ex-Bourbon Hogshead, 276 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ensimmäisenä mieleen tulee muinainen Gin Lemon. Sitruunaa, raparperia, päärynää, omenaa ja ihan silkkaa alkoholia. Ananasta ja erilaisia sitrushedelmiä. Murokeksiä, napakkaa maltaisuutta, seesamiöljyä, hiukan anista. Heinää, kukkaisuutta, hapokkuutta. Vesilisä tuo siideriä, yrttejä ja raikkautta.

Maku: Odottamattoman kermainen ja paksu. Sitruunaisuus tulee kärjessä voimakkaasti, alkoholia puskee rankasti. Vaniljaa, murokeksiä, maltaisuutta, anista, voimakasta mausteisuutta. Suutuntuma on ällistyttävän painava ja pippurisen kihelmöivä. Ananasta, banaania, päärynää, omenaa ja limettiä. Raparperi erottuu, seesamiöljy pyörii kielen päällä. Jälkimaku on sitruunainen, vaniljainen ja ällistyttävän makea. Hedelmäkarkkeja, viinikumia, vaniljakastiketta, keksejä, ananasta. Öljyinen ja kermainen puoli säilyy pinnassa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo tasapainoa ja raikkautta, mentholia ja anista, lisää roimasti kompleksisuutta.

Arvio: Erittäin voimakas ja nuorekas Auchentoshan. Kesäviski? Hmm. Kaikesta huolimatta vesilisän kanssa pelaaminen tuottaa paljon tulosta ja palkitsee ruhtinaallisesti. 83/100

St Magdalene 19 yo 1979/1998 Rare Malts 63,8%

Maistelussa pitkästä aikaa Rare Maltsia. Tällä kertaa lasiin pääsi viittä vaille legendaarisen aseman saanut viski St Magdalenen sittemmin lopetetusta tislaamosta. Odotukset ovat luonnollisesti aivan tapissa.

St Magdalene 19 yo 1979/1998 Rare Malts

(63,8%, OB, Rare Malts Selection, 1979–10/1998, 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen ja alkuun hyvin sulkeutunut. Omenaisuutta, sitruksisuutta, viinirypäleitä, hiukan raakaa päärynää. Heinäisyyttä, mineraalisuutta, tammen mausteisuutta ja purevuutta. Maltaisuutta ja hunajaa, aromaattisuutta, anista. Tomusokeria, paahteisuutta, pölyistä ullakkoa. Aukeaa vähitellen upeasti lasissa. Vesilisä avaa pähkinää, etenkin mantelia, ja pientä savua.

Maku: Erittäin intensiivinen. Tammi tuo kaikki mausteet ja ulottuvuudet heti voimalla kehiin. Mehiläisvahaa, hunajaa, päärynää, hedelmäsiirappia, mineraalisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja voimakas. Sitruksisuutta, mangoa, persikkaa, paahteisuutta, pientä savuakin jopa. Jälkimaku alkaa makean hedelmäisenä ja vaniljaisena, kunnes tammi alkaa napata vähitellen kiinni. Pippuria, mineraalisuutta, hapokkuutta, maltaisuutta ja heinää nousee esiin, kunnes makeus tekee vähitellen taas paluun. Hunajaa, mandariinia, anista, paahteista karamellisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo kermaisuutta, hedelmäisyyttä ja sävyjä huimasti lisää. Voltit ovat lähtökohtaisesti sen verran kovat, että vedellä tekee mieli pelata selvästi keskimääräistä enemmän, kun tämä sen vielä niin hienosti palkitsee.

Arvio: Harvoin on tullut pyöritettyä viskiä ihan näin pitkään lasissa, ennen kuin siitä sai kunnon käsityksen. Matka aluksi hyvin sulkeutuneesta tuoksusta erittäin voimakkaan maun kautta jälkimaun nyanssien erittelyyn on todella palkitseva. Kyseessä on komea viski, joka todella haastaa maistajansa. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 17).

Auchentoshan 8 yo 40% (1980’s)

Maistelussa tällä kertaa vanhan liiton Auchentoshan 1980-luvulta. Hyvin ohut on kokemukseni näistä entuudestaan, joten mielenkiinnolla tämän maistan.

Auchentoshan 8 yo (1980’s)

(40%, OB, 1980’s, Triple Distilled Lowlands Malt, 75 cl)

Tuoksu: Maltainen, hunajainen ja paahtuneen tamminen. Mysliä, kuivattuja hedelmiä, hiukan paahtoleipää. Karamellia, persikkaa, mandariinia. Kevyt hilloisuus ja vanilja tuntuvat myös. Tammi on yllättävän kuivaa, nahkaista ja paahtunutta. Kuivia lehtiä, hienoista multaisuutta.

Maku: Kevyt ja hedelmäinen. Tumman rusinainen ja viikunainen puoli nousee kuitenkin voitolle. Maitosuklaata, nahkaisuutta, hiukan taatelia. Tammi on selvästi nahkeampaa ja aktiivisempaa kuin tuoksussa. Suutuntuma on melko kevyt mutta runko on nätisti balanssissa. Hunajaa, karamellia, mustaa teetä, kuivattuja hedelmiä. Jälkimaussa taateli korostuu. Rusinaa, viikunaa, suklaisuutta, pehmeitä mausteita. Sitruksisuus ja persikka käyvät hiukan happamiksi, kun tammi alkaa kuivua kiinni. Paahteisuutta, hapokkuutta, saksanpähkinää, tanniineja. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Mielenkiintoinen oman aikakautensa laadukas perusviski. Nuoruus kyllä tuntuu etenkin jälkimaun kepeytenä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Pehmeä ja maukas viski”.

Littlemill 23 yo 1990/2013, Silver Seal 54,8%

Lasissa on pitkästä aikaa viskiä Littlemillin suljetusta tislaamosta. Valitettavasti se ei tule kohtaamaan Broran ja Port Ellenin kaltaista uutta tulemista, koska puretun tislaamon jäänteet tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2004. Nykyään sen tontilla on kaiketi asuintaloja.

Littlemillit ovat kokeneet uuden tulemisen erilaisten IB-pullotteiden ansiosta vuosia tislaamon sulkemisen jälkeen. Vuonna 1772 perustettu tislaamo ei omana aikanaan saanut arvostusta osakseen, ja muistan, miten muuan Jim Murray arvioi Littlemilliä vuonna 1997 julkaistussa Complete Book of Whiskyssä näin: ”Perfect for the person in your life you loathe.”

En voisi keksiä julmempaa tavata naulata yhden tislaamon jälkimainetta. Onneksi voimme ajatella tästä kyseisestä miehestä mitä haluamme. Nyt maistetaan siis Littlemilliä, jonka Silver Seal on pullottanut 23 vuoden kypsässä iässä vuonna 2013.

Littlemill 23 yo 1990/2013, Silver Seal

(54,8%, Silver Seal, 1990–2013, Cask No. 33, 290 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella voimakas bourbonfiilis. Valtavasti vaniljaa, kookosmaitoa ja pehmeää hedelmäisyyttä. Mangoa, cantaloupemelonia, banaania, kuivattua aprikoosia. Marsipaania. Varsin aktiivinen ja reipas tammisuus. Painava tuoksu mutta ilman vahaisuutta. Oliiviöljyä, hiukan suolaa. Vesilisä tuo herukkaisuutta.

Maku: Erittäin roteva ja vaniljainen. Bourbonhenkisyys tulee läpi kaikesta, joten vaniljaa, kookosta ja öljyä ei tarvitse etsiä. Banaania, aprikoosia, keltaista luumua. Hapokkuutta, mineraalisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi hieno. Marsipaania, mantelia ja runsaasti aktiivisen tammen tuomaa mausteisuutta. Jälkimaku tuo tammen voimakkaammin pintaan, paahteisena ja tanniinisena. Aprikoosia, banaania, melonia, viinirypäleitä, runsaasti hapokkuutta. Pieni savun ailahdus. Vihreää teetä, öljyisyyttä. Varsin pitkä finaali. Vesilisällä esille tulee runsaasti sokerisia ja makean hedelmäkarkkisia piirteitä.

Arvio: Vaikuttava ja melko vaativa esitys. Voisi arvata, että viski on peräisin todella aktiivisesta bourbontynnyristä. 89/100

Auchentoshan Springwood 40%

Maistelussa ikämerkitsemätön Auchentoshan suoraan tax free -hyllyistä. Odotuksia ei juurikaan ole, nuorta viskiä on vain pistetty massamyyntiin.

Auchentoshan Springwood

(40%, OB, NAS, +/ 2016, North American Bourbon Oak Casks, 100 cl)

Tuoksu: Maltainen, heinäinen, päärynäinen ja saippuainen. Vaniljaa, hiukan hunajaa. Sitruksisuutta, appelsiinimehua, sitruunalimonadia. Tammi tuntuu todella tuoreena ja paljaana, sahanpurumaisena ja jotenkin liimapuumaisena. Mausteisuus on pinnassa, mutta kompleksisuus ei päätä huimaa.

Maku: Vaniljainen, sitruksinen, sokerinen, maltainen. Tölkkipäärynää, makeaa persikkaa, imelää siirappisuutta. Inkivääriolutta. Appelsiinimehua. Suutuntuma on melko kevyt ja kermainen. Tammi on edelleen runsain mitoin esillä, mutta mitään kovin inspiroivaa siitä ei rakennu. Höylättyä lankkua, sahanpurua, tammilastuja, mitä nyt vain kuvitella saattaa. Jälkimaku liikkuu edelleen tammisella ja maltaisella linjalla. Nyt mukaan tulee kuitenkin jonkin verran pippuria ja sitruksista kitkeryyttä. Maltaisuus kääntyy osin lenseäksi, vaniljaisuus ja kermaisuus alkavat etoa. Melko lyhyt ja ohut finaali.

Arvio: Yksinkertainen perusviski. Paljon muuta tästä ei voi sanoa, koska kokonaisuus on niin valtavan simppeli ja suoraviivainen. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 1). Whisky Magazine 73/100 (Dave Broom), 77/100 (Martine Nouet).

Inverleven 36 yo 1973/2010, Chivas Brothers 48,85%

Tänään on maistelussa viski, jollaista en ole aiemmin kohdannut. Inverleven-tislaamon viskit ovat olleet kiven alla, ja vaikka olen pyrkinyt jo parin vuoden ajan saamaan yhden sellaisen käsiini, onnistuin siinä vasta nyt.

Käsissä on Chivas Brothersin Cask Strength Edition -sarjassa pullotettu yksilö, jolla on ikää peräti 36 vuotta. Viskin liikanimi ”Deoch an Doras” tarkoittaa suunnilleen samaa kuin ”one for the road”.

Inverleven suljettiin vuonna 1991 eikä tislaamolla ole niin suurta jälkimainetta, että näitä kauheasti markkinoilla kulkisi. Tislaamohan kulki myös nimellä Dumbarton, kotipaikkansa mukaan. Unohdettuja kaikki.

Inverleven 36 yo 1973/2010, Chivas Brothers

(48,85%, Chivas Brothers, Cask Strength Edition, ’Deoch an Doras’, 1973–2010, 70 cl)

Tuoksu: Hyvin kuivan ja heinäisen oloinen, mutta vaniljainen makeus pilkistää seasta. Kevyttä sitruunaisuutta, hiukan valkoviinimäistä hapokkuutta ja kermatoffeen sävyä. Kakkutaikinaa, vanilliinisokeria, kuivaa tammea, hiukan ruohoisuutta. Melko ujo tuoksu. Vesilisä tuo hunajaa esille.

Maku: Tammisuudessaan ja mausteisuudessaan yllättää tuoksun jälkeen. Tammessa on hapokas ja tumma sävy, muttei liian kireä ollenkaan. Runsaasti sitruksisuutta, appelsiinia, mangoa, persikkaa, banaania. Hedelmäisyys ja vaniljaisuus muistuttaa hetkellisesti jopa irkkuviskin makumaailmaa. Reipas maltaisuus on myös mukana. Suutuntuma on melko kevyt ja kuiva. Jälkimaku alkaa varsin happamana ja paahteisena, tammi tuntuu kireältä ja mausteet tulevat pippurin suunnasta. Vähitellen vaniljaisuus, kermatoffee, raikas hedelmäisyys ja tomusokeri nousevat taustalta. Melko pitkä ja kuivahko finaali. Vesilisällä löytää mintun.

Arvio: Mielenkiintoinen, toisaalta kuiva ja toisaalta maukkaan hedelmäinen viski. Vaikea tätä on verrata oikeastaan mihinkään, koska profiili ei muistuta Alamaan yleisempää, rasvaisempaa tyyliä miltään osin. 87/100

Rosebank 20 yo 1991/2011, SMWS 25.59, 53,8%

Jos minulta kysytään, Glenkinchie olisi saanut mennä ja Rosebank olisi pitänyt säilyttää. Aina nykyään kun näitä Rosebankeja vielä kohtaa, iskee pieni haikeus.

Nyt maistelussa Scotch Malt Whisky Societyn pullottamaa Rosebankia, aiempien kokemusteni perusteella parhaassa iässä. Taas on liikanimi kohdallaan: nyrkkeilyhanskoja ja miekanpistoja.

Rosebank 20 yo 1991/2011, SMWS 25.59

(53,8%, Scotch Malt Whisky Society, 1.7.1991–10/2011, Cask No. 25.59, ’Boxing gloves and rapier thrusts’, Refill Ex-Bourbon Barrel, 210 bts., 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja voimakkaan tamminen. Runsaasti akaasiahunajan makeutta ja vaniljaa. Kukkainen ja ruohoinen puoli on hienosti esillä, samoin koko hedelmäsalaatin kirjo: ananasta, banaania, viinirypäleitä, päärynää. Käsivoidetta, huonekaluvahaa. Kukkea kokonaisuus. Vesilisä nostaa esiin sitruksisuutta ja pientä hapokkuutta.

Maku: Alkuun varsin läpitunkematon, tamminen ja mausteinen, mutta kun maku lopulta räjähtää, se on menoa. Hedelmäsalaatti on runsas ja mahtava. Ananas, päärynä, banaani, rypäleet, kiivi, kaikki löytyy konsentroituneena pienestä pisarasta. Vaniljaa, hiukan siirappia, neilikkaisuutta, napakkaa sitruksisuutta, makeahkon valkoviinimäistä hapokkuutta. Suutuntuma on öljyinen mutta tietty kuiva purevuus tässä kuitenkin on mukana. Jälkimaku yhdistää hienosti pippuriset mausteet, hedelmäisen makeuden ja tammen kuivumisen. Kukkaisuutta, ruohoa, vahamaisuutta, vaniljaa. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo suolaisuutta pintaan.

Arvio: Hieno viski. Nyrkkeilyhanskat jäivät vain naulaan – tässä ei tunnu tippaakaan salihanskojen hikeä tai tunkkaisuutta, enemmänkin vain hedelmäistä pirskahtelevuutta ja öljyn painavuutta. 89/100

Glenkinchie 1995/2009 Distillers Edition 43%

Perustavaran ohessa Glenkinchiellä on tämä Distillers Edition. Viski on kypsynyt ensin ex-bourbontynnyreissä, kunnes se on viimeistelty Amontillado-sherrytynnyreissä.

Glenkinchien perustuote ei sovi omaan makupalettiini ollenkaan. Ei, vaikka olen tislaamollakin vieraillut. Toivottavasti tämä DE olisi edes pykälän parempaa…

Glenkinchie 1995/2009 Distillers Edition

(43%, OB, 1995–2009, Batch G/282-7-D, Double Matured in Amontillado Cask-Wood, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, maltainen ja hiukan päälleliimatulla tavalla makea. Tietty kerroksellisuus tuntuu häiritsevältä. Vaniljaisen ja varsin bourbonhenkisen tuoksun päällä leijuu imelää rusinaisuutta ja makeaa omenaisuutta. Nektariinia, appelsiinia, hedelmäteetä, hiukan minttua. Epäkypsä vaikutelma.

Maku: Hyvin makea hedelmäisyys kohtaa maltaisen hapokkuuden ja teemäisen kitkeryyden. Karvasta appelsiinia, käynyttä omenaisuutta. Tammi on ylikorostunutta, tanniinit iskevät lujaa kiinni. Maltaisuudessa on pahvinen vivahde, ruohoisuutta ja heinäisyyttä riittää. Rusinainen ja vaniljasta huolimatta lenseä makumaailma. Suutuntuma on melko kermainen, joskin pippurisuus alkaa potkia yllättävänkin kovaa. Jälkimaku alkaa varsin mausteisena ja tammisuudessaan puisevana. Banaanimaista makeutta, melkein sahdin kaltaista. Kanelia, murokeksimäisyyttä, edelleen hiukan pahvia. Keskipitkä ja varsin kireä finaali kaikkineen.

Arvio: Ei mikään suuri elämys. Viskinä tavallaan sitä, mitä odotinkin. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 9).

St Magdalene 1975/2007, Gordon & MacPhail 43%

Lasissa varsin iäkästä viskiä toimintansa lopettaneesta St Magdalenen tislaamosta. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

St Magdalene 1975/2007, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail Rare Old, 1975–2007, Refill Sherry Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Makean omenainen, pehmeän toffeemainen, ruohoinen ja kepeä. Hiukan imelää tammisuutta, vaniljaa, aavistus liimamaisuutta. Vahamaisuutta (kenkävahaa), mietoa maltaisuutta. Mukava hedelmäisyys. Päärynälimonadia, aprikoosihilloa. Pieni savu jossain taustalla, hiiltynyttä puuta.

Maku: Omenainen ja tamminen, tuoksun jälkeen yllättävänkin iso ja runsas kokonaisuus. Päärynää, sitruksisuutta. Kuiva, mausteinen tammisuus toimii hyvin, pysyy nätisti balanssissa. Ruohoisuutta, maanläheisyyttä. Nahkaisuutta, puuöljyä. Suutuntuma on varsin kevyt. Jälkimaku lähtee isolla sitruksisuudella, kunnes tammi nappaa tosissaan kiinni. Mausteita riittää, mutta kuivuminen on melko jyrkkää. Heinäisyyttä, kuivaa puuta, minttua, kurkkupastillia. Kokonaisuus makeutuu vielä lopuksi, ja päärynä jää viimeiseksi melko pitkässä finaalissa.

Arvio: Varsin maukas viski, jossa tammi on lopulta suuressa roolissa. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100.

Bladnoch 20 yo 1992/2013, Malts of Scotland 51,9%

Heinäkuussa 2015 uutisoitiin, että Bladnochin tislaamo on löytänyt uudet omistajat ja että toiminta alkaa uudelleen. Hurray!

Vaikka tislaamo on kulkenut pitkään varjojen mailla, indie-pullotteita on ilmaantunut tasaiseen tahtiin. Nyt maistelussa ex-sherryssä kypsynyt julkaisu Malts of Scotlandilta.

Bladnoch 20 yo 1992/2013, Malts of Scotland

(51,9%, Malts of Scotland, 6/1992–5/2013, Cask No. MoS 13038, Sherry Hogshead, 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Paksun hedelmäinen, siirappinen ja roteva. Kovia toffeekarkkeja, hiukan voita, halvaa. Uuniomenaa, friteerattua banaania. Tammi tuntuu kuivana ja mausteisena, oikein tyylikkäänä. Yrttisyyttä, rusinaa, suklaisuutta. Todella houkutteleva, mielenkiintoisen kulmikas tuoksu. Vesilisä tuo metisyyttä ja vahaisia piirteitä.

Maku: Tamminen, mausteinen ja yrttinen. Varsin napakka suutuntuma ja nyansoitu kokonaisuus, enemmän Ylämaan kuin Alamaan henkeä kaikkineen. Paahteinen, kahvinen, tumman suklainen. Kovaa toffeekarkkia, tikkunekkua, uuniomenaa. Öljyä ja vahaa. Maltaisuus tuntuu hapokkaana, yrttisyyttä riittää. Hieno balanssi kuivan tammen ja kermaisuuden kanssa. Jälkimaku alkaa todella kahvisena ja paahteisena, tammisuudessa on hapan ulottuvuus läsnä. Paahtoleivän ja espresson jälkeen kermaisuus ja suklaisuus löytyvät uudelleen. Hiukan lakritsia, rusinaa, metisyyttä, omenaa. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisä tuo päärynää ja ananasta esiin.

Arvio: Hieno ja yllättävä Bladnoch, joskaan ei sieltä helpoimmasta päästä. 87/100