Month: joulukuu 2016

Glengoyne 25 yo 48%

Vuonna 2014 julkaistu Glengoynen 25-vuotias oli erittäin himoittu pullote jo julkaisunsa aikoihin. Sain vihdoin mahdollisuuden maistaa tuotteen. Odotukset olivat luonnollisesti korkealla.

Glengoyne 25 yo

(48%, OB, 2014, Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Upea ja iäkkään oloinen sherrytuoksu, jossa on syvyyttä ja kompleksisuutta. Vanhaa tammea, tummaa suklaata, luumua, rusinaa, kahvia. Hiukan savuinen vivahde, ruutia löytyy mutta hyvällä tavalla. Minttua, uuniomenaa, yrttisyyttä. Muhkea mutta silti kuiva kokonaisvaikutelma. Vesilisä avaa sitrusta ja ruohoisia piirteitä.

Maku: Hiukan ohuempi kuin tuoksu antaa odottaa. Kahvia, tummaa suklaata, taatelia, uuniomenaa ja rutkasti mausteisuutta. Ruutisuus on edelleen mukana, tietty pippurinen purevuus ja tamminen kuivuus. Hiukan tallista ja nahkaista otetta, öljyisyyttä. Suutuntuma on silti melko kuiva ja osin jopa pureva, vaikka tässä on hienostuneitakin elementtejä vaikka muille jakaa. Jälkimaku muistuttaa rasvaisessa tummassa suklaassaan joitain japanilaisia huippuviskejä. Pähkinäisyyttä, rusinaa, kahvisuutta, hiukan savua ja ruutia. Tammi kuivuu upeasti ja pitkällisesti, pippuri pysyy mukana. Hieno, pitkä finaali. Vesilisä nostaa nahkaa ja korostaa kuivaa otetta entisestään.

Arvio: Todella upean tuoksun jälkeen maku jää hiukan… kapeaksi. Komea viski silti. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Magazine 86/100 (Annabel Meikle), 90/100 (Neil Ridley).

Tullibardine 500 Sherry Finish 43%

Tullibardine on myös mennyt NAS-hommiin mukaan. Tämä viisisatanen on viimeistelty ex-sherryssä. Odotuksia ei juuri ole, tislaamon tuotanto ei ole tähän mennessä päässyt tekemään sen suurempaa vaikutusta. Mutta maistetaan.

Tullibardine 500 Sherry Finish

(43%, OB, NAS, +/- 2015, Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinista makeutta, sahanpurumaista tammea ja muhkeaa maltaisuutta. Toffeeta ja voita. Hiukan erikoinen metallinen klangi on mukana. Ruohoisuutta, maanläheistä fiilistä, jopa multaisuutta. Taustalta löytyy aavistus rusinaista sherryisyyttä, mutta se jää pahasti tässä jalkoihin. Hiukan ohutta on.

Maku: Maku on tuoksua paremmin kasassa kaikin puolin. Edelleen appelsiinia löytyy, mutta hiukan kitkerämpänä. Tammea, mausteisuutta, nahkaisuutta, pientä kireyttä kaikin puolin. Rusinaa, kaakaojauhetta (Van Houten), jotain vähän eltaantunutta hedelmäisyyttä. Maltaisuudessakin on pieni pahvinen sivumaku. Suutuntuma on melko heppoinen ja kuiva. Jälkimaussa mausteisuus korostuu vielä entisestään, pippuri ja inkivääri ovat vahvasti mukana. Tammi kuivuu kunnolla ja vetää tanniinit ja nahkaisuudet pintaan. Kitkerää appelsiinia, karvasta pähkinäisyyttä, maltaisuutta ja hiukan rusinaa löytyy. Keskipitkä finaali.

Arvio: Perusviski, ei herätä suuria tunteita muttei ole missään nimessä kelvotonkaan. Sherrypuoli jäi tässä aktiivisen tammen takia täysin taka-alalle. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100.

Bowmore 9 yo Sherry Cask Matured 40%

Bowmore vastasi NAS-kritiikkiin tuomalla markkinoille poikkeuksellisen nuoren viskin ikämerkinnällä. Tai sitten tislaamo ei välittänyt puheista mitään, vaan keksi vain lanseerata tällaisen, kun sattui olemaan sopivasti tynnyreitä, joille ei ollut juuri nyt muuta käyttöä.

Pullossa lukee Limited Edition, mutta erän koosta ei ole annettu tietoja ulos. Hintaluokka on sieltä halvimmasta päästä, joten muutamia tuhansia pulloja tätä täytyy vähintään löytyä.

Bowmore 9 yo Sherry Cask Matured

(40%, OB, 2016, Limited Edition, Oloroso Sherry & Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja sherryinen, varsin salmiakkinen ja hyvällä tavalla kuminen. Alhaisista volteista huolimatta mukavasti terää, mausteita ja ruutisuutta. Sherryvaikutus on ihan oikeasti läsnä, luumuisena ja rusinaisena ja tumman suklaisena. Paahteisuutta ja maltaisuuttakin löytyy, tammi tuntuu varsin nuorelta.

Maku: Salmiakkinen ja turvesavuinen, samalla yllättävän herukkainen ja sitruksinen. Sherryvaikutus ei pysy ihan niin vahvasti päällä kuin tuoksussa, mutta mukavan rasvainen suklaisuus maistuu silti. Karamelliä, rusinaa, kanelista mausteisuutta. Mehukkaan tamminen ja pippurinen ote. Suutuntuma on melko kevyt mutta silti miellyttävä. Lakritsia, suolaisuutta, paahteisuutta, rapsakkaa maltaisuutta. Jälkimaku jää hiukan ohueksi, vaikka lakritsia ja suolaisuutta riittääkin. Rusinaa, suklaata, merellisyyttä, edelleen herukkaisia ja sitruksisia sävyjä sentään löytyy. Keskipitkä finaali on yllättävän maukas eikä tammikaan pääse riehumaan.

Arvio: Todella myönteinen yllätys. Savuinen kepeys, napakka salmiakki ja reipas sherryisyys toimivat ihmeellisen nätisti yhteen. Tulee fiilis, että kun laitetaan tällaisesta setistä parhaat sherrytynnyrit, muutama lisävuosi ja järeämpi pullotusvahvuus, syntyy jotain Maltmen’s Selectionin kaltaista. 85/100

Glenmorangie Milsean 46%

Glenmorangien Private Edition -sarjan pullotteena tuli aivan vuoden 2015 lopussa markkinoille Milsean, joka on jälleen näitä Dr Billin luomuksia.

Bill Lumsdenin käsissä on syntynyt tällä kertaa ex-bourbonissa kypsynyt ja uudelleenpaahdetuissa ex-viinitynnyreissä viimeistelty viski. Useinhan näissä Private Editioneissa on ollut jokin kypsytyksiin kytketty koukku, nyt se tällainen.

Pakkaus viestii vahvasti karkkisuudesta. Katsotaan, onko ulkokuorelle katetta itse viskissä.

Glenmorangie Milsean

(46%, OB, Bottled 3.11.2015, Private Edition, Ex-Bourbon & Re-Toasted Wine Casks Finish, 30000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Karkkisen makea, hunajainen ja vaniljainen. Hedelmäkarkkisuutta, nallekarkkeja, vaahtokarkkia. Appelsiinisuutta, imelää sokerisuutta, hiukan rommimaisuutta myös. Toffeeta, kookosta. Silti mukana on hapanta tammisuutta ja hapokasta maltaisuutta, jossa on tietty kireys mukana. Vesilisä tuo kynsilakanpoistoainetta selvästi esiin.

Maku: Erikoinen yhdistelmä imelyyttä ja hapokkuutta. Jokin bourbonmainen ulottuvuus löytyy myös. Appelsiinista happamuutta, karvasta aprikoosia, roimaa tammisuutta. Suutuntuma on öljyisyydestä huolimatta melko kevyt. Hedelmäkarkit ovat tuoksun tapaan voimakkaasti läsnä, mutta mausteisuus ja maltaisuus ovat tässä silti vielä isompaa sarjaa. Hunajaisuutta, ruohoisuutta, hiukan saksanpähkinää. Jälkimaku heittää yllättäen kurkkupastillisen ja mentholisen puolen pintaan. Hunajaisuutta, vaniljaa, vahvaa tammisuutta, mausteita, ruohoisuutta. Melko pitkä ja kihelmöivä finaali. Vesilisällä löytää kermaisuuden, samalla hunajaisuus voittaa hapot.

Arvio: Mielenkiintoinen, haastava tapaus. Balanssissa on silti tekemistä. Pieni pettymys tämä kuitenkin lopulta on. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Magazine 83/100 (Chris Goodrum), 91/100 (Joel Harrison).

Caol Ila 30 yo 1983/2014 Special Release 55,1%

Käsissä on ennakkotietojen mukaan yksi kaikkien aikojen Caol Ila -pullotteista. Hattu päästä.

Caol Ila 30 yo 1983/2014 Special Release

(55,1%, OB, 1983–2014, Special Release, Refill American & European Oak, 7638 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kuivaa tammea ja vahvaa turvesavua. Jämäkkä vaikutelma saman tien. Salmiakkia, suolaa, jodia, lääkemäisyyttä, kamferitippoja. Limettiä ja vihreää omenaa, toisaalla hiukan karkkimaisuutta, vaahtokarkkia ja kuivattuja hedelmiä. Hiukan tupakkaisuutta ja hiiltä. Jykevä. Vesilisä tuo hunajan ja ruohon.

Maku: Erittäin voimakas ja ryhdikäs kolmekymppinen. Tamminen ja hapokas, turvesavuinen ja hiilinen lähtö. Lääkemäisyyttä, jodia, suolaa, yrttisyyttä, kamferia. Tammi on kuivaa ja mentholimaista, mutta sen alla jylisee, mausteet iskevät lujaa ja pippuria riittää. Limettiä, omenaa, mangoa, hiukan karkkisuutta ja hunajaista makeutta kaiken takana. Suutuntuma on öljyinen ja kuiva. Jälkimaku on edelleen hienolla tavalla kuivan tamminen, lääkemäinen ja savuinen. Salmiakkia ja suolaisuutta, limettiä ja kamferitippoja, mentholia, merellisyyttä. Pitkä jälkimaku kuivuu upeasti. Vesilisä nostaa makeaa puolta paremmin esille ja balansoi kokonaisuutta siltä osin hienosti.

Arvio: Todella voimakas ja kompleksinen ikäihme. On kyllä melkoinen Caol Ila. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.

Edradour Ballechin #6 Bourbon Cask 46%

Edradourin turpeistettua versiota on saanut ikämerkitsemättöminä batcheina. Nyt käsissä Ballechinin kutoserä, joka on kypsynyt ex-bourbonissa.

Periaatteessa tämän viskin pitäisi mennä täysin Ballechinin nimellä, mutta jostain syystä olen tottunut pitämään tuon Edradourin aina mukana, ehkä listaussyistä myös.

Edradour Ballechin #6 Bourbon Cask

(46%, OB, 2011, The Discovery Series, Batch No. 6, Bourbon Barrels, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean vaniljainen ja muhkean turvesavuinen. Heinää, tallimaisuutta, maanläheisyyttä. Makeudessa on karkkimainen, purukumia muistuttava sävy. Vegetaalinen turpeisuus on pehmeää luonteeltaan, ja muutenkin tätä on kääritty pumpuliin. Imelä ja tuhkainen. Vesilisä availee salmiakkia.

Maku: Tammi on selvemmin läsnä kuin tuoksussa. Melko napakka tammi toimii hyvin yhteen hunajaisuuden ja yllättävänkin järeän turvesavun kanssa. Tuhkaisuutta ja hiilisyyttä riittää, tuve on selvästi vähemmän vegetaalista maussa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja savu hallitsevaa. Mausteisuutta, lakritsia, hiukan kumia. Hapokas omenaisuus löytyy myös. Jälkimaku jatkaa erittäin savuisella ja tuhkaisella linjalla, vain pieni hunajaisuus ja omenainen makeus löytyy taustalta. Hiiltä, salmiakkia, suolaisuutta, kireää hapokkuutta. Melko pitkä ja tuhdin savuinen jälkimaku. Vesilisä korostaa happoisia piirteitä entisestään.

Arvio: Tuoksultaan karkkimainen mutta maultaan järeän turpeinen Ballechin. Hyvää. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor 85/100 (per 10).

Aultmore Batch #2, That Boutique-y Whisky Company 56%

Käsissä ikämerkitsemätön ja varsin nuoren oloinen Aultmore. That Boutique-y Whisky Company on pullottanut näitä monta erää, tämä siis sitä kakkosbatchia.

Aultmore Batch #2, That Boutique-y Whisky Company

(56%, That Boutique-y Whisky Company, NAS, 2013, 226 bts., 50 cl)

Tuoksu: Likainen, maltainen ja pahvisen oloinen. Rusinaisuutta ja paahteisuutta riittää. Sitruunankuorta, appelsiinimaista happamuutta, mustaa teetä. Hiukan palanutta muovia? Todella outo off-note. Tammi tuntuu paahtuneelta, mausteisuus on kanelista ja neilikkaista. Sekava esitys. Vesilisä avaa hiukan minttua.

Maku: Hapan ja mausteinen. Paahtunut, osin jopa palanut puu maistuu. Likainen ja sekava tammisuus, erikoinen mustan teen happamuus ja eltaantunut sitruksisuus risteilevät keskenään. Muovinen sivumaku. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen. Hiukan vaniljaa ja hedelmäistä makeuttakin löytyy, raakaa banaania ja kiiviä. Jälkimaku rullailee ihan omia reittejään, ruohoisena ja pippurisena. Tammi kuivahtaa rajusti ja hedelmäisyys happamoituu entisestään. Vain pieni vaniljaisuus ja leivosmainen makeus kannattelee kokonaisuutta. Minttuinen yrttisyys ja havuisuus löytyy lopuksi. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan raikkautta mutta ei pelasta mitään.

Arvio: Sekava ja omituinen Aultmore. Oikein mikään komponentti ei ole oikealla paikallaan. 77/100

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate 46%

Lapparia refill-sherrystä, ei ihan yleisintä kamaa. Hollantilaisen van Weesin The Ultimate -sarja on kuitenkin siitä mukava, että siinä julkaistut viskit ovat hintansa puolesta lähes kaikkien ulottuvilla.

Tämän viskin ohra on van Weesin myyntipäälliköltä Jan Beekiltä tulleen tiedon mukaan mallastettu Laphroaigin omassa lattiamallastamossa. Respect.

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate

(46%, van Wees, The Ultimate, 22.9.1998–14.3.2014, Cask No. 700355, Refill Sherry Butt, 728 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hieno turpeisuus, kosteiden koivunlehtien savua ja yrttistä lääkemäisyyttä. Mehukas hedelmäisyys on mukana, omenaa ja persikkaa etunenässä. Kokonaisuus on raikas ja houkutteleva. Merellisyyttä, suolaa ja salmiakkijauhetta. Öljyisyyttä, ruohoisuutta, mentholia, sitruunalakrisia. Vesilisä irrottaa hunajaisuutta ja avaa vaniljaisuuden.

Maku: Öljyinen ja turvesavuinen, mutta edelleen tietty ruohoinen kepeys on mukana. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, suolaisuutta. Vaniljaista makeutta, tammea, pippuria. Yrttistä lääkemäisyyttä, hiukan tervaisuutta ja hiiltä. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jälkimaku on erittäin salmiakkinen ja hetkellisesti jopa karkkimaisen makea. Persikka ja omena ovat merkittävässä roolissa, samoin sitruunalakritsi. Suolaa, mineraalisuutta, lääkemäisyyttä, hiilisyyttä. Kurkkupastillinen, mentholinen raikkaus on mukana loppuun saakka. Jotain hienoa, vanhaa liittoa tässä on koko matkan ajan. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy lisää sitruksisia ja hedelmäisiä piirteitä, vesimelonia ja kiiviä.

Arvio: Todella hyvä Laphroaig. Muistuttaa Cairdeas 2015:n piirteitä, tosin selvästi kevyempänä. 89/100

Glendronach 23 yo 1990/2013, Cadenhead Small Batch 49,5%

Käsissä on tällä kertaa täysin ex-bourbonissa kypsynyt Glendronach. Tislaamon sherryherkkujen suurena ystävänä suhtaudun tähän äärimmäisellä mielenkiinnolla – ja pienellä epäilyksellä.

Olen muutama vuosi sitten tislaamolla maistanut vähän vastaavaa tavaraa suoraan tynnyristä, mutta en silloin vielä ihan päässyt kiinni, miten tisle toimii puhtaan bourbonin säestyksellä. Maistetaan nyt siis ajatuksella ja otetaan selvää.

Glendronach 23 yo 1990/2013, Cadenhead Small Batch

(49,5%, Cadenhead Small Batch, 1990–2013, Bourbon Hogsheads, 534 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rotevan maltainen, sitruksinen ja hunajainen. Vihreää omenaa, raparperia, hiukan limettiä. Pieni leipämäisyys on mukana, samoin manteli. Ruohoisuutta ja heinää. Vaniljaa, öljyisyyttä. Tammi tuntuu melko kuivana ja pehmeän mausteisena. Tasapainoinen tuoksu. Vesilisällä löytää hiukan lakritsia ja paahteisuutta.

Maku: Todella öljyinen ja painava. Sitruksinen, kirpeän omenainen ja muhkean mausteinen. Tammi on vahvemmin läsnä kuin tuoksussa, mutta kuiva puoli on edelleen pinnassa eivätkä tanniinit käy liian koviksi. Ruohoisuutta, voita, mantelimassaa. Suutuntuma on kermainen ja kihelmöivän mausteinen. Vaniljaa, akaasiahunajaa, minttua, limettiä. Maltaisuus on maussa kakkumaista, enemmän leivosta kuin leipää. Jälkimaku alkaa sitruunalimonadilla ja ruohoisuudella, kaartaa limetin ja vaniljan kautta minttuun ja hunajaan. Briossia, pähkinää, kermaisuutta, vihreää teetä, tammea. Melko pitkä ja kauniisti kuivuva finaali. Vesilisällä löytyy lisää yrttisiä sävyjä.

Arvio: Tasapainoinen ja mielenkiintoinen Glendronach. Sokkona voisi jäädä tunnistamatta, vaikka tietty painavuus ja pähkinäisyys ovatkin leimallisia. 87/100

Glen Garioch 1999/2013 Sherry Cask Matured 56,3%

Kun Highland Parkin Suomi-pullotteen verkkokauppadraaman ääressä paistetut popparikulhot ovat vähitellen tyhjentyneet, on aika palata varsinaisen asian ääreen.

Glen Garioch julkaisi taannoin pari tällaista viini- ja sherrytynnyreissä kypsytettyä vuosikertaviskiä, joista maistelussa nyt yksi. Vuonna 1999 tislattu ja vuonna 2013 pullotettu oli kypsynyt koko ikänsä ex-sherryssä.

Batchin koosta ei tosin ole tietoa, mutta toisaalla tislaamo viittaa tähän nimenomaiseen tuotteeseen small batchina – muutamista tynnyreistä varmaan puhutaan.

Glen Garioch 1999/2013 Sherry Cask Matured

(56,3%, OB, 1999–2013, Batch No. 30, Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Joulutorttua ja luumuhilloa. Runsas siirappisuus ja makea pähkinäisyys, vaikka samalla tammi tuntuu aktiiviselta ja mausteisuus hiukan kireältä. Mineraalinen rikkisyys puskee myös läpi. Kuivattuja hedelmiä, rusinoita, aprikoosia, imelää hilloisuutta, kahvia. Varsin muhkea. Vesilisä availee sitruksisuutta, mandariinin makeutta.

Maku: Kunnon sherrypommi. Luumu on kärjessä, perässä tulevat rusinat, taatelit, paksu suklaisuus, tallisuus ja nahkaisuus. Hiukan karvasta pähkinäisyyttä, hapokasta maltaisuutta, purevaa tammea. Tummaa kahvia, rikkisyyttä. Suutuntuma on erittäin mausteinen ja tekstuuri tiivis. Taustalta löytyy myös kuivattuja hedelmiä, ripaus minttua. Jälkimaku alkaa todella rikkisenä ja ruutisena. Joulukakun mausteita, kuivahedelmää, piparkakun maustelientä, siirappisuutta, luumuhilloa. Rusinoita, kahvisuutta, hiukan lakritsia. Tammi kuivuu pitkällisesti ja raskaasti, mausteet tuntuvat varsin purevilta. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy appelsiini ja tietty makea leivosmaisuus.

Arvio: Oikeaoppinen sherrypommi, varsin runsas ja tiivisrakenteinen. Vain järeä rikkisyys häiriköi muuten maukasta kokonaisuutta. 86/100