Bunnahabhain

Bunnahabhain 10 yo Feis Ile 2014, 56,7%

Uisge 2020:n lauantaisessa Feis Ile -tastingissa neljäs viski oli Bunnahabhain, jonka liikanimeä Dràm an Stiùreadair setin vetänyt Markku Ristevirta ei lähtenyt edes lausumaan – niin kuin ei kukaan muukaan.

Bunnahabhain 10 yo Feis Ile 2014

(56,7%, OB, Bottled 9.5.2014, Dràm an Stiùreadair, Bourbon Cask & Marsala Finish, 632 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja alkuun hiukan tunkkainen. Reippaasti vaniljasokeria ja tikkunekkua. Kermatoffeeta, kinuskikastiketta, mokkanahkaa. Miellyttävä hedelmäisyys aktiivisen tammisella vivahteella. Suolaista voita, sitruksisuutta, hiukan rusinaisuutta. Vesilisä availee tislemäisyyttä ja rypälemäisyyttä.

Maku: Makea, öljyinen ja tasapainoinen. Merellinen ja nahkainen, tammea ja viinisyyttä. Hedelmäisyys ja aromaattisuus tekevät tästä mielenkiintoisen. Suutuntuma on melko kevyt ja tyylikäs. Suolaisuus pelaa hyvin yhteen pienen viinin kanssa. Rusinaa, voita, sitruksisuutta. Jälkimaku on tamminen ja merellinen, hiukan turpeinen ja nahkainen. Hedelmäisyyttä, keltaista luumua, karamellia. Sitruksisuus ja suolainen vire säilyvät loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee sitruksisuutta ja yrttisyyttä vielä lisää.

Arvio: Yllättävän kaunis Bunna. Tästä viskistä odotin tastingissa kaikkein vähiten. Harvoin pidän nuorista Bunnista, mutta nyt maussa oli sellaista syvyyttä, joka pääsi yllättämään positiivisesti. 87/100

Bunnahabhain 37 yo 1968/2006, Duncan Taylor 42,1%

Maistelussa Bunnaa kultaiselta vuodelta 1968. Tunnelma on harras. Ei näitä enää kovin usein tule vastaan.

Bunnahabhain 37 yo 1968/2006, Duncan Taylor

(42,1%, Duncan Taylor, Peerless, 7/1968–3/2006, Cask No. 7010, Oak Cask, 350 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen ja hunajainen, runsaan mangomainen ja päärynäinen. Hiukan pölyinen tammisuus kohtaa marsipaanin ja viinikumikarkit. Hiukan pihkaisuutta, kevyttä kukkaisuutta. Ananasrahkaa, pieni jugurttirusinan ailahdus. Sitruksisuutta ja anista. Hyvin kevyt yleisilme. Vettä ei juuri uskalla lisätä.

Maku: Varsin suoraviivainen heti alkuun. Tammi tulee reippaasti läpi. Päärynää ja banaania, mangoa ja ananasta. Marsipaania, vaniljaa, runsaasti bourbonsävyjä ja mausteita. Sitruksisuutta ja inkivääriä, happamuutta ja jugurttisuutta. Suutuntuma on melko kevyt. Metisyys nostaa heti veden kielelle, tiettyä suolaisuuttakin löytyy. Jälkimaku on edelleen hyvin hedelmäinen ja mausteinen. Tammi kuivuu todella kauniisti. Metisyyttä, pihkaa, mangoa, ananasta, banaania, vaniljaa. Pölyisyyttä, suolaisuutta, hiukan pippuria. Heinäisyyttä, kuivaa ruohoa, minttua. Melko pitkä finaali.

Arvio: Pätevä Bunna, mutta lopulta hiukan… simppeli. Ei aivan osu omaan preferenssiini. Jotain hiukan liian dominoivaa tässä happamassa jugurttisuudessa on. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74, 54,9%

Lasissa tällä kertaa perustason Bunnaa SMWS:ltä. Refill-kypsytys on toivottavasti tuonut tähän pientä kierrettä. Se selviää maistamalla.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74

(54,9%, Scotch Malt Whisky Society, 8.12.1997–11/2011, Smoor, smirr, snuffed, Refill Ex-Bourbon Hogshead, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Odottamattoman turpeinen. Ummehtunut ja vegetaalinen turvesavu iskee nokkaan välittömästi. Kumia, tervaa, savumakkaraa, grillikylkeä. Mineraalinen ja heinäinen puolikin löytyy vähitellen. Hiukan omenaa, jotain palanutta, märkää villasukkaa. Ei erityisen houkutteleva. Vesilisä korostaa hiiltä ja tuhkaa.

Maku: Turvesavuinen, kuminen ja jotenkin palanut. Vegetaalinen ja ummehtunut perusvire on vahva. Ruohoisuutta, mineraalisuutta, kirpeää omenaa. Tasapaino hakee kovasti. Suutuntuma on kermainen mutta pippurisen pureva. Tammi tuntuu aktiivisena, kokonaisuus tuntuu painavalta mutta ulottuvuudet jäävät kovin vähäisiksi. Jälkimaku on samaa sarjaa maun kanssa, vaikka pieni suklaisuus saapuukin mukaan. Tammi puree jo lujaa ja pippurit paukkuvat ympärillä. Palanut ja hiukan karvas ilme säilyy. Mineraalisuutta, omenaa, suolaa, edelleen sitä vegetaalista turvesavua. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo savumakkarat mukaan.

Arvio: Turpeinen nuorehko viski, jossa palaset eivät kerta kaikkiaan loksahda paikalleen. 79/100

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance 43,8%

Tämä Auld Acquaintance lienee Bunnahabhainin tislaamopullotteista se kaikkien aikojen halutuin. Ainakin omilla listoillani tämä on ollut Se Yksi Bunna, jonka haluan jonain päivänä maistaa. Nyt on se hetki.

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance

(43,8%, OB, 31.12.1968–2002, Sherry Casks, 2002 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, suklainen ja kahvinen. Huomattavan tumma ja intensiivinen. Luumua, rusinaa, lakritsia, hiukan tervaa. Mineraalinen vivahde on harvinaisen tyylikäs, tammi tuntuu kuivana ja paahteisena kaiken yllä. Viikunahilloa, nahkaa, sikaria. Hieno on. Vesilisä avaa hiukan havuisuutta ja tuo mentholia esiin.

Maku: Tumman sherryinen, kahvinen, suklainen, silti kuivan tamminen ja herkkä. Yrttisyyttä, lakritsia, luumua, rusinaa, kaakaojauhetta. Suutuntuma on melko öljyinen, mausteinen ja hätkähdyttävänkin voimakas. Nahkaa, paahteisuutta, pähkinäisyyttä, mineraalisuutta, suolaa. Kompleksinen ja hieno, joskin hedelmäisyyden aukeamisessa kestää aikansa. Jälkimaku on sherryinen, yrttinen, kuivan tamminen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, luumua, mustaherukkahilloa, anista, mentholia. Mineraalisuus ja paahteisuus ottavat nautinnollisesti mittaa toisistaan. Pitkä finaali. Vesilisä saa tammeen lisää sävyjä, paahteisuuteen tervaa ja makeuteen kiteistä hunajaa.

Arvio: Kaikin puolin loistava sherryinen Bunna. Hiljaiseksi vetää. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 93/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 15).

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli 40%

Maistelussa on tällä kertaa todella pienen erän ikävanhus. Samaroli pullotti 45-vuotispäivilleen tällaisen 45-vuotiaan Bunnan. Ei voi olla ihan huonoa.

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli

(40%, Samaroli, 45th Anniversary, 1968–10/2013, Cask No. 4, 112 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea, klassisen vanhan Bunnan tuoksu. Vahaisuutta, kiteistä sokeria, mineraalisuutta, kuivaa tammea, metisyyttä, eucalyptusta. Hedelmäisyys on silti jopa raikasta. Punaista omenaa ja mangoa, papaijaa. Hiukan paahteisuutta, mustaa teetä ja hedelmäsiirappia. Kuivaa maltaisuutta, heinää. Fantastinen kokonaisuus, josta nousee koko ajan uutta tutkittavaa.

Maku: Metinen ja hedelmäinen, kuivan tamminen ja upean mineraalinen ensituntuma. Maku aukeaa vähitellen hedelmien ja paahteisuuden kautta varsin mausteiseksi, pähkinäiseksi ja pippuriseksi. Omena, päärynä ja trooppiset hedelmät maistuvat voimakkaasti, eucalyptus ja yrtit tuovat sävyjä. Tammi on vahamaista ja erittäin kuivaa, suolaisuus tulee kauniisti esiin. Suutuntuma on varsin kevyt, ja oikeastaan pieni voimakkuuden nosto olisi ainoa asia, mitä tältä viskiltä kehtaisi vielä toivoa. Jälkimaku on alkuun upean pippurinen ja mausteinen, kunnes musta tee, vaha, suola, hedelmäsiirappi ja heinäisyys nousevat kunnolla esiin. Eucalyptuksen raikkaus säilyy loppuun asti. Pitkä, upea finaali.

Arvio: Erinomainen vanha Bunna, joka tuntuu etenkin jälkimaussa paljon volttejaan isommalta. Ei voi muuta kuin taas hämmästellä sitä, miten hienosti Bunnan tisle kestää pitkiä aikoja tammessa ilman, että siitä tulisi vähimmässäkään määrin puisevaa tai sävytöntä. Tässä on kompleksisuutta, herkkyyttä ja tyyliä viimeiseen pisaraan. 91/100

Bunnahabhain Mòine 46,3%

Maistelussa vaihteeksi turvesavuinen ikämerkitsemätön Bunna. Oletettavasti hyvinkin nuorta tavaraa. Tästä on myös vanhemmalla pakkauksella varustettu versio, jota näkyi kotimaisessakin alkoholiliikkeessä, mutta vuonna 2017 etiketti muuttui tähän uuteen.

Bunnahabhain Mòine

(46,3%, OB, NAS, 2017, Peated, 70 cl)

Tuoksu: Suolainen ja muhkean turpeinen, yllättävänkin mehukas ja lääkemäinen. Antiseptisia aineita, hapokkuutta, kuivaa valkoviiniä. Märkää kalliota, sammutettua nuotiota, jodia. Vegetaalisuutta ja märän turvesuon tunnelmaa, vaikka itse savussa on kuiva ja tuhkainen sävy. Vesilisä avaa ruohoa ja merilevää.

Maku: Nuoren Bunnan suolainen ja pippurinen perussävy yhdistyy mainiosti roimaan turvesavuun ja melko reippaaseen hedelmäisyyteen. Vaniljaa, omenaa, hiukan sitruksisuutta. Jodia, pientä lääkemäisyyttä, vegetaalista turpeisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa. Tammi on todella aktiivista, mutta jotenkin vanilja ja suola sitovat sen kahdesta suunnasta. Jälkimaku tarjoilee kuivan turvesavun ja omenaisen hedelmän maukkaan kehityskaaren. Mineraalisuutta, jodia, sitruksisuutta, hiukan lakritsia ja lihaisuutta. Tuhkaa, happoja, vaniljaa. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo suklaisen makeuden.

Arvio: Positiivinen yllätys kaikin puolin. Laadukas nuori savuviski, ei pahaa sanottavaa. Tyylistä tulevat mieleen jotkut viime aikojen nuoremmat Ledaigit. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Erittäin hyvä turpeinen nuori Bunna”.

Bunnahabhain 23 yo 1989/2013, Kintra 46,1%

Kintran pullottama vuoden 1989 Bunnahabhain on peräisin ex-bourbontynnyristä ja pistetty pulloon 23-vuotiaana maaliskuussa 2013.

Bunnahabhain 23 yo 1989/2013, Kintra

(46,1%, OB, 20.10.1989–8.3.2013, Cask No. 5741, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella hedelmäinen ja raikas. Sitruunamehua, vaniljakastiketta ja makeaa omenaa (Golden Delicious) on vaikka muille jakaa. Kermaisuutta, pehmeää mausteisuutta, reipasta tammea ja bourbonin sävyjä. Aprikoosia, hiukan mineraalisuutta, aavistus merellisyyttä. Vesilisä tuo esiin jotain palanutta.

Maku: Pureva tammi kohtaa karvaan aprikoosin. Erittäin kihelmöivä suutuntuma, tammi yliohjautuu ja peittää alleen paljon. Vanilja ja kermaisuus jäävät jalkoihin, vaikka kyllä nekin sieltä alta löytää. Kirpeää sitruunaa, mineraalisuutta, rapsakkaa maltaisuutta. Ruohoisuutta, raakaa päärynää. Suolaisuus nousee vähitellen esiin. Jälkimaku kääntyy taas enemmän sitruunan ja vaniljan suuntaan, vaikka tammi on edelleen varsin tiukka. Aprikoosia, mineraalisuutta, maltaisuutta, hiukan pihkaa, yrttejä, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä makeuttaa ja pehmentää suutuntumaa selvästi, makea omenakin löytyy.

Arvio: Epätyypillinen Bunna. Tuoksu on lajissaan varsin geneerinen ja maussa tammi ottaa ohjat. Olisikohan 20 vuotta lisää tynnyrissä auttanut asiaa? Iäkkään Bunnan parhaat puolet loistavat vielä poissaolollaan. 84/100

Bunnahabhain 33 yo 1976/2010, Murray McDavid 49,3%

Whisky Tasting Companyn kolmen iäkkään Islay-viskin kimara jatkuu. Eilinen Caol Ila oli jo hieno, nyt vuorossa on mielenkiintoinen 1970-luvun Bunna.

Tämä yksilö on kypsynyt koko ikänsä ex-finotynnyreissä, mikä ei ole sherrykypsytyksissä ihan se tavallisin vaihtoehto. Toisaalta Bunnalle se voi sopia hyvinkin, joten odotukset ovat kohtalaisen korkealla.

Bunnahabhain 33 yo 1976/2010, Murray McDavid

(49,3%, Murray McDavid, Mission Series, 1976–2010, Fino Sherry Casks, 582 bts., 3 cl miniature)

Tuoksu: Suolainen ja ruohoinen, mineraalinen ja hiukan saippuainen. Ei kaikkein helposti lähestyttävin lajissaan. Tammi tuntuu varsin reippaana, valkopippuria ja tiettyä kireyttä on ilmassa. Pähkinäistä karheutta, inkivääriä. Vihreää omenaa, limettiä, kirpeitä päärynäkarkkeja. Vesilisä avaa hedelmäistä karkkisuutta.

Maku: Suolainen, kihelmöivä ja todella ruohoinen. Omenaa, sitrusta, hapokkuutta riittää. Tammi on varsin aggressiivista kaikin puolin. Mineraalisuutta, maltaisuutta, aavistus nestesaippuaa. Suutuntuma on melko kevyt mutta valkopippuri ampuu silti täydeltä laidalta. Tasapaino ei ole aivan kohdallaan. Jälkimaku on suorastaan pölyinen. Erittäin kuivaksi käyvä tammi polttaa äkisti itsensä loppuun ja tilalle nousee lähinnä kalkkisuutta. Pippuria, ruohoisuutta ja mineraalisuutta silti riittää. Suolaisen ja hunajaisen kamppailuksi kääntyvä finaali on lopulta melko pitkä, muttei järin ponnekas. Vesilisä on tuo hedelmäteetä ja hunajaa.

Arvio: Odotuksiin suhteutettuna tämä oli pettymys. Suolaisuudessa on paljon hyvää, mutta tammen kanssa ollaan vaikeuksissa. Toki tätä mielikseen maistelee, mutta vuosikerran 1976 mestaruussarjasta jäädään kauas. 86/100

Bunnahabhain 25 yo 1964/1990, Signatory 46%

Maistelussa tällä kertaa klassista Bunnahabhainia 1960-luvun tuotannosta, tällä kertaa miniatyyripullosta. Pullotuskin on tehty jo helmikuussa 1990. Tällaisia ei tule ihan joka päivä vastaan.

Bunnahabhain 25 yo 1964/1990, Signatory

(46%, Signatory Vintage, 30.11.1964–2/1990, Cask No. 4852–4856, Oak Wood, 2400 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Vaniljaa, banaania ja aktiivisen kihelmöivää tammisuutta. Runsas aromaattinen öljyisyys on vahvasti pinnassa. Päärynää, omenaa, viinirypäleitä, hiukan hedelmäsiirappia. Suolaisuutta, teetä, hiukan vaniljaviineriä. Volttejaan voimakkaamman oloinen. Vesilisä avaa mukavasti minttua ja tuoretta ruohoa.

Maku: Todella tiukka avaus, suolaisuus ja tammisuus iskevät välittömästi. Mineraalisuus ja jodi hallitsevat, tammen mausteet ja pieni pippuri seuraavat perässä. Omenaa, kiiviä, viinirypäleitä, mustaa teetä. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Vanilja ja hunaja jäävät auttamatta jalkoihin. Jälkimaku lähtee edelleen todella suolaisena liikkeelle. Tammi, inkivääri, pippuri ja hapokkuus seuraavat mukana. Vähitellen vanilja, omena ja päärynä sentään heräävät, mukaan tulee rusinaista ja maltaisen sokerista makeutta. Jälkimaku on lopulta melko pitkä. Vesilisä tuo hiukan kermaisuutta ja keltaista luumua.

Arvio: Odotuksia kovempi Bunna. Olisi voinut viihtyä tammessa pidempäänkin. Sokkona tätä olisi voinut luulla tynnyrivahvuiseksi ja pykälää nuoremmaksikin, sen verran tiukka ote tässä on. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Bunnahabhain Toiteach 46%

Bunnahabhain toi tällaisen vahvasti turpeisen pullotteen markkinoille alkujaan jo kymmenen vuotta sitten. Muistan maistelleeni tätä viimeksi keväällä 2013, mutta nyt tuli aika freesata muistikuvat uudemman erän kanssa.

Ammattilaisten artikulaation perusteella nimi muuten lausutaan suunnilleen kuin torch. Gaelinkielinen nimi tarkoittaa yksinkertaisesti savuista.

Bunnahabhain Toiteach

(46%, OB, NAS, +/- 2017, Bourbon & Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja turvesavuinen. Omenaa, päärynää ja vaniljaa, hiukan siirappista makeutta ja rusinaa. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, maltaisuutta. Merellinen vivahde on mukana, mutta ei ole kovin vahva. Pieni pippurisuus ja hapokkuus ovat kuitenkin mukana. Vesilisä tuo mentholia ja raikkautta.

Maku: Hiiltä ja nokea, runsaasti suolaa. Turvesavua, lakritsia, aavistus tervaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen, ja mustapippuri tuo jytäkkyyttä. Kovin ekspressiivinen tämä ei silti ole, vaan tuoksun tapaan melko sulkeutunut turpeisuutensa taakse. Happamuutta, sitruksisuutta, rusinaa, siirappia. Omena ja päärynäkin löytyvät, mutta savustettuina. Jälkimaku nousee tumman hiilisenä ja erittäin suolaisena, kunnes hunajaiset ja hedelmäiset sävyt pääsevät esille turvesavun takaa. Omenaa, pähkinäisyyttä, tuhkaa, hapokkuutta, mustapippuria. Finaali jää keskipitkäksi. Vesilisä raikastaa sävyjä mutta vie nopeasti rungon.

Arvio: Perustason turpeinen Bunna, ei herätä suuria tunteita eikä loista erityisesti millään osa-alueella. Ei tässä kuitenkaan mitään vikaa ole. Menneisyydestä muistan tämän kuitenkin vähän puhtaampana ja terävämpänä, nyt on likaisuutta ja turpeisuutta vaikka muille jakaa. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 8).