Burn Stewart

Bunnahabhain 12 yo 2005, SMWS 10.141, 59,5%

Tämäkin viski kuuluu Scotch Malt Whisky Societyn viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packiin. En ole koskaan ollut tällaisten nuorien tai nuorehkojen Bunnahabhainien ystävä, mutta avoimin mielin käyn silti taas maistamaan.

Bunnahabhain 12 yo 2005, SMWS 10.141

(59,5%, Scotch Malt Whisky Society, 25.5.2005, Feis Ile 2018, Indulgence by the sea, Refill Ex-Bourbon Barrel, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, kukkainen, vahamainen ja varsin kermainen. Pieni suolainen vivahde erottuu. Päärynää, mangoa, aprikoosisosetta. Hunajaisuutta, makeaa tammea ja vaniljaa. Heinäisyyttä ja hedelmäkarkkeja. Yllättävän rauhallinen näillä volteilla. Vesilisä tuo esiin aloe veraa ja minttua.

Maku: Mineraalinen, kireän hedelmäinen ja pippurinen. Tuoksun helppo pehmeys on hetkessä poissa. Suolaisuutta, heinäisyyttä ja polttelevaa mausteisuutta riittää. Aprikoosinkiveä, raakaa päärynää. Tammi tuntuu aktiivisena ja purevana, maltaisuudessa on pieni liuotinmainen vivahde. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pistelevä. Aseöljyä, likaisuutta, hapokkuutta. Jälkimaku on tummasävyinen ja öljyisen likainen. Mineraalisuus ja suolaisuus ovat pyyhkineet hedelmäisyyden tieltään. Tammi tuntuu aktiivisena ja vaativana, pippuri ja hapokkuus korostuvat. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä paremmin esiin ja tasapainottaa sävyjä.

Arvio: Lempeän tuoksun jälkeen maku on jotain ihan muuta. Vasta vesilisän jälkeen tästä saa tolkullisen kuvan. Ei silti tee erityistä vaikutusta. 82/100

Bunnahabhain 37 yo 1968/2006, Duncan Taylor 42,1%

Maistelussa Bunnaa kultaiselta vuodelta 1968. Tunnelma on harras. Ei näitä enää kovin usein tule vastaan.

Bunnahabhain 37 yo 1968/2006, Duncan Taylor

(42,1%, Duncan Taylor, Peerless, 7/1968–3/2006, Cask No. 7010, Oak Cask, 350 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen ja hunajainen, runsaan mangomainen ja päärynäinen. Hiukan pölyinen tammisuus kohtaa marsipaanin ja viinikumikarkit. Hiukan pihkaisuutta, kevyttä kukkaisuutta. Ananasrahkaa, pieni jugurttirusinan ailahdus. Sitruksisuutta ja anista. Hyvin kevyt yleisilme. Vettä ei juuri uskalla lisätä.

Maku: Varsin suoraviivainen heti alkuun. Tammi tulee reippaasti läpi. Päärynää ja banaania, mangoa ja ananasta. Marsipaania, vaniljaa, runsaasti bourbonsävyjä ja mausteita. Sitruksisuutta ja inkivääriä, happamuutta ja jugurttisuutta. Suutuntuma on melko kevyt. Metisyys nostaa heti veden kielelle, tiettyä suolaisuuttakin löytyy. Jälkimaku on edelleen hyvin hedelmäinen ja mausteinen. Tammi kuivuu todella kauniisti. Metisyyttä, pihkaa, mangoa, ananasta, banaania, vaniljaa. Pölyisyyttä, suolaisuutta, hiukan pippuria. Heinäisyyttä, kuivaa ruohoa, minttua. Melko pitkä finaali.

Arvio: Pätevä Bunna, mutta lopulta hiukan… simppeli. Ei aivan osu omaan preferenssiini. Jotain hiukan liian dominoivaa tässä happamassa jugurttisuudessa on. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74, 54,9%

Lasissa tällä kertaa perustason Bunnaa SMWS:ltä. Refill-kypsytys on toivottavasti tuonut tähän pientä kierrettä. Se selviää maistamalla.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74

(54,9%, Scotch Malt Whisky Society, 8.12.1997–11/2011, Smoor, smirr, snuffed, Refill Ex-Bourbon Hogshead, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Odottamattoman turpeinen. Ummehtunut ja vegetaalinen turvesavu iskee nokkaan välittömästi. Kumia, tervaa, savumakkaraa, grillikylkeä. Mineraalinen ja heinäinen puolikin löytyy vähitellen. Hiukan omenaa, jotain palanutta, märkää villasukkaa. Ei erityisen houkutteleva. Vesilisä korostaa hiiltä ja tuhkaa.

Maku: Turvesavuinen, kuminen ja jotenkin palanut. Vegetaalinen ja ummehtunut perusvire on vahva. Ruohoisuutta, mineraalisuutta, kirpeää omenaa. Tasapaino hakee kovasti. Suutuntuma on kermainen mutta pippurisen pureva. Tammi tuntuu aktiivisena, kokonaisuus tuntuu painavalta mutta ulottuvuudet jäävät kovin vähäisiksi. Jälkimaku on samaa sarjaa maun kanssa, vaikka pieni suklaisuus saapuukin mukaan. Tammi puree jo lujaa ja pippurit paukkuvat ympärillä. Palanut ja hiukan karvas ilme säilyy. Mineraalisuutta, omenaa, suolaa, edelleen sitä vegetaalista turvesavua. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo savumakkarat mukaan.

Arvio: Turpeinen nuorehko viski, jossa palaset eivät kerta kaikkiaan loksahda paikalleen. 79/100

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance 43,8%

Tämä Auld Acquaintance lienee Bunnahabhainin tislaamopullotteista se kaikkien aikojen halutuin. Ainakin omilla listoillani tämä on ollut Se Yksi Bunna, jonka haluan jonain päivänä maistaa. Nyt on se hetki.

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance

(43,8%, OB, 31.12.1968–2002, Sherry Casks, 2002 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, suklainen ja kahvinen. Huomattavan tumma ja intensiivinen. Luumua, rusinaa, lakritsia, hiukan tervaa. Mineraalinen vivahde on harvinaisen tyylikäs, tammi tuntuu kuivana ja paahteisena kaiken yllä. Viikunahilloa, nahkaa, sikaria. Hieno on. Vesilisä avaa hiukan havuisuutta ja tuo mentholia esiin.

Maku: Tumman sherryinen, kahvinen, suklainen, silti kuivan tamminen ja herkkä. Yrttisyyttä, lakritsia, luumua, rusinaa, kaakaojauhetta. Suutuntuma on melko öljyinen, mausteinen ja hätkähdyttävänkin voimakas. Nahkaa, paahteisuutta, pähkinäisyyttä, mineraalisuutta, suolaa. Kompleksinen ja hieno, joskin hedelmäisyyden aukeamisessa kestää aikansa. Jälkimaku on sherryinen, yrttinen, kuivan tamminen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, luumua, mustaherukkahilloa, anista, mentholia. Mineraalisuus ja paahteisuus ottavat nautinnollisesti mittaa toisistaan. Pitkä finaali. Vesilisä saa tammeen lisää sävyjä, paahteisuuteen tervaa ja makeuteen kiteistä hunajaa.

Arvio: Kaikin puolin loistava sherryinen Bunna. Hiljaiseksi vetää. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 93/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 15).

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli 40%

Maistelussa on tällä kertaa todella pienen erän ikävanhus. Samaroli pullotti 45-vuotispäivilleen tällaisen 45-vuotiaan Bunnan. Ei voi olla ihan huonoa.

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli

(40%, Samaroli, 45th Anniversary, 1968–10/2013, Cask No. 4, 112 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea, klassisen vanhan Bunnan tuoksu. Vahaisuutta, kiteistä sokeria, mineraalisuutta, kuivaa tammea, metisyyttä, eucalyptusta. Hedelmäisyys on silti jopa raikasta. Punaista omenaa ja mangoa, papaijaa. Hiukan paahteisuutta, mustaa teetä ja hedelmäsiirappia. Kuivaa maltaisuutta, heinää. Fantastinen kokonaisuus, josta nousee koko ajan uutta tutkittavaa.

Maku: Metinen ja hedelmäinen, kuivan tamminen ja upean mineraalinen ensituntuma. Maku aukeaa vähitellen hedelmien ja paahteisuuden kautta varsin mausteiseksi, pähkinäiseksi ja pippuriseksi. Omena, päärynä ja trooppiset hedelmät maistuvat voimakkaasti, eucalyptus ja yrtit tuovat sävyjä. Tammi on vahamaista ja erittäin kuivaa, suolaisuus tulee kauniisti esiin. Suutuntuma on varsin kevyt, ja oikeastaan pieni voimakkuuden nosto olisi ainoa asia, mitä tältä viskiltä kehtaisi vielä toivoa. Jälkimaku on alkuun upean pippurinen ja mausteinen, kunnes musta tee, vaha, suola, hedelmäsiirappi ja heinäisyys nousevat kunnolla esiin. Eucalyptuksen raikkaus säilyy loppuun asti. Pitkä, upea finaali.

Arvio: Erinomainen vanha Bunna, joka tuntuu etenkin jälkimaussa paljon volttejaan isommalta. Ei voi muuta kuin taas hämmästellä sitä, miten hienosti Bunnan tisle kestää pitkiä aikoja tammessa ilman, että siitä tulisi vähimmässäkään määrin puisevaa tai sävytöntä. Tässä on kompleksisuutta, herkkyyttä ja tyyliä viimeiseen pisaraan. 91/100

Bunnahabhain 18 yo 46,3%

Bunnahabhainin 18-vuotias on tuttuakin tutumpi viski, mutta jostain syystä sen nuotittaminen on aina jäänyt tekemättä. Korjaan tuon puutteen nyt.

Bunnahabhain 18 yo

(46,3%, OB, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Paahtunut ja kirsikkainen, suolainen ja aromikas vaikutelma. Sherryisyys tuntuu tässä kuivalta ja tammisuus taas makealta. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Muutenkin tuoksu on hieno ja kompleksinen, täynnä kuivattuja hedelmiä, joulukakkua, anista, appelsiinimarmeladia, vanhoja mattoja. Vesilisä korostaa anista.

Maku: Merellisyys ja suolaisuus kohtaa sherryisen ja hedelmäisen makeuden. Balanssi on kohdallaan, vaikka tuoksun jännittävyyteen ei ihan maussa päästä. Ylikypsää kirsikkaa, karvasta appelsiinia, paahtoleipää, hapokasta maltaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri melko öljyinen. Jälkimaku alkaa erittäin paahteisella tammisuudella ja mustalla teellä. Paahtoleipämäisyys ja tumma suklaa hallitsevat maisemaa. Suolaisuus ja tietty kaakaojauhemainen karvaus ovat myös selvästi läsnä. Melko pitkä finaali kuitenkin kuivuu hiukan yllätyksettömäksi ja yksiuloitteiseksi. Vesilisä tuo kypsän Bunnan tyypillisiä, herkkiä ja merellisiä piirteitä esiin ja lisää selvästi tasoja tähän.

Arvio: Edelleen oivallinen tislaamopullote. Pieni tasapaksuus vaivaa makupuolta, mutta tuoksu on upea. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 88/100 (per 2). Whisky Magazine 82/100 (Martine Nouet), 85/100 (Rob Allanson).

Ledaig 18 yo Batch #2, 46,3%

Tobermory julkaisee satunnaisesti näitä vähän iäkkäämpiäkin Ledaig-tislaamopullotteita. Nyt käsissä kotimaan alkoholiliikkeeseenkin saapunut 18-vuotias.

Ledaig 18 yo Batch #2

(46,3%, OB, 2015, Small Batch Spanish Sherry Wood Finish, Batch #2, 70 cl)

Tuoksu: Pekonia, turvesavua ja ylikypsää hedelmää. Paistirasvaa, likaisuutta, hunajaisuutta, kinuskia. Erikoinen yhdistelmä, kun sherryssä on kuivakka ja aavistuksen pisteliäskin ulottuvuus. Suolaisuutta riittää. Rasvaista savumakkaraa, rusinaa, luumuhilloa, hiukan maitosuklaata. Vesilisä tuo ruohoisuuden mukaan.

Maku: Turpeisuuden ja tammisuuden imelyys, sherryn kuivakka pisteliäisyys ja pekoninen rasvaisuus muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Suolaisuutta riittää mutta niin riittää myös hunajaista, kinuskista makeutta. Turvesavu tuntuu vegetaalisen alkupuraisun jälkeen varsin kuivana. Suutuntuma on pehmeä ja keskitäyteläinen. Hedelmäisyys on erittäin runsasta, aprikoosia ja persikkaa ja omenaa riittää. Samoin riittää ylikypsää luumua ja muuta rancio-meininkiä. Jälkimaku on kuivan savuinen, makean hedelmäinen, suolainen, mausteinen ja edelleen sangen pekoninen, jopa hiiltynyt. Melko pitkä, maukas finaali. Vesilisällä mausteisiin tulee eloa, tammi aktivoituu.

Arvio: Myönteinen yllätys. Vastakohtien viski on saatu erinomaiseen balanssiin. Tässä on todella paljon kaikkea, mistä ottaa kiinni. 88/100

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris 45,6%

Burns Nightin kunniaksi lasissa on taas vähän ikääntyneempää tavaraa. Tietyn iän ylittäneet Bunnat ovat usein aivan omaa luokkaansa, koska tisle kestää tynnyröintiä huikean hyvin. Nyt käsissä on saksalaisen Whisky-Dorisin pullottama, ex-sherryssä kypsynyt ikäviski.

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris

(45,6%, Whisky-Doris, 5/1980–11/2013, Cask No. 92, Sherry Butt, 460 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti mehiläisvahaa. Tammea on vahattu oikein huolella. Suklaisuutta, mantelimassaa, hiukan suolattua maapähkinää. Mineraalisuutta, hapokkuutta, mustaa teetä. Taustalla on hiiltynyttä puuta, aavistus savuakin. Akaasiahunajaa, kurkkupastillia. Hieno on. Vesilisä tuo minttua ja raikkautta pintaan enemmänkin.

Maku: Aluksi erittäin suklainen ja rasvainen. Mehiläisvaha on läsnä, samoin toffee, tietty maapähkinäisyys myös. Runsaasti hunajaa, makeaa omenaa, appelsiinia. Kostutettua kakkupohjaa, rommia, hiukan viinisyyttäkin. Suutuntuma on melko kevyt, bodyssa saisi kieltämättä olla enemmän ryhtiä. Tammi korostuu selvästi, tasapaino hiukan hakee. Jälkimaku alkaa suklaisena ja mantelisena, kakkupohja käy kitkeräksi ja tee sakenee. Tanniinit haukkaavat kiinni ja suolaisuus nousee. Loppu on mehiläisvahan, hunajan ja mausteiden näytöstä. Finaali on melko pitkä ja loppua kohti jälleen makeampi. Vesilisä saa minttuisen puolen esiin.

Arvio: Oikein maukas tapaus, pienistä tasapainopulmista huolimatta. Ei silti spekseillään ihan parasta, mitä Bunnahabhainin historiasta löytyy. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).

Bunnahabhain 37 yo 1974/2012, Dewar Rattray 43%

Iäkästä Bunnahabhainia 1970-luvun alkupuolelta on aina juhlallista päästä maistamaan. Dewar Rattrayn 37-vuotias Bunna on kypsynyt täysin ex-bourbonissa.

Bunnahabhain 37 yo 1974/2012, Dewar Rattray

(43%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 6.6.1974–22.2.2012, Cask No. 5673, Bourbon Hogshead, 256 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja suolaisuutta, hunajaista makeutta ja sitruksista kirpeyttä. Kiteistä sokerisuutta, hunajamelonia, aprikoosihilloa. Mineraalisuus ja eucalyptus tuovat mukavaa särmää, samoin ikääntyneen ja kuivan oloinen tammisuus, jonka mausteisuus tuntuu napakkana. Minttua, jälkiruokaviinimäisyyttä. Herkullinen kokonaisuus. Vesilisä tuo pintaan lisää merellisyyttä ja suolaa.

Maku: Ryhdikäs ja napakka maku, joka alkaa mehiläisvahaisella ja hunajaisella otteella ja varsin runsaalla, kihelmöivällä mausteisuudella. Väsynyt tämä ei ole yhtään. Mineraalisuutta, minttua, eucalyptusta. Sitruksisuutta, aprikoosia, kuivaa tammisuutta, apilaa, ruohoisuutta. Suutuntuma on melko vahamainen. Hapokas maltaisuuskin on läsnä. Jälkimaku alkaa tammisena ja sokerisena, kirpeänä ja mausteisena. Appelsiinia, vihreää teetä, hapokkuutta, paahteisuutta. Valkoviinimäisyyttä (Grüner Veltliner). Suolaisuus nousee voimakkaasti loppua kohti, toisaalta myös hunajaisuus pitää hyvin pintansa. Pitkä ja nautinnollinen finaali. Vesilisä korostaa ruohoisuutta, apilaisuutta ja tiettyä happamia piirteitä.

Arvio: Vahamainen makeus ja mineraalinen napakkuus ovat hienossa balanssissa. Todella hyvää. 90/100

Ledaig 21 yo 1992/2014, Cadenhead 53,6%

Turpeistettu Tobermory kulkee nimellä Ledaig (lausutaan siis le-zig). Kovin montaa omaan suuhuni sopivaa Ledaigia ei ole kohdalleni sattunut, mutta ehkä Cadenhead on siitä huolimatta onnistunut. Maistetaan.

Ledaig 21 yo 1992/2014, Cadenhead

(53,6%, Cadenhead, Small Batch, 1992–2014, Bourbon Hogsheads, 534 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja rasvainen, reippaan tamminen ja runsaan mausteinen. Tammi tuntuu todella makeana ja vaniljaisena. Pieni ummehtunut turpeisuus löytyy taustalta. Tippa glyserolia myös. Runsaasti päärynää, aprikoosia ja mandariinia, hiukan vesimeloniakin. Vesilisä tuo lakritsia pintaan.

Maku: Erittäin tamminen. Huh. Sitruksisuus ja päärynä ovat isosti läsnä, mutta silti tammi piiskaa tätä eteenpäin. Tanniinit imevät lujaa kiinni, vanilja ja kookos maistuvat. Suutuntuma on yllättävän kuiva, kun tuoksu on vastaavasti niin rasvainen ja raskas. Mausteet kihelmöivät oikein kunnolla. Jälkimaku on erittäin paahteinen ja tamminen, suu kuivahtaa hetkellisesti melkein täysin. Salmiakki tulee voimakkaasti pintaan, sen perässä anista ja limetin mehua. Päärynäkarkkeja, viinikumeja, hedelmäteetä, pientä savua. Kaikkineen turpeisuus on tässä täysin taka-alalla. Finaali on yllättävänkin pitkä. Vesilisällä löytyy grillattua ananasta.

Arvio: Hedelmäisyydessään ja tammisuudessaan lujaotteinen mutta vain kevyesti turpeinen Ledaig alkaa potkia vasta jälkimaussa. Laatuviski, ehdottomasti, vaikka ei ihan kolahda omaan makupreferenssiini. 86/100