Port Askaig

Caol Ila 2002/2014 Feis Ile 55,5%

Maistelussa tällä kertaa tanakkaa Caol Ilaa vuoden 2014 Feis Ile -juhlinnoista. Caol Ilan aiemmasta festaripullotetarjonnasta maistoin tämän vuoden Uisgessa Feis Ile 2010 -pullotteen, ja se jäi kummittelemaan mieleen. Myös muutamia vuosia sitten maistamani Feis Ile 2009 -editio oli aivan loistava. Vertailukohdat ovat siis kivikovat.

Caol Ila 2002/2014 Feis Ile 55,5%

(55,5%, OB, 2002–2014, Feis Ile 2014, Refill American Oak Hogsheads, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, suolainen ja lääkemäinen. Märkää kalliota, merilevää, kosteita laiturinlankkuja. Paahteisuutta ja tuhkaa. Märkää turpeisuutta, pientä tunkkaisuutta, suolapähkinää, hiukan sitruksisuutta. Nuori tammi ja vanilja korostuvat vähitellen. Vesilisä availee pientä kahvisuutta ja pippurisuutta.

Maku: Lääkemäinen ja öljyinen, hiilisavuinen ja sitruksinen. Turvesavu on varsin totaalista, tuhkaisuus ja paahteisuus korostuvat. Tammessa on edelleen voimakas vanilja mukana, pippuri tuo ryhtiä. Suutuntuma on varsin kermainen kaiken turvetykityksen keskellä. Suolaa, merilevää, hiukan suolaista kinuskia. Makean ja suolaisen kombo toimii hyvin, mutta pieni yksioikoisuus tätä vaivaa koko ajan. Jälkimaku on edelleen todella hiilisavuinen. Lakritsi nousee pintaan. Suolaisuutta ja yskänlääkemäisyyttä puskee edelleen, samoin paahteista tammea ja tuhkaista kitkeryyttä. Sitruunan rinnalle tulee raakaa päärynää ja turpeista hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo tähän selvästi lisää terävyyttä ja paljasta yrttisyyttä.

Arvio: Herkullinen viski, mutta koviin odotuksiin nähden silti varsin simppeli. Aiemmat maistamani Feis Ile -pullotteet Caol Ilalta ovat olleet aivan loistavia, mikä korostaa vielä tasoeroa entisestään. 86/100

Caol Ila 6 yo 2013/2019, Signatory for The Nectar 62,3%

Maistelussa on tällä kertaa hyvin nuorta Caol Ilaa viinitynnyristä, jonka Signatory on pullottanut The Nectarille Belgiaan.

Caol Ila 6 yo 2013/2019, Signatory for The Nectar

(62,3%, Signatory for The Nectar, The Un-Chillfiltered Collection, 13.6.2013–27.9.2019, Cask No. 325555, Charred Wine Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Todella turvesavuinen ja viininen. Hiilisyyttä ja hehkuviiniä, silkkaa voimaa. Runsaasti hedelmäistä makeutta, punaista omenaa ja luumua, makeaa appelsiinia ja vadelmahilloa. Tammi tulee ronskisti läpi, pukkaa vaniljaa ja pippuria. Hiukan kynttilävahaa. Vesilisä avaa marsipaania ja sokerikuorrutetta.

Maku: Voimakas, alkuun silkkaa rakettibensaa. Erittäin hiilinen, turvesavuinen ja viininen – toimii hienosti. Vahvaa mustaherukkaisuutta ja kuningatarhilloa, kypsää kirsikkaa, omenaa ja appelsiinia. Hehkuviiniä ja mausteisuutta, reippaasti pippuria ja hapokkuutta. Suutuntuma on kuitenkin melko täyteläinen, vaikka runko paljastaa, että nuoresta viskistä on kyse. Tammi tuntuu mausteisena, vaniljaisena ja varsin aktiivisena. Jälkimaku on edelleen todella turvesavuinen ja viininen. Pommitusta riittää, tammea ja pippuria, kirsikkaa ja mustaherukkaa, hiiltä ja lakritsia. Tervaisuus ja salmiakki nostavat päätään. Maltaisuus, siirappisuus ja omenaisuus tuovat makeutta. Maukas ja vähintään keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa siirappia ja hunajaa.

Arvio: Tynnyri tekee tässä tapauksessa viskin. Häpeilemätön viinitynnyripommitus, maistuu. 86/100

Caol Ila 8 yo 2011/2019, Asta Morris #AM058, 55,1%

Kahdeksanvuotias Caol Ila lasissa ja jälleen Asta Morrisilta. PX-kypsyneeltä vaikuttaa tämäkin, aivan edellisen maistamani tapaan. Belgialaisen Bert Bruyneelin valitsemia ja pullottamia tynnyreitä seurataan Keski-Euroopassa tarkasti, sen verran hyvä osumatarkkuus kaverilla on ollut.

Caol Ila 8 yo 2011/2019, Asta Morris

(55,1%, Asta Morris, 2011–2019, Cask No. AM 058, Sherry Cask, 245 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen, hiilisavuinen ja muhkea. Todella suklainen ja siirappinen, taatelinen ja luumuinen. Turve tulee hyvin läpi eikä kumisuus ole läheskään niin pinnassa kuin AM 055:ssä, vaikka sitä tästäkin aivan hiukan löytyy. Savumakkaraa, suolaisuutta, tupakkaa, nahkaisuutta, pähkinäsekoitusta, lakritsia. Hiukan uuniomenaista ja sitruksista otetta. Vesilisä avaa mineraalisuutta ja pientä ruohoisuutta.

Maku: Komean suklainen ja muhkean turvesavuinen. Luumu ja rusina panevat hienosti kampoihin hiilisavulle ja suolaisuudelle. Pähkinäisyyttä, kahvisuutta, lakritsia. Savumakkaraa, nahkaisuutta, mausteisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja hyvässä balanssissa. Uuniomenaa, viikunaa, punaista marjaisuutta, hiukan kahvia. Jälkimaku on hiilisavuinen, suolainen, suklainen ja toffeemainen. Edelleen luumuhilloa ja rusinaa riittää, mutta nahkaisuus ja tammi tulevat nopeasti yhä selvemmin esiin. Pähkinäisyyttä, kahvia, lakritsia, mustapippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa sitruksisuutta.

Arvio: Todella herkullinen nuori Caol Ila. Selvä voitto AM 055:sta kaikilla sektoreilla. 89/100

Bunnahabhain 9 yo 2008/2018, Duncan Taylor 53,4%

Maistossa on vaihteeksi nuorta Bunnaa pienestä sherrytynskästä. Octave-tynnyri on pullotettu tällä kertaa Premium Spiritsille Belgiaan. Odotukset ovat hyvin matalalla, mutta näistä saa silti hyvän vertailukohdan Bunnan iäkkäämpää tuotantoa vastaan.

Bunnahabhain 9 yo 2008/2018, Duncan Taylor

(53,4%, Duncan Taylor for Premium Spirits Belgium, The Octave, 2008–2018, Cask No. 3821674, Sherry Octave Finish, 107 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, puuromainen, rusinainen ja muovailuvahamainen. Sherryistä pähkinäisyyttä, happamuutta, jugurttirusinaa. Nuoren viskin jyväisyyttä ja aktiivista tammea. Tikkunekkua, valkosuklaata, omenahilloa ja raparperia. Ruohoisuutta ja mineraalisuutta. Vesilisä tuo nestesaippuaa pintaan.

Maku: Erittäin ruohoinen ja sekava. Alkuun tuoksua miellyttävämpi, toffee ja sherry tulevat nätisti esiin, mutta sen jälkeen alkaa sekamelska. Kitkerää jyväisyyttä, puuroa, happamuutta, karkailevaa rusinaista imelyyttä. Mineraalinen napakkuus ei löydä tasapainoa hunajan ja uuniomenan kanssa. Suutuntuma on melko kevyt, mutta kireähkö mausteisuus antaa ryhtiä. Kanelia, muskottipähkinää, kuivattuja hedelmiä. Jälkimaku on sherryinen, mausteinen, jyvämäinen, todella ruohoinen ja kitkerä. Karvasta pähkinäisyyttä, puuromaisuutta. Hiukan toffeeta ja hedelmää. Melko lyhyt finaali. Vesilisä korostaa toffeeta ja vahaa.

Arvio: Eräänlainen aihio Bunnaksi. Ei erityisemmin maistu. 78/100

Caol Ila 2011/2018, Asta Morris #AM055, 56,1%

Maistelussa belgialaisen Bert Bruyneelin pyörittämän Asta Morrisin mojovan sherryinen nuori Caol Ila. Laskennallista ikää on seitsemän vuotta. Etiketissä lukee ”Coal Ila”.

Caol Ila 2011/2018, Asta Morris

(56,1%, Asta Morris, 2011–2018, ’Coal Ila’ on the label, Cask No. AM 055, Sherry Butt, 580 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, intensiivisen rusinainen, tupakkainen ja rasvainen. Härski. Viikunaa ja bbq-kastiketta, toffeeta ja paahdettuja pähkinöitä. Vadelmaa, vaniljaa. Sherryä, lihaa, ruskeaa sokeria, balsamicoa ja nahkaa. Tammikin tulee läpi, samoin nuoren viskin kitkerä ruohoisuus. Vesilisä avaa sitrusta ja tuhkaa.

Maku: Todella turvesavuinen, rusinainen, viikunainen ja kahvinen. Suutuntuma on raskaan öljyinen ja varsin suolainen. Tupakkaisuutta, ”hyvää” rikkisyyttä ja härskiä kumisuutta. Runsaasti karamellisoitua sipulia ja paprikaa, chorizoa, paksua suklaisuutta ja makeaa hedelmää. Lakritsi ja balsamico ovat hyvin esillä. Vadelmaa, punaherukkaa, kahvista hapokkuutta. Jälkimaku on edelleen tuhdin turvesavuinen ja tömäkän sherryinen. Suklaisuutta, kahvisuutta, rasvaa ja härskiä bbq-kastiketta. Tupakkaa, balsamicoa. Rikkisyys korostuu, samoin turski kumisaapasmaisuus. Chorizoa, pähkinää. Tammi tulee läpi ja ruohoisuus paljastuu. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa sitruksisuutta ja tuhkaisuutta sekä hiukan anista.

Arvio: Todella härski ja suklaisen sekalainen Caol Ila. Rikki ja kumi ovat ehkä hiukan hallitsevia lopulta, vaikka vievätkin nopeasti ajatukset pois siitä, että tämä on todella nuorta viskiä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74, 54,9%

Lasissa tällä kertaa perustason Bunnaa SMWS:ltä. Refill-kypsytys on toivottavasti tuonut tähän pientä kierrettä. Se selviää maistamalla.

Bunnahabhain 13 yo 1997/2011, SMWS 10.74

(54,9%, Scotch Malt Whisky Society, 8.12.1997–11/2011, Smoor, smirr, snuffed, Refill Ex-Bourbon Hogshead, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Odottamattoman turpeinen. Ummehtunut ja vegetaalinen turvesavu iskee nokkaan välittömästi. Kumia, tervaa, savumakkaraa, grillikylkeä. Mineraalinen ja heinäinen puolikin löytyy vähitellen. Hiukan omenaa, jotain palanutta, märkää villasukkaa. Ei erityisen houkutteleva. Vesilisä korostaa hiiltä ja tuhkaa.

Maku: Turvesavuinen, kuminen ja jotenkin palanut. Vegetaalinen ja ummehtunut perusvire on vahva. Ruohoisuutta, mineraalisuutta, kirpeää omenaa. Tasapaino hakee kovasti. Suutuntuma on kermainen mutta pippurisen pureva. Tammi tuntuu aktiivisena, kokonaisuus tuntuu painavalta mutta ulottuvuudet jäävät kovin vähäisiksi. Jälkimaku on samaa sarjaa maun kanssa, vaikka pieni suklaisuus saapuukin mukaan. Tammi puree jo lujaa ja pippurit paukkuvat ympärillä. Palanut ja hiukan karvas ilme säilyy. Mineraalisuutta, omenaa, suolaa, edelleen sitä vegetaalista turvesavua. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo savumakkarat mukaan.

Arvio: Turpeinen nuorehko viski, jossa palaset eivät kerta kaikkiaan loksahda paikalleen. 79/100

Caol Ila 17 yo 2011, TWE Whisky Show 58%

Maistelussa The Whisky Exchangen Caol Ila -erikoispullote viskimessuille 2011. Pullomäärä on hätkähdyttävän alhainen, vain 87 lestiä. Nyt on nimittäin harvinaista.

Caol Ila 17 yo 2011, TWE Whisky Show

(58%, Speciality Drinks, The Whisky Show 2011, 87 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean vegetaalinen turvesavu, sen vastapainoksi vaniljaa ja runsaasti tuoretta kurkkua. Ruohoa ja rasvaisuutta, hiukan tuhkaa ja nokea. Suolavettä, mineraalisuutta ja lääkemäisyyttä riittää. Sitruunaa ja vihreää omenaa, pieni häivähdys pekonia ja savumakkaraa. Vesilisä tuo hedelmäkarkkeja ja hunajaa.

Maku: Nokinen ja turvesavuinen, selvästi suoraviivaisempi ja purevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Pippuria, salmiakkia, tervaa, hapokkuutta ja lääkemäisyyttä puskee joka puolelta. Vegetaalinen turve ja sitruunainen kirpeys luovat pohjan, johon mineraalinen, suolainen ja ruohoisen rasvainen paletti leviää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Öljyä ja rasvaa riittää. Jälkimaku on lääkemäinen, pippurinen ja nokisen turvesavuinen. Pippuri ja yrtit hallitsevat voimakkaasti, suola ja mineraalisuus tulevat mukana. Rasvaa, likaisuutta, tuhkaa, hapokkuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hunajaisen pehmeyden.

Arvio: Mielenkiintoinen mutta lopulta hiukan yksioikoinen savupommi. Tuoksussa parhaimmillaan. 86/100

Caol Ila 25 yo 1982/2007, James MacArthur 55,5%

Maistelussa varsin tuhti Caol Ila James MacArthurilta. Pullotus on kahdentoista vuoden takaa.

Caol Ila 25 yo 1982/2007, James MacArthur

(55,5%, James MacArthur’s Old Masters Special Reserve, 2/1982–3/2007, Cask No. 731, 213 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, nuotiosavuinen ja lääkemäinen. Antiseptisia aineita, tuhkaa, minttua, vihreää omenaa, limettiä. Vaniljaista ja mehiläisvahaista makeutta. Mielenkiintoinen havuisuus ja pihkaisuus. Hiukan mustaa oliivia ja märkää rantahiekkaa. Hieno on. Vesilisä avaa vielä vihersmoothien sävyjä ja maltaisuutta.

Maku: Savuinen ja hedelmäinen, tuoksua selvästi paksumpi ja makeampi yleisilme. Pippuria, nokisavua, tuhkaa. Minttua, kamferia, hiukan eucalyptusta. Napakkaa lääkemäisyyttä, joka yhdistyy hienosti toffeeseen ja hedelmäsiirappiin. Suutuntuma on melko täyteläinen, nautittavan öljyinen ja mausteisen kihelmöivä. Omenaa, hiukan ananasta, vadelmaa, mansikkaa, vaniljaa. Jälkimaku on pippurinen ja tamminen, erittäin järeä. Nuotiosavua, tuhkaa, nokea. Ruohoisuutta, vihreää omenaa, limettiä, minttua ja eucalyptusta. Pihkaisuutta, happamuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin kiinankaalia ja lehtisalaattia, erikoisia vihannesmaisia piirteitä.

Arvio: Todella maukas Caol Ila, mutta maussa ihan viimeinen silaus silti puuttuu. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli 40%

Maistelussa on tällä kertaa todella pienen erän ikävanhus. Samaroli pullotti 45-vuotispäivilleen tällaisen 45-vuotiaan Bunnan. Ei voi olla ihan huonoa.

Bunnahabhain 45 yo 1968/2013, Samaroli

(40%, Samaroli, 45th Anniversary, 1968–10/2013, Cask No. 4, 112 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea, klassisen vanhan Bunnan tuoksu. Vahaisuutta, kiteistä sokeria, mineraalisuutta, kuivaa tammea, metisyyttä, eucalyptusta. Hedelmäisyys on silti jopa raikasta. Punaista omenaa ja mangoa, papaijaa. Hiukan paahteisuutta, mustaa teetä ja hedelmäsiirappia. Kuivaa maltaisuutta, heinää. Fantastinen kokonaisuus, josta nousee koko ajan uutta tutkittavaa.

Maku: Metinen ja hedelmäinen, kuivan tamminen ja upean mineraalinen ensituntuma. Maku aukeaa vähitellen hedelmien ja paahteisuuden kautta varsin mausteiseksi, pähkinäiseksi ja pippuriseksi. Omena, päärynä ja trooppiset hedelmät maistuvat voimakkaasti, eucalyptus ja yrtit tuovat sävyjä. Tammi on vahamaista ja erittäin kuivaa, suolaisuus tulee kauniisti esiin. Suutuntuma on varsin kevyt, ja oikeastaan pieni voimakkuuden nosto olisi ainoa asia, mitä tältä viskiltä kehtaisi vielä toivoa. Jälkimaku on alkuun upean pippurinen ja mausteinen, kunnes musta tee, vaha, suola, hedelmäsiirappi ja heinäisyys nousevat kunnolla esiin. Eucalyptuksen raikkaus säilyy loppuun asti. Pitkä, upea finaali.

Arvio: Erinomainen vanha Bunna, joka tuntuu etenkin jälkimaussa paljon volttejaan isommalta. Ei voi muuta kuin taas hämmästellä sitä, miten hienosti Bunnan tisle kestää pitkiä aikoja tammessa ilman, että siitä tulisi vähimmässäkään määrin puisevaa tai sävytöntä. Tässä on kompleksisuutta, herkkyyttä ja tyyliä viimeiseen pisaraan. 91/100

Bunnahabhain Toiteach 46%

Bunnahabhain toi tällaisen vahvasti turpeisen pullotteen markkinoille alkujaan jo kymmenen vuotta sitten. Muistan maistelleeni tätä viimeksi keväällä 2013, mutta nyt tuli aika freesata muistikuvat uudemman erän kanssa.

Ammattilaisten artikulaation perusteella nimi muuten lausutaan suunnilleen kuin torch. Gaelinkielinen nimi tarkoittaa yksinkertaisesti savuista.

Bunnahabhain Toiteach

(46%, OB, NAS, +/- 2017, Bourbon & Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja turvesavuinen. Omenaa, päärynää ja vaniljaa, hiukan siirappista makeutta ja rusinaa. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, maltaisuutta. Merellinen vivahde on mukana, mutta ei ole kovin vahva. Pieni pippurisuus ja hapokkuus ovat kuitenkin mukana. Vesilisä tuo mentholia ja raikkautta.

Maku: Hiiltä ja nokea, runsaasti suolaa. Turvesavua, lakritsia, aavistus tervaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen, ja mustapippuri tuo jytäkkyyttä. Kovin ekspressiivinen tämä ei silti ole, vaan tuoksun tapaan melko sulkeutunut turpeisuutensa taakse. Happamuutta, sitruksisuutta, rusinaa, siirappia. Omena ja päärynäkin löytyvät, mutta savustettuina. Jälkimaku nousee tumman hiilisenä ja erittäin suolaisena, kunnes hunajaiset ja hedelmäiset sävyt pääsevät esille turvesavun takaa. Omenaa, pähkinäisyyttä, tuhkaa, hapokkuutta, mustapippuria. Finaali jää keskipitkäksi. Vesilisä raikastaa sävyjä mutta vie nopeasti rungon.

Arvio: Perustason turpeinen Bunna, ei herätä suuria tunteita eikä loista erityisesti millään osa-alueella. Ei tässä kuitenkaan mitään vikaa ole. Menneisyydestä muistan tämän kuitenkin vähän puhtaampana ja terävämpänä, nyt on likaisuutta ja turpeisuutta vaikka muille jakaa. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 8).