Month: heinäkuu 2012

Glen Grant 16 yo 43%

John ja James Grant perustivat Glen Grantin 1840, mutta kuuluisan siitä teki James Grantin samanniminen poika, liikanimeltään Majuri. Majurin suhteilla Glen Grant päätyi 1800-luvun lopulla Italian markkinoille, joita se edelleen hallitsee. Viskinä se on viktoriaaninen klassikko ja vuonna 2010 maailman neljänneksi myydyin single malt. Nyt maistossa tislaamon 16-vuotias.

Glen Grant 16 yo

(43%, OB, +/- 2012, 100 cl)

Tuoksu: Melkoinen hedelmäkori! Appelsiinia, mangoa, kiivihedelmää, omenaa – nimenomaan vihreää omenaa. Hedelmien lisäksi tuoksussa on läpitunkevaa maltaisuutta ja jokin kuparin vivahde.

Maku: Yleisvaikutelma on tuoksuun nähden kepeä. Omenan johdolla maku seuraa kyllä tuoksun ominaisuuksia, mutta kepeys ja kirpeys ovat avainsanat. Viskin body on ohut, mutta jälkimaku tarjoaa mukavasti mausteita. Edelleen olen maistavinani tässä myös kuparia.

Arvio: Äärimmäisen kepeässä hedelmäisyydessään erilainen viski kuin mikään aiemmin maistamani. Tuore ja kevyt kokonaisuus, hyvä esillepano, mutta ryhtiä olisin kaivannut vielä hiukan enemmän. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).

Glenfiddich 15 yo 40%

Vuonna 1886 perustettu Glenfiddich oli ensimmäinen skotlantilainen tislaamo, joka päätti toden teolla panostaa single malt -viskiin. Riskinotto kannatti: nyt Glenfiddich on maailman myydyin single malt.

Nyt käsissä on tislaamon 15-vuotias, joka on yhdistelmä sherry-, bourbon- ja new oak -tynnyreissä kypsytettyjä viskejä. Siitä Glenfiddich käyttää Solera-nimitystä, samaan tapaan kuin sherryntuottajat Espanjassa omasta tynnyrimenetelmästään.

Glenfiddich 15 yo

(40%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Tukeva ja täyteläinen ensivaikutelma. Uuniomena höyryää. Hunajaa, aprikoosia, ruusuvettä, kanelia. Sherry on pinnassa, tuoksu tuntuu jotenkin ”kuumalta”. Jotain liuotinmaista tässä kuitenkin on. Kuumaliima? Ei täysin kutsuva vivahde siellä uuniomenan taustalla.

Maku: Huomattavan pehmeä ja suunmyötäinen. Hunajainen, uuniomenaa kinuskikastikkeessa. Suutuntuma on suorastaan helppo. Sherryn makeus ja pehmeät, kanelimaiset mausteet kantavat keskitäyteläistä kokonaisuutta. Maltaisuus ja tammisuus nousevat jälkimaussa, mutta uuniomena ja toffee eivät katoa.

Arvio: Tällainen makea, uuniomenamainen kokonaisuus toimii mittatikkuna monelle Speyside-viskille. Omaan suuhun tämä tuntuu vähän liian helpolta, vaikka tasapaino onkin kohdallaan. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 4).

Jura 16 yo 40%

Jura-saaren ainoa tislaamo perustettiin 1810, vaikka saarella väitetään tislatun viskiä jo vuodesta 1502 lähtien. Tislaamo oli suljettuna vuosina 1918–1960, mutta sen jälkeen toiminta on ollut laajamittaisempaa kuin koskaan ennen. Tämä 16-vuotias taitaa olla yksi tislaamon hittituoteista tällä hetkellä.

Jura 16 yo

(40%, OB, Diurach’s Own, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Paksun hunajainen ja hiukan saippuainenkin. Uuniomenaa siirapissa, persikkaa, pientä kirpeyttä. Kanervaa, neilikkaa, kanelia. Hento turpeensavu, aseöljyä. Toffeefudgea. ”Pyöreä” ja herkullinen tuoksu.

Maku: Odottamattoman mausteinen ja kuitenkin kevyt. Mausta avautuu silti runsaasti tasoja. Etenkin alkupuolella tuntuu samaa virkistävää mausteisuutta kuin Highland Parkissa. Turpeisuus, mausteet ja tietty öljyisyys korvaavat hennon bodyn. Inkivääri potkii lujaa, alkoholi ei juuri lainkaan. Hunajaisuus alkaa nousta voimakkaasti jälkimaussa, samoin maltaisuus. Mausteisuus muuttuu toffeen makeudeksi.

Arvio: Oivallinen, tasapainoinen kokonaisuus. Kevyt viski saa hienosti ryhtiä mausteista ja muuttuu suussa kuivasta herkullisen makeaksi. Helposti juotava, mutta kestää syvällisenkin tarkastelun. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 1).

Talisker 1993/2006 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on saanut Amoroso-finistelyn. Tämä voi olla hyväkin, mutta usein noin voimakas sherry on hiukan vaarallinen kumppani viskin viimeiseen vaiheeseen.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1993/2006, Amoroso finish, TD-S: 5IU, 20 cl)

Tuoksu: Makea savuisuus, voimakas sherry. Kosteaa hedelmäkakkua. Jossain taustalla pieni bensan katku, vähän uutta kumisaapasta. Äitelän maltainen ja pistävän vahva yleisvaikutelma.

Maku: Sherrystä huolimatta pippurisuus on tallella. Kermainen, öljyinen suutuntuma. Tuleeko sherrystä myös tämä saippuaisuus? Siirappinen täyteläisyys kohtaa kirpeän savun. Jotain tukahdutettua maussa silti on, eikä se täysin aukea (veden lisääminen ei auta). Voimakas jälkimaku on pitkä, makea ja samalla suolainen. Pippuri tulee mukana loppuun asti.

Arvio: Näin vahva sherry tukahduttaa joitain Taliskerin hienouksista. Täyteläinen ja pippurinen kokonaisuus on silti tunnistettava Talisker, vaikka makeutta on hieman liikaa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Benromach 10 yo 43%

Pahoittelut valokuvasta: tiedän, että Anti-Maltoporn Brigade kolkuttaa kohta ovelleni, mutta silti kuva oli jostain syystä nyt vain pakko ottaa.

Senhän me tiedämme, että Benromach rakennettiin Elginiin vuonna 1898. Vuonna 1983 tislaamo suljettiin, mutta lopulta yksityinen pullottaja Gordon & MacPhail osti sen 1993. Vuonna 1998 toiminta alkoi uudelleen.

Nyt käsissä siis tuota uutta tuotantoa.

Benromach 10 yo

(43%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Kukkainen. Maltainen. Makean sitruksinen – appelsiinia. Pähkinää. Hento savuisuus taustalla. Saippuaa. Miellyttävä kaiken kaikkiaan.

Maku: Voimakkaampi kuin tuoksu antaa odottaa. Jyrkkäreunainen maltaisuus, taittuu nopeasti mausteiseksi. Maukkaat tanniinit, vesi nousee heti kielelle ja pysyy pitkään. Savuisuus on yllättävää, maussa se on aivan selvä. Cashewpähkinää ja appelsiinia, niissä maku seuraa tuoksua. Jälkimaku on maltaisen tamminen ja yllättävän mausteinen (valkopippuria, inkivääriä, pomeranssia, lopuksi hieman kanelia).

Arvio: Miellyttävä kokemus. Melko kevyt viski, jossa silti luonnetta. Savu oli yllättävä. (Vasta maistelun jälkeen minulle selvisi, että G&M turpeistaa osan tähän käyttämästään maltaasta, lukema on 8 ppm). 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Dramming 84/100Whisky Monitor Database 81/100 (per 11). Smoke On The Water, ”Ei onnistu vakuuttamaan”.

Talisker 18 yo 45,8%

Robert Louis Stevenson käytti Taliskerista jo vuonna 1880 nimitystä ”the King o’ Drinks”. On aika maistaa, lunastaako tislaamon 18-vuotias tuon lupauksen.

Talisker 18 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Makean savuinen ja öljyinen. Vaniljaa. Veriappelsiinia, kypsää omenaa. Maltainen ja voimakas. Voita pannulla.

Maku: Täyteläinen ja vahva, pippurinen pyyhkäisy kielen päältä nieluun. Samalla makean vaniljainen, sävykäs. Pippuri polttelee kielenkärjessä, muualla maistuu tammi ja turpeinen hedelmäisyys. Jälkimaku on maukkaan mausteinen ja pitkä.

Arvio: Vahva ja rodukas, suorastaan uljas viski. Pippurisuus on jalostunut 10-vuotiaasta, tuoksu on siihen verrattuna öljyisempi, maku mausteisempi ja vahvempi – myös tynnyri tuntuu voimakkaampana maussa. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100. Dramming 90/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Laphroaig Triple Wood 48% (2011)

Laphroaigin Triple Wood on kypsynyt ensin barrel-kokoisissa (noin 180 litraa) ex-bourbontynnyreissä, sitten quarter cask -tynnyreissä (noin 105 litraa) ja lopuksi butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (500 litraa, tiettävästi oloroso-sherry). Mutta onko se hyvää?

Laphroaig Triple Wood

(48%, OB, NAS, +/- 2011, 100 cl)

Tuoksu: Savua ja antiseptisia aineita. Samalla vaniljaa, aika voimakkaana vielä. Kaminan päällä kuivuvaa villasukkaa. Jotenkin olkinen fiilis. Makeudessa on jotain erikoista ja vähän äitelääkin – vaahterasiirappia?

Maku: Alussa kitkerä tammi ja makea vanilja taistelevat. Eukalyptusta ja teetä. Savuinen lääkemäisyys ja Laphroaigille tyypillinen nokinen maku painavat päälle. Orastavaa maltaisuutta tuntuu silti taustalla. Jälkimaku on makeutuva ja lämmittävä, kun tammen kitkeryys hiukan hellittää.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen viski. Tammisuus voittaa vaniljan, savu demppaa loput. Quarter Caskiin verrattuna paljon vähemmän suolaa, merilevää ja salmiakkia – pehmeämpi ja helpompi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 88/100. Dramming 87/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 11).

The Glenlivet 18 yo 43%

The Glenlivet kärkkyy tällä hetkellä maailman myydyimmän single malt -viskin titteliä. Vuonna 1824 perustettu tislaamo tuottaa nykyään kahdeksan miljoonaa litraa alkoholia vuodessa. Nyt maistelussa tislaamon 18-vuotias perustuote.

The Glenlivet 18 yo

(43%, OB, +/- 2011, 100 cl)

Tuoksu: Pehmeän maltainen, makeahko. Kukkainen. Myös marjoja tuntuu, vadelmaa ja mustikkaa. Vähän hilloinen tuntuma, kuningatarhilloa. Ja appelsiinia taustalla. Jokseenkin tasokas yleisvaikutelma.

Maku: Maltaisuus on pääasiallinen elementti, sen ympärille rakentuu kukkainen ja hiukan sitruksinen maku. Makeaa appelsiinia. Viski on kepeä olematta yksinkertainen. Vaikka body on hento, tasot tulevat marjoista ja sitruksesta. Jälkimaussa tammisuus ja mausteisuus tulevat kunnolla esille. Sitruunapippuria? Lopuksi miedot tanniinit suipistavat suuta miellyttävällä tavalla. Kaikkineen erittäin tasapainoinen kokonaisuus.

Arvio: Ohuehkoon 12-vuotiaaseen verrattuna tässä on paljon tasoja ja syvyyttä. Jos panostaa hedelmäiseen maltaisuuteen, se kannattaa tehdä näin. Yksinkertaisesti hyvää! 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100. Whiskynotes 83/100. Dramming 86/100Whisky Monitor Database 82/100 (per 11).