Strathmill

Strathmill 22 yo 1990/2013, Duncan Taylor 54,4%

Duncan Taylor pullotti Dimensions-sarjassaan tällaisen Strathmillin vuonna 2013. Tislaamo itsessään ei ole koskaan herättänyt suurempia tunteita, vaan on jäänyt mielikuvissa tuotantolaitoksen tapaiseksi toimijaksi.

Vasta äskettäin Diageon Special Releasena julkaistu 25-vuotias muistutti, että tislaamo on tosiaan edelleen olemassa ja puskee viskiä blendejä varten vähintäänkin entiseen tahtiin.

Strathmill 22 yo 1990/2013, Duncan Taylor

(54,4%, Duncan Taylor, Dimensions, 8/1990–5/2013, Cask No. 4242, 238 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hyvin erikoinen, ummehtunut ja rasvainen. Hikisukkaa, talia, suolaa. Heinää ja sitruksisuutta, maltaisuutta ja märkää pahvia. Nyt ei kyllä jatkoon. Jostain taustalta pieni hedelmäisyys sentään yrittää pilkistää, vaniljaa ja kakkupohjaa. Vesilisä vapauttaa päärynää ja ruohoisuutta.

Maku: Maku parantaa tuoksusta huimasti, mutta tasapaino on hukassa. Nyt kärjessä on erittäin suolainen, kirpeän hedelmäinen ja kuiva puraisu, jonka jälkeen alkaa rasvan, vaniljan ja maltaisuuden sekamelska. Kookosrasvaa, vahamaisuutta ja mineraalisuutta löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja oudon raskas. Heinää, tammea, jotain esanssista. Aseöljyä, Jägermeisteria, yskänlääkettä. Jälkimaku on edelleen yhtä kummallinen. Sitruksisuutta, vaniljaa, pippuria, rasvaa ja suolaa tunkee joka tuutista. Märkä pahvi, kireä tammi ja kuiva maltaisuus heiluvat hetken. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan makeaa päärynäisyyttä.

Arvio: Omituinen ja epätasainen esitys. Ei kolahtanut millään mittarilla. 77/100

Strathmill 12 yo Flora & Fauna 43%

Strathmillin tislaamopullotteita ei ole tämän Flora & Faunan jälkeen pahemmin näkynytkään. Maistoin tätä viimeksi viitisen vuotta sitten Skotlannissa, mutta sen jälkeen ei ole vastaan tullut – ennen kuin nyt.

Strathmill 12 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja päärynäinen, vaniljainen ja pehmeä. Maltaisuutta, heinäisyyttä, aamiaismuroja, kevyttä tammisuutta. Hedelmäkarkkeja, kukkaisuutta, hiukan vahaa. Kuivan mineraalinen puoli löytyy myös, kalkkia ja ripaus suolaa. Varsin helppo ja miellyttävä kaikin puolin.

Maku: Kermainen ja kevyt. Maltaisuus ja raikas hedelmäisyys ovat pinnassa. Tammi tuo mukaan hiukan kitkeryyttä, joka tasapainottaa omenan ja päärynän makeita puolia. Mineraalisuus ja tietty kuiva ote tuntuu myös maussa. Suutuntuma on varsin kevyt. Mausteisuutta, yrttejä, ruohoa, heinää, hiukan nahkaa ja hapokkuutta. Jälkimaku kääntyy nopeasti varsin kitkeräksi ja hapokkaaksi, vaikka päärynäinen ja hedelmäteemäinen puoli yrittää pistää vastaan. Mineraalisuutta, ruohoisuutta, hiivaleipää, luumun kuorta. Keskipitkä finaali käpertyy nopeasti tammen karvauteen.

Arvio: Kaunis tuoksu, mutta maku ei pääse mitenkään samalle tasolle. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 6).

Strathmill 1975/2013, Malts of Scotland 42,1%

Maistelussa hyvin iäkästä indie-Strathmilliä ex-bourbontynnyristä. Pullomäärä on varsin vähäinen ja voltit melko alhaalla, joten enkelit ovat tosissaan tätä hörppineet.

Strathmill 1975/2013, Malts of Scotland

(42,1%, Malts of Scotland, 5/1975–10/2013, Cask No. MoS 13047, Bourbon Hogshead, 112 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja raikas, ruohoinen ja hunajainen. Mukava omenaisuus, banaania, vaniljaa, kiiviä, viinirypäleitä. Minttua ja eucalyptusta, ikäviskin merkit vahvasti esillä. Silti tammi tuntuu varsin reippaana, sahattuna ja pölyisenä. Kukkaisuutta, kesäistä niittyä, apilaa, heinää. Herkkä ja hieno tuoksu.

Maku: Hedelmäisyys ja mausteisuus ovat kärjessä. Tammi tuntuu vahvana, tanniinisena. Yllättävän hapan puu. Mausteiden kyljessä tulevat musta tee, hiukan hapan tumma suklaa, jokin kanelinen kakku. Suutuntuma on varsin kevyt, mutta kyllä tässä ryhtiä silti riittää. Omenaa, aavistus mantelia, vaniljaa, hunajaa. Jotain vähän yksiulotteista tässä silti on, maku jää selvästi tuoksun luomista odotuksista. Jälkimaku ei ole niin karhean tamminen kuin voisi odottaa. Tammi tasaantuu, mausteisuus ja tee saavuttavat mukavan balanssin. Minttua, eucalyptusta, lakritsia, ruohoisuutta. Keskipitkä finaali jää osin vaisuksi.

Arvio: Upealta tuoksuva mutta aavistuksen hapan ja yllättävänkin yksinkertainen ikäviski – vaikka kyllä tätä silti mielikseen nauttii. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan 46%

Strathmilliä tapaa verraten harvoin. Tästä yksilöstäkin on harvinaisen vähän tietoa tarjolla. On muuten omalla kohdallani myös ensimmäinen Wilson & Morganin pullote, jonka kohtaan missään muodossa.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1985–1996, 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja metinen. Makeaa appelsiinia, vienoa kukkaisuutta, aavistus rusinaa ja toffeefudgea. Kiteistä hunajaa, vaniljatankoa. Tammessa on herkullinen, kuiva sävy, joka värittää koko viskiä. Yllättävän herkullinen ja kutsuva tuoksu, ei mitään tunkkaista tai leipämäistä. Vesilisä avaa vielä mentholia. Nam.

Maku: Tuoksun nostattama metisyys saa rinnalleen selvästi tuhdimman rusinaisuuden ja pienen suklaisuuden. Tammi on selvästi odotuksia aktiivisempaa, mausteisempaa ja kitkerämpää. Karvasta appelsiinia, nahkaa ja tanniineja. Suutuntuma on varsin kuiva. Pientä suolaisuutta löytyy myös, samoin jyväisyyttä ja muromaisuutta. Jälkimaku kulkee tammen niskalenkissä, nahkaisuutta ja karvautta löytyy. Vähitellen sentään suklainen ja hunajainen makeus nousee. Loppupuolella jälkimaussa on jälleen kuivan metinen ja hienon inkiväärinen fiilis. Keskipitkä finaali. Vesilisä sekoittaa palettia melkoisesti, balanssista ei jää juuri mitään jäljelle.

Arvio: Tuoksussa on voimakas bourbonfiilis, mutta tammi saa mausta yliotteen eikä homma enää palaa raiteilleen. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että kypsytys on tapahtunut ex-bourbonissa, mitä on seurannut kevyehkö finistely ex-sherryssä. Mikäli näin on tehty, jälkimmäinen vaihe on ollut turha, tämä olisi ollut parempi ilman noita off-noteja. 84/100

Strathmill 1990, Whiskies of Scotland 55,1%

Vuonna 1891 perustettu Strathmill julkaisi ensimmäisen virallisen single malt -pullotteensa vasta Flora & Fauna -sarjassa vuonna 2001. IB-pullotteitakin on niukasti.

Nyt käsillä kuitenkin Whiskies of Scotland -pullote, joka on jo värinkin perusteella viettänyt aikansa ex-sherrytynnyrissä.

Strathmill 1990, Whiskies of Scotland

(55,1%, Duncan Taylor, Whiskies of Scotland, 1990–2012*, 20 cl)

Tuoksu: Voimakkaan viikunainen (kuivattuja, hiukan sokerisia). Paksun sherryinen, rusinainen, hiukan hapan. Kaakaota (Van Houten). Kuivaa joulukakkua, appelsiinimarmeladia. Mustaa teetä. Miellyttävä, jotenkin perinteinen. Taustalla yrttejä ja tammea. Ei kovin makea edes vesilisällä.

Maku: Runsaan sherryinen. Konsentroitunut viikunaisuus hallitsee. Appelsiininkuorta, rusinoita, kaakaota, kardemummaa. Hapahko maltaisuus. Erottuva tammisuus, jonka mukana tulee lakritsia ja suolaa. Runko on melko kevyt, mutta tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku kuivuu entisestään, mutta maustepippuri, musta tee, rusinaisuus ja viikunaisuus puhuvat pitkään. Hiukan karvas finaali. Vesilisä tuo happamuutta pintaan.

Arvio: Perinteinen, suoraviivainen ja hiukan hapan sherryviski. 84/100