Laphroaig

Laphroaig 17 yo 1998/2016 Hand-filled 59,3%

Vuosi sitten tein ikimuistoisen matkan Islaylle, joka alkoi Laphroagin tislaamolta. Sen kunniaksi tänään maistelussa Laphroaigin varastossa itse pullotettu viski refill-sherrytynnyristä, joka on peräisin Laphroaigin rack warehouse No. 9:sta.

Paikan vaikutus koettuihin elämyksiin on kiistatta valtavan suuri. Muistan, että sen sateisen aamun lentomatkan ja kostean aamupäivän tislaamokierroksen jälkeen kaikki maistui Laphroaigin varastossa paremmalta kuin mikään koskaan. Sitä tunnetta on sellaisenaan usein vaikea siirtää kotioloihin.

Laphroaig 17 yo 1998/2016 Hand-filled

(59,3%, OB, 1998–2016, Hand-filled at the Distillery, Cask No. 700040, Refill Sherry Butt, 25 cl)

Tuoksu: Erittäin savuinen ja suorastaan julman lääkemäinen. Voimakkuus on tapissa. Lujaa hedelmäistä makeutta, nokisuutta, toskaomenaa suoraan uunista. Samalla käristettyä pekonia, savumakkaraa, hiukan taatelia. Lihaisa ja öljyinen, painava tuoksu. Suolaa, turvetta. Huh huh. Vesilisä avaa hienosti yrttejä.

Maku: Valtavan iso ja voimakas viski. Todella raju turvesavu, paksu lääkemäisyys, terva, salmiakki ja nokisuus kohtaavat joukon hedelmäisiä ja imeliä sävyjä. Savumakkaraa, rasvaisuutta, suolaa. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen ja kihelmöivän pippurinen. Omenaisuutta, hiukan rusinaa, taatelia, hilloisuutta. Tammi on läsnä aktiivisena ja vahvana. Jälkimaku alkaa erittäin savuisena ja pippurisena, tammisena ja tuhkaisena. Lihaisuus, öljyisyys ja suolainen liuku on pitkä. Mineraalinen, hapokas ja ruohoinen ote jatkuu läpi varsin pitkän finaalin. Vesilisä on käytännössä välttämättömyys. Se avaa aprikoosin, heinäisyyden ja yrtit.

Arvio: Todella vahva Laphroaig. No mercy. Onhan tämä nyt vain niin aseistariisuva tapaus, että vaikka muisto varastosta on vahva, tämä viski ei anna ajatuksen harhailla. 88/100

Laphroaig Cairdeas 2017 Edition 57,2%

Laphroaigin Cairdeas-sarjan FoL-pullote vuoden 2017 Feis Ileen oli tynnyrivahvuinen Quarter Cask. Monille se oli välitön pettymys, koska massapullotteesta tuttu yllätyksettömyys ja viskin tiedetty nuori ikä painoivat vaakakupissa. Toisaalta eipä tullut viinitynnyrifinistelyitä tai ylimääräisiä kikkoja tällä kertaa.

Perinteisesti Laphroaigin Quarter Cask on siis kypsynyt noin viisi vuotta tuoreessa ex-bourbonissa ennen muutaman kuukauden viimeistelyä 125-litraisissa tynnyreissä, jotka ovat siis puolikkaita hogsheadeja.

Tästä Cairdeasista saadut tiedot viittaavat vahvasti siihen, että kyseessä on täysin sama viski mutta vain tynnyrivahvuisena. Eli mitään erillisiä batcheja ei ole rakenneltu eikä muutenkaan rikottu kaavaa. Tynnyreiden tosin luvataan kypsyneen täysin Warehouse No. 1:ssa, mitä ei kai voida sataprosenttisesti normaalipullotteen kohdalla varmistaa.

Olen Laphroaigin Quarter Caskista aina pitänyt, joten en voi tätä lähtökohtaisesti kyllä missään nimessä dissata.

Laphroaig Cairdeas 2017 Edition

(57,2%, OB, Feis Ile 2017, First Fill Maker’s Mark & Quarter Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja savuinen, hyvin suoraviivainen ja koruton. Toisaalla tuntuu makea tammi, hunajaisuus ja vanilja, toisaalla taas lääkemäisyys, jodi ja tiukka turvesavu. Savusaunaa, koivuvihtaa, salmiakkia, yskänlääkettä, haavansidonta-aineita, mentholia, merellisyyttä. Tuttu ja… miellyttävä. Vesilisä availee omenaisuutta ja saa hedelmäisen puolen paremmin esiin.

Maku: Järeän savuinen ja kihelmöivän lääkemäinen. Hunaja jää tässä taka-alalle, mutta sulkeutunut ja osin makea hedelmäisyys aukeaa silti vähitellen. Omenaa, hiukan aprikoosia. Hiilinen savuisuus, antiseptiset aineet, mineraalisuus ja apteekin salmiakki ovat tuttuakin tutumpaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja makeudessaankin kihelmöivä. Tammea, pippurisia mausteita, napakkaa yrttisyyttä. Suoraviivainen esitys. Jälkimaku alkaa mausteisena, ruohoisena ja erittäin savuisena. Lääkemäisyys, hapokkuus, mentholisuus, tietty maltainen karheus ja kipakan yrttiset piirteet leijuvat vetten päällä. Keskipitkä finaali ei pääse yllättämään. Vesilisä avaa makeutta, hiukan päärynämarmeladia ja kirpeää hilloisuutta.

Arvio: Suoraviivaisuudessaankin varsin tasapainoinen ja rehti savuviski. Saatan olla puolueellinen, koska tähän makuprofiiliin yhdistyy paljon omaa harrastusta, muistoja. Kovasti tämän kaltaisia nuoret Laphroaigit olivat myös tislaamon varastolla vuosi sitten, kun niitä tynnyreistä maisteltiin. Eikä tämä Cairdeas kyllä petä, vaikka kaikkein hienoin tai kompleksisin esitys ei missään nimessä ole kyseessä. Hyvää silti. 87/100

Laphroaig 14 yo 2000/2014, Hunter Laing Old Malt Cask 50%

Nykyään Old Malt Cask kuuluu perheyhtiön järjestelyiden jälkeen Hunter Laingille, mutta pakkaus ja prosentit ovat vanhat tutut. Nyt käsissä on 14-vuotiasta Laphroaigia.

Laphroaig 14 yo 2000/2014, Hunter Laing Old Malt Cask

(50%, Hunter Laing, Old Malt Cask, 6/2000–12/2014, Refill Bourbon Barrel, Cask No. 11151, 295 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hieno yhdistelmä minttua, vaniljaa, sitruksisuutta ja savua. Todella raikas ja teräväpiirteinen. Koivunlehteä, savusaunaa, ruohoisuutta, piparminttua. Hiukan tervaa. Merellisiä sävyjä, suolaisuutta, kosteaa laituria. Kirpeää omenaa. Tietty viileys tässä on mahtavaa. Vesilisä tuo pienen lihaisuuden mukaan.

Maku: Kirpeä, savuinen ja voimakas. Refill bourbonia parhaimmillaan. Minttua, vaniljaa, suolaisuutta, limettiä, tervaa, hapokkuutta, mineraalisuutta. Kaikesta huolimatta suutuntuma on varsin kermainen ja keskitäyteläisenä todella vivahteikas. Omenaisuutta, hiukan pippurisuutta. Jälkimaku kuivahtaa selvästi, tammi tulee ensimmäistä kertaa oikein selvästi esiin. Minttu ja vanilja ovat edelleen pinnassa, mutta mineraalisuutta ja kuivakkaa suolaisuutta tulee selvästi vahvemmin mukaan. Hapokkuutta, hiukan puisevaa karheutta, valkopippuria, heinäisyyttä. Keskipitkä finaali jää vähän ilmeettömäksi. Vesilisä ei oikein toimi, runko ohenee nopeasti ja sävyt haalistuvat.

Arvio: Erittäin raikas ja herkullinen Laphroaig. Vain jälkimaku jättää toivomisen varaa, muilta osin tämä on todella hyvä viski. 89/100

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 008, 59,2%

Laphroaigin kymppivuotiaiden CS-sarja eteni vuonna 2016 jo kahdeksanteen erään. Tynnyrit ovat nykyisellään täysin ex-bourbonia, mutta niitä on käsitelty sen verran, että hiiltämisen mukana on tullut melkoisesti makeutta. Vierellä maistelussa on Batch 007.

Maistoin tätä itse asiassa jo Laphroaigin tislaamolla syyskuussa, mutta sen kierroksen jälkeen oli turha ruveta laittamaan nuotteja ylös. Nyt maistellaan ajan kanssa.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 008

(59,2%, OB, Bottled 3/2016, Batch 008, Seasoned Charred Oak Barrels, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin savuinen ja hiilinen. Lääkemäisyyttä, metallisuutta, jodia, suolaa. Omenaa, hiukan palvikinkkua, rusinaa. Merilevää. Nokisuutta, tervaa. Hunajainen ja vaniljainen ulottuvuus löytyy taustalta myös, vaikka tuoksu on todella kuiva. Upea kokonaisuus. Vesilisä availee metallisia sävyjä lisää.

Maku: Todella voimakas ja ylväs. Upea hiilisavu, raskasta voimaa. Tammi tuntuu aktiivisena ja mausteisena, sen rinnalla jylisee hiilisyyttä, lääkemäisyyttä ja suolaa. Omena ja hunajaisuus ovat silti myös mukana, samoin rusinainen ja toffeemainen makeus. Tämä on silti selvästi kuivempi kuin Batch 007. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pisteliäs. Öljyä ja lyijyisyyttä, salmiakkia ja kinkkua. Jälkimaku on hiilisen savuinen, tervainen, hiukan lyijyinen, lääkemäinen ja muhkea. Hunajaa, omenaa, salmiakkia, nokea, merilevää, hiukan lihaisuutta. Pitkä ja maukas finaali. Vesilisä tuo kurkkupastillisuutta ja ruohoisuutta.

Arvio: Erinomainen viski, jälleen kerran. Kuivempi ja hiukan kovempi kuin Batch 007, mutta toisaalta hiukan sitä fokusoidumpi ja häikäilemättömämpi. 90/100

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate 46%

Lapparia refill-sherrystä, ei ihan yleisintä kamaa. Hollantilaisen van Weesin The Ultimate -sarja on kuitenkin siitä mukava, että siinä julkaistut viskit ovat hintansa puolesta lähes kaikkien ulottuvilla.

Tämän viskin ohra on van Weesin myyntipäälliköltä Jan Beekiltä tulleen tiedon mukaan mallastettu Laphroaigin omassa lattiamallastamossa. Respect.

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate

(46%, van Wees, The Ultimate, 22.9.1998–14.3.2014, Cask No. 700355, Refill Sherry Butt, 728 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hieno turpeisuus, kosteiden koivunlehtien savua ja yrttistä lääkemäisyyttä. Mehukas hedelmäisyys on mukana, omenaa ja persikkaa etunenässä. Kokonaisuus on raikas ja houkutteleva. Merellisyyttä, suolaa ja salmiakkijauhetta. Öljyisyyttä, ruohoisuutta, mentholia, sitruunalakrisia. Vesilisä irrottaa hunajaisuutta ja avaa vaniljaisuuden.

Maku: Öljyinen ja turvesavuinen, mutta edelleen tietty ruohoinen kepeys on mukana. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, suolaisuutta. Vaniljaista makeutta, tammea, pippuria. Yrttistä lääkemäisyyttä, hiukan tervaisuutta ja hiiltä. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jälkimaku on erittäin salmiakkinen ja hetkellisesti jopa karkkimaisen makea. Persikka ja omena ovat merkittävässä roolissa, samoin sitruunalakritsi. Suolaa, mineraalisuutta, lääkemäisyyttä, hiilisyyttä. Kurkkupastillinen, mentholinen raikkaus on mukana loppuun saakka. Jotain hienoa, vanhaa liittoa tässä on koko matkan ajan. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy lisää sitruksisia ja hedelmäisiä piirteitä, vesimelonia ja kiiviä.

Arvio: Todella hyvä Laphroaig. Muistuttaa Cairdeas 2015:n piirteitä, tosin selvästi kevyempänä. 89/100

Laphroaig Lore 48%

Lore on alkuvuonna 2016 markkinoille saapunut uusi NAS-pullote Laphroaigilta. Kypsytyksessä on sekoiteltu niin isoa ex-bourbonia, uutta tammea, ensimmäisen täytön sherrytynskiä kuin quarter caskejakin. Kaikkineen kuutta eri viskiä, seitsemänvuotiaasta 21-vuotiaaseen.

Käsittääkseni tästä on tarkoitus tulla korvaava pullote 15-vuotiaalle ja 18-vuotiaalle, niin, että joka vuosi lävähtää uusi erä markkinoille. En jotenkin osannut ottaa tätä Lorea julkaisuhetkellä kovin tosissani (”The richest Laphroaig ever”), mutta nähtävästi tämä on tullut jäädäkseen.

On tämä tässä jo hetken odottanut maistoa, joten otetaan nyt sitten tyypit. Speksien perusteella tämä ei voi olla ihan kelvotonta.

Laphroaig Lore

(48%, OB, NAS, 2016, 70 cl)

Tuoksu: Merellinen, mineraalinen ja kuivan turvesavuinen. Tyylikäs ensivaikutelma, hapokkuutta ja tuhkaisuutta sekä hunajaa ja hedelmää sopivassa suhteessa. Mieto lääkemäisyys ja sitruksinen vahamaisuus toimivat myös hyvin yhteen. Omenaa (tarte tatin), siirappia, pähkinää. Vesilisä availee eucalyptusta.

Maku: Vahamainen, hedelmäinen ja selvästi makeammin turpeinen kuin tuoksu antoi odottaa. Suolaisuus on pinnassa, pippurisuus ja tammi tuovat reippaasti potkua tähän. Klassista Laphroaigin lääkemäisyyttä. Hapokasta omenaa, sitruunaa, makeaa hedelmätorttua. Suutuntuma on pehmeän vahamainen ja makuprofiili hyvin keskittynyt. Salmiakkilakritsia, hiukan tervaisuutta, toffeeta. Jälkimaku on varsin lääkemäinen, napakan turvesavuinen ja suolainen. Tiettyä rasvaista suklaisuutta on mukana, samoin hedelmää. Tammea, pippurisuutta, yrttisyyttä ja merellisyyttä. Melko pitkä, lujaotteinen ja mielenkiintoinen finaali. Vesilisä korostaa makeita, melkein ylikypsiä hedelmiä. Tietty viikunaisuus tulee myös mukaan.

Arvio: Ylitti odotukset kevyesti. Oivallista tavaraa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100. Whisky Magazine 85/100 (Chris Goodrum), 90/100 (Joel Harrison).

Laphroaig 30 yo 43%

Vielä yksi dream dram saapui lasiin Bowmoren 25-vuotiaan keraamisen pullotteen ja Port Ellenin 11th Releasen jälkeen. Kova on paikka, mutta kunnollisen tauon jälkeen Laphroaigin 30-vuotiaalla on silti aito mahdollisuus – niin kuin pitää ollakin. On tätäkin tullut katseltua vuosikaudet. Nyt pistetään lasiin ja maistetaan pois.

Laphroaig 30 yo

(43%, OB, +/- 2006, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen ja erittäin intensiivinen. Lääkemäisyys on synkässä luonteessaan aivan omaa luokkaansa. Lakritsia, suolaisuutta, kuivahkoa tammea. Nokea, hiiltä, savumakkaraa. Omenaa, mentholia. Vesilisä availee minttuisia ja hienon vaniljaisia sävyjä.

Maku: Lääkemäinen ja savuinen, erittäin yrttinen ja intensiivinen. Loistava mineraalisuus, suolaa ja antiseptisia aineita. Apteekin salmiakkia, runsasta omenaa, terävää marjaisuutta ja hapokkuutta. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen, mikään tässä ei kaahaa. Mentholia, kuivaa tammisuutta, mustapippuria. Jälkimaku on kuiva ja tiivisrakenteinen, yrttinen ja upean salmiakkinen. Tervaa, nokisuutta, vaniljaa, raikasta marjaisuutta, minttua. Pitkä ja tasaisesti kuivuva finaali, jonka mehukkuus on loistavalla tasolla. Vesilisä saa tietyt kurkkupastillisen tervaiset sävyt pintaan.

Arvio: Erinomainen, tummasävyinen ja vakuuttava Laphroaig. Upea viski. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 15).

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 005, 57,2%

Laphroaigin Cask Strength on ollut alusta saakka arvostettu kymppivuotias, ja itsekin olen näistä pitänyt kovasti. Ero Lapparin normaaliin kymppiin on ollut valtava kaikin puolin.

Kun Batch 005 tuli ulos 2013, se oli sarjansa ensimmäinen tällä uudella etiketillä. Etska tuskin kyllä vaikuttaa makuun.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 005

(57,2%, OB, Bottled 2/2013, Batch 005, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja melko makea. Runsas kermaisuus ja hunajaisuus. Omenaa, kamferia ja yrttitippoja. Tietty hiilisyys on mukana, samoin lääkemäinen purevuus, mutta yleisilme on silti lähes imelä. Hiukan merilevää ja suolaisuutta, sitruksisuutta ja toffeeta. Vesilisä avaa mukavasti eucalyptusta ja tammea.

Maku: Makean hunajainen ja runsaan turvesavuinen. Kermaisuutta, omenamehua, imelää sitruunaisuutta, hiukan yrttisyyttä. Tammisuutta, lyijykynää, hiilisyyttä. Yskänlääkemäisyyttä ja antiseptisia aineita. Suutuntuma on melko täyteläinen kaikessa kermaisuudessaan. Silti intensiteetti tässä jää Batch 007:n ja etenkin loisteliaan Batch 003:n taakse. Jälkimaku on erittäin savuinen ja sitruksinen, suolainen ja omenainen. Suolaisuus ja merileväisyys, lääkemäisyys ja hiilisyys ovat finaalissa parhaimmillaan. Tammea, mustaa teetä, hiukan kitkeryyttä, salmiakkilakritsia. Varsin pitkä, maukas finaali. Vesilisä tuo selvästi balanssia.

Arvio: Oivallinen tynnyrivahvuinen Laphroaig, vaikka jääkin hiukan sarjan parhaista eristä jälkeen. Vierellä maisteltu Batch 007 rökitti tätä sekä intensiteetissä että balanssissa. 88/100

Laphroaig Brodir Port Wood Finish Batch 002, 48%

Laphroaig julkaisi toisenkin ex-portviinissä kypsyneen Brodir-erän. Ensimmäistä sai vain Pohjoismaiden markkinoilta, tätä tuntuu olevan laajemminkin saatavilla.

Laphroaig Brodir Port Wood Finish Batch 002

(48%, OB, +/- 2015, Port Wood Finish, Batch 002, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja viininen. Hiilisavua, nokea, sammutettua nuotiota. Kypsää hedelmää, marjaisuutta, makeaa roseeviiniä. Viinirypäleitä, uuniomenaa, karkkisuutta (punaisia viinikumeja). Hiukan lakritsia ja kumisaapasta, tunkkaisuutta. Pisteliästä tammisuutta taustalla. Vesilisä avaa bensaisuutta ja tuo pintaan tiettyjä epäpuhtaita sävyjä.

Maku: Intensiivisen turvesavuinen, hiilinen ja todella marjaisa. Viinisyys ja tammisuus hallitsevat makupalettia, kun raskain savu hiukan hälvenee. Salmiakki, suola ja kuiva yskänlääke ovat myös mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri jälleen hiukan ohut, mikä oli jo ykkösbatchin pulmana. Mansikkainen makeus jää hiukan valjuksi, hedelmäisyydessä ei ole oikein ulottuvuutta. Jälkimaku jättää marjaisuuden nopeasti taakseen, kun hiilisavu ja salmiakki alkavat jyrätä. Tammisuus puskee täydeltä laidalta mausteita ja tanniineja, mutta finaali on silti varsin miellyttävä. Keskipitkä finaali toimii tasapainoisesti. Vesilisä ohentaa runkoa todella herkästi, mutta vastapainoksi löytyy toki kurkkupastillin raikkautta.

Arvio: Poikkeuksellisti Brodirin kakkoserä on onnistuneempi kuin ykkönen, kun pääsin nämä vierekkäin maistamaan. Ykkösessä häiritsee tietty kerrostuneisuus, tämä kakkoserä on integroitunut paremmin. Silti näissä kummassakin on valtavasti matkaa ex-portviinikäsittelyn saaneeseen Cairdeas-pullotteeseen85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 70/100.

Laphroaig Cairdeas 2016, 51,6%

Cairdeas on tällä kertaa punainen. Ex-bourbontynnyreissä kypsyteltiin ensin 8 vuotta, sen jälkeen kahden vuoden viimeistely ex-madeirassa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Laphroaig Cairdeas 2016

(51,6%, OB, Feis Ile 2016, Madeira Finish, 70 cl)

Tuoksu: Alkuun hiukan ujo ollakseen vahva savuviski. Turvesavu on pehmeää, Madeiraa ei juuri havaitse. Salmiakkinen ja kuiva viinisyys ovat pinnassa. Lääkemäisyyttä, jodia, tuhkaa. Hedelmäisyydessä on hiukan vesimelonia ja veriappelsiinia. Kuiva ja yllättävän kevyt tuoksu. Vesilisä avaa lisää hedelmiä ja marjoja.

Maku: Iskee lujaa kevyen tuoksun jälkeen. Laphroaigille ominaista karkeaa, kuivaa turvesavua riittää. Haavansidonta-ainetta, jodia, napakkaa pippuria, chiliä. Taustalla pieni imelyys, punaiset marjat ja kireähkö jälkiruokaviinisyys. Suutuntuma on kaikesta huolimatta varsin kuiva. Jälkimaku alkaa mausteisena, tammisena ja pippurisena. Salmiakkia, mineraalisuutta, savua, nokea, chiliä, omenaa, sitruksisuutta, kuivakkaa viinisyyttä. Vieläkään Madeira ei oikein kunnolla näyttäydy, mutta tasapaino on silti hyvin kohdallaan. Maukas, varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo omenaa ja päärynää hiukan paremmin pintaan.

Arvio: Odotuksia kuivempi mutta kaikkineen oivallinen Laphroaig. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 87/100.