Banff

Banff 37 yo 1971/2008, Douglas Laing 53%

Banffia tulee vastaan harvoin, joten silloin, kun vanhan pullon näkee, on iskettävä kiinni. Nyt maistelussa ilmeisesti ex-bourbonissa hartaasti kypsytelty yksilö Douglas Laingin Old & Rare – The Platinum Selection -sarjasta.

Banff 37 yo 1971/2008, Douglas Laing

(53%, Douglas Laing, Old & Rare – The Platinum Selection, 3/1971-3/2008, 271 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsas ja rasvainen bourbontuoksu. Vahaa ja popcornia, vaniljaa ja marsipaania. Jännä aseöljymäinen ulottuvuus, selvästi erottuva turvesavu ja läjä pölyisiä kirjoja. Makeaa omenaa, päärynää, persikkaa. Heinää, kukkaisuutta, kuivan tammisia sävyjä. Piparminttua, hiukan eteerisiä öljyjä. Vesilisä tuo runsaasti hedelmäkarkkia ja makeutta.

Maku: Vahamainen alusta loppuun. Vanilja on pinnassa, sitä seuraavat rasvaisuus ja nätti kuiva tammisuus. Omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta, kypsää päärynää ja banaania. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvin kasassa. Ikä ei ole tehnyt tätä ollenkaan hauraaksi, vaikka tietty pölyisyys onkin mukana. Piparminttua, hiukan likaisia ja aseöljyisiä piirteitä edelleen. Fenolisuutta ja silkkaa savua, lievästi erikoinen tasapaino. Jälkimaku on varsin savuinen ja tumman lakritsinen, kääntyy nopeasti hedelmäisestä vaativan yrttiseksi ja jopa tervaiseksi. Tammi on selvästi esillä, paahteisena ja hiukan pippurisena. Jännä sinappisuus on mukana. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan kerroksellisuutta esiin, rasvainen fenolisuus avautuu vielä paremmin.

Arvio: Mielenkiintoisesti ikääntynyt Banff, lievästi erikoinen mutta sinänsä maistamisen arvoinen. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Banff 35 yo 1975/2011, Duncan Taylor 42,5%

Banff muistetaan ikuisesti räjähdyksestä. Elokuun 16. päivänä 1941 saksalaisten Junkers Ju-88 pudotti pommin suoraan varastoon numero 12. Huomattava määrä viskiä tuhoutui ja valui lähimaastoon. Juopuneita nautoja nähtiin.

Itselleni Banff on jäänyt hiukan etäiseksi, mikä ei liene tavatonta. Vuonna 1824 perustettu tislaamo sulki ovensa 1983. Lopullisesti rakennukset purettiin 1980-luvun lopussa, ja viimeinen varastorakennus tuhoutui – kuinka ollakaan – tulipalossa 11.4.1991.

Viime vuosina Banffin viskiä on näkynyt vähenevässä määrin missään. Nyt käsissä Banffia Duncan Taylorin, hmmm, vaatimattomasti nimetystä Rarest of the Rare -sarjasta.

Banff 35 yo 1975/2011, Duncan Taylor

(42,5%, Duncan Taylor, Rarest of the Rare, 11/1975-4/2011, Cask No. 3352, 260 bts., 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja aromaattinen. Hunajaa, kukkaisuutta, sitruksisuutta. Mehiläisvahaa, kiteistä sokerisuutta. Omenaa, persikkaa, hedelmäistä raikkautta. Antiikkista, kuivaa ja mausteista tammisuutta. Pieni metallinen vivahde, aivan aavistus savua. Yllättävänkin voimakas ja vivahteikas, näin alhaisella alkoholiprosentilla.

Maku: Nyt on vähän väsynyt, valitettavasti. Toki hedelmäisyyttä löytyy, omenaisuutta ja sitrusta, mutta sävyt ovat jossain määrin tukossa. Suutuntuma on öljyinen ja runko selvästi ohentunut. Tammisuus on rutikuivaa. Suolakiveä, mausteita, ruohoisuutta, kukkaisuutta, mettä ja hunajaa. Jälkimaussa maltaisuus tulee esiin, tammeen löytyy hapan ja paahtunut ulottuvuus. Sitruksisuutta ja runsaasti suolaisuutta, pieni hiilisavu taustalla. Mineraalisuus ja aromikkuus jäävät hiukan vaatimattomiksi. Finaali on korkeintaan keskipitkä.

Arvio: Tynnyri on ottanut vallan, sävyt ovat haihtuneet ja runko tuntuvasti ohentunut. Ei toki missään nimessä huono viski, mutta tynnyri on jo nähnyt parhaat päivänsä. Pisteet kuitenkin upeasta tuoksusta. 85/100

Banff 37 yo 1975/2013, Malts of Scotland 42,9%

Eilisen Tormoren jälkeen täytyy jatkaa vielä toinenkin maistelu saman pullottajan parissa, kun kokemus oli niin loistava.

Malts of Scotland on nimittäin julkaissut erinomaisia pullotteita Warehouse Diamonds -sarjassaan. Sarjan Port Ellen -julkaisu on kuulopuheiden perusteella ainakin aivan timanttinen.

Nyt käsissä on kuitenkin vuonna 1983 suljetun Banffin tuotantoa, vuonna 1975 tislattu ja ex-bourbonissa vuoteen 2013 kypsynyt yksilö. Odotukset ovat tapissa.

Banff 37 yo 1975/2013, Malts of Scotland

(42,9%, Malts of Scotland, Warehouse Diamonds, 11/1975–4/2013, Bourbon Barrel, cask #MoS 13023, 201 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Runsas ja samalla kepeä profiili, mandariinia ja apilaisuutta, herukkaisuutta ja yrttiteemäisyyttä. Hienostunut bourbonfiilis, tätä se on parhaimmillaan. Selväpiirteinen, tasapainoinen ja mielenkiintoisen yrttinen. Omenaa, sitrusta, huonekaluvahaa, kuivaa tammisuutta. Todella herkullinen vaikutelma.

Maku: Maku pitää kaiken, minkä tuoksu lupaa. Melko kevyt profiili, mutta mieto suutuntuma tarjoaa upeasti tasoja ja ulottuvuutta – ei väsähdä missään vaiheessa. Mandariinia, banaania, persikkaa, punaista omenaa, kuivahkoa tammisuutta, tuoretta heinää, rotevaa mausteisuutta, yrttiteen sävyjä. Jännittävä yhdistelmä kiteistä suolaisuutta ja pehmeää sitruksisuutta, jossa on myös hetkellistä karvautta. Jälkimaku alkaa melko tammisena, mutta sokerisuus (creme brûlee), mandariini, mausteisuus, omenahillo, herukkaisuus ja päärynä tulevat upeasti esiin. Hieno, pitkä finaali. Vettä tähän ei uskalla lisätä.

Arvio: Melko kevyellä profiililla massiivinen makuelämys. Tammisuutta parhaimmillaan. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.