Malts of Scotland

Tomatin 2008/2019, Malts of Scotland 56,8%

Lasissa tällä kertaa nuorehkoa Tomatinia ex-sherrystä, pullottajana saksalainen Malts of Scotland. Sherry Hogsheadista on irronnut 325 pulloa ja miniatyyrit päälle.

Tomatin 2008/2019, Malts of Scotland

(56,8%, Malts of Scotland, 2008–2019, Cask No. MoS 17007, Sherry Hogshead, 325 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Kova sherry ja tammi iskevät heti, samoin rikki. Ei erityisen integroituneen oloinen kokonaisuus. Karvasmantelia, likööriä, kirsikkaa ja sekavaa mausteisuutta. Runsaasti voita ja rasvaa. Jotain palanutta. Grillattua banaania ja ylikypsää luumua. Saksanpähkinää. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja karkeaa jyväisyyttä.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen ja jotenkin palanut. Rikkisyys on pinnassa. Hedelmäisyys jää paahteisuuden taakse piiloon, luumu on kitkerää ja kirsikka ylikypsää. Kerrostunut kokonaisuus, mikään ei ole integroitunut kunnolla. Poltettua sokeria ja karamellisoitua sipulia. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pistävä. Voita, tupakkaisuutta, karheaa maltaisuutta, tammea. Jälkimaku on rikkinen ja keinotekoisen sherryn makuinen. Poltettua sokeria, karvasmantelia, voita, grillattuja hedelmiä, pähkinää. Tammi tulee varsin brutaalisti läpi. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa pähkinäisen kitkeriä ja rikkisiä piirteitä.

Arvio: Näistä lähtökohdista olisi pitänyt syntyä paljon parempi viski. Ei se aina onnistu. Sekava sherry kadottaa Tomatinin hedelmäisyyden, ja varsin ärhäkkä tammi murjoo loput. Ei tämä mikään täysin juomakelvoton viski ole, mutta pettymys on aina pettymys. 78/100

Tomatin 1997/2019, Malts of Scotland 52,4%

Maistelussa monien pelkäämä punkkukypsytys. Tällä kertaa kyse on Tomatinin tisleestä ja Malts of Scotlandin pullotteesta.

Tomatin 1997/2019, Malts of Scotland

(52,4%, Malts of Scotland, 1997–2019, Cask No. MoS 19036, Red Wine Hogshead, 245 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Erittäin viininen, nahkainen ja rypälemäinen. Parkkihappo puskee välittömästi nenään, melkoisesti mansikkaa ja makeutta tulee mukana. Ei erityisen viskimäinen tuoksu, vaikka maltaisuuden voi taustalta silti löytää. Appelsiinia, tammea, tomusokeria, vaniljaa, varsiselleriä. Hiukan outo, punaviini on sen verran kerroksellisena pinnassa. Vesilisä tuo hunajaa ja imelää siirappisuutta esiin.

Maku: Viininen ja makea heti kärkeen. Tammi on vahvasti mukana, yllättävän paahteisena ja varsin vaniljaisena. Punaviini maistuu tanniineja myöten. Vadelmaa ja mansikkaa, makeita viinirypäleitä, appelsiinia, karkkisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja kielen päällä erittäin voimakas. Maltaisuus löytyy mutta sen mukana on tunkkaisuutta ja pientä pahvin vivahdetta. Jälkimaku pysyy edelleen vahvasti viinisellä laidalla. Vadelmaa, sitrusta, viinikumikarkkia, tammea, tanniineja, hapokkuutta. Pientä pähkinäisyyttä ja kitkeryyttä, märkää villasukkaa, pientä pahvia. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa karkkisuutta, tomusokeria ja vaniljaa.

Arvio: Ristiriitainen punaviinikypsytys, juuri niin kuin tällaiset usein ovat. Paljon mielenkiintoista, mutta viskiksi outo, outo… 84/100

Laphroaig 1994/2016, Malts of Scotland 49,6%

Maistelussa tällä kertaa mehukasta ex-bourbonissa kypsynyttä Laphroaigia Malts of Scotlandilta. Laskennallisesti viskillä voi olla ikää jopa 22 vuotta, joten ihan huolella kypsyneestä tavarasta on kyse.

Laphroaig 1994/2016, Malts of Scotland

(49,6%, Malts of Scotland, 1994–2016, Cask No. MoS 16032, Bourbon Hogshead, 228 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea ja pehmeän turvesavuinen. Grillattua ananasta, runsaasti banaania, päärynää siirapissa. Sitruksista öljyisyyttä, viinikumikarkkeja, vaniljaa. Sammutettua nuotiota, tuhkaa, merellisiä sävyjä, etenkin merilevää. Hiukan sitruunalakritsia, muuten hyvin moderni ja tamminen. Vesilisä avaa antiseptisia aineita, pölyisyyttä ja palanutta puuta.

Maku: Vaikuttava ja hyvin pehmeä ensipuraisu. Tuntuu paljon ikäistään nuoremmalta savuviskiltä. Intensiivistä sitruksisuutta, öljyisiä ja aromaattisia piirteitä, aktiivista tammea. Trooppista hedelmää, ananasta, mangoa, hunajamelonia, vaniljaa. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko pyöreä. Nuotiosavua, merellisyyttä ja hiukan lääkemäistä purevuutta. Jälkimaku on sitruunalakritsinen, hiukan tervainen ja tummuva. Hiilisavua, yrttisyyttä, paahtunutta puuta. Trooppiset hedelmät pysyvät yhä mukana, öljy tuo kompleksisuutta. Merellisyyden rinnalle nousee yskänlääkettä. Pitkä finaali. Vesilisä tuo mentholia ja lisää yrttistä raikkautta.

Arvio: Upea jälkimaku nostaa tämän tasoa selvästi, koska tuoksu ei vielä täysin vakuuta. Hieno viskihän tämä lopulta on, kun klassinen sitruunalakritsi ja synkkä lääkemäisyys ottavat vallan. 87/100

Glendronach 1994/2018, Malts of Scotland 50,2%

Vuoden 2020 maistelut tässä blogissa saa kunnian aloittaa varsin pienen pullotusmäärän single cask Glendronach Malts of Scotlandilta. En muistakaan maistaneeni aiemmin sellaista Glendronachin sinkkua, jonka tarkka ikä ei olisi ollut tiedossa.

Glendronach 1994/2018, Malts of Scotland

(50,2%, Malts of Scotland, 1994–2018, Cask No. MoS 18011, Sherry Hogshead, 240 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella rusinainen ja piimäkakkumainen. Reippaasti mausteisuutta, kanelia ja inkivääriä etenkin. Taatelia ja kypsää luumua, kuivattuja hedelmiä, hiukan sitruksisuutta ja marjaisuutta. Tummaa suklaata ja pähkinäistä happamuutta. Hiukan tallia ja nahkaa, klassista sherryttelyä. Vesilisä tuo kermaisuutta ja kahvia.

Maku: Yllättävän kuiva ja maltainen. Mausteisuus tulee pippurisena ja hapokkaana päälle. Rusinaa, pähkinää ja kuivattua hedelmää. Hiukan yksiulotteinen ja kireä alkuun, mutta avautuu vähitellen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja napakka. Tammi tulee aktiivisena esiin, vanilja maistuu ja pippuri jatkaa kulkuaan. Nahkaisuutta ja happoja riittää. Sherryinen suklaisuus ja hedelmäisyys jäävät taka-alalle. Jälkimaku on mausteinen, maltainen ja tammisen rouhea. Pippuria ja kanelia tulee runsaasti esiin, samoin mysliä ja hapokkuutta. Nahkaa, kahvia, kuivaa hedelmää. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja maitokahvista makeutta.

Arvio: Nyt ei osunut hyppy lankulle. Tasapaino on hiukan hukassa alusta asti. Vesilisä korjaa sentään jonkin verran kovimpia happoja sivuun ja päästää kermaisuutta esiin, mutta silti kokonaisuus ei yllä lähellekään parhaita tämän lajin edustajia. 85/100

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland ’Little Miss Piggy’ 56,2%

Maistelussa Ardbegiä tällä kertaa portviiniviimeistelyllä. Malts of Scotlandin pullottama, laskennalliselta iältään noin 16-vuotias pullote on saanut liikanimen Little Miss Piggy.

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland ’Little Miss Piggy’

(56,2%, Malts of Scotland, 1998–2014, ’Little Miss Piggy’, Cask No. 14501, Port Cask Finish, 182 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lääkemäinen. Mausteinen, marjaisa ja hiukan laventelinen makeus tulee viinisenä läpi. Salmiakkia, merellisyyttä, tuhkaa, hiukan pippuria ja currya. Rancio-fiilistä, pekonia ja savumakkaraa. Ylikypsää sekahedelmää, vadelmaa, makeaa sitruksisuutta. Vesilisä tuo musteisuutta ja väriliituja esiin.

Maku: Hiilisavuinen, viininen ja varsin tiukka. Marjaisuus tulee läpi vadelmaisena ja mustaherukkaisena. Savumakkaraa, pekonia ja ylikypsiä sekahedelmiä riittää. Lääkemäisyys, pippuri ja laventeliin kallistuva yrttisyys pyörivät ympärillä. Salmiakkia ja tuhkaisuutta, tammea ja nahkaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja miellyttävän painokas. Hyvä balanssi viinisen makeuden ja turvesavuisen purevuuden välillä. Jälkimaku on turpeinen, marjaisa ja edelleen todella viininen. Portviini maistuu vadelmaisena ja sitruksisena, lääkemäisyys ja hiilisavu säestävät. Tammea, nahkaa, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa karamellisuutta ja korostaa tiettyä siirappista imelyyttä, joka ei normaalisti pääse läpi.

Arvio: Maukas ja omalaatuinen Ardbeg, joka ponnistaa haastavista lähtökohdista. Vaikea olisi tislaamoa sokkona tunnistaa, sen verran tiiviisti tämä portviini meikkaa sen piiloon. 87/100

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland 51,6%

Klassinen bourbon-Benkku ei juuri esittelyitä kaipaa. Nämä ovat usein melko varmoja valintoja, vaikka pullottajana olisi pienempikin indie-paja. Ja nyt asialla on sentään Paderbornin ylpeys Malts of Scotland.

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland

(51,6,%, Malts of Scotland, 3/1991–7/2011, Cask No. 32283, Bourbon Barrel, 251 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Rasvainen, vaniljainen ja todella hedelmäinen. Persikkaa, punaista omenaa, makeaa sitruunaa, ananasta. Hunajaa, märkää kakkupohjaa, voita. Makeuden keskeltä löytyy myös suolaisuus ja pieni heinäisyys. Mantelia ja marsipaania, reipasta maltaisuutta. Vesilisä avaa minttua ja leikattua nurmikkoa.

Maku: Vaisun tuoksun jälkeen herättää heti. Todella vaikuttava ja kirpeä paletti aukeaa nopeasti. Omenaa, päärynää, ananasta, persikkaa ja hunajaa riittää, mutta sitä vastaan nousevat kaikki tammen mausteet. Pippuria, inkivääriä, yrttisyyttä, hiukan sinappia, lakritsia. Kermainen ja paksu suutuntuma. Mantelit ja marsipaani pysyvät hyvin mukana. Pähkinäistä karvautta ja ruohoisuutta riittää. Jälkimaku on hunajainen ja hedelmäisen makea, vaniljainen ja maltainen. Makeaa murokeksiä, omenaa, laantuvaa mausteisuutta, tammea, joka pysyy hyvin aisoissa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa karvaita ja kitkeriä piirteitä.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen esitys, mutta maussa on ehdottomasti hetkensä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland 57,2%

Maistelussa tällä kertaa varsin iäkästä Inchgoweria ex-bourbonista. Tämä on tislaamona jossain määrin samanhenkinen kuin saman omistajan Linkwood: keskimäärin oikein hyvää tavaraa mutta äärimmäisen säväyttävät yksilöt loistavat poissaolollaan. Ehkä nyt?

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland

(57,2%, Malts of Scotland, 30.6.1982–2/2011, Cask No. 6969, Bourbon Hogshead, 212 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, ruohoinen ja varsin vaniljainen. Vaahtokarkkia ja kukkaniittyä. Todella voimakas alkoholin puraisu ja intensiiviset esterit. Päärynää, mansikkaa, tölkkiananasta, minttua, kookosta. Heinäinen, hiukan savuinen ja lakritsinen maanläheisyys. Voimaa on. Vesilisä tuo pintaan suolaa ja koivunlehteä.

Maku: Laventelia! Mahtava laventeli ja lakritsi heti kärkeen, kuin parhaan FWP-aikakauden tunnelmaa aivan toisaalta. Itse asiassa myös toinen aiemmin maistamani Inchgower tältä samalta vuodelta tarjoili laventelia, mutta se oli viskinä tätä paljon vaatimattomampi tapaus – ja kolmas saman vuoden Inchgower oli vielä heikompi. Tässä tammi on pirun intensiivista ja pippurisen purevaa, tasapainon kanssa on huojuntaa. Suolaisuutta, sinapinsiementä, kookosta, päärynää, mangoa. Suutuntuma on melko kuiva ja alkoholi edelleen voimalla mukana. Vaniljaa, yrttisyyttä, piparminttua, kamferia. Jälkimaku on edelleen erittäin laventelinen. Viinikumikarkkeja, vaniljaa, paahteisuutta, minttua. Tammi on roimasti pinnassa, karhean vaativana ja pippurisena. Lääkemäisyyttä ja kamferia runsain mitoin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hunajaa pintaan.

Arvio: Hyvin erilainen Inchgower kuin yksikään tähän mennessä. Aivan kuin joku olisi Morrison Bowmorelta käynyt peukaloimassa tislettä tuolloin 1980-luvun alussa. Ja se on tässä oikeastaan parasta! Tasapainolla tämä ei juhli, mutta makua ja räiskyvyyttä riittää. 87/100

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland 56,5%

Nyt ollaan lempilajissani. Maistelussa tuhdin sherryinen Bowmore Pohjois-Saksan ylpeydeltä Malts of Scotlandilta.

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland

(56,5%, Malts of Scotland, Warehouse Range, 1995–2011, Cask No. 111, Sherry Hogshead, 189 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Salmiakkinen, sherryinen ja vastustamattoman savuinen. Tervaa ja turvesavua, lakritsia ja omenaa, hyvä suolaisuus ja napakka tammi. Kypsää luumua, rusinaa, suklaakastiketta. Mausteisuutta ja minttua, yrttisyyttä ja hiukan laventelia. Nahkaisuutta ja tallia. Nam. Vesilisä tuo käristynyttä paahtoleipää esiin.

Maku: Salmiakkinen, tervainen ja tuhdin savuinen. Muhkea sherry ja suklaisuus, mutta runko ei ole yhtä täyteläinen kuin vaikkapa Maltmen’s Selectionissa. Tervaleijonaa ja suolaisuutta kuitenkin riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Luumua, rusinaa, suklaisuutta, kypsää kirsikkaa, selvästi erottuvaa laventelia. Kahvia ja maapähkinää, minttua, inkivääriä, kahvista purevuutta. Jälkimaku on lakritsinen, tervainen ja savuinen. Suolaa, sherryä, luumua, rusinaa, hapokkuutta, pippuria. Kahvia. Laventeli nousee roimasti loppua kohden. Melko pitkä finaali. Vesilisä vapauttaa mineraalisia ja sitruksisia sävyjä runsaasti.

Arvio: Todella herkullinen Bowmore, joka on saanut paljon irti sherrytynnyristä. Yllättävän mojovat laventelit ysäripullotteeksi – maistuu. 90/100

Tamnavulin 19 yo 1993/2013, Malts of Scotland 54,6%

Tällä kertaa lasissa harvoin nähtyä Tamnavulinia, pullottajana Paderbornin ylpeys Malts of Scotland. Sinänsä nämä Tamnavulinit ovat olleet keskimäärin sen verran hajutonta ja mautonta tavaraa, ettei tähänkään kohdistu minkäänlaisia odotuksia.

Tamnavulin 19 yo 1993/2013, Malts of Scotland

(54,6%, Malts of Scotland, Warehouse Range, 5/1993–1/2013, Cask No. MoS 13003, Bourbon Hogshead, 175 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen ja roiman tamminen, hedelmäinen ja hiukan vahamainen. Vihreää omenaa, limettiä, hiukan lakritsista vivahdetta. Heinäinen ja yrttinen puoli on selvästi esillä maltaisuutta riittää. Nestesaippuaa, päärynämehua, parafiinia, hapokkuutta. Varsin perinteinen kaikin puolin. Vesilisä korostaa saippuaa ja tuo hiukan erikoisen rasvaisuuden esiin, voita ja popkornia.

Maku: Vahaisuus on yllättävänkin vahvaa, mausteet ja tammi iskevät kiinni kaikin voimin sen keskeltä. Reipasta heinäisyyttä, kanervaisuutta ja pippuria. Tumma ja lakritsinen juonne on väkevänä mukana. Limettiä, raakaa päärynää, hiukan kitkeryyttä. Suutuntuma on vahaisuudessaan melko täyteläinen ja mausteisuudessaan todella kihelmöivä. Maltaisuutta, hapokkuutta, pähkinää. Jälkimaku on vahamainen ja päärynäinen, havuinen ja tumman yrttinen. Aktiivinen tammi tekee tästä hiukan kovan. Hapokkuus ja pippuri paukuttavat päälle oikein kunnolla. Melko pitkä ja julma finaali. Vesilisä availee trooppista hedelmää, karambolaa ja kiiviä etenkin.

Arvio: Ei mikään erityisen nautinnollinen viski, vaikka tässä hetkensä onkin. Elämässä on mahdollista pärjätä myös maistamatta tätä. 82/100

Port Charlotte 8 yo 2001/2010, Malts of Scotland 60,6%

Maistelussa jännittävä viinitynnyrikypsytetty Port Charlotte. Zinfandel on tuttu rypäle lähinnä melko stydeistä ja hapokkaista punaviineistä, mutta hiukan hirvittää, miten sellainen pelittää savuviskin kanssa yhteen.

Sen verran hyviä nämä Malts of Scotlandin PC-pullotteet ovat olleet kautta linjan, että tästäkin on lupa odottaa elämystä.

Port Charlotte 8 yo 2001/2010, Malts of Scotland

(60,6%, Malts of Scotland, 14.12.2001–4/2010, Exclusive Bottling for Whisky Fair Limburg 2010, Cask No. 969, Zinfandel Barrel, 212 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas turvesavu ja merellisyys, suolaisuutta ja salmiakkia on vaikka muille jakaa. Sitruksisuutta, öljyä, lihaisuutta ja rasvaa. Oikein kunnon savukassleria. Silti tietty hapokkuus ja jännä makeus pitävät kokonaisuuden monipuolisena. Anista ja limettiä. Nam. Vesilisä korostaa tuhkaa ja happoja.

Maku: Öljyinen, turvesavuinen ja painava kokonaisuus. Sitruunaisuutta, suolaa, hedelmäistä makeutta. Paljon vähemmän savua ja lakritsia kuin tuoksussa, nyt kolakarkit ja rommirusinafudge maistuvat. Suutuntuma on täyteläinen ja runko tiiviin öljyinen. Pientä savumakkaraa löytyy edelleen, samoin öljyisen likaisia sävyjä. Jälkimaku on jälleen voimakkaammin ja paahteisemmin turvesavuinen. Hiiltä, tuhkaa, happamuutta. Suolaa ja sitruksisuutta riittää edelleen, nyt pippuri ja aktiivinen tammi tekevät jo tuhojaan. Mustaa teetä, hapokkuutta, salmiakkia. Keskipitkä finaali. Vesilisä lisää raikkautta ja yrttejä mukaan.

Arvio: Perushyvä Port Charlotte. Zinfandel ei sinänsä vaikuta mihinkään, koska mitään viinisiä sävyjä tästä ei tunnu löytyvän millään. Se voi ehkä olla hyväkin asia, koska kokonaisuus on aivan kohdallaan. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.