Malts of Scotland

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland ’Little Miss Piggy’ 56,2%

Maistelussa Ardbegiä tällä kertaa portviiniviimeistelyllä. Malts of Scotlandin pullottama, laskennalliselta iältään noin 16-vuotias pullote on saanut liikanimen Little Miss Piggy.

Ardbeg 1998/2014, Malts of Scotland ’Little Miss Piggy’

(56,2%, Malts of Scotland, 1998–2014, ’Little Miss Piggy’, Cask No. 14501, Port Cask Finish, 182 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lääkemäinen. Mausteinen, marjaisa ja hiukan laventelinen makeus tulee viinisenä läpi. Salmiakkia, merellisyyttä, tuhkaa, hiukan pippuria ja currya. Rancio-fiilistä, pekonia ja savumakkaraa. Ylikypsää sekahedelmää, vadelmaa, makeaa sitruksisuutta. Vesilisä tuo musteisuutta ja väriliituja esiin.

Maku: Hiilisavuinen, viininen ja varsin tiukka. Marjaisuus tulee läpi vadelmaisena ja mustaherukkaisena. Savumakkaraa, pekonia ja ylikypsiä sekahedelmiä riittää. Lääkemäisyys, pippuri ja laventeliin kallistuva yrttisyys pyörivät ympärillä. Salmiakkia ja tuhkaisuutta, tammea ja nahkaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja miellyttävän painokas. Hyvä balanssi viinisen makeuden ja turvesavuisen purevuuden välillä. Jälkimaku on turpeinen, marjaisa ja edelleen todella viininen. Portviini maistuu vadelmaisena ja sitruksisena, lääkemäisyys ja hiilisavu säestävät. Tammea, nahkaa, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa karamellisuutta ja korostaa tiettyä siirappista imelyyttä, joka ei normaalisti pääse läpi.

Arvio: Maukas ja omalaatuinen Ardbeg, joka ponnistaa haastavista lähtökohdista. Vaikea olisi tislaamoa sokkona tunnistaa, sen verran tiiviisti tämä portviini meikkaa sen piiloon. 87/100

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland 51,6%

Klassinen bourbon-Benkku ei juuri esittelyitä kaipaa. Nämä ovat usein melko varmoja valintoja, vaikka pullottajana olisi pienempikin indie-paja. Ja nyt asialla on sentään Paderbornin ylpeys Malts of Scotland.

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland

(51,6,%, Malts of Scotland, 3/1991–7/2011, Cask No. 32283, Bourbon Barrel, 251 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Rasvainen, vaniljainen ja todella hedelmäinen. Persikkaa, punaista omenaa, makeaa sitruunaa, ananasta. Hunajaa, märkää kakkupohjaa, voita. Makeuden keskeltä löytyy myös suolaisuus ja pieni heinäisyys. Mantelia ja marsipaania, reipasta maltaisuutta. Vesilisä avaa minttua ja leikattua nurmikkoa.

Maku: Vaisun tuoksun jälkeen herättää heti. Todella vaikuttava ja kirpeä paletti aukeaa nopeasti. Omenaa, päärynää, ananasta, persikkaa ja hunajaa riittää, mutta sitä vastaan nousevat kaikki tammen mausteet. Pippuria, inkivääriä, yrttisyyttä, hiukan sinappia, lakritsia. Kermainen ja paksu suutuntuma. Mantelit ja marsipaani pysyvät hyvin mukana. Pähkinäistä karvautta ja ruohoisuutta riittää. Jälkimaku on hunajainen ja hedelmäisen makea, vaniljainen ja maltainen. Makeaa murokeksiä, omenaa, laantuvaa mausteisuutta, tammea, joka pysyy hyvin aisoissa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa karvaita ja kitkeriä piirteitä.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen esitys, mutta maussa on ehdottomasti hetkensä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland 57,2%

Maistelussa tällä kertaa varsin iäkästä Inchgoweria ex-bourbonista. Tämä on tislaamona jossain määrin samanhenkinen kuin saman omistajan Linkwood: keskimäärin oikein hyvää tavaraa mutta äärimmäisen säväyttävät yksilöt loistavat poissaolollaan. Ehkä nyt?

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland

(57,2%, Malts of Scotland, 30.6.1982–2/2011, Cask No. 6969, Bourbon Hogshead, 212 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, ruohoinen ja varsin vaniljainen. Vaahtokarkkia ja kukkaniittyä. Todella voimakas alkoholin puraisu ja intensiiviset esterit. Päärynää, mansikkaa, tölkkiananasta, minttua, kookosta. Heinäinen, hiukan savuinen ja lakritsinen maanläheisyys. Voimaa on. Vesilisä tuo pintaan suolaa ja koivunlehteä.

Maku: Laventelia! Mahtava laventeli ja lakritsi heti kärkeen, kuin parhaan FWP-aikakauden tunnelmaa aivan toisaalta. Itse asiassa myös toinen aiemmin maistamani Inchgower tältä samalta vuodelta tarjoili laventelia, mutta se oli viskinä tätä paljon vaatimattomampi tapaus – ja kolmas saman vuoden Inchgower oli vielä heikompi. Tässä tammi on pirun intensiivista ja pippurisen purevaa, tasapainon kanssa on huojuntaa. Suolaisuutta, sinapinsiementä, kookosta, päärynää, mangoa. Suutuntuma on melko kuiva ja alkoholi edelleen voimalla mukana. Vaniljaa, yrttisyyttä, piparminttua, kamferia. Jälkimaku on edelleen erittäin laventelinen. Viinikumikarkkeja, vaniljaa, paahteisuutta, minttua. Tammi on roimasti pinnassa, karhean vaativana ja pippurisena. Lääkemäisyyttä ja kamferia runsain mitoin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hunajaa pintaan.

Arvio: Hyvin erilainen Inchgower kuin yksikään tähän mennessä. Aivan kuin joku olisi Morrison Bowmorelta käynyt peukaloimassa tislettä tuolloin 1980-luvun alussa. Ja se on tässä oikeastaan parasta! Tasapainolla tämä ei juhli, mutta makua ja räiskyvyyttä riittää. 87/100

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland 56,5%

Nyt ollaan lempilajissani. Maistelussa tuhdin sherryinen Bowmore Pohjois-Saksan ylpeydeltä Malts of Scotlandilta.

Bowmore 1995/2011, Malts of Scotland

(56,5%, Malts of Scotland, Warehouse Range, 1995–2011, Cask No. 111, Sherry Hogshead, 189 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Salmiakkinen, sherryinen ja vastustamattoman savuinen. Tervaa ja turvesavua, lakritsia ja omenaa, hyvä suolaisuus ja napakka tammi. Kypsää luumua, rusinaa, suklaakastiketta. Mausteisuutta ja minttua, yrttisyyttä ja hiukan laventelia. Nahkaisuutta ja tallia. Nam. Vesilisä tuo käristynyttä paahtoleipää esiin.

Maku: Salmiakkinen, tervainen ja tuhdin savuinen. Muhkea sherry ja suklaisuus, mutta runko ei ole yhtä täyteläinen kuin vaikkapa Maltmen’s Selectionissa. Tervaleijonaa ja suolaisuutta kuitenkin riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Luumua, rusinaa, suklaisuutta, kypsää kirsikkaa, selvästi erottuvaa laventelia. Kahvia ja maapähkinää, minttua, inkivääriä, kahvista purevuutta. Jälkimaku on lakritsinen, tervainen ja savuinen. Suolaa, sherryä, luumua, rusinaa, hapokkuutta, pippuria. Kahvia. Laventeli nousee roimasti loppua kohden. Melko pitkä finaali. Vesilisä vapauttaa mineraalisia ja sitruksisia sävyjä runsaasti.

Arvio: Todella herkullinen Bowmore, joka on saanut paljon irti sherrytynnyristä. Yllättävän mojovat laventelit ysäripullotteeksi – maistuu. 90/100

Tamnavulin 19 yo 1993/2013, Malts of Scotland 54,6%

Tällä kertaa lasissa harvoin nähtyä Tamnavulinia, pullottajana Paderbornin ylpeys Malts of Scotland. Sinänsä nämä Tamnavulinit ovat olleet keskimäärin sen verran hajutonta ja mautonta tavaraa, ettei tähänkään kohdistu minkäänlaisia odotuksia.

Tamnavulin 19 yo 1993/2013, Malts of Scotland

(54,6%, Malts of Scotland, Warehouse Range, 5/1993–1/2013, Cask No. MoS 13003, Bourbon Hogshead, 175 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen ja roiman tamminen, hedelmäinen ja hiukan vahamainen. Vihreää omenaa, limettiä, hiukan lakritsista vivahdetta. Heinäinen ja yrttinen puoli on selvästi esillä maltaisuutta riittää. Nestesaippuaa, päärynämehua, parafiinia, hapokkuutta. Varsin perinteinen kaikin puolin. Vesilisä korostaa saippuaa ja tuo hiukan erikoisen rasvaisuuden esiin, voita ja popkornia.

Maku: Vahaisuus on yllättävänkin vahvaa, mausteet ja tammi iskevät kiinni kaikin voimin sen keskeltä. Reipasta heinäisyyttä, kanervaisuutta ja pippuria. Tumma ja lakritsinen juonne on väkevänä mukana. Limettiä, raakaa päärynää, hiukan kitkeryyttä. Suutuntuma on vahaisuudessaan melko täyteläinen ja mausteisuudessaan todella kihelmöivä. Maltaisuutta, hapokkuutta, pähkinää. Jälkimaku on vahamainen ja päärynäinen, havuinen ja tumman yrttinen. Aktiivinen tammi tekee tästä hiukan kovan. Hapokkuus ja pippuri paukuttavat päälle oikein kunnolla. Melko pitkä ja julma finaali. Vesilisä availee trooppista hedelmää, karambolaa ja kiiviä etenkin.

Arvio: Ei mikään erityisen nautinnollinen viski, vaikka tässä hetkensä onkin. Elämässä on mahdollista pärjätä myös maistamatta tätä. 82/100

Port Charlotte 8 yo 2001/2010, Malts of Scotland 60,6%

Maistelussa jännittävä viinitynnyrikypsytetty Port Charlotte. Zinfandel on tuttu rypäle lähinnä melko stydeistä ja hapokkaista punaviineistä, mutta hiukan hirvittää, miten sellainen pelittää savuviskin kanssa yhteen.

Sen verran hyviä nämä Malts of Scotlandin PC-pullotteet ovat olleet kautta linjan, että tästäkin on lupa odottaa elämystä.

Port Charlotte 8 yo 2001/2010, Malts of Scotland

(60,6%, Malts of Scotland, 14.12.2001–4/2010, Exclusive Bottling for Whisky Fair Limburg 2010, Cask No. 969, Zinfandel Barrel, 212 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas turvesavu ja merellisyys, suolaisuutta ja salmiakkia on vaikka muille jakaa. Sitruksisuutta, öljyä, lihaisuutta ja rasvaa. Oikein kunnon savukassleria. Silti tietty hapokkuus ja jännä makeus pitävät kokonaisuuden monipuolisena. Anista ja limettiä. Nam. Vesilisä korostaa tuhkaa ja happoja.

Maku: Öljyinen, turvesavuinen ja painava kokonaisuus. Sitruunaisuutta, suolaa, hedelmäistä makeutta. Paljon vähemmän savua ja lakritsia kuin tuoksussa, nyt kolakarkit ja rommirusinafudge maistuvat. Suutuntuma on täyteläinen ja runko tiiviin öljyinen. Pientä savumakkaraa löytyy edelleen, samoin öljyisen likaisia sävyjä. Jälkimaku on jälleen voimakkaammin ja paahteisemmin turvesavuinen. Hiiltä, tuhkaa, happamuutta. Suolaa ja sitruksisuutta riittää edelleen, nyt pippuri ja aktiivinen tammi tekevät jo tuhojaan. Mustaa teetä, hapokkuutta, salmiakkia. Keskipitkä finaali. Vesilisä lisää raikkautta ja yrttejä mukaan.

Arvio: Perushyvä Port Charlotte. Zinfandel ei sinänsä vaikuta mihinkään, koska mitään viinisiä sävyjä tästä ei tunnu löytyvän millään. Se voi ehkä olla hyväkin asia, koska kokonaisuus on aivan kohdallaan. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Port Charlotte 10 yo 2001/2012, Malts of Scotland 63,3%

Malts of Scotlandin PC-pullotteet ovat olleet yleensä superjäreitä ja ikäänsä nähden suorastaan omaa luokkaansa. Tätä on kehuttu kovasti, joten odotukset ovat taas korkealla.

Port Charlotte 10 yo 2001/2012, Malts of Scotland

(63,3%, Malts of Scotland, 11/2001–9/2012, Exclusive Bottling for Islay Whisky Dinner 2012, Cask MoS 12039, Sherry Hogshead Matured, 302 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella voimakas, jykevän savuinen ja valtavan lihaisa. Bbq-kassleria, kolakastiketta, paistirasvaa, chorizoa. Lakritsia, tervaa, suolaa. Jodin purevuutta, apteekin salmiakkia. Moottoriöljyä, kreosoottia. Turpeisuus laskeutuu päälle kuin riistaeläimen nahka. Vesilisä keventää otetta ja tuo vuohenjuuston pintaan.

Maku: Tervaa ja salmiakkia on vaikka muille jakaa. Paksu turvesavu, jodi ja suola saavat seurakseen liköörimäistä makeutta, siirappia, lakritsia, pekonia ja runsaasti meetvurstia. Suutuntuma on todella painava mutta samalla kermaisen pehmeä. Persikkaa, makeaa sitrusta ja raikastakin hedelmäisyyttä tulee kaiken kreosootin alta pintaan. Rusinaa, luumua, suklaata. Nam. Jälkimaku on massiivisen turpeinen, erittäin lihaisa ja varsin suolainen. Meetvurstia, bbq-kastiketta, lakritsia, suolaa, öljyisyyttä. Sherryinen ja suklainen makeus on vahvasti esillä. Melko pitkä finaali. Vesilisä paljastaa lisää sitruksisuutta ja tuo vaniljaista tammea esiin.

Arvio: Pehmeän herkullinen ja silti järkälemäisen vahva Port Charlotte. Jakaa taatusti mielipiteitä, mutta osuu omaan makuhermooni täysin. Fantastisen tuoksun jälkeen maulle jää kovat paineet, ja vain jälkimaku jättää pientä toivomisen varaa. Silti loistava viski kokonaisuutena. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Bruichladdich 10 yo 2003/2013, Malts of Scotland 56,3%

Maistelussa ristiriitaisia tunteita herättänyt Bruichladdich Malts of Scotlandilta ex-sherrystä.

Bruichladdich 10 yo 2003/2013, Malts of Scotland

(56,3%, Malts of Scotland, 6/2003–10/2013, Cask MoS 13051, Sherry Hogshead Matured, 285 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Nahkaa ja rikkiä, tummaa sherryä ja paahdettua pähkinää. Riistamaisuutta, maakellaria, satulaa, runsaasti poltettua tulitikkua. Lihaisuus ja kahvisuus nousevat vähitellen yhä suurempaan rooliin. Rusinaa, ruskeaa sokeria, märkää heinää. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja merilevää sekä tiettyä vegetaalisuutta.

Maku: Tumman sherryinen ja tuoksun jälkeen yllättävänkin tasapainoinen. Rikki on edelleen todella voimakasta mutta pysyy miellyttävyyden rajoissa. Kahvia, tummaa suklaata, lihaisuutta – sekä raakaa pihvilihaa että palvikinkkua. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko varsin tiivis. Rusinaa, luumuhilloa, vadelmamarmeladia, runsaasti mausteisuutta, kanelia, inkivääriä. Jälkimaku on kahvinen ja nahkainen, maanläheinen ja pähkinäinen. Riistaa, satulaa, rusinaa, luumua, ylikypsää kirsikkaa, mausteisuutta, musteisuutta, tammista karvautta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja makeutta pintaan.

Arvio: Tätä ei sokkona erottaisi Bruichladdichiksi mitenkään. Rikin kanssa menee aikaa, ennen kuin siihen tottuu. Silti kunnon sherryjyrä, jossa on ehdottomasti hetkensä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100.

Laphroaig 1998/2011, Malts of Scotland 52,9%

Maistelussa lupaavan oloinen, varsin perinteinen Laphroaig ex-bourbonista.

Laphroaig 1998/2011, Malts of Scotland

(52,9%, Malts of Scotland, 5/1998–5/2011, Cask No. 5921, Bourbon Hogshead Matured, 297 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Vanhan liiton Laphroaig-tunnelmaa, jopa hiukan yllättäen. Raikasta mineraalisuutta, koivuvihtaa, sitruunalakritsia, ruohoisuutta, kuivaa nuotiosavua. Päärynää, hiukan tuhkaa, antiseptisia aineita. Hieno merellinen tunnelma, suolaa ja karheaa maltaisuutta. Vesilisä tuo bensaisia sävyjä esiin.

Maku: Maukas, mineraalinen ja merellinen kokonaisuus. Sitruunalakritsia runsaasti heti kärkeen. Päärynää, ruohoisuutta, hiukan tuhkaa ja kitkeryyttä. Turvesavu on melko vangitseva suorastaan. Lääkemäisyys ja suola ovat pinnassa, mutta tuoksun raikkaus ei täysin välity. Aavistuksen sekava profiili. Hiukan bensaa, puuromaisuutta, maltaisuutta. Jälkimaku on tumman turvesavuinen, tuhkainen, nokinen ja aavistuksen karvas. Mineraalisuutta ja yrttisyyttä toki riittää, samoin päärynää ja sitruunalakritsia. Lääkemäisyys kääntyy todella synkäksi loppua kohti. Pippuria ja tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa hunajaista makeutta.

Arvio: Loistava tuoksu, mutta maku jää siitä melkoisesti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Port Charlotte 2001/2009, Malts of Scotland 66,2%

Maistelussa erittäin voimakasta ja huippuarviot saanutta Port Charlottea näiden viskien indie-hovipullottajalta Saksasta. Taannoin maistamani, hiukan vastaavilla spekseillä varustettu Malts of Scotlandin PC-pullote oli suorastaan sikamaisen kova, joten odotukset ovat todella korkealla.

Port Charlotte 2001/2009, Malts of Scotland

(66,2%, Malts of Scotland, 6.12.2001–3/2009, Cask No. 829, Sherry Hogshead Matured, 313 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella voimakas turvesavu ja suklaisuus. Oikein raskasta moottoriöljyä ja asfalttia, pikeä ja paahdetta. Salmiakkia, tervaa, savumakkaraa, oikein rasvaista lihaa. Luumuhilloa, hedelmäsiirappia, sitruksisuutta, hunajaa, rusinaista imelyyttää. Vesilisä availee omenaisia ja makean päärynäisiä sävyjä.

Maku: Eeppinen, täysin eeppinen. Todella raskas turvesavu ja paksu suklaisuus iskevät kiinni öljyyn ja pikeen. Lihaisuus on silkkaa riistaa, nahkoineen päivineen. Suutuntuma on todella täyteläinen ja raskas. Silti mukana on sitruksisuuden ja merellisyyden tuomia tasoja runsaasti, suolaa ja yrttisiä sävyjä. Marmeladin ja rusinan makeutta, kurkkupastilleja, salmiakkia. Jälkimaku liikkuu paahteiseen suuntaan, joukossa on mustan oliivin kaltaisia rommisävyjä. Ydin on yhä turvesavussa, tervassa, salmiakissa, suklaassa ja muhkeassa lihaisuudessa. Merellisyyttä, suolaa, sitruunaa, eucalyptusta, kiteistä sokerisuutta. Pitkä finaali kantaa komeasti joka tasolla. Vesilisä toimii avaa lisää yrttisiä ja mineraalisia tasoja.

Arvio: Erittäin järkälemäinen ja uljas Port Charlotte. Jos kuitenkin aseella uhaten pitäisi valita, pidin siitä edellisestä tynnyristä jopa vielä enemmän. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.