Bruichladdich

Bruichladdich 20 yo ’Twenty’ 46%

Lasissa vaihteeksi Bruichladdichin tislaamon uudelleenaukaisun jälkeisiä julkaisuja vuosien takaa. Tämäkin on tullut maistettua pari kertaa aiemminkin, mutta on aina jäänyt nuotteja vaille. Viimeksi taisin hörpätä tätä ajatuksella Timo McAaltosen vetämässä tastingissa juuri äsken kahdeksan vuotta sitten. Clachlan A Choin!

Bruichladdich 20 yo

(46%, OB, 2001, First Edition, American Oak Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen, vahamainen ja varsin merellinen. Hunajamelonia, persikkaa, omenaa, kiivihedelmää, minttua. Mantelia, heinäisyyttä, paahtunutta tammea ja melkein savun ailahduskin jostain taustalta. Voita, mokkanahkaa, maltaisuutta ja kukkaisuutta. Tyylikäs kuin mikä. Vesilisä tuo kinuskia ja sokeria pintaan.

Maku: Mehukas, hedelmäinen, maltainen ja sitruksisen raikas. Hyvä yhdistelmä suolaisuutta ja rasvaisuutta, kirpeyttä ja makeutta. Hedelmäkakkumaisuus ja vahamaisuus ovat vahvasti esillä. Metisyyttä, hunajaa, vaniljaa, sokeria. Pähkinäisyyttä, tammea, merellisyyttä, mineraalisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hienosti balanssissa. Omenaa, hunajamelonia, kiiviä. Minttuinen ja eucalyptusmainen raikkaus tulee nautinnollisesti esiin. Jälkimaku on tamminen, maltainen ja varsin mausteinen. Päärynää, omenaa, kiiviä, ruohoisuutta. Yrttisyys pyörii mintun ja eucalyptuksen ympärillä, kunnes inkivääri ja pippurikin tulevat mukaan. Mineraalisuutta ja merellisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa viinikumikarkkia ja kinuskista makeutta.

Arvio: Tämä oli selvästi parempi kuin muistin. Nautittavaa laatua alusta loppuun. 88/100

Port Charlotte 2010 OLC: 01, 55,1%

Lasissa tällä kertaa jo paperillakin haastavan oloinen setti Port Charlottelta. Nyt on kärrätty paikalle valtava lasti erinäisiä tynnyreitä, joista osa on vieläpä aiemmin käytetty viinin kypsytykseen.

Tämän OLC:n sekoitus on erinäisten tietojen mukaan tällainen: 40 % kakkostäytön jenkkitammea, 30 % ykköstäytön jenkkitammea, 25 % VDN-viinitynnyreissä kypsynyttä tavaraa ja 5 % toisen täytön syrah-viinitynskissä kypsyttä. Lopuksi koko settiä on finistelty 18 kuukauden ajan oloroso-kanistereissa, jotka ovat olleet vieläpä ahtaampaa ja siitä syystä myös tykimpää hogshead-kokoluokkaa.

Onkohan painavan savuisestakaan tisleestä jäänyt mitään alkuperäistä luonnetta jäljelle tällaisessa myllytyksessä? Sehän selviää vain maistamalla.

Port Charlotte 2010 OLC: 01

(55,1%, OB, 2010–14.10.2020, Mixed Oak & Oloroso Hogshead Finish, 30000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa ja makea. Karamellipossua ja toskaomenaa, päärynähilloa ja tervaleijonaa. Turpeisuus on tuhtia ja siirappia riittää, mutta yllättäen viini ei mitenkään aja tätä. Maltaisuutta, tallisuutta, sherryä, raparperia, sitrusta. Härski ja päällekäyvä kaikin puolin. Vesilisä korostaa kinuskia ja (fariini)sokerisuutta.

Maku: Ensivaikutelma on erittäin painava, karamellinen ja lihaisa, mutta äkisti se tisle tulee sieltä selvästi esiin. Kaikesta finistelystä ja kikkailusta huolimatta tässä on jotain hyvin… tavanomaista. Turvesavua, vegetaalisuutta, tallia, tuhkaa, tervaa. Omenaa, päärynää, sitruunaa, mausteisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivä. Maltaisuus on yllättävänkin vahvaa, tanniinit kiristelevät. Sherryä ja sekavuutta. Jälkimaku on mausteinen, tamminen ja varsin tuhkainen, yllättävän kuivakin kaikkineen. Sitruunaa, hapokkuutta, tervaa, pippuria, vadelmaa, raparperia. Melko lyhyt finaali. Vesilisä tuo sokerisen vaikutelman, jäljelle jää lopulta sokerilientä ja hedelmämehua.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen esitys. Tynnyripuljaus ei ollut tuonut oikein tulosta. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Port Charlotte 2011 PAC: 01, 56,1%

Maisteluun pääsi pitkästä aikaa melko tuore Port Charlotte. Ensin tätä PAC-liemeä on kypsytelty ex-bourbonissa 6–7 vuotta, kunnes se on siirretty muhimaan punkkutynnyreihin vielä pariksi vuodeksi.

Port Charlotte 2011 PAC: 01

(56,1%, OB, 2011–24.8.2021, Cask Exploration Series, Bourbon Matured & French Ex-Red Wine Finish, 70 cl)

Tuoksu: Merellinen ja turvesavuinen, mineraalinen ja kevyen tervainen. Marjaisa ja suolainen, yllättävän avoin ja tammen osalta jopa raikas. Viinisyys tulee toki selvästi läpi, vadelmaisena ja lämpimän mausteisena. Lihaisuutta, yrttejä ja bbq-kastiketta reippaasti, kuten asiaan kuuluu. Vesilisä availee öljyisyyttä ja hunajaa.

Maku: Kunnon tervaleijonapommi! Ampuu heti täydeltä laidalta. Tervaa ja hiilisavua koko rahalla. Mustetta, mausteista tammisuutta, viinisyyttä ja lääkemäisyyttä. Mahtava tekstuuri, suutuntuma on pureskeltavan paksu ja öljyisen täyteläinen. Sitruksisuutta, marjaisuutta ja kaiken kattavaa turpeisuutta. Paahdettuja pähkinöitä, grillattua paprikaa, bbq-kastiketta ja nyhtöpossua karamellissa. Jälkimaku on todella muhkea ja tervaleijonainen. Turvesavua, hiilisyyttä ja viinisyyttä riittää. Bbq-kastike pysyy mukana, samoin napakka tammi. Kihelmöivää mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee kamferia ja toffeeta.

Arvio: Ylitsepursuavan runsas viski. Erittäin ekspressiivinen makumaailma. Ei PC-arsenaalin monimuotoisin tai syvällisin esitys, mutta onhan tämä nyt silti mahdottoman hyvää. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Port Charlotte 2012 Islay Barley 50%

Lasissa on vaihteeksi Port Charlotten nimissä pullotettua, Islayn paikallisesta ohrasta tislattua savua.

Port Charlotte 2012 Islay Barley

(50%, OB, 2012–2019*, 6 years old, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean turvesavuinen, erittäin terävä ja lihaisa. Savumakkaraa, grillattuja hedelmiä, öljyisyyttä. Siirappisen imelyyden rinnalla napakka suolaisuus ja merellisyys, tuhkaa ja hiiltä. Hiukan suolapähkinää, toskaomenaa, makeaa sitruksisuutta. Bbq-kastiketta, pippuria. Vesilisä tuo salmiakkia pintaan.

Maku: Turvesavuinen, sitruksinen, kuivalla tavalla lihaisa ja hiukan kitkerä. Suutuntuma on alkuun öljyinen mutta runko tuntuu silti oudon ohuelta. Paljon tuhkaa ja mineraalisuutta, merellisyyttä ja heinäisyyttä. Suola ja antiseptiset aineet tulevat esiin, mutta jotenkin tämä on alusta asti hiukan sulkeutunut tapaus. Grillattuja hedelmiä ja hedelmäsiirappisuutta löytyy, mutta yleisilme on jokseenkin kalvakka. Maltaisuutta ja taikinaisuutta. Jälkimaku on edelleen jykevän turvesavuinen, sitruksinen ja todella suolainen. Tuhkaa, hiiltä, hapokkuutta, hiukan tervaa. Pieni lakritsisalmiakki nousee myös esiin. Hiukan chorizoa, uuniomenaa, tammea, pippurisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee paljasta tammisuutta ja valkopippuria.

Arvio: Hiukan väritön esitys. Tuoksu lupailee paljon enemmän. 83/100

Port Charlotte 2002/2010, Malts of Scotland 64,2%

Maistelussa pitkästä aikaa taas erittäin vahvaa PC-tuotantoa Paderbornin ylpeydeltä. Nyt on kyseessä 2002 tislattu ja 2010 pullotettu yksilö ex-bourbonista.

Port Charlotte 2002/2010, Malts of Scotland

(64,2%, Malts of Scotland, 8.11.2002–9/2010, Cask No. 1172, 306 bts., Bourbon Hogshead, 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas, savuinen ja lihaisa. Todella suolainen ja reippaan salmiakkinen, tervainen ja hiukan likainen. Suolavetistä ja sitruunaista otetta, omenaista makeutta. Rasvaa, asfalttia, märkää köyttä, merilevää, yrttisyyttä. Oikein klassinen jättivahva PC-tapaus. Vesilisä availee appelsiinia ja inkivääriä.

Maku: Öljyinen, todella painava ja yllättävänkin makea. Omenaa, sitruunaa, tölkkiananasta, hunajaisuutta, sen jälkeen tuhdisti heti turvesavua ja suolavettä. Lihaisuus ja terva ovat myös näyttävästi mukana. Suolaista salmiakkia, yrttisyyttä ja mineraalisuutta. Heinäinen ja ruohoinen sivujuonne. Suutuntuma on täyteläinen ja vakuuttava, turvesavu ja suolaisuus hallitsevat. Jälkimaku pyörii edelleen lihaisuuden ja turvesavun, sitruunan ja hunajaisen hedelmäisyyden ympärillä. Hedelmäteetä, hapokkuutta, mineraalisuutta, heinää. Öljyisyyttä, likaisuutta, tervaa. Tammi tulee vihdoin selvästi läpi, pistävänä ja hiukan kireänä. Melko lyhyeksi jäävä jälkimaku on tämän viskin heikoin lenkki. Vesilisä korostaa makeutta ja karkkisuutta.

Arvio: Vakuuttava ja vahva Port Charlotte. Jälkimaussa vasta hiukan notkahtaa. Ei yllä lopulta aivan parhaiden tämän aikakauden PC-esitysten tasolle, vaikka onnistunut pullote onkin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Bruichladdich 17 yo XVII, 46%

Maistelussa vaihteeksi yli kymmenen vuoden takaista Bruichladdichia hyvin pienestä pullosta. Sopivaa nautittavaa helteiseen kesäpäivään.

Bruichladdich 17 yo XVII

(46%, OB, +/- 2007, Bourbon Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Aprikoosinen, maltainen ja vaniljaisen tamminen. Sitruunaa, vihreää omenaa, päärynää, hunajamelonia, mausteisuutta. Mukava suolainen vivahde kaiken heinäisyyden seassa. Pieni pähkinäisyys ja maitosuklaa pyörivät ympärillä. Jyväisyyttä ja paahtoleipää. Vesilisä tuo lisää paahteisuutta ja yrttejä esiin.

Maku: Maltainen ja napakka. Kirpeä sitruksisuus ja terävä tammi säväyttävät heti. Öljyisyyttä, mausteisuutta, hapokkuutta. Hedelmistä banaani nousee vaniljaisuuden rinnalle selvästi, mutta omenaisuutta ja viinirypäleitäkin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvässä ojennuksessa. Paahtoleipämäisyys ja pähkinäisyys korostuvat edelleen, samoin tietty heinäisyyden ja suolaisuuden tyylikäs rinnakkaiselo. Pientä kermaista ja hunajaista makeutta myös. Jälkimaku on maltainen, tamminen ja varsin karhea. Pähkinää, öljyä, sitruunaa, raakaa päärynää, pientä katkeruutta. Aprikoosia, limettiä, hapokkuutta. Lopussa vanilja ja hunaja tulevat vielä esiin. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa maltaista makeutta.

Arvio: Oikein maukas Bruikka, vaikka onkin ihan perussarjaa. Myönteinen yllätys. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Octomore 10.1, 59,8%

Viisivuotiasta turvejyrää Bruichladdichin tislaamosta. Tähän Octomoreen on käytetty skotlantilaista ohraa, mutta vaihteeksi tynnyrityyppejä ei ole lainkaan eritelty.

Octomore 10.1

(59,8%, OB, 2013–2019, 5 years old, Oak Casks, 42000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suolainen, nuotiosavuinen ja Octomoreksi yllättävänkin ujo. Mineraalisuus ja märkä kallio ovat pääosassa, runsaasti vaniljaa ja öljyisyyttä. Vihreää omenaa, luumua, tuoretta tammea, lakkabensiiniä. Turpeisuus tulee lakritsin ja lääkkeen takaa esiin vähitellen. Vesilisä availee minttua ja ruohoisuutta.

Maku: Turvesavu iskee välittömästi täydellä voimalla, tuoksun ujous on välittömästi täysin poissa. Nyt tulee hiiltä, lääkettä, suolaisuutta, tervaa ja pippuria koko rahalla. Tammi on edelleen todella aktiivista ja tärpätin sävy painaa päälle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja lievästi levoton. Limettiä, vihreää omenaa, mineraalisuutta, hapokkuutta ja kireyttä. Jälkimaku on edelleen erittäin turvesavuinen, lääkemäinen, bensainen ja voimakas. Pippuria, kireää tammea, hapokkuutta. Vihreää omenaa, viinirypäleitä, kiiviä, limettiä, minttua. Melko ohut ja korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa tammilankkua ja liuotinta.

Arvio: Nyt ei osunut oikein kohdalleen, tuoksu pettää ja tasapaino karkailee. Toki Octomore on aina Octomore. 82/100

Bruichladdich 2002/2013, Samaroli ’Wild and Primitive’ 57%

Maistelussa erittäin rouhea Samarolille pullotettu nuori Bruikka. Nimestä ja etiketistä tulee mieleen italialainen Primitivo.

Bruichladdich 2002/2013, Samaroli

(57%, Samaroli, Wild and Primitive, 2002–2013, Cask No. 561, First Fill Bourbon Barrel, 330 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja mineraalinen, erittäin voimakas. Tynnyri tulee isosti läpi vaniljaisena ja tammisena, vahvan mausteisena ja aktiivisena. Kermaa ja voita, painokasta sitruksisuutta. Merellisyyttä ja suolaisuutta, merilevää, jodia, tiikeribalsamia, aavistus märkää turpeisuutta. Vesilisä availee pientä liuotinmaisuutta.

Maku: Yllättävän turpeinen. Suolainen ja mineraalinen ote on tiukka. Sitruksisuutta, öljyä, pippurisuutta. Ruohoinen ja lääkemäinen perusvire, merellisyys pysyy vahvasti esillä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivän voimakas. Tammisuus ja vanilja pysyvät makeina, tietty kermaisuus on mukana koko ajan. Maanläheisiä ja multaisia sävyjä, hiukan hiilisyyttä. Ei todella mikään tavallinen Laddie! Jälkimaku on tamminen, ruohoinen ja vaniljainen. Turvesavu tuo hiilisen ja lääkemäisen vivahteen. Pippuria, jodia, suolaisuutta, hiukan lääkemäisyyttä. Sitruksinen makeus toimii nätisti. Merilevää, mineraalisuutta, mangoa ja ananasta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa selvästi lisää hedelmäisyyttä, omenaa ja kiiviä ja viinirypäleitä.

Arvio: Vaikuttava nuori viski. Avaa ihan uudenlaisen oven Bruichladdichiin pienellä savullaan. Tutkittavaa riittää todella paljon. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Port Charlotte 16 yo Feis Ile 2020, 55,8%

Feis Ile ei tänä vuonna toteutunut Islayn saarella koronaviruksen takia lainkaan, joten juhlallisuudet on siirretty täysin verkkoon. Lagavulinin päivä aloitti virtuaalijuhlat lauantaina 24. toukokuuta, ja sitä seurasi Bruichladdichin päivä sunnuntaina 24. toukokuuta.

Otan nyt tuon jälkimmäisen kiinni päivää myöhässä. Laddie Lock-inin hengessä maisteltavana on Port Charlotten tämän vuoden festivaalijulkaisu.

Kyseessä on tähän mennessä vanhin Port Charlotte -pullote. Bruichladdichin tislaamon selonteon mukaan vuonna 2003 skottiohrasta tehty muhkean turpeinen PC-tisle on aikanaan loroteltu kolmenlaisiin tynnyrityyppeihin.

Ensimmäinen saitsi meni refill hogsheadeihin, joista viskit siirrettiin vuonna 2012 ykköstäytön ex-bourboniin. Toinen satsi taas vietti aikansa vuodesta 2003 vuoteen 2013 saakka ykköstäytön ex-bourbonissa, kunnes siirtyi ex-Sauternesiin.

Kolmas satsi taas on peräisin epälukuisasta joukosta ex-sherryssä, ex-bourbonissa ja virgin oakissa kypsyneitä 16-vuotiaita viskejä tuosta samasta vuoden 2003:n erästä.

Melkoinen keitos on siis kyseessä. Kolme tuhatta pulloa tätä on pistetty liikkeelle ympäri maailmaa.

Ja mitä tulee Feis Ileen, tänään maanantaina olisi Caol Ilan päivä, tiistaina Laphroaig, keskiviikkona Bowmore, torstaina Kilchoman, perjantaina Bunnahabhain ja lauantaina tietysti juhlat päättävä Ardbeg. Melkoinen sankari saa olla, jos kupittelee kotonaan kaikki nuo asianmukaisesti läpi.

Port Charlotte 16 yo Feis Ile 2020

(55,8%, OB, 2003–2020, Feis Ile – Digital Exclusive, Refill Hogsheads, First Fill Bourbon Barrels, Ex-Sauternes, Ex-Sherry, Ex-Bourbon & Virgin Oak Casks, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean turvesavuinen, lihaisa ja yllättävänkin lääkemäinen. Yrttitippoja, kamferia, antiseptisia aineita. Grillattua lihaa ja käristettyä pekonia, hiukan bbq-kastiketta, maitosuklaata ja hunajaisuutta. Kuivan turvesavuinen, hiilinen, suolainen ja pippurinen. Pieni Hansaplastin vivahde nousee esiin. Kermaisuutta ja sitrusta, makeaa hedelmäsiirappia ja hiukan lakritsia. Vesilisä avaa karkkisuutta, jelly beans ja viinikumi tulevat esiin.

Maku: Ikä maistuu nyt selvästi. Tammi, turvesavu ja lihaisuus ovat kaikki varsin kuivalla puolella – ja kokonaisuus on herkullinen. Suolaa, pippuria, lääkemäisyyttä, hiilisyyttä. Hunajaa, limoncelloa, runsasta yrttisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja nyanssit kohdallaan. Grillihiilet ja pekoni ovat mukana, mutta kermaisuus, toffee ja pieni viinisyys ovat paljon enemmän pinnassa. Sitruunaa, hiukan omenaa, lakritsia, aavistus musteisuutta. Jälkimaku on lääkemäinen, sitruksinen ja kompleksinen. Hiilisyys ja pekoni ottavat yhteen hedelmien ja hunajan kanssa, vähitellen tulee viinisyyttä ja suklaisuutta, sen jälkeen suolaa ja pippuria. Lihaisuus ja tammi pysyvät kuivina. Kamferia, inkivääriä. Pitkä ja hieno finaali, josta aukeaa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia. Vesilisä avaa trooppista hedelmää ja nostaa tiettyä karkkisuutta pintaan.

Arvio: Port Charlotten idea oli tehdä savuviskiä ilman lääkemäisyyttä. Väittäisin, että nyt se lääkemäisyys alkaa sieltä iän mukana nousta pintaan – eikä mitenkään pilaa tätä viskiä, päinvastoin. Onnistunut pullote, ylitti odotukset. 90/100

Octomore 08.4 Masterclass 58,7%

Lasissa tällä kertaa Octomoren turvepommi tuoreesta tammesta. Erittäin jämäkän oloinen liemi kaikkineen.

Octomore 08.4 Masterclass

(58,7%, OB, 2009–11.1.2018, 8 years old, Masterclass, 170 ppm, Virgin Oak Casks, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella savuinen ja varsin sekava. Turvesavu tulee läpi kaikesta, antiseptisia aineita ja kamferia löytyy, mutta ympärillä on lähinnä tammea ja mineraalista hyhmäisyyttä. Omenaa, pientä hunajaa, hiukan salmiakkia, musteisuutta, tunkkaisuutta. Jodia, hapokkuutta. Vesilisä avaa tomusokeria ja vaahtokarkkia.

Maku: Odottamattoman herkullinen! Tuoksu ei valmistanut tähän lainkaan. Runsas ja monimuotoinen, toki hyvin turvesavuinen mutta myös öljyisen hedelmäinen ja voimakkaan yrttinen kokonaisuus. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, hunajaa, vaniljaa, mausteisuutta ja tammea. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja reippaan pippurinen. Omenaa, mangoa, persikkaa, grillattua ananasta. Jälkimaku on painavan öljyinen ja tiukan turvesavuinen. Hunajaista hedelmäisyyttä, vaniljaa, yrttisyyttä, jodia. Hieno yhdistelmä salmiakkia ja makeutta. Happoja, kamferia, suolaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin viinikumia ja hedelmäkarkkia.

Arvio: Melko vaatimattoman tuoksun jälkeen maku putsaa pöydän täysin. Hyvä viski. Pienellä vesilisällä aidot virgin oak -piirteet tulevat karkkisuuden johdolla selvästi paremmin esiin. 87/100