Month: tammikuu 2014

Teaninich 28 yo 1982/2011, Liquid Sun 50,5%

Vuonna 1817 perustettu Teaninich on on suuri tuntematon, ja käsissä on omalta kohdaltani nyt ensimmäinen tislaamon pullote. Kyseessä on siis Dalmoren ja Glenmorangien naapuri, joka tunnetaan myös VAT69-blendin pääelementtinä. Nyt maistossa kuitenkin Liquid Sunin single cask.

Teaninich 28 yo 1982/2011, Liquid Sun

(50,5%, Liquid Sun, 1982–2011, bourbon hogshead, 114 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja ruohoinen. Tutti frutti -purukumia, tuoretta heinää, karviaismarjahilloa, vihreää omenaa, raakaa banaania (kuorta). Tiivis kokonaisuus, paljon makeita ja kirpeitä detaljeja. IPA-olutta, ripaus kanervaa. Vesilisällä tästä löytää saippuaisia, laventelimaisia piirteitä.

Maku: Havuinen, heinäinen, maltainen. Vaniljaa ja vihreää omenaa. Suolakurkkua miedossa etikkaliemessä. Purkkaista makeutta. Tekstuuri on tiivis ja ryhdikäs. Tammisuus on tuoretta ja alkaa nousta esiin maun keskivaiheilla. Jälkimaku on nuorekkaan tamminen, vaniljainen, hunajainen, havuinen, sitruksinen, tuore ja kiitettävän pitkä. Vesilisällä tulee esiin tiettyä yrttistä saippuaisuutta, hyvää toki.

Arvio: Onnistunut bourbonkypsytys ja hyvä tekstuuri, mutta omaperäisyyttä olisi saanut olla vielä vähän enemmänkin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 85/100.

Glenglassaugh Revival 46%

Glenglassaugh perustettiin Portsoyn rannikolle 1875. Vuonna 2008 hollantilainen The Scaent -energiayhtiö osti sen Edradourilta, mutta rahavaikeuksiin joutunut yhtiö myi omistuksensa vuonna 2013 Walkerin perheen johtamalle konsortiolle. The BenRiach Distillery Company aloitti kovan uudistustyön, jonka todelliset hedelmät korjataan vasta vuosien päästä.

Glenglassaugh Revival

(46%, OB, NAS, 2012, first fill & refill oloroso, 5 cl miniature)

Tuoksu: Raikas ja tärpättinen. Sitruunaa, lasinpesunestettä, jyväisyyttä. Aivan kuin miedolla sherryllä jatkettua new makea. Vaneria, puuliimaa, vappusimaa. Ei aihetta juhlaan.

Maku: Hiukan tuoksua jalostuneempi. Sherryistä makeutta, hunajaa, jalapenoa, sitruunaa, persikankiveä. Maltaisuus tuntuu jyväisenä ja hiukan kitkeränä. Puiseva, vanerinen ja liimamainen makuyhdistelmä tunkee läpi. Suutuntuma on ohut ja kirpeä, kypsymätön ja viinamainen, mutta ei silti suoranaisen epämiellyttävä. Jälkimaku on hetkellisesti tanniininen, jyväinen, sitruksinen, alkoholinen, makeutuva ja lyhyt. Ei kai muuta voisi odottaakaan kolmen vuoden kypsytyksen jälkeen.

Arvio: Matka oikeaksi mallasviskiksi on alussa. Tekniset kriteerit täyttyvät, mutta maku ei vielä vakuuta oikein millään osa-alueella. 74/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 75/100. Dramming 76/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 6). Whisky Magazine 77/100 (Dave Broom), 86/100 (Martine Nouet).

Dalwhinnie 25 yo Special Release 2012, 52,1%

Vuonna 1897 perustettu Dalwhinnie on keskittynyt lähes täysin 15-vuotiaaseen perustuotteeseensa. Vuonna 2012 Diageo kuitenkin toi markkinoille tämän 25-vuotiaan pullotteen osana Special Releases -julkaisusarjaa.

Dalwhinnie 25 yo Special Release 2012

(52,1%, OB, 1987–2012, Special Release, American oak, 5358 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, suorastaan nektarimainen. Tuore tammisuus paistaa läpi, vaikka ei heti uskoisi. Pähkinäisyyttä (maapähkinä, cashew), vesimelonia, päärynää, punaista omenaa. Ikäistään nuorempi tuoksu – oivallinen toki. Persikkaa, aprikoosia, hunajaa, rasvaisuutta, hiukan rikkiä. Vesilisä vapauttaa toffeefudgen.

Maku: Suutuntuma on iso! Paksu ja täyteläinen tekstuuri on täynnä hedelmiä, maltaisuutta, hunajaa ja mausteita. Aprikoosia, päärynää, vesimelonia, carambolaa (!), akaasiahunajaa, viinirypäleitä, suolaa, vaniljaa, banaania ja hiukan anista. Tammisuus kuivattaa suuta hetkellisesti paljonkin. Jälkimaku alkaa tammen komennossa, mutta onneksi hellittää hunajaiseksi ja toffeefudgemaisen makeaksi. Jatkuu melko pitkään, pähkinäisenä ja mehiläisvahaisena. Vesilisä tuo vanerista liimamaisuutta ja päärynää esiin (ei hyvä).

Arvio: Ikäistään nuoremman oloinen hedelmäviski, jonka tanniinit pudottavat huipulta. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 1). Whisky Magazine 71/100 (Sophie Donovan), 78/100 (Rob Allanson).

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar 46,9%

Saksalaisen Sansibarin pullotteita tunnetuimpia lienevät tummat sherryherkut. Tällä kertaa maistossa kevyempää Bowmorea, oletettavasti ex-bourbonista.

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar

(46,9%, Sansibar, 2001–2012, 263 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja trooppinen. Voimakas kiivi. Mangoa, cantaloupemelonia, persikkaa. Mieto turpeensavu ja tervaisuus, pekoni. Vihreää omenaa, hedelmäisiä salmiakkikarkkeja. Eucalyptusta, raikkautta, kirpeää maltaisuutta. Hieno tuoksu. Vesilisä paljastaa poltettuja tulitikkuja.

Maku: Hyvin mieto aloitus, monihedelmämehu ja mieto lakritsi maistuvat. Vähitellen terva ja turve tulevat esiin, mutta suutuntuma jää kevyeksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja hieno – päärynää, kiiviä ja melonia löytyy – mutta potkua puuttuu. Salmiakkisuus ja tammisuus nousevat vasta jälkimaussa, joka ei sekään säkenöi. Maltaisuus tuntuu pehmeänä, löytyy anista ja greippiä. Sinänsä maistuva loppuliuku jää lyhyeksi. Vesilisä korostaa päärynäistä karkkimaisuutta.

Arvio: Virkistävän trooppinen ja herkullinen mutta maultaan vähän puhditon Bowmore. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland 59,6%

Strathislan juuret tislaamona ulottuvat 1200-luvulle. Sen tuottama tisle on joidenkin lähteiden mukaan aivan erityisen herkkää tammisuudelle, joten hiukan arveluttaa, miten tämä viski on kestänyt 40 vuotta pienehkössä sherrytynnyrissä.

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland

(59,6%, The Whisky Agency Private Stock, joint bottling with Malts of Scotland, 1970–2011, oloroso hogshead, 204 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin sherryinen ja paksu. Muhkeaa tummaa suklaata, kuivia luumuja ja rusinoita. Viikunaa, marjaisuutta (mustikkaa), kovia toffeekarkkeja, hiukan kuivaa nahkaa. Tupakkalaatikkoa, aavistus kumisaapasta. Voimakas ja hieno kokonaisuus. Lisätty vesi paljastaa kirsikkaisuutta ja marsipaania.

Maku: Paksu ja runsas. Sherry on ryhdikästä eikä ainakaan turhan makeaa. Pähkinäisyyttä, karvasta kahvilikööriä, nahkaa, tupakkaisuutta. Maltaisuus maistuu tummana. Vähitellen kova toffeekarkkikin löytyy, mutta makeus ei missään vaiheessa pääse kunnolla esille. Kuivattuja hedelmiä ja lakritsia on sitäkin enemmän. Tummaa suklaata, Van Houten -kaakaota, maustepippuria ja tammea. Suutuntuma on kuiva ja maut runsaita. Jälkimaku alkaa vahvan tammisena ja mausteisena, kunnes mustikkaisuus ja mustaherukan lehdet ja kahvisuus puhkeavat esiin. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo eucalyptusta ja raikkautta.

Arvio: Runsas, syvä ja massiivinen mutta hyvin kuiva sherryjyrä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 93/100 (per 1).

Glenmorangie 10 yo 40%

Usein tulee valitettua, miten kaikki tutut viskit vain huononevat, kun aikaa kuluu ja uusia tuotteita tulee markkinoille. Ennakkotietojen perusteella nyt saattaisi olla käsissä viski, joka sotii tuota väitettä vastaan.

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie siirtyi vuonna 2004 suuren ranskalaisen luksusyhtiön omistukseen. Pian sen jälkeen myös 10-vuotiaan perusmallin etiketti ja pakkaus muuttuivat. Samalla nimeen lisättiin sana Original.

Pidän Originalia hyvänä viskinä, mutta miten on tämän edeltäjän laita?

Glenmorangie 10 yo

(40%, OB, +/- 2000, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynä dominoi. Pirteä maltaisuus, tuore tammisuus ja makea vanilja tukevat hedelmäistä vaikutelmaa. Huonepalvelun tuoksu, kiillotusainetta ja yrttisaippuaa. Bourbontynnyri tuntuu, melassi ja mausteet. Raikas mutta kapea, nuori kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja tuoreen tamminen, silti varsin ohut. Valkoviinimäinen, mineraalinen ja hennon sitruksinen maku, jossa on melassia ja vaniljaa. Päärynän lisäksi löytyy punaista omenaa ja ananasta. Makupaletti on kapea. Jälkimaku alkaa paahdetun tammitynnyrin voimalla, mutta sulaa nopeasti kanelin ja kireän maltaisuuden kautta minttuun ja vaniljaan. Kaikki vähänkään syvät maut haihtuvat nopeasti, ja vain sitruksinen alkoholisuus jää pyörimään suussa.

Arvio: Varsin tavanomainen mallasviski, jossa kypsytyksen bourbonvaikutus korostuu. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 7).

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal 46%

Bunnahabhainin 1960–1970-lukujen vaihteen vuosikerroissa on monia huippuja. Yksityisillä pullottajilla on niitä myynnissä runsain mitoin, jopa melko kohtuulliseen hintaan. Nyt maistelussa Silver Sealia, ex-sherrytynnyristä.

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal

(46%, Silver Seal, Sestante Collection, 1972–2011, 131 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella intensiivinen. Oloroso-sherryä, luumua, viikunaa ja suklaata. Konsentroitunutta makeutta, vadelmaa ja kirsikkaa, veriappelsiinia ja ananasta. Raikasta mineraalisuutta, paahtunutta tammea. Tiettyä kahvisuutta. Upea, tiivis tuoksu. Vesilisä tuo esiin raikkaan havuisuuden, eucalyptuksen, aniksen ja hunajan.

Maku: Marjaisa ja mausteinen jo heti aluksi – tynnyrin väsymisestä ei ole tietoakaan. Suolaisuutta, luumua, suklaata, viikunaa. Hapokasta maltaisuutta, ripaus pippuria, intensiivistä paahteisuutta ja tammisuutta. Voimakas ja syvä, erittäin vangitseva ja tiivis tekstuuri. Maku räjähtää suussa pienestä tipasta monen tason rakennelmaksi. Vadelmaa, mustaa teetä, salmiakkia… Jälkimaku on rotevan tamminen ja oliiviöljyinen, löytyy kaakaota ja vadelmaa, suolaa ja anista. Vesilisä erottelee hunajan ja korostaa maun loppuosaa. Huh.

Arvio: Loistava iäkäs Bunna, jonka intensiivisuus on aivan omaa luokkaansa. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Highland Park Harald 40%

Highland Parkin The Warrior Series julkaistiin kolmen pullotteen voimin tax free -myyntiin keväällä 2013. Harald oli ensimmäisen erän kallein tuote. Toinen kolmikko tuotiin markkinoille saman vuoden syksyllä.

Highland Park Harald

(40%, OB, NAS, travel retail, The Warrior Series, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin rasvainen ja yllättävän raskas. Paksu, tunkkainen maltaisuus jyrää. Moottoriöljyä, aamupuuroa, silkkaa turvetta. Hunajaa, apilaa, tuoretta ruohoa. Runsas hedelmäisyys, appelsiinimehua ja mangoa ja vesimelonia. Ei silti houkuttele, jotain eltaantunutta tässä on.

Maku: Taso nousee tuoksusta selvästi. Hunajainen turvesavu maistuu heti miellyttävästi, kanervaisuus löytyy myös. Maltaisuus on yllättävän pirteää ja vaikutelma melkeinpä mineraalinen. Rasvaisuus ja moottoriöljy korostuvat, mutta raikas appelsiini ja savu virkistävät vaikutelmaa. Suutuntuma on silkkinen mutta melko ponneton loppua kohti. Jälkimaku on hunajainen, kanelinen, havuinen, sitruksinen, melko lyhyt. Tietty vetisyys vaivaa loppuun asti.

Arvio: Kelvollinen perustason Highland Park. Eväitä tässä olisi enempäänkin. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID 57,5%

Nyt on mielenkiintoinen viski käsissä: hollantilaisen Whiskysiten ja keräilijä Luc Timmermansin yhteispullote, joka on viettänyt 28 vuotta noin 320 litran refill-sherrytynnyrissä.

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID

(57,5%, QV.ID Belgium, joint bottling with Whiskysite.nl, 1982–2010, refill sherry puncheon, 72 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvetta ja toffeeta. Kuiva savu ja makea rusinaisuus yhdistyvät. Sisäkumia, karviaismarjaa, sitruunankuorta, ruohoa. Satulaa, jotain antiseptistä. Häivähdys suklaata. Mineraalisuutta, hapokasta jälkiruokaviiniä. Upea. Veden lisääminen tuo esiin suolaisuutta ja rasvaisuutta.

Maku: Täyteläinen ja raskas, silti jotenkin raikas ja monitasoinen. Hiljaiseksi vetää – wow. Savua, turvetta, sherryä, lääkemäisyyttä, toffeeta, sitruunaa, rusinaa, ruohoisuutta, nahkaa, suklaata, luonnonkumia. Suutuntuma on rasvainen ja maut runsaita. Toffeen makeus leikkaa kuivaa savua. Jälkimaku on sitruksinen, heinäinen, tervainen, savuinen, makeutuva, maanläheinen ja huiman pitkä. Vesilisä tuo esiin eucalyptusta ja sitruksista raikkautta.

Arvio: Erittäin laadukas Port Ellen, jossa rasvaisuus ja raikkaus kamppailevat eeppisesti. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 1).

The Macallan 10 yo Cask Strength 58,6%

Tämä tynnyrivahvuinen 10-vuotias on Macallanin vastaus syytöksiin, joiden mukaan tislaamon nykyvalikoima on liian mieto ja pyrkii pelkästään miellyttämään tax free -kuluttajia. Eli nyt pitäisi olla kovaa kamaa käsissä.

The Macallan 10 yo Cask Strength

(58,6%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja viikunainen. Täyteläinen sherrytuoksu, rusinainen ja makea. Muhkea maltaisuus, jouluolutta ja neilikkaa. Mangoa, hunajamelonia. Tiettyä saippuaisuutta myös. Piipputupakkaa, vähän vanhaa nahkahuonekalua. Vesilisä vapauttaa toffeeta ja kinuskia. Nam.

Maku: Raskaan sherryinen ja suklainen. Vyöryy voimalla päälle, alkoholiprosentin todella tuntee. Maltaisuus, viikunaisuus ja luumuisuus on suurieleistä, suutuntuma täyteläinen ja tekstuuri vähistä asioista tiheä. Tammisuus tuo karvaudellaan leikkauspintaa makeuteen hyvinkin nätisti. Jälkimaussa tammi pysyy kurissa ja alkaa varsinainen näytös: mausteet (neilikka, anis), tupakkaisuus, toffeemaisuus ja hedelmät pyörivät melko runsaina suussa. Finaali haipuu kuitenkin ilotulituksen jälkeen melko nopeasti. Suutuntuma menee vesilisällä miellyttävän silkkiseksi, mutta tiettyä saippuaisuutta tulee samalla. Kestää hyvin vettä.

Arvio: Miksei Macallan tee enempää tällaisia viskejä? Kaikki kunnossa ikään nähden. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).