BenRiach

BenRiach 19 yo 1991/2010, Dewar Rattray 46%

Melko harvoin on tullut maistettua BenRiachia indie-puolelta. Dewar Rattrayn 19-vuotiaana pullottama Benkku on tällä kertaa single cask mutta dilutoitu 46-volttiseksi.

BenRiach 19 yo 1991/2010, Dewar Rattray

(46%, Dewar Rattray, 24.9.1991–22.10.2010, Cask No. 110682, Bourbon Cask, 226 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen, oikein klassinen BenRiach ex-bourbonista. Vaniljakastiketta, omenaa, päärynää, mausteita. Tuoretta tammea, hiukan raikasta ruohoisuutta. Aloe veraa, koivunlehtiä, apilaa. Todella raikas ja tasapainoinen. Vesilisä tuo nestesaippuaa ja keitettyjä vihanneksia esiin.

Maku: Yllättävän napakka potku. Tammi puskee varsin lujasti päälle, samoin pippuri ja hapokkuus. Hedelmät kuitenkin heräävät, omena ja päärynä etunenässä. Viinirypäleitä, limettiä, kiiviä ja ananastakin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Varsin simppeli profiili toimii hyvin, mukana on paahteisuutta ja Sprite-limuakin. Jälkimaku liikkuu edelleen raikkaiden hedelmien ympärillä, vaikka tanniinit ovat edelleen varsin reippaat. Metisyyttä, vaniljaa, hapokkuutta, ruohoisuutta, pientä pippurisuutta. Finaali jää kuitenkin melko lyhyeksi. Vesilisä korostaa Spritea ja sitruksisuutta entisestään.

Arvio: Tuoksultaan todella lupaava ja jopa kaunis. Maku ei ihan yllä odotuksiin, mutta paljon miellyttäviä elementtejä tästä silti löytyy. Klassisen hedelmäistä ja raikasta tavaraa. 85/100

BenRiach 16 yo 1988/2015 Cask #802, 54,7%

BenRiachin vuoden 1988 vuosikerrasta löytyi tällainen sherrykypsynyt single cask, joka ei ulkoisesti vaikuta erityisen sherryiseltä. Voisi olla refilliä.

BenRiach 16 yo 1988/2015 Cask #802

(54,7%, OB, 1988-9/2005, Batch No. 2, Cask No. 802, Oloroso Sherry Butt, 675 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hunajainen, salmiakkinen ja napakka. Tammi tuntuu varsin reippaana. Makeaa omenaa, tölkkipersikkaa, hunajamelonia, vaniljaisuutta. Jotain kuivakkaa tässä on taustalla, heinäisyyttä ja hapokkuutta. Suolaa, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä avaa rasvaa, kypsää banaania, makeaa sitruksisuutta.

Maku: Erittäin tiivis ja ällistyttävän suolainen. Tammi puskee vahvasti kaikesta läpi, vaativana ja melko pippurisena. Suutuntuma on melko kuiva ja varsin kihelmöivä. Salmiakkia, hapokkuutta. Taustalla on edelleen hedelmäisyyttä ja hunajaa, mutta pintaan pääsevät vain kuivat piirteet. Rusinaa, kuivattua aprikoosia, banaanilastuja, suolapähkinää. Finomaista, kuivakkaa sherryisyyttä. Jälkimaku on todella suolainen ja tamminen, pippurinen ja rapisevan kuiva. Lääkemäisyyttä, öljyisyyttä, vähän salmiakkia. Kireä ja keskipitkä finaali. Vesilisä tuo tölkkihedelmäisyyttä ja avaa likaisuutta, aserasvaa ja lihalientä.

Arvio: Tuoksu on osin tyypillistä BenRiachia, maku vähän jotain muuta. Ei täysin puhuttele. Muutama lisävuosi olisi ehkä voinut tehdä hyvää. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 78/100 (per 3).

BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish 46% (2015)

Aloitin aktiivisen viskiharrastuksen kevättalvella 2012, kun aiemmin satunnaiset tastingit ja kavereiden kesken tehdyt samplevaihdot muuttuivat yhtäkkiä säännöllisiksi. Tuolloin aloitetuista muistiinpanoista syntyi myöhemmin tämä blogi.

En koskaan ajatellut bloggaavani viskistä. Halusin vain saada muistiinpanot ylös sellaiseen muotoon, että niihin olisi helppo palata. Vähitellen ympärille alkoi kasautua muutakin viskiin liittyvää tarinaa, kun viskikirjallisuus ja tastingit tulivat kuvaan mukaan.

Kesällä 2014 näistä teksteistä tuli julkisia, vaikka pitää muistaa, että kävijämäärät olivat pitkään hyvinkin matalat. Nyt väkeä käy täällä jo vähän enemmän, vaikka markkinointi on edelleen kauniisti nollassa. En vieläkään ole mikään ”oikea” bloggari – postaan vain nuottejani tänne blogiin niin kuin ennenkin.

Alkujaan koko maistelunuottien kirjaaminen oli todella hapuilevaa, mutta sille oli tarve. Parikymmenen maistetun viskin jälkeen en olisi omassa päässäni enää pystynyt erottelemaan yhtä uusien viskien nyansseja niin, että olisin muistanut niistä jotain vielä jälkikäteen.

Omalle makumuistilleni oli välttämätöntä, että sain tuntemuksilleni sanat. Nykytutkimuksen valossa muistamisen ensimmäinen perussääntö kuuluu: Make strong connections.

Ensimmäinen varsinaisesti nuotittamani viski oli BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish 46%, ja se tapahtui päivälleen kuusi vuotta sitten. Sitä ennen oli toki paljonkin muistiinpanoja, mutta ne olivat vain hajanaisia merkintöjä ilman kunnon yritystä. Ensimmäiset niin sanotut nuotit keväällä 2006 sisälsivät lähinnä huomioita siitä, miten paljon kulloisessakin savuviskissä oli savua.

Kaikkien vuosien saatossa nauttimieni viskien jälkeen juuri tähän 15-vuotiaaseen PX-viimeisteltyyn Benkkuun oli verraten helppoa päästä käsiksi tänä päivänä. Onko tässä edelleen se karhunvatukka mukana, jonka silloin löysin?

BenRiach on muutenkin tislaamo, johon minulla on henkilökohtainen side. Olen käynyt tislaamolla, kiertänyt siellä kaikki paikat kilnistä lähtien ja maistellut varastossa tynnyrinäytteitä naama virneessä. Se oli hyvä päivä elämässä. Myöhemminkin olen halunnut pitää yllä jatkuvaa kokemusvirtaa tislaamon uusista julkaisuista, vaikka omistaja on jo vaihtunut ja hinnat kaikkialla noususuhdanteessa.

Tänään päätin siis juhlistaa näitä kuutta vuotta maistamalla suhteellisen tuoretta erää samasta BenRiachin viskistä, josta kaikki alkoi. Slàinte mhath!

BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish

(46%, OB, +/- 2015, PX finish, 70 cl)

Tuoksu: Mielenkiintoinen yhdistelmä bourbontynnyreiden tuomaa vaniljaa ja PX-tynnyrin suklaista makeutta. Hilloisuus ja sokerisuus on huipussaan. Vadelmaa, mustikkaa, viikunaa. Pähkinäisyyttä, piparkakkua, hedelmäteetä, hiukan yrttisyyttä, hunajaa. Kaunis! Vesilisä avaa vähän havuisuutta.

Maku: Hilloinen ja siirappinen, mutta tumman suklaan ja nahkaisuuden ote pitää tasapainon erinomaisena. Viikunaa, kuivattua luumua, rusinaa, hunajaisuutta ja vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tammi ryhdikästä. Hedelmätee on edelleen hyvin mukana, yrttiset sävyt tuovat särmää. Hiukan fariinisokeria ja piparkakun maustelientä. Jälkimaku liikkuu edelleen vahvan hilloisuuden saattelemana, luumuhilloa, appelsiinimarmeladia ja vadelmahilloa riittää. Piparkakkua, viikunaa, pähkinäisyyttä, mustaa teetä, hunajaa, vaniljaa, rusinaisuutta. Pitkä ja elegantti finaali. Vesilisä saa hiukan minttua ja kamomillaa esiin.

Arvio: Herkullinen ja tasapainoinen. Pidän edelleen kovasti. Ehkä sen karhunvatukan voisi tuoksusta oikein kovalla yrittämisellä vielä löytää, mutta kovin pinnassa se ei enää tänä päivänä ole. Parempi pitää kaunis muisto. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 1).

BenRiach 16 yo 1994/2010 Cask #5632 for Pikkulintu 51,3%

Puotilan ostarilla sijaitsevaa Olutravintola Pikkulintua varten pullotettiin tällainen BenRiach syksyllä 2010. Olen tätä lukemattomia kertoja maistanut eri yhteyksissä, mutta vasta äskettäin havahduin, että nuotit ovat jääneet kirjaamatta ylös.

Nyt on nuotitettu, kun viimeiset pullot ovat jo käsillä. Jos Suomesta olisi saanut ostaa viskiä ravintolasta mukaan, nämä 350 pulloa olisi myyty nopeasti loppuun. Nyt on onneksi saatu nauttia näistä vuosikaudet.

BenRiach 16 yo 1994/2010 Cask #5632 for Pikkulintu

(51,3%, OB for Pikkulintu, 1994-9/2010, Cask No. 5632, Peated / Pedro Ximénez Finish, 350 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sisäkumia oikein urakalla, turvesavua ja suklaisuutta. Piparkakkua, luumuhilloa, taatelia ja viikunaa. Ylikypsää hedelmää, paahteisuutta, kahvisuutta, yrttiliköörimäisyyttä. Mahtava hilloisuus ja siirappisuus, fariinisokeria ja rusinaisuutta. Vesilisä tuo raikkaampaa yrttisyyttä pintaan.

Maku: Upea savuisuus ja siirappisuus! Piparkakkua, taatelia, viikunahilloa, suklaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mahtavan pehmeä. Öljyisyyttä, luonnonkumia, tervaa. Hiukan kahvisuutta ja yrttilikööriä. Hiilisiä ja nokisia vivahteita, jotka toimivat upeasti yhteen marjaisuuden kanssa. Jälkimaku on siirappinen, salmiakkinen, kuminen ja mahtavan suklainen. Piparkakkua, savua, tervaa. Tammisuus ja paahteisuus saavat vähitellen otetta, kaakaojauhe ja fariinisokeri tulevat kuin varkain mukaan kuvaan. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisä availee karkkisia ja toffeemaisia sävyjä.

Arvio: Elämys tänäkin päivänä. Ikäluokkansa ehdottomasti parhaita BenRiach-viskejä koskaan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Erittäin hyvin onnistunut ”finistely””.

BenRiach 36 yo 1977/2013 Cask #1031, 54,9%

BenRiachin vuosikertaan 1977 mahtuu monenlaisia viskejä. Tällä kertaa kohdalle osui ex-Moscatelissa viimeistelty single cask, joka on peräisin vuonna 2013 pullotetusta erästä numero kymmenen.

BenRiach 36 yo 1977/2013 Cask #1031

(54,9%, OB, 1977-6/2013, Batch No. 10, Moscatel Finish, Cask No. 1031, 281 bts., 70 cl)

Tuoksu: Toffeemainen ja piparkakkuinen, makean hunajainen ja tomusokerinen. Vanhoja kirjoja, antiikkihuonekaluja, pölyisyyttä. Vastapainoksi löytyy toffeefudgea, toskaomenaa, metisyyttä. Makeaa viinisyyttä, nahkaisuutta, kuivaa tammea. Mukava öljyisyys ja tyylikäs mausteisuus. Vesilisä tuo todella paljon mentholia ja raikkautta. Nam.

Maku: Makea ja mausteinen, imelän viininen ja kuivakan tamminen. Silti tammisuus on pykälän aktiivisempaa kuin tuoksu antoi odottaa, inkivääriä ja valkopippuria löytyy. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jo hiukan keventynyt. Tomusokeri ja piparkakku ovat hyvin mukana, hilloisuus ja hunaja jylläävät. Jälkimaku on tamminen ja viininen, nahkainen ja hilloinen. Hapokkuutta ja tanniineja, mausteita ja kahvilikööriä. Pitkä finaali. Vesilisä tuo runsaasti sitruksisuutta ja tölkkisekahedelmiä.

Arvio: Oikein maukas ja runsas Benriach. Hyvä viski, mutta se jokin viimeinen silaus tästä vielä puuttuu. 89/100

BenRiach 20 yo 43% (2017)

BenRiachin perusvalikoimaan on jo pitkään kuulunut tämä 20-vuotias pullote, joka kantaa nykyään tällaista tummansinistä etikettiä. Muutama vuosi sitten maistamani aiempi versio oli ihan pätevä viski, mutta pikkulinnut ovat laulaneet, että nämä uudemmat pullotteet olisivat vielä hienompaa tavaraa. Se antaa heti validin syyn maistoon.

BenRiach 20 yo (2017)

(43%, OB, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja aavistuksen tunkkainen. Ei ollenkaan niin raikkaan hedelmäinen kuin aiemmin maistamani pullote, vaan nyt ovat rusinat, luumut ja kuivattu aprikoosi vahvoilla. Sitruksisuus ja omena pysyttelevät taustalla. Tammi on reipasta ja varsin vahamaista. Kanelia ja tummaa yrttisyyttä riittää.

Maku: Aukeaa heti. Todella upea kuiva tammisuus luo pohjan kokonaisuudelle, johon hedelmäisyys ja metisen kukkaiset sävyt rakentavat oman maisemansa. Kuivattuja hedelmiä, omenaa, viinirypäleitä. Vaniljaa, apilankukkaa, akaasiahunajaa, tyylikästä pähkinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvin balanssissa. Öljyisyys ja vahaisuus saavat tämän tuntumaan hyvinkin iäkkäältä viskiltä. Fariinisokeria, hiukan piparkakkua. Jälkimaku palaa jälleen sinne maltaisuuden ja reippaamman tammen maailmaan, mutta likainen öljyisyys ja runsas pähkinäisyys toimivat hienosti. Mausteita, kuivattuja hedelmiä, öljyisen yrttisiä sävyjä, kanelia, vähän minttuakin. Pitkä finaali pysyy ryhdikkäänä loppuun asti.

Arvio: Maun kaareltaan ja herkkyydeltään aivan upea viski, mutta osin sulkeutunut tuoksu ja hermostunut jälkimaku jättävät hiukan toivomisen varaa. Mutta on tämä silti herkkua, siitä ei pääse mihinkään. On tultu merkittävä pykälä aiemmasta versiosta eteenpäin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100.

BenRiach 16 yo 1997/2014 Cask #4435, 56,1%

Maistelussa tällä kertaa Benkkua ex-marsalasta. Marsalahan on väkevöityä viiniä Sisiliasta ja vähän epätavallinen valinta viskin finistelyyn ylipäänsä. Ei tavaton toki, mutta ei myöskään sellainen, jota tulisi joka päivä vastaan.

BenRiach 16 yo 1997/2014 Cask #4435

(56,1%, OB, 1997 – 2014, Barch No. 11, Cask No. 4435, Marsala Hogshead / Marsala Finish, 412 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella mielenkiintoinen, siirappisen makea viinisyys yhdistyy tomusokeriseen ja kuivan tammiseen maisemaan. Pölyistä ullakkoa, vanhoja kirjoja, antiikkihuonekaluja. Vaahterasiirappia, vaniljaa, hedelmäkarkkeja, rommi-rusinafudgea, kinuskia. Aivan upea tuoksu. Vesilisä tuo voita pintaan.

Maku: Painavan öljyinen, makean viininen ja hedelmäisen runsas. Varsin hapokas sitruksisuus, hapanta tammea ja tummaa suklaata. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivän mausteinen. Espressoa, karvasmantelia, eräänlaista musteisuutta. Omenaa, aprikoosia, mustaherukkahilloa, viinikumikarkkeja. Jälkimaku on öljyinen ja painava, varsin kahvinen ja viininen. Pippurisuutta, tammea, tanniineja, happoisuutta. Hilloisuus, mustaherukka, karvas pähkinäisyys ja musteisuus maistuvat. Hiukan rusinaa, lakritsia, aavistus siirappisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä keventää, tuo vaniljaa ja hedelmäkarkit pintaan.

Arvio: Onnistunut marsalaviski, ikäisekseen todella monipuolinen ja mielenkiintoinen. Etenkin tuoksu on aivan loistava. 88/100

BenRiach 29 yo 1986/2016 Cask #7569, 51%

Maistelussa tuhti BenRiach, jolle on ehtinyt kertyä jo kiitettävästi ikääkin. Sherryä ja turvetta siis tarjolla.

BenRiach 29 yo 1986/2016 Cask #7569

(51%, OB, 18.12.1986–6/2016, Batch No. 13, Cask No. 7569, Peated, Oloroso Sherry Butt Finish, 568 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen, tummasävyinen ja tallinen. Sammutettua nuotiota, kosteaa turvesavua. Lakritsia, luumuhilloa, hiukan raparperia. Hiukan sekava on. Toisaalla tuntuu tummaa suklaisuutta ja piparkakun mausteliemen makeutta, toisaalla taas yrtit ja mutaisuus painavat päälle. Vesilisä tuo tammen ja vaniljan pintaan.

Maku: Salmiakkinen ja kipakan yrttinen, tumman suklainen ja happaman hedelmäinen. Lakritsijuurta, yskänlääkemäisyyttä, yrttilikööriä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri yllättävänkin huokoinen. Toisaalta näin kevyt turvesavun ja salmiakin yhdistelmä on ainakin erilainen ja jää mieleen. Hiukan rusinaa, fariinisokeria, sitruksisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin salmiakkinen ja tumman yrttinen. Turvesavu kääntyy nokiseksi ja hiiliseksi, mutta ei edelleenkään hallitse. Lakritsia, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, hapokasta sitruksisuutta, suolaa. Pitkä ja kihelmöivä finaali. Vesilisä avaa eucalyptusta ja kamferia.

Arvio: Todella erikoinen BenRiach, salmiakkinen ja yrttinen. Toisaalta tässä on paljon herkkyyttä ja mielenkiintoista tutkittavaa, toisaalta kokonaisuus on hiukan sekava ja näin korkeilla volteilla jopa aavistuksen ponneton. Hyvää toki silti, mutta odotukset olivat korkeammalla. 87/100

BenRiach 20 yo 1994/2014 Cask #1703, 55,6%

Lasiin kaatui tällä kertaa Tawny-portviinitynnyrissä kypsytetty BenRiach, joka on tislattu 1994 ja pullotettu 2014. Nämä tällaiset Benkut ovat olleet vaihtelevasti hyviä – portviinin kanssa pelaaminen on aina avointa riskinottoa, jos minulta kysytään.

BenRiach 20 yo 1994/2014 Cask #1703

(55,6%, OB, 1994–2014, Batch No. 11, Cask No. 1703, Tawny Port Hogshead / Tawny Port Finish, 276 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean portviininen, siirappinen ja hedelmäinen. BenRiachin tuttu piparkakku on paikallaan, todella herkullisena. Jotain jalohomeista, ikääntyneen tammista ja hiukan korkkista vivahdetta. Suklaata, fariinisokeria, kirsikkahilloketta, punaista omenaa. Hieno tuoksu! Vesilisällä löytyy paljon polka-karkkeja.

Maku: Viinistä ja suklaista makeutta, hedelmää ja siirappia. Hiukan yksiulotteinen, mutta varsin tyylikäs silti. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja konstailematon. Piparkakun maustelientä, yrttejä, hehkuviiniä, fariinisokeria. Uuniomenaa, hiukan makeaa sitruksisuutta, hiukan rasvaisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin viininen, mutta tammi korostuu ja alkaa kuivattaa kokonaisuutta nopeasti. Hiukan ohutta jälkimakua hallitsevat hedelmäiset ja siirappisen makeat sävyt. Suklaata, hapokkuutta, piparkakkua. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa piparminttuiset ja karkkiset sävyt todella selvästi pintaan.

Arvio: Oikein maukas portviini-BenRiach. Vähän simppeli mutta todella nautinnollinen. 87/100

BenRiach 29 yo 1985/2015 Cask #10318, 49%

Maistelussa varsin iäkästä BenRiachia ex-bourbontynnyristä. Kerrankin viski on sellaisenaan, turpeistetusta tisleestä, ilman erityisiä viimeistelyitä tai muita kikkailuja.

BenRiach 29 yo 1985/2015

(49%, OB, 6.9.1985–6/2015, Peated, Batch No. 12, Cask No. 10318, Bourbon Barrel, 177 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turpeinen, heinäinen, jollain tavalla multainen ja aavistuksen tunkkainen. Tammi tuntuu kuivana ja melko huokoisena, sävyt ovat kaikkineen tässä jo hiukan haalistuneet. Punaista omenaa, keltaista luumua. Kanelia, ripaus inkivääriä, minttua. Sulkeutunut, vaatii aikaa. Vesilisä nostaa hunajan ja vaniljan esiin.

Maku: Metinen, hunajainen, turpeinen ja öljyinen. Yllättävän roteva hyvin ujon tuoksun jälkeen. Savuun tulee kuivan tuhkainen ja kitkerä ulottuvuus nopeasti mukaan. Tammi maistuu vaniljaisena, mutta pientä puisevuutta on jo havaittavissa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hiukan ohentunut. Maltaisuutta, mausteita, pähkinää, minttua. Jälkimaku alkaa savun ja kuivan tammen säestyksellä, kunnes kitkerämmän hedelmäiset sävyt valtaavat alaa. Karvasta appelsiinia, kirpeää omenaisuutta, pähkinää. Turvetta, hiukan tuhkaa, lakritsia. Erittäin pitkä ja hiljaisesti etenevä finaali. Vesilisä antaa hedelmille hienosti lisää tilaa.

Arvio: Haastava viski. Turpeisuus sekoittaa pakkaa eikä kaikilta osin kanna, mutta jättää silti hedelmäisyyttä alleen. Myös pieni puisevuus ja tunkkaisuus häiritsevät. On tässä toki hienotkin puolensa, mutta odotuksista jäädään selvästi. 86/100