Elgin

Longmorn 22 yo 1988/2010, Silver Seal 53%

Maistalussa on tällä kertaa mielenkiintoinen Longmorn 1980-luvun tuotannosta. Pullottajana Italian ylpeys Silver Seal.

Oma suhteeni Longmorniin on hiukan kaksijakoinen. Kyseessä on ehdottomasti viskiharrastajan viski, jonka todelliset helmet löytyvät vain hakemalla, mutta omalle kohdalleni tällaisia helmiä on tullut erittäin harvoin. Toivottavasti nyt osuu kohdalle.

Longmorn 22 yo 1988/2010, Silver Seal

(53%, Silver Seal, 1988–2010, 315 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuoretta omenamehua, makeaa appelsiinia, runsaasti mangoa. Todella paksu, makea vaniljaisuus hallitsee maisemaa. Sitä tukee vielä runsas kookoskermaisuus. Aamiaismuroja, pehmeää tammisuutta, ruohoisuutta, kevyttä happoisuutta. Hiukan hapan, jogurttinen vivahde. Vesilisä tuo raikasta limettiä.

Maku: Voimakas, tamminen ja ruohoinen. First fill bourbonia lattiasta kattoon. Erittäin järeää öljyisyyttä, tammen mausteisuutta ja tuhtia hedelmää. Omenaa, appelsiinia, mangoa, banaania. Kookoskerma ja vaniljakastike ovat edelleen tukevasti läsnä. Suutuntuma on painava ja öljyinen. Hapokasta maltaisuutta, raparperihilloa, hapanta heinäisyyttä. Jälkimaku liikkuu edelleen öljyisellä ja hedelmäsiirappisella tontilla, mutta tanniinit, tiukka mausteisuus ja hapan ruohoisuus kiristävät otettaan. Pippuria, vihreää omenaa, vahvaa tammisuutta. Varsin kireä, keskipitkä finaali. Vesilisä saa sitruksisuuden ja vaniljan paremmin esiin.

Arvio: Ei nyt kyllä oikein osu kohdalle kuitenkaan. Haastava viski, jossa hedelmäisyys jää lopulta alakynteen. Tuoksu on oivallinen, mutta maku käy happamaksi. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 1).

BenRiach 29 yo 1986/2016 Cask #7569, 51%

Maistelussa tuhti BenRiach, jolle on ehtinyt kertyä jo kiitettävästi ikääkin. Sherryä ja turvetta siis tarjolla.

BenRiach 29 yo 1986/2016 Cask #7569

(51%, OB, 18.12.1986–6/2016, Batch No. 13, Cask No. 7569, Peated, Oloroso Sherry Butt Finish, 568 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen, tummasävyinen ja tallinen. Sammutettua nuotiota, kosteaa turvesavua. Lakritsia, luumuhilloa, hiukan raparperia. Hiukan sekava on. Toisaalla tuntuu tummaa suklaisuutta ja piparkakun mausteliemen makeutta, toisaalla taas yrtit ja mutaisuus painavat päälle. Vesilisä tuo tammen ja vaniljan pintaan.

Maku: Salmiakkinen ja kipakan yrttinen, tumman suklainen ja happaman hedelmäinen. Lakritsijuurta, yskänlääkemäisyyttä, yrttilikööriä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri yllättävänkin huokoinen. Toisaalta näin kevyt turvesavun ja salmiakin yhdistelmä on ainakin erilainen ja jää mieleen. Hiukan rusinaa, fariinisokeria, sitruksisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin salmiakkinen ja tumman yrttinen. Turvesavu kääntyy nokiseksi ja hiiliseksi, mutta ei edelleenkään hallitse. Lakritsia, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, hapokasta sitruksisuutta, suolaa. Pitkä ja kihelmöivä finaali. Vesilisä avaa eucalyptusta ja kamferia.

Arvio: Todella erikoinen BenRiach, salmiakkinen ja yrttinen. Toisaalta tässä on paljon herkkyyttä ja mielenkiintoista tutkittavaa, toisaalta kokonaisuus on hiukan sekava ja näin korkeilla volteilla jopa aavistuksen ponneton. Hyvää toki silti, mutta odotukset olivat korkeammalla. 87/100

Longmorn 20 yo 1992/2013, Kintra 52,3%

Ainoa Kintran tähän mennessä pullottama Longmorn on tislattu kesäkuussa 1992 ja otettu tynnyristä helmikuussa 2013. Pulloja saatiin todella vähän, vain 132 kappaletta, joten kovin suurella tähän ei tule enää tämän jälkeen törmättyä.

Longmorn 20 yo 1992/2013, Kintra

(52,3%, Kintra, 6/1992–2/2013, Cask No. 86624, Bourbon Hogshead, 132 bts., 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen ja painava. Bourbonkypsytys todella tuntuu, runsas hedelmäisyys ja vaniljaisuus ovat pinnassa. Persikkaa, banaania, makeaa omenaa, runsaasti appelsiinia. Hiukan pähkinäisyyttä, tammea, hedelmäistä siirappisuutta, mausteita. Osin vähän hahmoton kyllä. Vesilisä tuo pintaan makean limetin ja kevyen savun.

Maku: Painava, kermainen ja mojovan hedelmäinen. Yllättävän runsas havuisuus ja pihkaisuus. Kookosta, vaniljaa, hunajaa, mausteisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja raskaan öljyinen. Viinikumikarkkeja, hiukan marsipaania, hedelmäpastilleja. Tölkkipersikkaa, banaania, uuniomenaa, reippaasti melko kitkerääkin sitruksisuutta. Jälkimaku on todella hapokas ja karvas. Sitruksisuus on karkeaa sorttia, tammi puskee melko reippaasti sisään pippurisuutta ja tanniineja. Vanilja ja hedelmät jäävät taka-alalle, mutta havuisuus ja pihka pysyvät mukana melko pitkän finaalin loppuun asti. Vesilisä tuo nestesaippuaa ja mineraalisuutta esiin.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen ja turhankin haastava esitys. Raskaan öljyinen hedelmäisyys toimii todella hyvin, mutta kokonaisuus ei oikein tue sitä riittävästi. 85/100

BenRiach 20 yo 1994/2014 Cask #1703, 55,6%

Lasiin kaatui tällä kertaa Tawny-portviinitynnyrissä kypsytetty BenRiach, joka on tislattu 1994 ja pullotettu 2014. Nämä tällaiset Benkut ovat olleet vaihtelevasti hyviä – portviinin kanssa pelaaminen on aina avointa riskinottoa, jos minulta kysytään.

BenRiach 20 yo 1994/2014 Cask #1703

(55,6%, OB, 1994–2014, Batch No. 11, Cask No. 1703, Tawny Port Hogshead / Tawny Port Finish, 276 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean portviininen, siirappinen ja hedelmäinen. BenRiachin tuttu piparkakku on paikallaan, todella herkullisena. Jotain jalohomeista, ikääntyneen tammista ja hiukan korkkista vivahdetta. Suklaata, fariinisokeria, kirsikkahilloketta, punaista omenaa. Hieno tuoksu! Vesilisällä löytyy paljon polka-karkkeja.

Maku: Viinistä ja suklaista makeutta, hedelmää ja siirappia. Hiukan yksiulotteinen, mutta varsin tyylikäs silti. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja konstailematon. Piparkakun maustelientä, yrttejä, hehkuviiniä, fariinisokeria. Uuniomenaa, hiukan makeaa sitruksisuutta, hiukan rasvaisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin viininen, mutta tammi korostuu ja alkaa kuivattaa kokonaisuutta nopeasti. Hiukan ohutta jälkimakua hallitsevat hedelmäiset ja siirappisen makeat sävyt. Suklaata, hapokkuutta, piparkakkua. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa piparminttuiset ja karkkiset sävyt todella selvästi pintaan.

Arvio: Oikein maukas portviini-BenRiach. Vähän simppeli mutta todella nautinnollinen. 87/100

BenRiach 29 yo 1985/2015 Cask #10318, 49%

Maistelussa varsin iäkästä BenRiachia ex-bourbontynnyristä. Kerrankin viski on sellaisenaan, turpeistetusta tisleestä, ilman erityisiä viimeistelyitä tai muita kikkailuja.

BenRiach 29 yo 1985/2015

(49%, OB, 6.9.1985–6/2015, Peated, Batch No. 12, Cask No. 10318, Bourbon Barrel, 177 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turpeinen, heinäinen, jollain tavalla multainen ja aavistuksen tunkkainen. Tammi tuntuu kuivana ja melko huokoisena, sävyt ovat kaikkineen tässä jo hiukan haalistuneet. Punaista omenaa, keltaista luumua. Kanelia, ripaus inkivääriä, minttua. Sulkeutunut, vaatii aikaa. Vesilisä nostaa hunajan ja vaniljan esiin.

Maku: Metinen, hunajainen, turpeinen ja öljyinen. Yllättävän roteva hyvin ujon tuoksun jälkeen. Savuun tulee kuivan tuhkainen ja kitkerä ulottuvuus nopeasti mukaan. Tammi maistuu vaniljaisena, mutta pientä puisevuutta on jo havaittavissa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hiukan ohentunut. Maltaisuutta, mausteita, pähkinää, minttua. Jälkimaku alkaa savun ja kuivan tammen säestyksellä, kunnes kitkerämmän hedelmäiset sävyt valtaavat alaa. Karvasta appelsiinia, kirpeää omenaisuutta, pähkinää. Turvetta, hiukan tuhkaa, lakritsia. Erittäin pitkä ja hiljaisesti etenevä finaali. Vesilisä antaa hedelmille hienosti lisää tilaa.

Arvio: Haastava viski. Turpeisuus sekoittaa pakkaa eikä kaikilta osin kanna, mutta jättää silti hedelmäisyyttä alleen. Myös pieni puisevuus ja tunkkaisuus häiritsevät. On tässä toki hienotkin puolensa, mutta odotuksista jäädään selvästi. 86/100

BenRiach 16 yo 1999/2016 Cask #5043, 56,4%

Maistelussa ex-sherrytynnyrissä viimeisteltyä BenRiachia. Etikettimalli on tämä uusi, jota on kovasti kritisoitu. Onneksi sitä ei tarvitse juoda.

BenRiach 16 yo 1999/2016 Cask #5043

(56,4%, OB, 1999–2016, Batch No. 13, Cask No. 5043, Oloroso Sherry Puncheon, 696 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rusinaa ja piparkakkua, paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia. Hieman käynyt omenaisuus mukana, hilloinen vaikutelma ylipäänsä. Maltaisuus ja tammisuus tuntuvat hiukan raaoilta, mutta viikuna ja siirappisuus toimivat tässä hyvin. Makea ja maitosuklainen kokonaisuus. Vesilisä avaa hunajan ja vaniljan täysin varoittamatta, makea hedelmäsalaatti pääsee suklaasta läpi.

Maku: Mausteinen ja voimakas. Omenahillo suorastaan jyrää. Aktiivinen tammi ja mausteet ovat pinnassa. Siirappia, rusinaa, suklaata, viikunaa. Leipämäinen maltaisuus ja paahteisuus ovat edelleen mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kaiken keskellä huokoisen oloinen. Tasapaino hiukan hakee. Ruskeaa sokeria, vadelmahilloa, pähkinäisyyttä. Jälkimaku on varsin hapan ja hapokas, paahteisuus ja maltaisuus tulevat voimalla pintaan. Hiukan ummehtunut omenaisuus pitää tiukasti pintansa. Viikuna ja rusina jäävät vähitellen voimistuvan tammen jalkoihin. Finaali on silti melko pitkä. Vesilisä tuo hunajaa ja hedelmää, klassisen BenRiachin elementtejä.

Arvio: Hetkellisesti oikein mainio BenRiach. Balanssi vähän heittelee, mutta maut ovat voimakkaat ja pääosin kohdallaan. 87/100

Mannochmore 12 yo Flora & Fauna 43%

Mannochmoren kapeassa julkaisupaletissa tämä 12-vuotias Flora & Fauna -julkaisu oli pitkään suurin piirtein ainoana mukana.

Mannochmore 12 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksisuutta ja hunajaa, yrttisyyttä ja puuroisuutta. Maltaisuus on erittäin vahvasti pinnassa, pieni pahvisuuskin näyttäytyy. Kakkupohjaa, jyväisyyttä, leipää, kuminaa. Minttua ja kukkaisuutta, öljyisyyttä, mietoa kanelisuutta ja omenaa. Kevyt ja varsin tavanomainen kokonaisuus.

Maku: Öljyinen ja yllättävän toffeemainen. Maltaisuus on edelleen esillä, puuroisena ja jyväisenä, mutta mukana on selvästi enemmän makeita ja hedelmäisiä piirteitä kuin tuoksussa. Rusinaa, karamellia, tölkkipäärynää, persikkaa. Suutuntuma on melko kevyt mutta silti mukavan kermainen. Yrttejä, mausteita ja napakkaa tammisuutta riittää. Jälkimaku liikkuu jälleen kevyen sitruksisella ja kukkaisella tontilla. Muromaisuutta, kakkupohjaa, hunajaa, kinuskikastiketta. Mausteisuus voimistuu vähitellen, samoin tanniinisuus. Keskipitkä, yllätyksetön finaali.

Arvio: Mukava perusviski, jossa pienet puuroiset ja pahviset vivahteet kuitenkin jossain määrin häiritsevät. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 5).

BenRiach 37 yo 1977/2014 Cask #1891, 43,2%

Maistelussa erittäin iäkäs BenRiach, joka on viimeistelty ex-rommitynnyrissä. Erä on todella pieni ja voltit ovat vajonneet jo varsin alas. Toivottavasti rohkea finistely on tuonut tähän jotain poikkeuksellista vielä mukaan.

BenRiach 37 yo 1977/2014

(43,2%, OB, 1977–7/2014, Cask No. 1891, Dark Rum Finish, 181 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen, makean sitruksinen ja mukavan pirteä. Tyylikästä vahamaisuutta, iäkkään viskin hillittyä yrttisyyttä. Banaania, tölkkiananasta, hunajamelonia, tummia viinirypäleitä. Hiukan voita, pieni suolaisuus ja kirpeys mukana. Tammi pysyttelee taustalla. Vesilisä tuo pienen saippuaisuuden mukaan.

Maku: Hedelmäisyyttä ja hunajaa. Yllättävänkin runsas rommimaisuus tuntuu kaikessa, sokerisuutta todella riittää. Tölkkiananas, mandariini ja viinirypälemäisyys maistuvat. Kiteistä hunajaisuutta, hiukan vaniljaa. Tammi on varsin aktiivista, väsymystä ei tunnu yhtään. Suutuntuma on melko kevyt mutta öljyisyys silti kantaa. Hiukan maltaisuutta, mausteisuutta ja ikäviskin yrttisyyttä. Jälkimaku pysyy edelleen hedelmäisenä, mutta paahteisuus tulee vahvasti esiin vähitellen. Tammi kuivuu ja mausteet napakoituvat. Rommisuutta, hunajaa, ruskeaa sokeria. Varsin pitkä ja kompleksinen finaali. Vesilisä lisää kermaisuutta ja banaania.

Arvio: Miellyttävän hedelmäinen ja makean romminen BenRiach. Korkea ikä tuntuu hyvällä tavalla ja voimaa riittää sen verran, että vesilisäkin toimii. 88/100

Mannochmore 14 yo 1999/2013, McGibbon’s Provenance 46%

Tällä kertaa lasissa on indie-Mannochmorea, ei ihan tavallisinta.

Mannochmore 14 yo 1999/2013, McGibbon’s Provenance

(46%, McGibbon’s Provenance, Spring 1999 – Spring 2013, Cask DMG 9766, 70 cl)

Tuoksu: Heinäinen, hiukan puuromainen, erittäin kevyt. Todella ohut ja mitäänsanomaton. Laimeaa omenamehua, sitrusta, vaniljaisuutta, tammilankkua. Maltaisuus taittuu jopa hiukan hiivaiseen suuntaan kaikessa puurossaan. Aavistus jyväistä epäkypsyyttä. Vesilisä availee artisokkaa ja hiukan oliiviöljyä.

Maku: Erittäin kevyt, pehmeä ja yllättävän tasapainoinen. Nuori tammi ja jyväinen tisle ovat jollain oudolla tavalla hyvin balanssissa miedon omenaisuuden ja pehmeän puuromaisuuden kanssa. Heinää, sitrusta, pientä karkkisuutta, vaniljakastiketta. Suutuntuma on kevyt kaikin puolin. Jännä hiivainen maltaisuus tässä tuntuu koko ajan. Jälkimaku jatkaa samalla linjalla, olkoonkin, että mukaan nousee paahteisia ja ruohoisia sävyjä, hiukan lakritsia. Silti omenaisuus, mieto ja makea sitruksisuus, vanilja ja edelleen se varsin puuromainen maltaisuus ovat hallitsevia sävyjä tässä. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisällä saa makeutta pintaan hiukan paremmin.

Arvio: Näissä puitteissa aivan virheetön viski – ja toisaalta täysin mitäänsanomaton. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100.

BenRiach 25 yo 1990/2015 Cask #4936, 50,4%

Maistelussa 25-vuotias BenRiach ex-bourbontynnyristä, vaihteeksi ilman viimeistelyitä tai muita kikkoja.

BenRiach 25 yo 1990/2015

(50,4%, OB, 25.4.1990–6/2015, Batch No. 12, Cask No. 4936, Bourbon Barrel, 196 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen. Persikkaa, päärynää, banaania, makeaa nektaria ja öljyisyyttä. Hunajaa, varsin aktiivista tammisuutta, mausteisuutta. Ruohoisuutta, ihan pieni happamuus taustalla. Vaniljainen imelyys on kyllä ihan suoraan bourbontynnyristä. Varsin suoraviivainen. Vesilisä saa irkkuviskin fiiliksen vahvasti pintaan.

Maku: Öljyisen hedelmäinen ja makean tamminen. Persikka, banaani, tölkkiananas, kaikki hedelmäiset komponentit ovat läsnä. Hiukan karvas tammisuus leikkaa yllättäen vaniljaa ja hunajaa, mukaan tulee karvautta ja pippuria. Suutuntuma on kaikesta öljystä huolimatta ”vain” keskitäyteläinen. Vaahterasiirappia, maltaisuutta. Jälkimaku kääntyy paahteisempaan suuntaan, tammi kuivuu reippaasti eikä imelä hedelmäisyys enää hallitse. Enää löytyy vain hiukan kiiviä ja vihreää viinirypälettä. Mustaa teetä, lakritsia, heinäisyyttä. Pippuri, tanniinit ja ruohoisuus ovat mukana melko pitkän finaalin loppuun. Vesilisä tuo vaniljan esiin todella voimakkaasti.

Arvio: Hiukan yksioikoinen ja maun puolesta osin vähän tympeäkin viski. Odotukset olivat valtavasti korkeammalla. Ei kelvoton esitys, mutta ulottuvuudet jäävät vähiin. 83/100