Elgin

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland 51,6%

Klassinen bourbon-Benkku ei juuri esittelyitä kaipaa. Nämä ovat usein melko varmoja valintoja, vaikka pullottajana olisi pienempikin indie-paja. Ja nyt asialla on sentään Paderbornin ylpeys Malts of Scotland.

BenRiach 20 yo 1991/2011, Malts of Scotland

(51,6,%, Malts of Scotland, 3/1991–7/2011, Cask No. 32283, Bourbon Barrel, 251 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Rasvainen, vaniljainen ja todella hedelmäinen. Persikkaa, punaista omenaa, makeaa sitruunaa, ananasta. Hunajaa, märkää kakkupohjaa, voita. Makeuden keskeltä löytyy myös suolaisuus ja pieni heinäisyys. Mantelia ja marsipaania, reipasta maltaisuutta. Vesilisä avaa minttua ja leikattua nurmikkoa.

Maku: Vaisun tuoksun jälkeen herättää heti. Todella vaikuttava ja kirpeä paletti aukeaa nopeasti. Omenaa, päärynää, ananasta, persikkaa ja hunajaa riittää, mutta sitä vastaan nousevat kaikki tammen mausteet. Pippuria, inkivääriä, yrttisyyttä, hiukan sinappia, lakritsia. Kermainen ja paksu suutuntuma. Mantelit ja marsipaani pysyvät hyvin mukana. Pähkinäistä karvautta ja ruohoisuutta riittää. Jälkimaku on hunajainen ja hedelmäisen makea, vaniljainen ja maltainen. Makeaa murokeksiä, omenaa, laantuvaa mausteisuutta, tammea, joka pysyy hyvin aisoissa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa karvaita ja kitkeriä piirteitä.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen esitys, mutta maussa on ehdottomasti hetkensä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Longmorn 18 yo 1989/2008, Signatory 56,6%

Maisteluun pääsi aivan mahdottoman vaalea Longmorn. Vaikea sanoa, kuinkahan monta kertaa tämä hoggie on käytetty. Varmasti aika monta.

Longmorn 18 yo 1989/2008, Signatory

(56,6%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 14.12.1989–21.1.2008, Cask No. 18742, Hogshead, 308 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mietoa päärynäisyyttä, hiukan maltaisuutta, paljasta tisleen tuoksua. Tynnyrin vaikutus on viskin ikään nähden minimaalinen, vain tammi tulee korostuneesti läpi hiukan sahanpurumaisena ja valkopippurisena. Pientä liimamaisuutta. Ei erityisen miellyttävä tuoksu. Vesilisä tuo akaasiahunajaa ja hedelmäsalaattista raikkautta, vaniljaa ja runsaasti kukkaisia piirteitä.

Maku: Päärynäinen ja pippurinen. Todella voimakas alkoholisuus ja aktiivisen paljas tammi. Suutuntuma on melko täyteläinen ja öljyinen, jopa polttava. Mustaa teetä, karvasmantelia, hapokkuutta. Hapanta omenaisuutta, hiukan tölkkiananasta. Liimainen ja hiukan pahvinen sivumaku. Aavistus rusinaa. Jälkimaku on pippurinen, todella paahtunut ja osin karvas. Päärynä ja omena ovat yhä mukana, mutta tammi puskee karheutta ja kuivattavaa polttavuutta edellään. Mustaa teetä, aprikoosinkiveä, karvasmantelia. Alkoholinen purevuus pysyy. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa miellyttävää yrttisyyttä ja tuo tasapainoa huimasti. Harvoin on vesilisä parantanut viskiä näin paljon.

Arvio: Tässä ei ole oikein mitään, mistä erityisesti pitäisin. Ei silti pilalla, vaan hyvin paljas ja rujo kokonaisuus. Vesilisä nostaa pisteitä parilla pykälällä ja on ehdottomasti paikallaan tämän kanssa. 79/100

BenRiach 25 yo 1990/2015, Liquid Treasures 47,9%

Maistossa tällä kertaa spekseiltään oikein tyypillinen hedelmäinen Benkku ex-bourbonista. Kypsytystä on takana neljännesvuosisata, joten mistään ihan tusinaviskistä ei toki ole kyse.

BenRiach 25 yo 1990/2015, Liquid Treasures

(47,9%, Liquid Treasures, 1990–2015, Travel To Mars, Special Edition, Bourbon Barrel, 70 cl)

Tuoksu: Runsas hedelmäisyys tulee läpi kaikesta. Banaania, päärynää, omenaa, persikkaa, makeaa sitruksisuutta. Vaniljaa, tomusokeria, minttua. Maltaisuudessa on puuromainen vivahde, vaikka muuten kokonaisuus on varsin iskevä. Marjapiirakkaa, hapokkuutta. Vesilisä avaa viinikumikarkkeja ja hunajaa.

Maku: Hedelmäinen ja oudon metallinen. Tumma yrttisyys sekoittaa pakkaa, yllättävän suolaista ja likaista sivuääntä tulee joukkoon mukaan. Öljyisyyttä, pippuria, hapokkuutta. Maltaisuus on edelleen melko puuroisena mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi vähän heittelee. Päärynää, banaania, akaasiahunajaa. Jälkimaku on tumman yrttinen ja likaisen öljyinen. Hedelmäisyys nousee pintaan, mutta paahteisuus ja tammi saavat siitä yliotteen, jota pippurisuus vielä tukee. Kypsää päärynää, marjaisuutta, hapanta sitruksisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa pintaan anista, maapähkinää ja minttua.

Arvio: Sekava esitys. Tuoksussa on hetkensä, mutta maku sinkoilee minne sattuu. Toki tätä mielikseen nauttii, mutta odotuksista jäätiin kauas. 83/100

Longmorn 30 yo 1981/2012, Silver Seal 50,3%

Lasissa on tällä kertaa hieno vanha Longmorn Silver Sealilta. Tämän sarjan pullotteiden etiketit ovat kyllä aina yhtä pysäyttäviä kaikessa barokkisuudessaan. Informaatiota niissä toki saisi olla hitusen enemmän, kun tästäkään ei ole edes kypsytys tiedossa.

Longmorn 30 yo 1981/2012, Silver Seal

(50,3%, Silver Seal, Special Bottling, 1981–2012, 205 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen ja ruohoinen, heinäinen ja hiukan suolainen. Sitruksinen, mangomainen ja omenainen, varsin raikas ja hiukan kukkainen. Maltaisuus on reippaasti pinnassa mutta varsin napakkana. Tammi tuntuu myös, mutta ote on kuiva ja mausteinen. Vaniljaa ja hapokkuutta. Vesilisä tuo pintaan teetä ja hunajaa.

Maku: Vahaa, maltaisuutta ja öljyisyyttä on vaikka muille jakaa. Refill-bourbonista tuttua mausteisuutta, hapokkuutta ja kuivaa tammea. Vahamainen hedelmäisyys ja tisleen painavuus muistuttavat Clynelishiä, mutta suolaisuus ja tammen ote tekevät tästä omaperäisen. Suutuntuma on melko täyteläinen ja viskositeetti korkealla. Toffeeta, omenaa, appelsiinia, liköörimäistä makeutta. Jälkimaku on hedelmäinen, runsas ja tamminen. Vahamainen ja öljyinen tunnelma jatkuu, heinäinen ja ruohoinen sävy on pinnassa. Maltaisuutta, kuivakakkua, maitokahvia, vaniljaa. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin hedelmäkarkkeja ja siirappia.

Arvio: Todella herkullinen Longmorn. Jos pitäisi arvauksia tehdä, tämä voisi olla peräisin hyvästä refill-bourbontynnyristä. Toimii. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

BenRiach 33 yo 1977/2010 Cask #1033, 52,2%

Maistelussa jykevää sherryistä BenRiachia 1970-luvun tuotannosta. Speksit ovat enemmän kuin kohdallaan, joten odotuksetkin ovat sen mukaiset.

BenRiach 33 yo 1977/2010 Cask #1033

(52,2%, OB, 1977–7/2010, Cask No. 1033, Pedro Ximénez Cask Finish, 331 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuhilloa, suklaata ja mustaherukkamarmeladia. Rusinainen ja viikunainen yleisilme. Mausteet ja tammi tuovat hienon ryhdin, vaikka siirappista Pedro Ximénezin makeutta riittääkin. Toffeefudgea, lakritsia, seetriä, kahvisuutta, hiukan sikaria. Upea on. Vesilisä irrottaa hiukan kumisuutta ja hedelmäteetä.

Maku: Todella vahvasti salmiakkilakritsinen sherry. Mustaherukkaa, mustikkaa, luumua, rusinaa, hiukan makeaa sitruksisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kermaisen pehmeä. Toffeeta, maitokahvia, vadelmahilloa, kirsikkaa, sacherkakkua. Tammi toimii tasapainoisesti ja tuo mausteista jämäkkyyttä. Silti kokonaisuus on edelleen varsin makea. Jälkimaku on lakritsinen ja jopa tervainen, siirappinen ja yrttinen. Viikunaa, vadelmaa, kermatoffeeta, kahvisuutta, mustaherukkaa, tammea. Kohtalaisen pitkä finaali ohenee lopuksi melko paljon. Vesilisä avaa tammeen uusia tasoja ja paljastaa lisää yrttejä.

Arvio: Osuu täydellisesti preferenssiini, rakastan juuri näitä Benkkuja. Yksi ylimääräinen piste saattaa olla nyt mukana puhtaasti henkilökohtaisista syistä. 92/100

Glen Elgin 19 yo 2000 Centenary Bottling 60%

Mielenkiintoinen erittäin rajatun erän Glen Elgin. Ylipäänsä Glen Elginin tislaamopullotteet ovat olleet todella harvassa, joten tämä herättää kovasti odotuksia. Myös lukemani arviot ovat olleet sen verran ylistäviä, ettei mistään ihan turhasta julkaisusta voi olla kyse.

Glen Elgin 19 yo 2000 Centenary Bottling

(60%, OB, Limited Centenary Bottling, 1981*–2000, 750 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella maltainen ja intensiivinen. Kuivattuja hedelmiä, paahteisuutta, mysliä. Aprikoosia, viikunaa, mielenkiintoinen romminen vivahde. Hilloisuutta, nahkaa, vahamaisuutta, hiukan kahvia ja tupakkaisuuttakin. Vaatii kyllä vesilisää. Vesilisällä tallisuus, sikarisuus, balsamico ja suklaa nousevat esiin. Tosin myös poltetut tulitikut alkavat tuoksua, kun riittävästi lotraa.

Maku: Räjähtävä, maltainen ja nahkainen, varsin suolainen ja erittäin intensiivinen. Rommia, napakkaa liköörimäisyyttä, karamellisuutta ja mysliä. Aprikoosi ja muut kuivatut hedelmät maistuvat yhä. Suutuntuma on massiivinen ja runko tiivisrakenteinen. Pähkinäisyyttä, paahteisuutta, nahkaa, kahvia, hiukan rikkistä vivahdetta. Jälkimaku on maltainen, nahkainen, tupakkainen, kahvinen ja intensiivisen hedelmäinen. Sikaria, lakritsia, hiukan suolaisuutta ja nautinnollista pähkinäisyyttä. Erittäin pitkä ja voimakas finaali, joka pysyy kuivuudestaan huolimatta runsaana ja elävänä. Vesilisä tekee kuitenkin vielä ihmeitä, saa suklaan, kahvin ja hedelmäisyyden avattua kokonaan uudelle tasolle.

Arvio: Upea viski, todella monitasoinen ja vaikuttava elämys. Ei olisi heti uskonut Glen Elginin valikoimasta tällaista viskiä löytyvän. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Mannochmore 18 yo 1990/2009, 54,9%

Maistoon pääsi muhkea Mannochmore tislaamon omasta sarjasta. Nämä tikkaviskit ovat usein hiukan erikoislaatuisia tapauksia – mieleeni on jäänyt esimerkiksi tämä pykälää iäkkäämpi pullote samalta vuodelta.

Mannochmore 18 yo 1990/2009

(54,9%, OB, 1990–2009, Natural Cask Strength, American & European Casks, 3210 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen, pihkainen ja todella marsipaaninen. Erittäin järeä tammi on heti läsnä, maitokahvia ja maltaisuutta riittää. Mantelia, tomusokeria, vaahtokarkkisuutta. Sitruksisuus tulee läpi mutta jää tammen jalkoihin. Kevyttä hilloisuutta ja rusinaa. Vesilisä avaa eucalyptusta ja viinikumikarkkeja, pyöristää kireimpiä kulmia.

Maku: Luulot pois saman tien. Väkivahva ja intensiivisen tamminen välittömästi. Pippuria, inkivääriä, vaniljaa, marsipaania, rusinaa, mantelia, sitruksisuutta. Suutuntuma on kuitenkin kermaisen paksu ja vaikuttava. Pihkaisia ja puisen kirpeitä nuotteja, maltaisuutta, tanniineja ja yrttistä purevuutta. Yleisilme ei ole pätkääkään makea, vaan karvas tammi tulee päälle täydellä voimalla. Jälkimaku on maltainen ja marsipaaninen, todella tamminen ja vahva. Mantelia, pippuria, pihkaisuutta, mausteista karheutta. Melko pitkä ja todella intensiivinen finaali. Vesilisä tuo kinuskia ja vaniljaa pintaan, pehmentää otetta ja tuo myös ripauksen miellyttävää makeutta mukaan.

Arvio: Armoa ei anneta. Todella raju viski, vaativuudessaan myös vaikuttava. Henkisesti täysin samalla ullakolla aiemmin mainitun 25-vuotiaan pullotteen kanssa. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

BenRiach 30 yo 1979/2010 Cask #7511, 47,9%

Maistelussa tällä kertaa erittäin lupaava pienen erän BenRiach ex-bourbonista. Voi olla hedelmäistä tavaraa luvassa. Speksit ovat kaikin puolin kohdallaan.

BenRiach 30 yo 1979/2010 Cask #7511

(47,9%, OB, 1979–7/2010, Batch No. 7, Cask No. 7511, Bourbon Barrel, 173 bts., 70 cl)

Tuoksu: Intensiivisen hedelmäinen, maltainen ja kuivan tamminen. Vaniljaa, hunajaa, kypsää banaania, makeaa sitruksisuutta. Kanelia, minttua, ruohoisuutta, pientä pähkinäisyyttä. Mantelimassaa, valkosuklaata, nautittavaa kermaisuutta. Hiukan pölyinen tammisuus kruunaa kaiken. Vesilisä avaa päärynää ja anista.

Maku: Hedelmäinen ja metinen, ruohoinen ja maltainen. Vaniljan, sitruksisuuden ja mausteiden vyöry alkaa heti. Kookosta ja kookoskermaa. Banaania, omenaa, ananasta, hedelmäsiirapissa kaikki. Kaneli ja hiukan karvas tammisuus leikkaavat enintä makeutta. Suutuntuma on kermaisen pehmeä ja tyylikäs, runko tasapainoinen. Maltaisuuden rinnalla inkivääri ja saksanpähkinäisyys korostavat jo tiettyä kitkeryyttä. Jälkimaku on hunajainen ja metinen, minttuinen ja tamminen. Sitruksisuutta, ruohoisuutta, vihreää teetä, kookosta, pähkinäisyyttä, pientä kitkeryyttä edelleen. Pitkä finaali. Vesilisä tuo paahteisuutta esiin.

Arvio: Klassisen hedelmäinen BenRiach, jossa ikä on tehnyt hienosti taikojaan. Jokin pieni kitkeryys tässä silti kaihertaa, se estää nostamasta tätä nyt aivan mestaruussarjaan saakka. Upea viski silti. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 90/100 (per 1). Whiskynotes 90/100.

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050, 50,2%

Kunnon sherrytavaraa BenRiachilta, tällä kertaa Independent Spiritille pullotettuna ja turpeisella maltaalla. Ei voi olla ihan huonoa, ei vain voi.

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050

(50,2%, OB for Independent Spirit, 19.9.1984–4/2013, Cask No. 1050, Pedro Ximénez Sherry Barrel, Peated, 261 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumma, pehmeän turvesavuinen ja intensiivisen makea. Pistaasipähkinää, vaahterasiirappia, seetriä, maltaisuutta, sikaria. Mustaherukkamarmeladia, luumuhilloa, kirpeää appelsiinia. Mineraalisia ja pölyisiä sävyjä, vaikka painavuutta ja vahaa riittääkin. Kinuskia ja voita. Nam. Vesilisä tuo tupakkaisuutta.

Maku: Pehmeän savuinen, luumuinen ja siirappinen. Kaiken imelyyden keskellä on kuitenkin runsaasti suolapähkinää ja mineraalisuutta, appelsiinia ja pippurisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko silti painava. Tammi on melko kuivakkaa, lähellä yliohjautumisen rajaa. Vadelmahilloa, rusinaa, mustikkamarmeladia, pistaasia, tummaa suklaata. Jälkimaku on paahtuneen tamminen, sikarinen ja yllättävänkin hapan. Rusinaa, mineraalisuutta, suolapähkinää, aprikoosia. Muuttuu loppua kohti varsin huokoiseksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä toimii todella heikosti, maut vajoavat kasaan ja kuivuvat.

Arvio: Loisteliaan tuoksun jälkeen maulla on hiukan liikaa matkaa kirittävänä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

BenRiach 18 yo 1994/2012 Cask #1286, 55,2%

Nyt olen mukavuusalueellani, kun lasissa on sherryistä BenRiachia. Jotain näissä jykevissä sherry-Benkuissa on, mikä vetoaa lähes poikkeuksetta. Tällä kertaa on vähän turvettakin mukana.

BenRiach 18 yo 1994/2012 Cask #1286

(55,2%, OB, The Specialist Bottling Belgium, 1994–9/2012, Cask No. 1286, Fresh PX Sherry Puncheon, 278 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja hedelmäinen, muhkean sherryinen ja tyylikkään turvesavuinen. Luumua, tikkunekkua, hiukan piparkakkua, kanelia. Mehukas kuningatarhillo, creme brûlee ja aprikoosi tulevat läpi. Rouheaa maltaisuutta ja tukevaa, mausteista tammisuutta. Hiukan tervaa ja salmiakkia. Hieno on. Vesilisä avaa kumia luontevasti osaksi kokonaisuutta.

Maku: Tervaleijonaa ja suklaista sherryä. Omenaa ja sitruksisuutta, luumua ja vadelmahilloa, aprikoosia. Samalla edelleen varsin rouheaa maltaisuutta ja ryhdikästä tammisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen mutta runko ei ole silti mitenkään raskas. Tervaisuus ja salmiakki toimivat turvesavun ja hiukan multaisen sherryn kanssa komeasti yhteen. Samalla tikkunekku ja kanelinen piparkakkuisuus saavat tilaa. Jälkimaku liikkuu edelleen tervaisen salmiakin, makean sherryn ja sitruksisen hedelmäisyyden ympärillä. Kuningatarhillo ja piparkakku ovat hienosti esillä, samoin mausteisuus tuntuu elävältä. Tammi tuo mausteita ja ryhtiä. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa suolaisuutta ja availee vielä lisää hedelmäisyyden kirjoa.

Arvio: Erittäin maukas tervaisen hedelmäinen sherryttely. Kaikki osuu todella hyvin kohdalleen. Eihän tästä voi olla pitämättä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Tasapainoinen ja mukavan vivahteikas”.