Elgin

BenRiach 12 yo 1994/2006 Cask #20, 57%

Maisteluun saapui nuorta rommiviimeisteltyä Benkkua, joka on kaiken lisäksi turpeista tavaraa. Tämä on pullotettu jo vuonna 2006.

BenRiach 12 yo 1994/2006 Cask #20

(57%, OB for International Whisky Society, 1994–10/2006, Cask No. 20, Jamaican Dark Wood Finish, 251 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella likainen ja härskiintynyt! Muhkea turvesavu ja erinomaisen paksu rommisuus. Runsaasti kumisaapasta, hikistä nahkahanskaa ja imelää tallisuutta. Rusinaa, luumuhilloa, siirappia, uuniomenaa. Sitruksinen ja paahteinen ulottuvuus mukana, ei ihan perusviskiä. Vesilisä tuo kumia vahvasti esiin.

Maku: Erittäin öljyinen, rakettibensaa ja turvesavua. Todella voimakkaan savun rinnalla likaisen imelä rommisuus ja runsas hedelmäisyys aiheuttaa melkoisen makujen sekamelskan. Tämä ei jätä kylmäksi ketään. Suutuntuma on kihelmöivän mausteinen ja kireän öljyinen. Omenaa, limettiä, rusinaa, ruohoisuutta. Kumia. Sinappinen ja paahteisen tamminen kitkeryys vielä mukana. Jälkimaku on hiilisen savuinen, tuhkainen ja hiukan tervainen. Hapokasta omenaa, ruohoisuutta, nahkaisuutta ja tammea. Sitruksisuutta riittää, samoin tummaa suklaata ja mustaa teetä. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa piparminttua, heinää, suolaa.

Arvio: Todella äärimmäinen BenRiach, joka jakaa taatusti mielipiteitä. Pidän tästä siitäkin huolimatta, että maku on osin sekava ja jälkimaku jää vähän kapeaksi. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699, 57,9%

Maistelussa on tällä kertaa Hollantia varten pullotettu nuorehko single cask BenRiachilta. Viski on kypsynyt uudessa tammessa, joten tällaisten kanssa on oppinut olemaan hiukan varovainen.

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699

(57,9%, OB for Versailles Dranken Nijmegen, 1999–11/2011, Cask No. 5699, Virgin Oak Hogshead, 293 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja hilloinen. Kypsää banaania, makeaa omenaa, aprikoosia, vadelmahilloa. Varsin reipas vaniljaisuus, tuhdisti tammea. Pähkinäisyyttä, mantelia ja maapähkinävoita. Kinuskia, kermaa, voita, sokeria, kanelia. Runsas mausteisuus. Vesilisä avaa omenaisuutta ja minttua tyylikkäästi.

Maku: Onpa hieno. Erittäin öljyinen ja intensiivisen hedelmäinen. Siirapissa persikkaa, aprikoosia, omenaa, banaania. Vaniljaisuus ja tasapainoinen mausteisuus tukevat kokonaisuutta. Suutuntuma on kaikessa öljyssään melko täyteläinen. Vadelmahillo ja pähkinät kulkevat edelleen mukana. Tammi tuo komeasti syvyyttä mutta ei mitenkään kaahaa. Hiukan kuparista metallisuutta, pientä karvautta, appelsiinin happoja. Jälkimaku lähtee tammisena ja paahteisena, pähkinäisenä ja mausteisena. Vähitellen tumma suklaa, kinuski, vadelmaisuus ja siirappiset hedelmät tulevat mukaan. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan kaakaota.

Arvio: Ikäluokkansa valioviskejä. Tasapainoinen, intensiivinen, vaikuttava kokemus. Todella hyvää. 88/100

BenRiach 19 yo 1991/2010, Dewar Rattray 46%

Melko harvoin on tullut maistettua BenRiachia indie-puolelta. Dewar Rattrayn 19-vuotiaana pullottama Benkku on tällä kertaa single cask mutta dilutoitu 46-volttiseksi.

BenRiach 19 yo 1991/2010, Dewar Rattray

(46%, Dewar Rattray, 24.9.1991–22.10.2010, Cask No. 110682, Bourbon Cask, 226 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen, oikein klassinen BenRiach ex-bourbonista. Vaniljakastiketta, omenaa, päärynää, mausteita. Tuoretta tammea, hiukan raikasta ruohoisuutta. Aloe veraa, koivunlehtiä, apilaa. Todella raikas ja tasapainoinen. Vesilisä tuo nestesaippuaa ja keitettyjä vihanneksia esiin.

Maku: Yllättävän napakka potku. Tammi puskee varsin lujasti päälle, samoin pippuri ja hapokkuus. Hedelmät kuitenkin heräävät, omena ja päärynä etunenässä. Viinirypäleitä, limettiä, kiiviä ja ananastakin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Varsin simppeli profiili toimii hyvin, mukana on paahteisuutta ja Sprite-limuakin. Jälkimaku liikkuu edelleen raikkaiden hedelmien ympärillä, vaikka tanniinit ovat edelleen varsin reippaat. Metisyyttä, vaniljaa, hapokkuutta, ruohoisuutta, pientä pippurisuutta. Finaali jää kuitenkin melko lyhyeksi. Vesilisä korostaa Spritea ja sitruksisuutta entisestään.

Arvio: Tuoksultaan todella lupaava ja jopa kaunis. Maku ei ihan yllä odotuksiin, mutta paljon miellyttäviä elementtejä tästä silti löytyy. Klassisen hedelmäistä ja raikasta tavaraa. 85/100

Mannochmore 25 yo 1990/2016, 53,4%

Mannochmore on harvoin nähtyä viskiä ainakin tislaamopullotteina. Nyt maistelussa on Diageon vuoden 2016 Special Releases -julkaisuihin kuulunut 25-vuotias, joka on vuoden 1990 vuosikertaa.

Tuote on pakattu erittäin tyylikkäästi, tummasävyisiin papereihin käärittynä ja jo Mannochmoren Flora & Faunasta tutulla tikalla koristeltuna. Itselleni tuli kyllä tummista kääreistä mieleen Loch Dhu, mikä ei ehkä ollut tarkoitus. Toivotaan hienoa elämystä tällä kertaa.

Mannochmore 25 yo 1990/2016

(53,4%, OB, 1990–2016, Special Release, First Fill Ex-Bourbon, First Fill American Oak & New European Oak Butts, 3954 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tamminen ja vaniljainen. Runsain mitoin vaahtokarkkia, pölyistä ullakkoa, vastasahattua tammilankkua. Jotain vähän liuotinmaista, silti jotain hyvin eleganttia ja aromaattista. Tuoretta ruohoa, sitruksisuutta, kookosta, marsipaania. Hiukan yliohjautuvasta bourbonista tulee mieleen Glen Spey 21 yo 1989/2010, vaikka se oli kuitenkin puhtaasti ex-bourbonista. Vesilisä tuo tähän raikkautta ja appelsiinia sävyjä.

Maku: Erittäin tamminen, pääosin hyvällä tavalla. Tynnyreistä on otettu kaikki irti, ja nyt myös kevyt sherryisyys on mukana. Kuivattuja hedelmiä, sitruksisuutta, kookosta, hedelmäkarkkeja, vaahterasiirappia, vaniljaa. Voimakas mausteisuus kihelmöi, valkopippuri ja inkivääri ampuvat täydeltä laidalta. Suutuntuma on kermainen ja varsin hyvin tasapainossa, mutta tammesta täytyy tykätä todella paljon. Jälkimaku on edelleen voimakkaasti tamminen, mausteinen ja kihelmöivä. Vähitellen vanilja ja hedelmäkarkit nousevat pintaan, siirappi ja luumu pääsevät esiin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo vaahtokarkit ja marsipaanin esiin.

Yhteenveto: Valtavan tamminen viski, extreme-tavaraa. Paljon mielenkiintoista tutkittavaa, kun tammen kanssa alkaa tulla toimeen. Silti jos pitäisi valita, Glen Spey 21 yo 1989/2010 osui tästä genrestä vielä paremmin omaan preferenssiini. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

BenRiach 16 yo 1988/2015 Cask #802, 54,7%

BenRiachin vuoden 1988 vuosikerrasta löytyi tällainen sherrykypsynyt single cask, joka ei ulkoisesti vaikuta erityisen sherryiseltä. Voisi olla refilliä.

BenRiach 16 yo 1988/2015 Cask #802

(54,7%, OB, 1988-9/2005, Batch No. 2, Cask No. 802, Oloroso Sherry Butt, 675 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hunajainen, salmiakkinen ja napakka. Tammi tuntuu varsin reippaana. Makeaa omenaa, tölkkipersikkaa, hunajamelonia, vaniljaisuutta. Jotain kuivakkaa tässä on taustalla, heinäisyyttä ja hapokkuutta. Suolaa, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä avaa rasvaa, kypsää banaania, makeaa sitruksisuutta.

Maku: Erittäin tiivis ja ällistyttävän suolainen. Tammi puskee vahvasti kaikesta läpi, vaativana ja melko pippurisena. Suutuntuma on melko kuiva ja varsin kihelmöivä. Salmiakkia, hapokkuutta. Taustalla on edelleen hedelmäisyyttä ja hunajaa, mutta pintaan pääsevät vain kuivat piirteet. Rusinaa, kuivattua aprikoosia, banaanilastuja, suolapähkinää. Finomaista, kuivakkaa sherryisyyttä. Jälkimaku on todella suolainen ja tamminen, pippurinen ja rapisevan kuiva. Lääkemäisyyttä, öljyisyyttä, vähän salmiakkia. Kireä ja keskipitkä finaali. Vesilisä tuo tölkkihedelmäisyyttä ja avaa likaisuutta, aserasvaa ja lihalientä.

Arvio: Tuoksu on osin tyypillistä BenRiachia, maku vähän jotain muuta. Ei täysin puhuttele. Muutama lisävuosi olisi ehkä voinut tehdä hyvää. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 78/100 (per 3).

BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish 46% (2015)

Aloitin aktiivisen viskiharrastuksen kevättalvella 2012, kun aiemmin satunnaiset tastingit ja kavereiden kesken tehdyt samplevaihdot muuttuivat yhtäkkiä säännöllisiksi. Tuolloin aloitetuista muistiinpanoista syntyi myöhemmin tämä blogi.

En koskaan ajatellut bloggaavani viskistä. Halusin vain saada muistiinpanot ylös sellaiseen muotoon, että niihin olisi helppo palata. Vähitellen ympärille alkoi kasautua muutakin viskiin liittyvää tarinaa, kun viskikirjallisuus ja tastingit tulivat kuvaan mukaan.

Kesällä 2014 näistä teksteistä tuli julkisia, vaikka pitää muistaa, että kävijämäärät olivat pitkään hyvinkin matalat. Nyt väkeä käy täällä jo vähän enemmän, vaikka markkinointi on edelleen kauniisti nollassa. En vieläkään ole mikään ”oikea” bloggari – postaan vain nuottejani tänne blogiin niin kuin ennenkin.

Alkujaan koko maistelunuottien kirjaaminen oli todella hapuilevaa, mutta sille oli tarve. Parikymmenen maistetun viskin jälkeen en olisi omassa päässäni enää pystynyt erottelemaan yhtä uusien viskien nyansseja niin, että olisin muistanut niistä jotain vielä jälkikäteen.

Omalle makumuistilleni oli välttämätöntä, että sain tuntemuksilleni sanat. Nykytutkimuksen valossa muistamisen ensimmäinen perussääntö kuuluu: Make strong connections.

Ensimmäinen varsinaisesti nuotittamani viski oli BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish 46%, ja se tapahtui päivälleen kuusi vuotta sitten. Sitä ennen oli toki paljonkin muistiinpanoja, mutta ne olivat vain hajanaisia merkintöjä ilman kunnon yritystä. Ensimmäiset niin sanotut nuotit keväällä 2006 sisälsivät lähinnä huomioita siitä, miten paljon kulloisessakin savuviskissä oli savua.

Kaikkien vuosien saatossa nauttimieni viskien jälkeen juuri tähän 15-vuotiaaseen PX-viimeisteltyyn Benkkuun oli verraten helppoa päästä käsiksi tänä päivänä. Onko tässä edelleen se karhunvatukka mukana, jonka silloin löysin?

BenRiach on muutenkin tislaamo, johon minulla on henkilökohtainen side. Olen käynyt tislaamolla, kiertänyt siellä kaikki paikat kilnistä lähtien ja maistellut varastossa tynnyrinäytteitä naama virneessä. Se oli hyvä päivä elämässä. Myöhemminkin olen halunnut pitää yllä jatkuvaa kokemusvirtaa tislaamon uusista julkaisuista, vaikka omistaja on jo vaihtunut ja hinnat kaikkialla noususuhdanteessa.

Tänään päätin siis juhlistaa näitä kuutta vuotta maistamalla suhteellisen tuoretta erää samasta BenRiachin viskistä, josta kaikki alkoi. Slàinte mhath!

BenRiach 15 yo Pedro Ximénez Sherry Wood Finish

(46%, OB, +/- 2015, PX finish, 70 cl)

Tuoksu: Mielenkiintoinen yhdistelmä bourbontynnyreiden tuomaa vaniljaa ja PX-tynnyrin suklaista makeutta. Hilloisuus ja sokerisuus on huipussaan. Vadelmaa, mustikkaa, viikunaa. Pähkinäisyyttä, piparkakkua, hedelmäteetä, hiukan yrttisyyttä, hunajaa. Kaunis! Vesilisä avaa vähän havuisuutta.

Maku: Hilloinen ja siirappinen, mutta tumman suklaan ja nahkaisuuden ote pitää tasapainon erinomaisena. Viikunaa, kuivattua luumua, rusinaa, hunajaisuutta ja vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tammi ryhdikästä. Hedelmätee on edelleen hyvin mukana, yrttiset sävyt tuovat särmää. Hiukan fariinisokeria ja piparkakun maustelientä. Jälkimaku liikkuu edelleen vahvan hilloisuuden saattelemana, luumuhilloa, appelsiinimarmeladia ja vadelmahilloa riittää. Piparkakkua, viikunaa, pähkinäisyyttä, mustaa teetä, hunajaa, vaniljaa, rusinaisuutta. Pitkä ja elegantti finaali. Vesilisä saa hiukan minttua ja kamomillaa esiin.

Arvio: Herkullinen ja tasapainoinen. Pidän edelleen kovasti. Ehkä sen karhunvatukan voisi tuoksusta oikein kovalla yrittämisellä vielä löytää, mutta kovin pinnassa se ei enää tänä päivänä ole. Parempi pitää kaunis muisto. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 1).

BenRiach 16 yo 1994/2010 Cask #5632 for Pikkulintu 51,3%

Puotilan ostarilla sijaitsevaa Olutravintola Pikkulintua varten pullotettiin tällainen BenRiach syksyllä 2010. Olen tätä lukemattomia kertoja maistanut eri yhteyksissä, mutta vasta äskettäin havahduin, että nuotit ovat jääneet kirjaamatta ylös.

Nyt on nuotitettu, kun viimeiset pullot ovat jo käsillä. Jos Suomesta olisi saanut ostaa viskiä ravintolasta mukaan, nämä 350 pulloa olisi myyty nopeasti loppuun. Nyt on onneksi saatu nauttia näistä vuosikaudet.

BenRiach 16 yo 1994/2010 Cask #5632 for Pikkulintu

(51,3%, OB for Pikkulintu, 1994-9/2010, Cask No. 5632, Peated / Pedro Ximénez Finish, 350 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sisäkumia oikein urakalla, turvesavua ja suklaisuutta. Piparkakkua, luumuhilloa, taatelia ja viikunaa. Ylikypsää hedelmää, paahteisuutta, kahvisuutta, yrttiliköörimäisyyttä. Mahtava hilloisuus ja siirappisuus, fariinisokeria ja rusinaisuutta. Vesilisä tuo raikkaampaa yrttisyyttä pintaan.

Maku: Upea savuisuus ja siirappisuus! Piparkakkua, taatelia, viikunahilloa, suklaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mahtavan pehmeä. Öljyisyyttä, luonnonkumia, tervaa. Hiukan kahvisuutta ja yrttilikööriä. Hiilisiä ja nokisia vivahteita, jotka toimivat upeasti yhteen marjaisuuden kanssa. Jälkimaku on siirappinen, salmiakkinen, kuminen ja mahtavan suklainen. Piparkakkua, savua, tervaa. Tammisuus ja paahteisuus saavat vähitellen otetta, kaakaojauhe ja fariinisokeri tulevat kuin varkain mukaan kuvaan. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisä availee karkkisia ja toffeemaisia sävyjä.

Arvio: Elämys tänäkin päivänä. Ikäluokkansa ehdottomasti parhaita BenRiach-viskejä koskaan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Erittäin hyvin onnistunut ”finistely””.

BenRiach 36 yo 1977/2013 Cask #1031, 54,9%

BenRiachin vuosikertaan 1977 mahtuu monenlaisia viskejä. Tällä kertaa kohdalle osui ex-Moscatelissa viimeistelty single cask, joka on peräisin vuonna 2013 pullotetusta erästä numero kymmenen.

BenRiach 36 yo 1977/2013 Cask #1031

(54,9%, OB, 1977-6/2013, Batch No. 10, Moscatel Finish, Cask No. 1031, 281 bts., 70 cl)

Tuoksu: Toffeemainen ja piparkakkuinen, makean hunajainen ja tomusokerinen. Vanhoja kirjoja, antiikkihuonekaluja, pölyisyyttä. Vastapainoksi löytyy toffeefudgea, toskaomenaa, metisyyttä. Makeaa viinisyyttä, nahkaisuutta, kuivaa tammea. Mukava öljyisyys ja tyylikäs mausteisuus. Vesilisä tuo todella paljon mentholia ja raikkautta. Nam.

Maku: Makea ja mausteinen, imelän viininen ja kuivakan tamminen. Silti tammisuus on pykälän aktiivisempaa kuin tuoksu antoi odottaa, inkivääriä ja valkopippuria löytyy. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jo hiukan keventynyt. Tomusokeri ja piparkakku ovat hyvin mukana, hilloisuus ja hunaja jylläävät. Jälkimaku on tamminen ja viininen, nahkainen ja hilloinen. Hapokkuutta ja tanniineja, mausteita ja kahvilikööriä. Pitkä finaali. Vesilisä tuo runsaasti sitruksisuutta ja tölkkisekahedelmiä.

Arvio: Oikein maukas ja runsas Benriach. Hyvä viski, mutta se jokin viimeinen silaus tästä vielä puuttuu. 89/100

BenRiach 20 yo 43% (2017)

BenRiachin perusvalikoimaan on jo pitkään kuulunut tämä 20-vuotias pullote, joka kantaa nykyään tällaista tummansinistä etikettiä. Muutama vuosi sitten maistamani aiempi versio oli ihan pätevä viski, mutta pikkulinnut ovat laulaneet, että nämä uudemmat pullotteet olisivat vielä hienompaa tavaraa. Se antaa heti validin syyn maistoon.

BenRiach 20 yo (2017)

(43%, OB, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja aavistuksen tunkkainen. Ei ollenkaan niin raikkaan hedelmäinen kuin aiemmin maistamani pullote, vaan nyt ovat rusinat, luumut ja kuivattu aprikoosi vahvoilla. Sitruksisuus ja omena pysyttelevät taustalla. Tammi on reipasta ja varsin vahamaista. Kanelia ja tummaa yrttisyyttä riittää.

Maku: Aukeaa heti. Todella upea kuiva tammisuus luo pohjan kokonaisuudelle, johon hedelmäisyys ja metisen kukkaiset sävyt rakentavat oman maisemansa. Kuivattuja hedelmiä, omenaa, viinirypäleitä. Vaniljaa, apilankukkaa, akaasiahunajaa, tyylikästä pähkinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvin balanssissa. Öljyisyys ja vahaisuus saavat tämän tuntumaan hyvinkin iäkkäältä viskiltä. Fariinisokeria, hiukan piparkakkua. Jälkimaku palaa jälleen sinne maltaisuuden ja reippaamman tammen maailmaan, mutta likainen öljyisyys ja runsas pähkinäisyys toimivat hienosti. Mausteita, kuivattuja hedelmiä, öljyisen yrttisiä sävyjä, kanelia, vähän minttuakin. Pitkä finaali pysyy ryhdikkäänä loppuun asti.

Arvio: Maun kaareltaan ja herkkyydeltään aivan upea viski, mutta osin sulkeutunut tuoksu ja hermostunut jälkimaku jättävät hiukan toivomisen varaa. Mutta on tämä silti herkkua, siitä ei pääse mihinkään. On tultu merkittävä pykälä aiemmasta versiosta eteenpäin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100.

Benromach 2001/2010 Hermitage Wood Finish 45%

Jatketaan jännittävien finistelyiden parissa, kun maisteluun saapui rajatun erän Benromach nyt jo vähän useamman vuoden takaa. Viski on kypsynyt ensin ex-bourbontynnyreissä ja sen jälkeen viimeistelty ex-viinitynnyreissä. Jälkimmäiset ovat siis alkujaan kypsyttäneet viiniä, joka on ollut peräisin kuuluisalta Hermitagen kukkulalta, Rhônen alueelta.

Benromach 2001/2010 Hermitage Wood Finish

(45%, OB, 2001–2010, Finished In Hermitage Wine Casks, 1300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Marjaisa, mentholinen, mineraalinen ja hiukan savuinen. Turve tuntuu vähän odottamattomastikin. Viinisyys toimii mukavasti, hapot ja tammi ovat hyvässä tasapainossa ja hedelmäisyys runsasta. Minttua, rusinaa, suklaisuutta, lakritsia. Nahkaa, hilloa, öljyisyyttä. Vesilisä tuo pölyisyyttä, vanhoja kirjoja, ullakkoa.

Maku: Vahvan viininen ja hapokas. Nätin tuoksun jälkeen suoraviivaisempi marjamehumaisuus ja tanniinit hyökyvät päälle. Toki myös mentholinen raikkaus on edelleen mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja vähän levoton. Silti punainen omena, rusina, kirsikka, pähkinäisyys, suolaisuus ja pikantti turvesavu ovat tässä oivallinen kokonaisuus. Jälkimaku on tamminen ja pähkinäinen, suolainen ja turpeinen, silti hyvin vahvasti marjaisuuden ja omenan varassa kuivuva kokonaisuus. Hiukan meetvurstia, paprikaa, rasvaa. Keskipitkä finaali päättyy mausteisiin ja mineraalisuuteen. Vesilisä nostaa esiin laventelia.

Arvio: Tasokas esitys, vaikka viinitynnyrit ovat usein arvaamattomia näissä. Tälläkin kertaa tuoksu on kuningas. 86/100