Glenmorangie

Glenmorangie Sherry Wood Finish 43%

Maistelussa vähän vanhemman sarjan Glenmorangie, Wood Finish -sarjan kuuluva ja muoviseen pulloon pakattu miniatyyri. Tällä kertaa ilman ikämerkintää.

Glenmorangie Sherry Wood Finish

(43%, OB, NAS, +/- 2003, 5 cl miniature)

Tuoksu: Öljyinen ja paksu, lyö suorastaan ällikällä. Erittäin runsas ja täyteläinen. Maltaisuus, appelsiininen hedelmäisyys ja tyylikäs tammisuus ovat hyvässä tasapainossa. Puuvahaa, yrttisyyttä, hedelmäkarkkia, kovaa toffeeta. Maitosuklaisuutta ja pientä siirappia, rusinaa ja viikunaa. Sherryä riittää yllättävänkin paljon.

Maku: Painavan öljyinen mutta silti raikkaan hedelmäinen ja makean sherryinen makumaailma. Mukavasti balanssissa. Maltaisuutta, mandariinia, viikunaa, rusinaa. Suklaisuus toimii, samoin toffee ja hedelmäkarkit. Suutuntuma on öljyinen ja viskositeettia riittää. Yrttisyyttä, mausteita. Tammi tuntuu ehkä pykälän raaemmalta kuin tuoksussa. Jälkimaku pysyy vahvasti siirappisessa ja toffeemaisessa maisemassa, kunnes tammi alkaa vähitellen kuivahtaa. Pientä kitkeryyttä, tummaa suklaata, espressoa, pähkinää. Yrttisyys kantaa, mukaan tulee paahteisia sävyjä ja kuivan tammen vivahteita. Keskipitkä finaali.

Arvio: Kaikin puolin myönteinen yllätys, öljyinen ja runsas viski. Sarjassaan mainio. 84/100

Glenmorangie Milsean 46%

Glenmorangien Private Edition -sarjan pullotteena tuli aivan vuoden 2015 lopussa markkinoille Milsean, joka on jälleen näitä Dr Billin luomuksia.

Bill Lumsdenin käsissä on syntynyt tällä kertaa ex-bourbonissa kypsynyt ja uudelleenpaahdetuissa ex-viinitynnyreissä viimeistelty viski. Useinhan näissä Private Editioneissa on ollut jokin kypsytyksiin kytketty koukku, nyt se tällainen.

Pakkaus viestii vahvasti karkkisuudesta. Katsotaan, onko ulkokuorelle katetta itse viskissä.

Glenmorangie Milsean

(46%, OB, Bottled 3.11.2015, Private Edition, Ex-Bourbon & Re-Toasted Wine Casks Finish, 30000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Karkkisen makea, hunajainen ja vaniljainen. Hedelmäkarkkisuutta, nallekarkkeja, vaahtokarkkia. Appelsiinisuutta, imelää sokerisuutta, hiukan rommimaisuutta myös. Toffeeta, kookosta. Silti mukana on hapanta tammisuutta ja hapokasta maltaisuutta, jossa on tietty kireys mukana. Vesilisä tuo kynsilakanpoistoainetta selvästi esiin.

Maku: Erikoinen yhdistelmä imelyyttä ja hapokkuutta. Jokin bourbonmainen ulottuvuus löytyy myös. Appelsiinista happamuutta, karvasta aprikoosia, roimaa tammisuutta. Suutuntuma on öljyisyydestä huolimatta melko kevyt. Hedelmäkarkit ovat tuoksun tapaan voimakkaasti läsnä, mutta mausteisuus ja maltaisuus ovat tässä silti vielä isompaa sarjaa. Hunajaisuutta, ruohoisuutta, hiukan saksanpähkinää. Jälkimaku heittää yllättäen kurkkupastillisen ja mentholisen puolen pintaan. Hunajaisuutta, vaniljaa, vahvaa tammisuutta, mausteita, ruohoisuutta. Melko pitkä ja kihelmöivä finaali. Vesilisällä löytää kermaisuuden, samalla hunajaisuus voittaa hapot.

Arvio: Mielenkiintoinen, haastava tapaus. Balanssissa on silti tekemistä. Pieni pettymys tämä kuitenkin lopulta on. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Magazine 83/100 (Chris Goodrum), 91/100 (Joel Harrison).

Glenmorangie Duthac 43%

Suhteeni Glenmorangieen on osin komplisoitunut. En ole koskaan innostunut oikein mistään julkaisusta, mutta silti tislaamon tuotanto jaksaa aina vain kiinnostaa. Dr Billin yritteliäisyys herättää tiettyä kunnioitusta, jota en edes yritä peittää.

Nyt käsillä on Duthac, vuoden 2015 uutuuksiin kuuluva pullote uudesta Legends Collectionista. Tämän viskin takana oleva legenda on St. Duthac, Glenmorangien kotikaupungin Tainin suojelupyhimys. Viskibisnes on tarinabisnes.

Viski on tällä kertaa kypsynyt ex-bourbonissa, ja koska Dr Bill on puuteknologiamiehiä, viimeistelyssä ei ole säästelty: tässä on käytetty finistelyyn kahta tynnyrityyppiä, ex-Pedro Ximéneziä ja hiillettyjä virgin oak -tynnyreitä. Mielenkiintoista ja osin häiritsevää – joten maistamaan.

Glenmorangie Duthac

(43%, OB, NAS, 2015, Travel Retail Exclusive, Legends Collection, 70 cl)

Tuoksu: Maltaisuutta ja vaniljaa, päälleliimattua makeutta. Todella rakennellun oloinen kokonaisuus. Paahteisuus ja hedelmätee kohtaavat leivosmaisuuden ja marsipaanikuorrutuksen. Vaniljakastiketta, makeaa omenaa, rusinaisuutta, tölkkipersikkaa, ylikypsää luumua. Kerrostuneisuus pistää nenään.

Maku: Suussa paletti on selvästi tuoksua paremmin kasassa, mutta silti kerroksellisuus on huomattavaa. Siirappinen makeus, tamminen mausteisuus, maltainen happamuus ja hedelmäinen hapokkuus hakevat koko ajan balanssia. Rusinaisuus ja vaniljaisuus erottuvat toisistaan erillisinä komponentteina. Suutuntuma on keskitäyteläinen, runko on sinänsä virheetön. Jälkimaku on alkuun huomattavan makea ja sokerinen, ennen kuin nuorekas tammisuus puree kiinni ja happamuus nousee. Hedelmäisyyttä, siirappia, luumua, maitosuklaisuutta, puuromaisuutta. Korkeintaan keskipitkä finaali.

Arvio: Kerrostunut ja rakenneltu. Ei kolahda oikein millään tasolla, vaikka laatua onkin tarjolla. En löydä tämän sielua. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 90/100 (Joel Harrison), 81/100 (Annabel Meikle).

Glenmorangie 12 yo Nectar D’Or 46%

Glenmorangien kultainen nektari eli Nectar D’Or sai sisarpullotteidensa tapaan ikämerkinnän 2011. Tämä on kypsynyt muiden tapaan ex-bourbonissa, mutta viimeistelty makeissa Sauternes-viinitynnyreissä.

Glenmorangie 12 yo Nectar D’Or

(46%, OB, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, sokerinen, makean viininen. Hiukan puuromainen ja ummehtunut. Paljon persikkaa, tölkkipäärynää siirapissa, kypsää banaania ja makeita viinirypäleitä. Tammea, vaniljaisuutta. Jotain hiukan epäkypsää ja kovaa tässä kuitenkin on, kukkaisista sävyistä huolimatta. Sauternes on yllättävän selvästi pinnassa. Vesilisällä kukkaisuus pääsee kunnolla esiin, samoin lakritsiset sävyt löytyvät.

Maku: Maku parantaa selvästi tuoksusta. Runsaasti valkosuklaata, nougat’ta, maapähkinää, hienoja tummia sävyjä. Runsaasti mausteisuutta ja hedelmäisyyttä. Tammisuus on ryhdikästä mutta ei ammu yli. Maltaisuutta ja valkoviinimäistä hapokkuuttakin löytyy, hyvänä vastinparina persikkaiselle ja siirappiselle makeudelle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja oikein tasapainoinen. Jälkimaku alkaa tummalla suklaalla ja viinisyydellä, kaikkineen paahtuneella ja mustaa teetä muistuttavalla karvaudella. Hunajaisuus nousee kuitenkin tyylikkäästi esiin, samoin hedelmät. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo melkein soijamaista tummuutta makupalettiin.

Arvio: Hiukan lenseän tuoksun jälkeen maku potkii hienosti. Todella paljon sauternes-jälkkäriviiniä tuntuu mukana sekä tuoksussa että maussa, ja se toimii yllättävän hyvin. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor 85/100 (per 2). Whisky Magazine 85/100 (Dave Broom), 93/100 (Martine Nouet). Dramming 80/100.

Glenmorangie Burgundy Wood Finish 43 %

Glenmorangien valikoimassa oli monenlaisia finistelyitä jo ennen nykyistä aikakautta ja mielikuvituksellisesti nimettyjä pullotteita. Nyt käsissä ex-punaviinissä ilmeisesti muutaman kuukauden ajan viimeistelty viski.

Glenmorangie Burgundy Wood Finish

(43 %, OB, NAS, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen, omenaa ja ananasta, punaisia viinirypäleitä ja hunajamelonia. Varsin makea ja miellyttävä, raikas ja kevyt. Tammi tulee tyylikkäästi läpi. Maltaisuus on hapokasta ja rapeaa, muromaista. Marjaisuutta, mustikkaa ja punaherukkaa. Hilloisuutta. Pieni viinisyys on mukana.

Maku: Reippaan mausteinen ja marjaisa. Omenan hapokkuutta, ananasta ja hiukan kireää aprikoosia. Maltaisuus on runsasta ja osin hallitsevaakin. Tammikin potkii, kiristää nahkaisena. Selvästi enemmän viinistä otetta kuin tuoksussa. Kuivattuja luumuja, rusinaa. Suutuntuma on varsin kepeä. Jälkimaku kuivahtaa kunnolla, siinä viinisyys jo korostuu. Hapanta nahkaisuutta, kireää maltaisuutta. Ruohoista, mausteista otetta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Kauniin tuoksuinen mutta kovin kepeä viski. Silti tavallaan mainio omassa lajissaan. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 8).

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban 46%

Glenmorangien core expressions rangeen tukevasti kuuluva Quinta Ruban on kypsytetty ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä (American white oak), sen jälkeen kaksi vuotta ex-portviinitynnyreissä (port pipes, Douron laaksosta Portugalista).

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban

(46%, OB, +/- 2013, 100 cl)

Tuoksu: Makea, ruusuinen ja siirappinen. Erittäin viininen. Paljas tammi paistaa läpi. Bourbonkypsytyksen sävyjä löytyy rutkasti, vaniljaa ja glyserolia, jopa irkkuviskimäinen fiilis siinä suhteessa. Toffeefudgea ja kinuskikastiketta, samalla jotain kirpeän ruohoista ja räikeän kukkaista – ristiriitainen ja outo kokonaisuus.

Maku: Viinimäinen ja pistävän tamminen. Portviiniviimeistely ei ole integroitunut ollenkaan, vaan makea siirappisuus liukenee nopeasti bourbonkypsytyksen elementtien tieltä. Sieltä tulee voimakas glyserolisuus; kitkerä ja samalla vähän äitelä tammisuus tunkee joka välistä. Appelsiinia ja hapanta maltaisuutta. Pistelevä suutuntuma, balanssi on kateissa. Jälkimaku on täyttä paahtoleipää. Karvas maltaisuus, kitkerä sitruksisuus ja makea viinisyys ottavat mittaa toisistaan. Jyvämäinen alkoholisuus kuolettaa keskipitkän finaalin.

Arvio: Rakennetun tuntuinen viski, jonka tasapaino on hukassa. Ei yksinkertaisesti toimi. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100Whisky Monitor Database 85/100 (per 3)Whisky Magazine 78/100 (Dave Broom), 88/100 (Martine Nouet).

Glenmorangie Companta 46%

Glenmorangie jatkaa Dr Bill Lumsdenin johdolla erikoisten kypsytysyhdistelmien kokeilemista. Companta on kypsynyt ex-punaviinitynnyreissä, joista puolet on peräisin Clos de Tartin tilalta (Grand Cru) Burgundista ja puolet Côtes du Rhônesta (jälkimmäiset aiemmin käytössä väkevöidyn viinin kypsytyksessä).

Glenmorangie Companta

(46%, OB, NAS, 2014, Private Edition, 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan viininen. Tunkkainen, siirappinen, nahkakalustetta ja rusinakeittoa. Punaista uuniomenaa, ylikypsää luumua, jotain vähän lihaisaakin. Makeaa tammisuutta, kinuskia, kurkkupastillia (eucalyptusta). Kukkaisuutta (ruusuja). Viinisyys on vahvasti pinnassa, mutta oikein hyvällä tavalla.

Maku: Viininen ja mausteinen. Makean siirappinen mutta ryhdikäs mausteisuus pitävät paketin kasassa. Rusinaa, luumua, makeaa tammisuutta, musteisuutta. Body on melko kevyt, mutta makeus ja mausteet pelastavat suutuntuman. Punaviinimäisyys on melkein glögimäistä, osin pähkinäistäkin. Jälkimaku alkaa sangriamaisen makeana ja tuoreen tammisena, mutta kehittyy neilikkaiseen ja punaviinimäiseen suuntaan. Eucalyptusta, tanniineja, hentoa lakritsia, vähän suklaatakin. Erikoinen, herkullinen lopetus.

Arvio: Positiivinen yllättäjä, tasapainoinen punaviiniviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Dramming 85/100.

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’ 43%

Glenmorangien 25-vuotias on herättänyt hirveää polemiikkia. Olen kuullut, että se liittyisi jotenkin hinnoitteluun… Mutta nyt unohdetaan hintalappu hetkeksi ja maistetaan, mistä on kyse.

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’

(43%, OB, +/- 2010, Prestige Range, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia ja hunajaa. Hedelmäistä teetä (Karibian aurinko), mustikkakeittoa, rusinoita. Kirpeää maltaisuutta, anista, pomeranssia, kirveliä. Mieto maitosuklaisuus. Makeaa ja tuoretta tammea. Hienostunut, tiivis ja lämmin vaikutelma.

Maku: Appelsiininen, tamminen ja paahtunut. Jää selvästi jälkeen tuoksusta. Klassinen Glenmorangie, pirskahtelevan maltainen ja hunajaisella tavalla hedelmäinen. Makea tammisuus dominoi makua, jossa on hedelmäteetä, rusinaa, anista, siirappia, persikkaa, viikunaa, vaniljaa, uuniomenaa. Body on korkeintaan keskivahva, mutta makupaletti on runsas ja tiiviydessään vaativa. Kitkeryys on huomattavaa, kun viski ei itsessään ole mitenkään voimakas – ennemmin maku on vähän vetinen loppua kohden. Jälkimaku on pistävän tamminen, maltainen, paahtunut, kitkeryydessään hienostunut ja kiitettävän pitkä.

Arvio: Tuoksultaan houkutteleva mutta maultaan melko kitkerä, klassinen Glenmorangie. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Dramming 91/100Whisky Monitor 90/100 (per 3). Whisky Magazine 80/100 (Dave Broom), 75 (Martine Nouet).

Glenmorangie 10 yo 40%

Usein tulee valitettua, miten kaikki tutut viskit vain huononevat, kun aikaa kuluu ja uusia tuotteita tulee markkinoille. Ennakkotietojen perusteella nyt saattaisi olla käsissä viski, joka sotii tuota väitettä vastaan.

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie siirtyi vuonna 2004 suuren ranskalaisen luksusyhtiön omistukseen. Pian sen jälkeen myös 10-vuotiaan perusmallin etiketti ja pakkaus muuttuivat. Samalla nimeen lisättiin sana Original.

Pidän Originalia hyvänä viskinä, mutta miten on tämän edeltäjän laita?

Glenmorangie 10 yo

(40%, OB, +/- 2000, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynä dominoi. Pirteä maltaisuus, tuore tammisuus ja makea vanilja tukevat hedelmäistä vaikutelmaa. Huonepalvelun tuoksu, kiillotusainetta ja yrttisaippuaa. Bourbontynnyri tuntuu, melassi ja mausteet. Raikas mutta kapea, nuori kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja tuoreen tamminen, silti varsin ohut. Valkoviinimäinen, mineraalinen ja hennon sitruksinen maku, jossa on melassia ja vaniljaa. Päärynän lisäksi löytyy punaista omenaa ja ananasta. Makupaletti on kapea. Jälkimaku alkaa paahdetun tammitynnyrin voimalla, mutta sulaa nopeasti kanelin ja kireän maltaisuuden kautta minttuun ja vaniljaan. Kaikki vähänkään syvät maut haihtuvat nopeasti, ja vain sitruksinen alkoholisuus jää pyörimään suussa.

Arvio: Varsin tavanomainen mallasviski, jossa kypsytyksen bourbonvaikutus korostuu. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 7).

Glenmorangie 18 yo Extremely Rare 43%

Extremely Rare! Tämä on markkinointia, jos mikä!

Glenmorangien 18-vuotias perusmalli pakattiin vuonna 2010 uuteen, kullanväriseen laatikkoon. Samalla siitä tuli jostain syystä Extremely Rare, vaikka pullotusmäärät pyörivät varmasti kymmenissä tuhansissa.

Käytännössä Extremely Rare on käynyt Glenmorangien mittakaavassa läpi ilman maltillisen kypsytyskaaren: ensin 15 vuotta bourbontynnyreissä (American white oak), sitten kolmen vuoden viimeistely oloroso-sherrytynnyreissä.

Glenmorangie 18 yo Extremely Rare

(43%, OB, 2010*, 70 cl)

Tuoksu: Vahva greippi. Ruokosokeria, havuisuutta. Eucalyptusta. Hapokas maltaisuus, sitruunaista IPA-olutta. Aavistus vaniljaa. Houkutteleva ja raikas, joskin öljyinen. Enemmän bourbonviski kuin sherryviski.

Maku: Erittäin mieto – ja hiukan metallinen. Tuoksun havuisuus ja IPA-oluen hapokkuus ovat heti läsnä. Viinirypäleitä ja appelsiinia. Suutuntuma on kuitenkin aavistuksen vetinen ja ponneton, body ei täysin tue makurakennetta. Hyvä alku sakkaa parfyymisyyteen ja tomusokeriin (!). Vain mausteet ja yrtit (minttu) tulevat jälkimakuun asti. Tosi outo makeus, kovia karkkeja. Jälkimaussa tammisuus ja kookos aloittavat uuden nousun, maku jalostuu. Tulee mustaa teetä, mustaherukan lehteä ja eucalyptusta, sokeriakin.

Arvio: Pienestä epäbalanssista huolimatta makea ja kelvollinen viski, jonkinlainen 10 yo Originalin isosisko. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Dramming 85/100Whisky Monitor Database 83/100 (per 10).