Extremely Rare! Tämä on markkinointia, jos mikä!

Glenmorangien 18-vuotias perusmalli pakattiin vuonna 2010 uuteen, kullanväriseen laatikkoon. Samalla siitä tuli jostain syystä Extremely Rare, vaikka pullotusmäärät pyörivät varmasti kymmenissä tuhansissa.

Käytännössä Extremely Rare on käynyt Glenmorangien mittakaavassa läpi ilman maltillisen kypsytyskaaren: ensin 15 vuotta bourbontynnyreissä (American white oak), sitten kolmen vuoden viimeistely oloroso-sherrytynnyreissä.

Glenmorangie 18 yo Extremely Rare

(43%, OB, 2010*, 70 cl)

Tuoksu: Vahva greippi. Ruokosokeria, havuisuutta. Eucalyptusta. Hapokas maltaisuus, sitruunaista IPA-olutta. Aavistus vaniljaa. Houkutteleva ja raikas, joskin öljyinen. Enemmän bourbonviski kuin sherryviski.

Maku: Erittäin mieto – ja hiukan metallinen. Tuoksun havuisuus ja IPA-oluen hapokkuus ovat heti läsnä. Viinirypäleitä ja appelsiinia. Suutuntuma on kuitenkin aavistuksen vetinen ja ponneton, body ei täysin tue makurakennetta. Hyvä alku sakkaa parfyymisyyteen ja tomusokeriin (!). Vain mausteet ja yrtit (minttu) tulevat jälkimakuun asti. Tosi outo makeus, kovia karkkeja. Jälkimaussa tammisuus ja kookos aloittavat uuden nousun, maku jalostuu. Tulee mustaa teetä, mustaherukan lehteä ja eucalyptusta, sokeriakin.

Arvio: Pienestä epäbalanssista huolimatta makea ja kelvollinen viski, jonkinlainen 10 yo Originalin isosisko. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 10).

Glenmorangien Lasanta kuuluu sherryviimeisteltynä tislaamon perusvalikoimaan. Gaelinkielinen nimi tarkoittaa lämmintä ja intohimoista.

Lasanta on viettänyt ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä (American white oak), sen jälkeen kaksi vuotta ex-oloroso-sherrytynnyreissä.

Olen joskus miettinyt, miltähän mahtaisi maistua viimeistelemätön, esimerkiksi 18 vuotta oloroso-sherryssä kypsynyt Glenmorangie. Sellaista ei taida ihan vähän aikaan tulla markkinoille.

Glenmorangie 12 yo Lasanta

(46%, OB, 2011, 70 cl)

Tuoksu: Hilloinen ja maltainen. Appelsiinia, vadelmahilloa, punaista omenaa. Hiukan kosteaa mokkanahkaa. Pehmeitä väriliituja. Viinimäistä makeutta. Miedosti taatelia. Sinänsä herkullinen, mutta vähän yksioikoinen. Sherryisyys ei avaudu täysin.

Maku: Appelsiininen ja viinimäinen. Sherryisyys tuntuu hiukan päälleliimatulta – alta löytyy sitrusta, omenaa ja hiukan kirpeää maltaisuutta. Taatelia ja kypsää luumua on pinnalla. Suutuntuma on mukava, mutta silti: jos viskissä voi olla hyvä balanssi mutta huono integroituminen, se on tässä. Jälkimaku on vadelmainen, suklainen, hilloinen, nahkainen ja sinänsä ihan hienostunut, muttei kovin pitkä.

Arvio: Maukas mutta jotenkin ”rakennettu” viski. Vaikea muodostaa tunnesidettä. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 83/100. Dramming 82/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie on kaiketi edelleen Skotlannin myydyin viski. LVMH eli Louis Vuitton Moët Hennessy on tehnyt siitä luksusmerkin, jonka tyyliin kuuluvat muun muassa näyttävät pakkaukset.

Glenmo’ tunnetaan myös Dr Bill Lumsdenin kunnniahimoisesta tynnyripolitiikasta (Miksi Bill Lumsden muuten mainitaan aina tohtoriksi? Vähän niin kuin Robert Altman on aina mestariohjaaja? Onhan noita tohtoreita viskiteollisuudessa muitakin…).

Ealantan kypsytys lunastaa tuota tynnyripolitiikkaa, koska tässä se on vähintään äärimmäistä laatua. Viski on viettänyt 19 vuotta uusissa, vahvasti paahdetuissa tammitynnyreissä. Glenmorangie myös ylpeilee sillä, että se voi jäljittää jokaisen puun alkuperän (tällä kertaa ”Missouri white oak from the Mark Twain forest”).

Glenmorangie 19 yo 1993/2012 Ealanta

(46%, OB, Private Collection, 1993–2012, American White Oak Heavily Charred, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, hedelmäinen ja rotevan tamminen. Paahteinen. Eucalyptusta. Vaniljaa, kookosta, banaania. Rasvasta huolimatta puhdas vaikutelma – avoin, moniuloitteinen. Hiukan päärynää ja pommacia.

Maku: Todella tamminen! Näin vahvaa tammea en heti muista. Peilaa hyvin tuoksua, jonka rasvaisuus ei tunnu maussa niin paljon – maku on tuoksua pirskahtelevampi. Omenaa, päärynää, vaniljaa, maitosuklaata. Minttua, herukkaa. Hyvä makupaletti, mausteinen ja rehevä. Pistelevä tanniinisuus jakaa varmaan mielipiteitä, mutta pidän siitäkin. Jälkimaku on edelleen tamminen, hunajainen, marjaisa, päärynäinen.

Arvio: Ilmeisen onnistunut kypsytys puhtaalle Glenmorangielle. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie aloitti tislaamisen marraskuussa 1849. Sen kymppivuotias on klassikko omalla sarallaan, kuuluisien Tainin kuudentoista miehen aikaansaannosta.

Glenmorangie 10 yo Original

(40%, OB, +/- 2012, 5 cl miniature)

Tuoksu: Pirskahtelevan hedelmäinen. Päärynälimonadia ja Pommacia. Hunajaa, appelsiinimarmeladia – makeus on konsentroitunutta. Maltaisuutta löytyy myös, samoin hiukan mehiläisvahaa. Houkutteleva vaikutelma.

Maku: Seuraa hyvin tuoksua. Vahva päärynä tulee ensin, sitten appelsiinin kanssa muut hedelmät. Maku kääntyy vähitellen tammiseen suuntaan, suutuntuma kuivuu, kunnes hunaja nousee pintaan. Maltaisuus voimistuu loppua kohden, tietty hapokkuus samoin. Hiukan kirpeä jälkimaku, vihreää teetä ja sitruunaa maltaisuuden seassa.

Arvio: Tasapainoinen, päärynäinen ja pirskahteleva kymppivuotias. Ei hassumpi viski ollenkaan, limonadimaisuudessaan jopa omaperäinen. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 77/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 12).