Maistetut

Old Pulteney 2010/2025 Cask #1804, 54%

Old Pulteneyn tislaamokaupan oma pullote oli syyskuussa 2026 tällainen ex-olorosossa kypsynyt herkku. Sitä ei päässyt siellä maistamaan, joten kotiutettu pullo oli korkattava.

Old Pulteney 2010/2025 Cask #1804

(54%, OB for Oldpulteney.com, 2010–2025, Cask No. 1804, Oloroso Sherry Butt, 690 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäisen sherryinen ja runsas, makea ja hiukan lääkemäinen. Suklaisuutta, kermatoffeeta, öljyisyyttä ja yrttisyyttä. Tislaamolle tyypillinen mineraalinen puoli jää hiukan taustalle, nyt ollaan makean luumun, rusinan ja lakritsin äärellä. Vesilisä availee piparminttua, päärynää, hiukan persikkaakin.

Maku: Suklaisen sherryinen ja muhkean mausteinen. Yrttinen lääkemäisyys saa seurakseen vihdoin merellistä suolaisuutta, jota ei tuoksussa juuri tuntunut. Ryhdikäs tammisuus ja napakka mineraalisuus toimivat hienosti yhteen makean hedelmäisyyden kanssa, toskaomenaa ja luumua riittää. Tummaa yrttiä ja lakritsia, hiukan kahvisuuttakin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen, tekstuuri intensiivinen. Jälkimaku on lakritsinen, yrttinen ja suolainen, lääkemäinen ja hiukan musteinen. Taustalla liikkuu runsaasti tumman suklaisia, suolapähkinäisiä ja kinuskisia vivahteita. Mineraalinen puoli näyttäytyy hienosti. Tammea, hunajaa, kahvisuutta, uuniomenaa. Pitkä finaali. Vesilisä tuo päärynäistä ja minttuista raikkautta.

Arvio: Intensiivisen sherryinen, lääkemäinen ja lakritsinen yksilö. Tavattoman hieno viskihän tämä on, taas hiukan erilainen monien maistamieni Old Pulteneyn single caskien erinomaisessa joukossa. 90/100

Balblair 1989/2007, 43%

Maistelussa ykköserä tätä Balblairin 1989-vuosikertaa. Olen kaksi myöhäisempää maistanutkin, vuosilta 2012 ja 2013. Mielenkiintoista kohdata vielä tämä varhaisin, jossa on vielä pullotusvahvuutena vähän matalampi 43%.

Balblair 1989/2007

(43%, OB, 1989–2007, 1st Edition, Ex-Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen ja hedelmäinen, todella hunajainen. Ruohoisuutta, apilankukkaa, valkosuklaata, banaania, omenaa, vesimelonia. Tammi tulee tyylikäästi esiin, metisyyttä ja suolaisuutta nousee pintaan. Maltaisuudessa on puuromainen vivahde. Silti hedelmäisen raikas ja hunajaisen kutsuva kokonaisuus.

Maku: Hedelmäinen ja hunajainen, yllättävän kirpeä kokonaisuus. Tammessa on purevuutta heti kärkeen, valkopippuria ja hapokkuutta. Metinen makeus kuitenkin tasapainottaa, raikas yrttisyys ja maltainen ryhdikkyys toimivat tukena. Greippiä, vesimelonia, omenaa. Suutuntuma on jokseenkin jämäkkä ja balanssi oivallinen. Kermaisuutta, valkosuklaata, mantelia, kookosta. Puuromaisuuden seassa on pieni metallinen sivuääni. Jälkimaku alkaa hedelmäisenä ja napakkana. Maltaisuutta ja tammea, kirpeää hedelmäisyyttä. Mausteisuutta, sitrusta, edelleen pientä metallisuutta ja jogurttista happamuutta. Ruohoisuutta ja apilaa, hunajaa ja banaania. Melko pitkä finaali.

Arvio: Odotuksia jämäkämpi kokonaisuus, tasapainoinen ja tyylikäs. Varsin maistuva esitys. 86/100

Glendronach 13 yo 1996/2009 Cask #240, 46%

Eeppinen Skotlannin-matka alkaa olla sulateltu, joten on aika palata taas Glendronachin ääreen. Nyt lasissa on vähän nuorempaa Glenkkua menneiltä vuosilta.

Glendronach 13 yo 1996/2009 Cask #240

(46%, OB for Denmark, 23.2.1996–10/2009, Cask No. 240, Oloroso Sherry Butt, 722 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tummaa suklaata, maltaisuutta ja melkoisesti paahtoleipää. Jopa hiukan jyväinen vivahde, vähän nuorelta tämä kyllä tuntuu. Sherryä, kahvia ja kuivalihaa, hiukan chorizomainen ulottuvuus on selvästi esillä. Rusinaa, mysliä, luumua, lakritsia, pientä hiilisyyttä. Vesilisä avaa sitrusta ja anista.

Maku: Sherryinen ja suolainen, suklainen ja maltainen. Kermatoffeeta ja mausteisuutta, keltaista luumua, rusinaa ja keksimäisyyttä. Melko suoraviivainen esitys verrattuna moniin aika kompleksisiin samanikäisiin Glenkkuihin. Suutuntuma on melko täyteläinen ja tekstuuri sinänsä jäntevä. Hiukan appelsiinia, kevyttä marjaisuutta, kinuskia. Jälkimaku on edelleen hyvin suklainen ja samalla suolainen, maltainen ja runsaan sherryinen. Kermatoffeeta, runsasta mausteisuutta, hiukan hapanta pähkinäisyyttä. Kahvia, kitkerää sitrusta, hiukan rikkisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisällä löytyy hienoja hiilisiä sävyjä ja paahteisuutta.

Arvio: Nuorekas Glendronach, josta puuttuu monien verrokkiensa sävykkyys ja syvyys. Aivan maukas mutta kovasti suoraviivainen esitys. 84/100

Lagavulin 2025 The Distillers Edition 43%

Vintage pois ja seasoned-tynnyrit tilalle. Lagavulinin tuore Distillers Edition noudattelee samaa kaavaa kuin tämän perinteisen sarjan muutkin uutuudet. Odotuksia ei ole.

Lagavulin 2025 The Distillers Edition

(43%, OB, NAS, Bottled 2025, Double Matured in Pedro Ximénez Seasoned American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen ja lihaisan turpeinen ensivaikutelma. Savumakkaraa, grillattua paprikaa, suklaisuutta ja siirappia. Savuisessa suolaisuudessa on soijainen ja lihaliemimäinen kierre. Tammi tulee melko aggressiivisesti läpi, teroitettua lyijykynää ja tuhkaa riittää. Lääkemäisyys ja kamferi ovat myös esillä.

Maku: Sherryinen, suklainen ja pistävän turvesavuinen. Savumakkara ja lihaliemi saavat seurakseen pippuria ja tervaa sekä rusinaisuutta ja siirappia. Nahkainen tammisuus ja vegetaalinen turvesavu pelaavat mukavasti yhteen. Tuhkaisuutta ja hapokkuutta, kirpeää marjaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri hiukan ohuenpuoleinen. Tuhkaisuutta, vaniljaa, lääkemäisyyttä ja kamferia. Jälkimaku iskee varsin terävällä turvesavulla, josta sherryinen makeus haihtuu nopeasti. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, mustapippuria, tummaa yrttisyyttä. Mineraalisuutta, jodia, soijaisuutta, mineraalisuutta ja nahkaisuutta. Vaniljaisuutta ja tuhkaa, piparminttua ja hapokasta marjaisuutta. Keskipitkä finaali kuivahtaa varsin ohueksi.

Arvio: Odotuksia parempi kokonaisuus. Lääkemäisyys pelastaa hiukan ohuen makuprofiilin. 85/100

Aberlour 15 yo Cuvée Marie d’Ecosse 43%

Aberlourin sherryisiin klassikoihin kuuluu tällainen Ranskan ja Skotlannin yhteyttä juhlistava 15-vuotias Cuvée Marie d’Ecosse -pullote. Pääsin sen vähän yllättäen maistamaan, kun sattui odottamatta kohdalle.

Aberlour 15 yo Cuvée Marie d’Ecosse

(43%, OB, Bottled 10.3.2006, Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja siirappinen, rusinainen ja kermainen. Mausteisuutta, pähkinäisyyttä, tyylikästä aromaattisuutta. Hiukan pippuria. Suklaata ja tikkunekkua, pehmeää keksimäisyyttä ja luumua.

Maku: Kermainen ja sherryinen, mausteinen ja makea. Herkän pähkinäinen, varsin suklainen, siirappinen ja kaunis. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri mukavan pureskeltava. Keksimäisyys ja tikkunekku ovat mukavasti esillä. Tammi on nätisti tasapainossa. Oikein vanhan liiton kevyen pehmeä sherrymäisyys korostuu. Jälkimaku on sherryinen ja mausteinen, aromaattinen ja maltainen. Hiukan inkivääriä, kevyesti pippuria, reippaasti pähkinää. Melko pitkä finaali.

Arvio: Todella nätti vanhan liiton sherryttely. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Clynelish 12 yo Friends of the Classic Malts 2009, 46%

Clynelishiltä tuli tällainen FOCM-pullote kauan sitten vuonna 2009. Nyt pääsin maistamaan.

Clynelish 12 yo Friends of the Classic Malts 2009

(46%, OB for Friends of the Classic Malts, Bottled 27.5.2009, European Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen ja hunajainen, hedelmäinen ja makea. Mehiläisvahaa ja kermatoffeeta. Tammi ja maltaisuus ovat selvästi esillä. Mukavasti mineraalisuutta ja voita, jonkin verran ruohoisiakin sävyjä. Vesilisä avaa rasvaista likaisuutta.

Maku: Öljyinen ja hedelmäinen. Mahtava vahamaisuus, toffeekarkkeja ja kinuskia. Hiukan likaisuutta ja rotevuutta, tammea ja pippurista mausteisuutta. Suutuntuma on varsin öljyinen ja tekstuuri vahamaisen tiivis. Paahtoleipää, voita, omenahilloa. Jälkimaku pyörii hunajaisen ja vahamaisen makeuden ympärillä, toffeeta ja hedelmäkarkkeja, hiukan tammea ja pippuria. Omenahilloa ja paahteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy sitrusta ja vaniljaa.

Arvio: Laadukas ja tutun vahamainen Clynelish. Hyvältä maistuu. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Teerenpeli Pikkulintu Puotila 2, 50,7%

Maisteluun pääsi Puotilan Pikkulinnulle pullotettu Teerenpelin viski, sarjassaan toinen editio.

Teerenpeli Pikkulintu Puotila 2, 2017/2024

(50,7%, OB for Pikkulintu Puotila, 6/2017–8/2024, Cask No. 22062027/1, Cask Size 120 L, 236 bts., 50 cl)

Tuoksu: Vaniljaa ja hedelmäkarkkia, viljaisuutta ja aprikoosinektaria. Maltaisuutta, hiukan likaisuutta ja vahamaista tammea. Mukava suklaisuus on taustalla, vähän pähkinää ja rusinaakin. Vesilisä tuo raikkautta ja sokerista hedelmäsalaattia.

Maku: Hedelmäkarkkinen ja siirappinen, maltainen ja maukas. Vahamaista likaisuutta, öljyisyyttä, vaniljaisuutta. Suklaata, paahteisuutta, hiukan pähkinääkin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri varsin napakka. Jälkimaku on öljyinen ja siirappinen, maltainen ja makea. Hedelmäisyyttä, aprikoosia, monihedelmänektaria. Suklaata ja rusinaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo vähän nahkaisuutta ja kireää öljyisyyttä, vaikka sitruksisuuskin erottuu.

Arvio: Oikein maukas Teerenpeli, kokonaisuus toimii tyylikkäästi. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Maukas ja varsin tyypillinen Teerenpeli.”

Glenallachie 19 yo 1995/2015, Hart Brothers 56,7%

Glenallachien tisle on aina ollut omaan suuhuni vähän haastava, mutta tynnyröinnit ovat olleet kiinnostavia. Nyt sattui hyppysiin viski, joka on pullotettu Hart Brothersin Finest Collectioniin. Tynnyritieto on vain kylmästi American Oak.

Glenallachie 19 yo 1995/2015, Hart Brothers 56,7%

(56,7%, Hart Brothers, Finest Collection, 11/1995–2/2015, American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Varsin rikkinen ja öljyinen, todella roteva. Makeaa tammea, marsipaania ja vaahtokarkkeja. Vaniljaa, mausteisuutta. Reipasta maltaisuutta, muroja ja mysliä. Vesilisällä avautuu sitruunaa ja päärynää.

Maku: Öljyinen ja napakka, nahkaa ja edelleen jonkin verran rikkisyyttä. Tammi puskee mausteita ja karheutta, hapokkuutta. Maltaisuus on runsasta ja karheaa. Suutuntuma on öljyinen ja terävä, tekstuuri varsin tiukka. Jälkimaku pyörii tammen, vaniljan ja öljyisen kipakkuuden ympärillä. Maltaisuutta, nahkaa, happoja. Keskipitkä finaali kuivuu reippaasti. Vesilisä availee sitrusta, päärynää ja tomusokeria.

Arvio: Todella tiukka ja öljyisen pureva tapaus. Tuoksun kova rikkisyys onneksi jää taka-alalle makuprofiilissa. Ei oikein omaan makuuni millään muotoa. 81/100

Ardbeg Smoketrails 2024 Napa Valley Edition 46%

Ardbeg on julkaissut matkustajamyyntiin jo useamman Smoketrails-viskin. Olen sivuuttanut aiemmat, koska arviot ovat keskimäärin olleet niin ankeita. Nyt sattui kolmospullote kohdalle, ja päätin maistaa. Tynnyrisekoitus on kalifornialaisia punkkutynnyreitä ja ex-Bourbonia.

Ardbeg Smoketrails 2024 Napa Valley Edition

(46%, OB, 5.-6.8.2024, Napa Valley Edition, Traveller’s Exclusive, Batch No. US/NV: 2024/03-ST, A Marriage of Cabernet Sauvignon Wine & Bourbon Casks, 100 cl)

Tuoksu: Makeaa turvesavua ja selvästi erottuvaa viinisyyttä. Nahkaa, tammea, hiukan vegetaalisuutta ja tuhkaa. Hehkuviininen vivahde, hiukan rusinaa ja tervaa. Punaviinimarjaa ja vadelmaa, kirsikkaa ja hapahkoa yrttisyyttä.

Maku: Selvästi viininen tapaus, mutta jotenkin sekava ja vaikeasti hahmotettava alusta saakka. Punaviiniä ja tanniineja, nahkaa ja hapokkuutta. Reipasta marjaisuutta, mansikkaa ja vadelmaa. Suutuntuma on melko kevyt ja tekstuuri hiukan sekalainen. Tuhkaa, karvasta turvesavua, palanutta puuta. Jälkimaku pyörii edelleen punaviinin, nahkaisuuden ja turvesavun ympärillä. Tervaa, lakritsia, happamuutta, punaviinimarjaa. Havuisuutta ja happoja. Keskipitkä finaali kuivahtaa varsin kireäksi.

Arvio: Hiukan ohut ja sekava. Ei suosikkeihin. 81/100

Ballindalloch 2016/2024 Bourbon Barrel #31, 59,2%

Ballindallochin pientislaamoista päätyi tällainen kasivuotias börppäkypsytys Benelux-maihin.

Ballindalloch 2016/2024 Bourbon Barrel #31

(59,2%, OB for the Benelux, 21.1.2016–30.1.2024, Cask No. 31, Bourbon Barrel, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja päärynäinen, vaniljainen ja sitruksinen. Vihreitä kuulia, mentholia, kukkaisuutta, hiukan mineraalisuutta ja kalkkia. Minttua, kookosta, vähän banaania, hiukan hunajamelonia. Bourbonsävyjä, tuoretta tammea, terävää mausteisuutta. Vesilisä tuo käsisaippuaa pintaan.

Maku: Napakka ja tamminen, ei lainkaan niin makea kuin tuoksu antoi odottaa. Tammi on vahvasti pinnassa, mineraalisuus ja kalkkisuus korostuvat. Kirpeää omenaa, minttua, banaania, ananasta ja hunajamelonia. Hiukan hunajaisuutta. Suutuntuma on melko kevyt ja kirpeä, tekstuuri hiukan ohut. Mausteisuus pyörii terävän tammen ympärillä. Jälkimaku on tamminen ja maltainen. Sitruunaa, päärynää, hiukan kitkeryyttä. Pieni sokerinen ja hunajainen makeus alkaa taas löytyä. Melko ohut ja kevyt finaali. Vesilisä pehmentää terävyyttä, korostaa vaniljaa ja kookosta.

Arvio: Klassinen bourbonkypsytys, nuoren oloinen ja terävä tapaus. Ei täysin puhuttele. 81/100