Maistetut

Royal Lochnagar 12 yo Game of Thrones 40%

Maistelussa Royal Lochnagarin eräänlainen rinnakkaisjulkaisu 12-vuotiaasta GoT-sarjassa. Viski ei kuitenkaan ole sama, siitä todistavat kaikki lukemani asiantuntevat lausunnot. En näe syytä kiistää niitä. Sitä paitsi rinnalla ei nyt ole sitä klassista 12-vuotiasta.

Jälleen lähestyn Game of Thrones -tuotteistusta avoimin mielin. Aiemmin sarjasta maistamani Lagavulin ja Talisker pettivät molemmat, mutta ei sitä koskaan tiedä, milloin osuu kohdalleen. Royal Lochnagarin kanssa olen kuitenkin viihtynyt aina.

Royal Lochnagar 12 yo Game of Thrones

(40%, OB, +/- 2019, Game of Thrones – House Baratheon, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen. Omenaa, vesimelonia, makeaa mandariinia, hiukan ananasta. Maltaisuus on hiukan puuromaista. Vaniljaa ja jugurttia, jotain vähän hapanta ja jopa piimäistä. Tuoretta heinäisyyttä, aamiaismuroja ja mysliä. Weetabixiä. Hiukan yksioikoinen ja melko makea kaikkineen.

Maku: Maltainen, raikkaan hedelmäinen ja pirteän mausteinen. Parantaa vaatimattomasta tuoksusta selvästi. Makeaa päärynää, omenaa, hiukan banaania, ananasta. Vaniljaa, toffeefudgea. Maltaisuus on edelleen vähän puuromaista, mutta tammi ja mausteet pelastavat paljon. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kokonaisuus helposti lähestyttävä. Jugurtti ja mysli ovat yhä selvästi mukana. Jälkimaku on varsin tamminen ja suoraviivainen. Napakkaa mausteisuutta, hiukan pippuria, mandariinia, päärynää. Vaniljaa ja hunajaa, hieman toffeeta ja maltaista makeutta. Finaali jää kuitenkin varsin lyhyeksi.

Arvio: Vaatimaton tuoksu latistaa tunnelmaa, mutta muuten tämä on ihan kelpo entry-level-viski. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hyvä ja tasapainoinen Royal Lochnagar”.

Kavalan 6 yo 2009/2015 Solist Sherry Cask 57,8%

Maistossa vaihteeksi erittäin tanakkaa sherryistä Kavalania. Yhden tällaisen olen päässyt maistamaan miniatyyristä, mutta nyt on käsissä hiukan myöhempi pullote ja täysikokoinen leka.

Appiukkoni muuten – innokas viskimies hänkin – taannoin pohti, millaisen viestin tällainen pullo liikelahjana antaisi: onko Kavalan-viski kavalan viski? Sitä sopii itse kunkin kelailla.

Kavalan 6 yo 2009/2015 Solist Sherry Cask

(57,8%, OB, 2.1.2009–31.1.2015, Cask No. S090102027, Oloroso Sherry Cask, 502 bts., 70 cl)

Tuoksu: Taivahan vallat, nyt on jytäkkää sherrypommitusta. Muhkea oloroso hevostalleineen kaikkineen. Satulaa, multaa, uuniomenaa, tummaa suklaata, luumuhilloa. Pähkinä ja kahvi ovat tyylikkäästi esillä. Rusinaa, kuivattua hedelmää, ullakkoa, vanhoja kirjoja. Upea. Vesilisä avaa balsamicoa ja lakritsia.

Maku: Todella intensiivinen ja hilloinen sherry. Suklaata, nahkaa, maanläheisyyttä, lakritsia, tummaa yrttisyyttä. Luumuhilloa ja rusinaa, uuniomena on enää häivähdys. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja tekstuuri suorastaan pureskeltava. Pähkinää ja kahvia tulee esiin taustalta, mutta siirappi ja mausteet ajavat tätä kokonaisuutta. Jälkimaku on sherryinen, suklainen, luumuinen ja siirappinen. Hilloisuus korostuu entisestään, samoin tammi alkaa purra kiinni ja puskea mausteita. Pähkinä ja nahkaisuus tulevat kuivumisen myötä mukaan, kahvisuus korostuu entisestään. Varsin pitkä ja nautinnollisen makea finaali. Vesilisä korostaa yllättäen tämän kuivia piirteitä ja tuo hiukan musteisuutta esiin.

Arvio: Eeppisen herkullinen sherryjättiläinen. 90/100

Bowmore 16 yo 1988/2005, Signatory 43%

Lasiin kaatui tällä kertaa Bowmorea kasarilta. Tämä on ihan FWP-jakson eli laventelisen aikakauden loppuvaiheissa tislattua tavaraa. Vattaus on tehty kolmen ex-bourbontynnyrin voimin.

Bowmore 16 yo 1988/2005, Signatory

(43%, Signatory, Vintage Collection, 15.12.1988–24.8.2005, Casks No. 42506, 42507 & 42522, Hogsheads, 1568 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kaunis laventeli tulee läpi välittömästi. Pidän paljon. Hentoa nuotiosavua, herukkaa, kukkaisuutta, akaasiahunajaa, pientä sitruksisuutta. Trooppista hedelmää. Pieni terva ja lakritsi löytyvät taustalta. Kypsää mangoa, hiukan banaania ja vaniljaa. Merellisyyttä ja suolaa, tammisuutta, aprikoosia. Hieno tuoksu!

Maku: Pehmeä ja klassisen laventelinen. Tammi on yllättävänkin selvästi pinnassa, samoin maltaisuus. Lakritsia, tervaa, sitruksisuutta. Saippuaisuus on kuitenkin hiukan ylikorostunutta, tietty rasvaisuus tekee tästä aavistuksen levottoman. Suutuntuma on melko kevyt ja kukkaisen raikas. Metisyyttä, vaniljaa, akaasiahunajaa, herukkaa. Pieni metallinen ailahdus, savua ei juuri maista. Jälkimaku on edelleen selvän laventelinen ja sitruksinen. Kirpeää tammisuutta, nyt suolaisuus ja turpeisuus nostavat jo päätään. Paahteisuutta, hapokkuutta, omenaa, trooppisia hedelmiä. Melko suoraviivainen, keskipitkä finaali.

Arvio: Raikas ja helposti lähestyttävä FWP-juoma. Tuoksu tosin antoi odottaa tästä vielä paljonkin enemmän. 86/100

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #30 for LMDW 59,7%

Lasissa pitkästä aikaa maagisen päivän tummaa sherryherkkua. Näitä yhä harvemmin enää löytyy, mutta jollain konstilla näköjään aina kuitenkin. Arvioihini Glendronachin tämän vuosikerran tuotannosta on syytä suhtautua sillä varauksella, että olen fanaatikko.

Viimeksi maistoin tämän saman päivän tuotannosta tynnyrin numero 33. Olen itse pullottanut oman pullon vuoden 1993 tuotannon tynnyristä numero 1618. Odotukset ovat taivaissa tätäkin tynskää kohtaan.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #30 for LMDW

(59,7%, OB for La Maison du Whisky, 15.1.1993–10/2013, Cask No. 30, Oloroso Sherry Butt, 626 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea sherrytuoksu, joka virittyy luumun ja lihaisuuden suuntaan. Tummaa kahvisuutta, hasselpähkinää, rusinaa, suklaata. Aromaattisuutta ja tallisuutta, nahkaa ja paahteisuutta, sikaria. Oloroso tulee läpi tummana, makeus jää taustalle. Uuniomenaa, viinisyyttä, taatelia. Vesilisä avaa metsää ja umamia, paistettuja sieniä ja rustiikkisuutta.

Maku: Totaalinen, tumma ja kahvinen. Paljon synkempi kuin Cask #33, pykälää lihaisampi ja karvaampi. Tallisuutta, nahkaisuutta, pähkinäisyyttä ja mausteita riittää. Tummaa suklaata, olorosoa, taatelia, viikunaa. Suutuntuma on täyteläinen ja intensiivinen. Sitruksisuutta, rusinaa, paksua liköörimäisyyttä, kuningatarhilloa. Jälkimaku on tumman sherryinen, kahvinen ja lakritsinen. Kuningatarhilloa, lihaisuutta, nahkaa, pähkinää ja suklaisuutta. Viinin ja taatelin sävyjä riittää, samoin runsasta mausteisuutta ja tallisuutta. Musteisuutta, mustikkaa, kaakaojauhetta. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo makeutta ja avaa kermaisuutta, lisää suklaata ja nougatia.

Arvio: Jälleen kerran yksi erinomainen Glendronach-elämys vuodelta 1993. Tällä kertaa lihaisuus ja kahvisuus ovat pääosassa eikä hedelmäisyys loista aivan yhtä suvereenisti kuin Cask #33:ssa. Mutta aivan upea viski tämäkin on. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 91/100.

Highland Park 11 yo 1999/2011, SMWS 4.155, 58,6%

Maistelussa vaihteeksi ykköstäytön ex-bourbonissa kypsynyt Highland Park. Kalliita pulloja nykyisellään nämä nuoretkin SMWS-julkaisut, vaikka ei tässä tietenkään seteleitä nautita.

Highland Park 11 yo 1999/2011, SMWS 4.155

(58,6%, Scotch Malt Whisky Society, 10/1999–10/2011, Blackpool rock with threads of chili, First-Fill Ex-Bourbon Barrel, 239 bts., 70 cl)

Tuoksu: Varsin raikas ja merellinen. Omenaa, aprikoosia, viinirypäleitä, kypsää kiiviä, makeaa sitrusta. Ruohoisuutta, kuivaa turvesavua, jodia. Hiukan suihkugeeliä, pientä rasvaisuutta, muroja. Tammi tuntuu melko aktiivisena, vaniljaa ja valkopippuria. Vesilisä tuo tunkkaisuutta ja puuromaista lenseyttä.

Maku: Sitruunainen ja ruohoinen, ei erotu joukosta. Highland Parkista muistuttaa vain pieni suola ja kevyt turvesavu, muuten tämä on niin yleinen kuin olla ja saattaa. Hiukan hunajaa ja vaniljaa. Tammi on varsin reipasta, pippurista ja sinappista. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivä. Piparminttua, hammastahnaa, hedelmäistä kirpeyttä. Jälkimaku alkaa varsin tammisena ja ruohoisena, merellisena ja jodisena, mutta aukeaa vähitellen lakritsiin ja kuivaan savuun. Rasvaisuutta, suolaa, vaniljaa, bourbonsävyjä. Melko pitkä finaali on tämän viskin parasta antia. Vesilisä irrottaa lisää suolaa ja miellyttävää kirpeyttä.

Arvio: Korkeintaan keskitason Highland Park. Vasta jälkimaku alkaa puhua. 83/100

Bowmore 15 yo Golden & Elegant 43%

Bowmoren pitkään julkaisukierrossa olleen 15-vuotiaan Darkestin jälkeen tuli tax free -myyntiin tällainen 15-vuotias Bowmore, joka onkin täysin kypsynyt ensimmäisen täytön ex-bourbonissa. Sen rinnalla on edelleen olemassa myös sherryssä finistelty perusversio, mikä hämää taatusti tavallista kuluttajaa.

Olen maistanut tämän Golden & Elegantin kertaalleen ihan ohimennen ja äkkiseltään pidin paljonkin, mutta nyt otetaan oikein kunnon tyypit. Samasta sarjasta lasissa on käynyt aiemmin myös 10-vuotias Dark & Intense. Vielä olisi 18-vuotias Deep & Complex maistamatta.

Bowmore 15 yo Golden & Elegant

(43%, OB, +/- 2017, Travel Retail Exclusive, 1st Fill Bourbon Casks & Hogsheads, 100 cl)

Tuoksu: Todella herukkainen ja miedon nuotiosavuinen, tuttua modernin Bowmoren maisemaa. Trooppisen hedelmäisyys on melkein ylikypsää. Karheaa yrttisyyttä, aktiivista tammea, maltaisuutta ja merellisyyttä. Suola maistuu, samoin tietty ruohoisuus. Sitrusta, karamellisuutta, vaniljaista makeutta.

Maku: Hyvin synkassa tuoksun kanssa. Herukkaisuuden rinnalla karkkisuus nousee selvästi esiin, samoin pientä tervaa ja lakritsia tulee mukaan. Mehukkaan sitruksinen ja trooppisen hedelmäinen makeus saa hyvin vastinpareja tammesta, maltaisuudesta ja hiukan karheasta yrttisyydestä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri kermaisen pehmeä. Nuotiosavu, merellisyys ja suolaisuus pysyvät myös hyvin mukana. Jälkimaku on hedelmäinen ja karkkinen, alkuun todella makea, kunnes savu ja suola pääsevät taas niskan päälle. Tammea, vaniljaa, valkosuklaata, karamellisuutta ja yrttisyyttä riittää. Keskipitkä finaali.

Arvio: Maukas ja helposti lähestyttävä, kokonaisuutena ilahduttavan laadukas Bowmore. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Positiivinen yllätys!”

Brora 22 yo 1982/2004, Douglas Laing 50%

Lasissa todellista viskihistoriaa. Tätä yksilöä ei ole erityisemmin kehuttu, joten mielenkiintoista maistaa, miltä maistuu jokin muu Brora kuin sellainen, jota on etukäteen ylistetty taivaisiin saakka.

Tislausajankohta on lähellä Broran silloisen elinkaaren loppuvaiheita, joten turpeisuus jää todennäköisesti taustalle. Sen sijaan sherrytynnyrin vaikutus tuntuu jo värin perusteella varsin tuhdilta.

Brora 22 yo 1982/2004, Douglas Laing

(50%, Douglas Laing, Old Malt Cask, 6/1982–10/2004, Cask No. DL 313, Sherry Cask, 644 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, rusinainen ja pehmeän rikkinen – hyvällä tavalla. Vahaa ja voita oikein urakalla, popcornia, tikkunekkua ja crème brûléetä. Turvesavu on selvästi esillä, lihaisana ja nokisena. Chorizoa, luumua, kahvisuutta, suklaata. Öljyistä maalisuutta, tuo pienoismallit mieleen – tällaiselta haisevilla maaleilla niitä maalattiin. Vesilisä avaa minttua.

Maku: Vahvan ja persoonallisen tuoksun jälkeen pieni pettymys. Öljymaali ja rikkisyys ovat heti läsnä, samoin rusinaiset ja sherryiset sävyt. Turpeisuus on hiilistä ja karvasta, ei oikein integroitunutta. Karamellisuus ja kinuskikastike maistuvat selvästi. Vahaa ja mineraalisuutta. Hedelmäisyydessä on appelsiini pinnassa. Suutuntuma on melko täyteläinen mutta tekstuuri osin levoton. Voita ja suolaa, popcornia. Jälkimaku on edelleen varsin öljymaalinen ja rikkinen. Lihaisuus ja tuhka pysyvät mukana. Appelsiini kääntyy kitkeräksi, tammi tulee esiin. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä tuo minttua ja kiivihedelmää esiin.

Arvio: Kaikki Brora ei ole kultaa, vaikka kuinka kiiltäisi. Tuoksu lupailee paljon, mutta maku ei pysy mukana. Yksi extrapiste erikoisuudesta. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Springbank 18 yo 1996/2014, The Whisky Barrel 56,3%

Tällä kertaa maistelussa kovasti kehuttua ja nykyisellään jo varsin harvinaista Springbankia. Muistutan jälleen, että suhteeni tähän Campbeltownin klassikkotislaamoon on vähintään komplisoitunut.

Springbank 18 yo 1996/2014, The Whisky Barrel

(56,3%, The Whisky Barrel, Burns Malt, 18.11.1996–17.12.2014, Cask No. 491, Matured in Sherry Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja appelsiininen, nahkainen ja vahamainen. Pölyistä ullakkoa ja antiikkihuonekaluja. Tunnelma on kuin vanhemmassa viskissä ikään, minttua ja kamferia löytyy. Likaisia ja rasvaisiakin sävyjä riittää, märkää köyttä ja öljyä. Rusinaa, suklaisuutta, hiukan fenolisuutta. Vesilisä päästää rikin valloilleen.

Maku: Sherry on tuoksua selvemmin pinnassa. Rusinaa, suklaata, rasvaa. Pientä kumisuutta ja poltettuja tulitikkuja. Hapokkuutta, suolaa, vahamaisuutta, pippuria. Nahkainen, karamellisoitunut ja maukas yleisilme. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivä. Appelsiinia, omenaa, sitruunaisuutta. Tammisuutta, öljyä ja likaisuutta riittää. Jälkimaku on suolainen ja pippurinen, tamminen ja hapokas. Pähkinää, rusinaa, kumia, vahaa, hapanimeläkastiketta. Minttua, kamferia, hiukan marjaisuutta ja sitruksisuutta. Mineraalisuus ja pippurinen purevuus ovat vahvasti läsnä koko pitkän finaalin alusta loppuun. Vesilisä tuo rikkisyyttä ja palanutta kumia pintaan.

Arvio: Positiivinen yllätys. Klassinen, voimakas Springbank. Jos rikkisyys ja kumi jäisivät enemmän taustalle, tällä olisi eväitä mestaruussarjaan saakka. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Bowmore 1984, 58,8%

Vihdoin maisteluun pääsi Bowmoren vuosikertajulkaisu 1984, jota olen vuosien saatossa kyttäillyt moneen otteeseen. Voltit ovat poikkeuksellisen korkealla, samoin odotukset.

Bowmore 1984

(58,8%, OB, Vintage 1984, 2208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pölyinen, tunkkainen ja alkuun varsin ummessa. Sahanpuru ja antiikkisuus hellittävät vähitellen, taustalta nousee marjaisuutta ja yrttisyyttä. Salmiakkia, hentoa laventelia, tammisuutta, tuhkaa. Vesilisä avaa laventelia ja suolaisuutta selvästi.

Maku: Mahtava laventeli vie heti mukanaan. Öljyisyyttä, nuotiosavua, kypsää trooppista hedelmäisyyttä. Suutuntuma on varsin täyteläinen. Karamellisuutta ja karkkista makeutta, herukkaisia ja vadelmaisia sävyjä. Jälkimaku on savuinen, laventelinen, salmiakkinen ja napakka. Pippuria, tammea, hiilisyyttä. Hiukan herukkaisuutta ja tuhkaisuutta. Pitkä ja muhkea finaali. Vesilisä tuo suolaisuutta, hiilisyyttä ja tammista karheutta pintaan.

Arvio: Vaativa viski, joka aukeaa vähitellen hienoksi elämykseksi. Hyötyy vesilisästä. Tällaisia ei enää tule. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 60/100. Smoke On The Water, ”Herkullinen viski”.

Ardbeg Drum 46%

Tajusin Ardbegin tuoreen Traigh Bhan -pullotteen ääressä, että minulta oli edelleen maistamatta myös tämän vuoden Ardbeg Day -pullote Drum. Velvollisuudentuntoisesti suoritin sen nyt.

Ardbeg Drum

(46%, OB, NAS, 2019, Ex-Bourbon Cask & Ex-Rum Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja jotenkin härskiintynyt. Ylikypsää luumua, persikkaa, jotain käynyttä. Märkää villasukkaa, vegetaalisuutta, lievästi outoa sokerisuutta. Grillattua ananasta, raakaa banaania, tuhkaa ja nokea. Suolaisuutta ja pientä lääkemäisyyttä, bensaa ja jodia. Vesilisä avaa nokisuutta ja hiiltä.

Maku: Makea ja turvesavuinen. Suolaisuus ja kuiva lääkemäisyys iskevät silti kovemmin kuin tuoksu antoi odottaa. Grillattu ananas on edelleen mukana, samoin banaani ja muut hiukan raa’at hedelmät. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja tekstuuri hiukan sekava. Jälkimaku on turpeinen, vegetaalinen, poltetun sokerinen ja hedelmäisen sekava. Ylikypsät hedelmät tulevat jälleen esiin, sitruksisuus ja tammi purevat kiinni. Paahteinen ja happamaksi käyvä finaali, joka jää lopulta varsin ohueksi ja korkeintaan keskipitkäksi. Vesilisä tuo rommisia piirteitä vihdoin esiin, sokeria ja mustaa oliivia, mustaa rantahieklaa ja merilevää.

Arvio: Sekava ja levoton Ardbeg-pullote. Ilkeän tuoksun jälkeen maku kuitenkin nostaa tunnelmaa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Lajissaan ihan ok”.