William Grant & Sons

The Balvenie 14 yo 2002/2017 Peat Week 48,3%

Balvenie pullotti vuonna 2017 tällaisen Peat Week -julkaisun vuoden 2002 turvesavuisesta erästä. Maistelin tämän jo kertaalleen Uisgessa, mutta en oikein päässyt jyvälle. Nyt tuli sopiva hetki muodostaa punnittu näkemys.

Fenolipartikkeleita Ylämaan turpeesta irronnut on 30 ppm, ja tislaus on suoritettu viikolla 37 vuonna 2002. Balvenie siis käyttää savumallasta yhtenä viikkona vuodessa. Sen jälkeen edessä on aina ilmeisen kova laitteiston pesu-urakka, jotta klassinen, hedelmäinen ja hunajainen Balvenie säilyy ennallaan.

Koko tähän viskiin käytetty satsi on kypsynyt jenkkitammessa. Markkinoille saapuneen erän kokoluokka oli kolmetuhatta pulloa.

The Balvenie 14 yo 2002/2017 Peat Week

(48,3%, OB, 2002–2017, Peated, American Oak, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja maanläheisellä tavalla rasvainen, heinäinen ja hedelmäinen. Turvesavu itsessään on vienompaa ja kuivempaa kuin muistin. Hunajaa ja vaniljaakin löytyy, hiukan makeaa omenaa myös. Miellyttävä maatilan tuoksu, kuivaa lehtikasaa ja heiniä. Vesilisä tuo nokisuutta ja likaisuutta pintaan.

Maku: Turvesavu on maussa heti selvempänä esillä. Savuiset ja paahteiset elementit toimivat hyvin yhteen hunajan, vaniljan ja makean omenan kanssa. Keltaista luumua, mandariinia, hiukan mangoa. Hieman mantelia ja kookosta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi todella hyvin kohdallaan. Heinäinen ja maltainen perusmaku kantaa koko matkan. Jälkimaku on entistä turvesavuisempi, kuivempi ja heinäisempi. Kookosta, mantelia, vihreää teetä, hiukan pippuria. Maltaisuutta, hiukan kitkerän sitruksisia elementtejä, paahteisuutta, tuhkaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa tammen aktiivisemmaksi ja ruohoisuutta esiin. Myös makea päärynä näyttäytyy.

Arvio: Nostan aiempaa arviotani. Tämä todella oli parempaa kuin muistin. Ei tämä vieläkään mene omiin suosikkeihin, mutta tasapainoinen ja hyvin tehty viski on kyseessä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 87/100.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve 43%

Balvenien core rangeen kuului pitkään Founder’s Reserve, ensin koreassa konjakkipullossa ja sitten normaalissa. Nyt maistelussa jälkimmäinen versio myöhemmiltä ajoilta, miniatyyrinä.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve

(43%, OB, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Klassisen hunajaista Balvenieta, mutta varsin appelsiinisena ja maltaisena. Weetabixia, mysliä, oikein vahvaa veriappelsiinimehua. Nahkaisuutta ja pientä karvautta myös, ei ainakaan liian makea. Jopa ruohoisuutta. Silti omena, vanilja ja hunaja yhdessä pienen suolan kanssa pitää paketin kasassa.

Maku: Runsas ja heti tuoksua monipuolisempi kokonaisuus. Appelsiini on kärjessä, samoin karhea maltaisuus, mutta sen jälkeen alkaa tapahtua. Kiteistä hunajaa, yrttejä, hiukan pippuria, hunajamelonia ja yllättävänkin kuivaa tammea riittää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko yllättävänkin tuhti tähän ikään. Vahamaisuutta, päärynäkarkkeja, hapokkuutta, tummaksi kääntyvää lakritsisuutta. Jälkimaku lähtee paahteisena ja hunajaisena, sulaa vähitellen sitruksen ja hapokkuuden kautta vaniljaksi ja toisaalla suolaksi ja lakritsiksi. Hiukan rusinaa ja nahkaa, mutta tammi pysyy taustalla. Keskipitkä finaali on erittäin tyylikäs.

Arvio: Maukas kymppivuotias, mukava yllätys. Ei silti yllä näissä tämän aikakauden miniatyyreissä 12 yo Signaturen tasolle. Pitää joskus vielä päästä testaamaan se konjakkipulloversio, niin voi muodostaa kokonaiskuvan. 84/100

The Balvenie 12 Triple Cask 40%

Balvenie toi vuonna 2013 taxfree-myyntiin Triple Cask -viskit. Olen tämän viskin aiemminkin maistanut, mutta laitetaan nyt vielä nuotit ylös. Tällä kertaa viski on peräisin pikkupullosta.

The Balvenie 12 Triple Cask

(40%, OB, +/- 2017, Travel Retail Exclusive, 20 cl)

Tuoksu: Hunajainen, appelsiinimehumainen, varsin maltainen. Miellyttävä raikas yrttisyys, aavistus mentholia ja kuivaa puuta. Vaniljaisuus on selvästi esillä, samoin tietty kukkaisuus. Kepeää hedelmäisyyttä, keltaisia luumuja ja aprikoosia. Mukavan hedelmäinen ja hunajainen, klassinen Balvenie-tuoksu.

Maku: Tuoksua terävämpi ote heti kärkeen. Mausteisuutta, aktiivista tammea, teetä, tanniineja. Silti tuttu hunajaisuus ja vaniljaisuus ovat hyvin kyydissä mukana, samoin aprikoosin vetämä hedelmäisyys. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pysyy voltteihin nähden oikein mainiosti kasassa. Omenaa, happoisuutta, reipasta maltaisuutta. Minttu jää taustalle. Jälkimaku liikkuu selvästi kuivempaan ja tanniinisempaan suuntaan. Hunajaisuus jää taka-alalle, kun hedelmätee, mausteinen tammisuus ja hiukan happamaksi käyvä appelsiinisuus ottavat mittaa toisistaan. Minttua, valkopippuria, inkivääriä. Keskipitkä finaali kuivuu varsin tiukasti.

Arvio: Varsin toimiva Balvenie-pullote, jossa tammi saa lopulta aavistuksen liian suuren roolin. Mukava perusviski silti. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whiskynotes 86/100.

The Balvenie Tun 1509 Batch #2, 50,3%

Balvenien Tun 1509 -sarja jatkui erinomaisen ykköserän jälkeen, kuten odottaa saattoi. Silti Tun 1509:stä ei ole vielä tullut samanlaista hittiä kuin mitä Tun 1401 oli.

Tällä kertaa vattaukseen on kuulunut yhteensä 23 amerikkalaista ex-bourbontynnyriä ja 9 eurooppalaista ex-sherrytynnyriä.

The Balvenie Tun 1509 Batch #2

(50,3%, OB, 2015, 8500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herkullista makeaa hedelmäisyyttä ja kiteistä hunajaisuutta. Akaasiahunajaa. Metisyyttä, tammea, aprikoosia, jälkiruokaviiniä (ice wine), hiukan viinirypäleitä, makeaa omenaa. Oivallinen ja tyylikäs kokonaisuus. Vaniljaa, hiukan pähkinää, murokeksiä. Nam. Vesilisä avaa hienosti mentholia ja anista.

Maku: Klassinen Balvenie, mutta suussa heti paljon nuoremman ja kovapintaisemman oloinen kuin tuoksu antaa odottaa. Mandariinia, viinirypäleitä, mausteisuutta, katkeruutta. Tammi on aktiivisesti läsnä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin kihelmöivä. Vihreää omenaa, raakaa banaania, pähkinää. Hiukan hunajaa ja vaniljaa tuomassa makeutta. Jälkimaku on edelleen vahvasti siellä katkeruuden puolella, olkoonkin, että tyylikkäästi. Tiukkaa ja tanniiinista tammea, hiukan pippuria, karvasmantelia. Anista, rusinaa, sitruksisuutta, hapokkuutta. Varsin pitkä finaali. Vesilisä pehmentää ja makeuttaa tätä heti, muuttaa kokonaisuuden heti toimivammaksi ja maistuvammaksi.

Arvio: Todella tyylikäs viski, mutta suussa liian katkera omaan makuuni, jos vettä ei lisää mukaan. Vesilisä toimii sentään hyvin ja nostaa tämän tasoa välittömästi. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

The Balvenie 21 yo Madeira Cask 40%

Balvenie julkaisi tällaisen ex-Madeirassa viimeistellyn viskin kevätkaudella 2016 lähinnä lentokentille. Pakkaus viestii luksuksesta, mutta toivottavasti itse viski on myös sen tasolla.

The Balvenie 21 yo Madeira Cask

(40%, OB, 2016, Madeira Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja makean hunajainen. Päärynää, cantaloupemelonia, punaisia viinirypäleitä, vadelmaa. Aktiivinen tammi tuo paljon bourbonsävyjä pintaan, vaniljaisuus on runsasta ja lyijykynää on teroitettu. Maltaisuus on varsin rapsakkaa. Varsin nuorekkaan oloinen kokonaisuus kaikkineen.

Maku: Hunajainen, vaniljainen, marjaisa. Hedelmäisyys on selvästi tummempaa ja sitruksisempaa kuin tuoksussa. Veriappelsiinia, banaania, muromaisuutta, karvasta pähkinää. Suutuntuma on kiitettävän ryhdikäs eikä voltteihin nähden ollenkaan vetinen. Tammi on kuitenkin edelleen pinnassa ja kuivahtaa reippaasti. Jälkimaku alkaa jopa karvaana ja hiukan kireänä, vaikka makeutuukin nopeasti hunajaiseen ja hedelmäiseen suuntaan. Karkkimaisuutta, marjaisuutta, runsaasti mausteita, hiukan pähkinää. Tammi on mukana koko varsin pitkän finaalin ajan erittäin aktiivisena. Vanilja ja hedelmäsokeri jäävät suuhun leijumaan pitkäksi aikaa.

Arvio: Laadukas Balvenie, vaikka mitään erityisen sykähdyttävää tästä ei silti löydy. Kaikkineen fiilis on selvästi nuorekkaampi kuin miltä ikämerkintä pullon kyljessä näyttää. 86/100

Ailsa Bay 48,9%

William Grant & Sons pystytti Girvanin tontille Ailsa Bay -nimisen tislaamon vuonna 2007. Kuudentoista tislauspannun kompleksista on odotettu viskiä kuluttajamyyntiin kuin kuuta nousevaa.

Nyt lesti vihdoin saavutti hyllyt Suomessakin. Tuote on turpeistettua, pullon kylki lupailee fenolipitoisuudeksi 21 ppm:n lukemia.

Ilmeisesti kyse on peräti tisleen fenoleista, ei maltaan. Sen lisäksi tislaamo on lanseerannut oman tapansa ilmoittaa tisleen makeusaste ppm-lukemilla. Tässä viskissä makeus on tasoa 11 sppm (sweet parts per million).

Tämä kaikki on kaunis tapa ilmoittaa, että tietokone on tehnyt tämän. ”Precision Distilling” on Ailsa Bayn missio, joka on painettu etikettiinkin.

Tässä tapauksessa itse viski lienee noin kahdeksanvuotiasta. Erinäisten lähteiden mukaan lopputuote on vattaus neljänlaisista tynnyreistä.

Tynskät ovat amerikkalaista tammea (refill), bourbonia (first fill), uutta tammea ja Baby Bourbon -tynnyreitä, viimeksi mainitut Hudsonin tislaamolta New Yorkista. Ei muuta kuin maistamaan.

Ailsa Bay

(48,9%, OB, NAS, 2015, 21 ppm, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin savuinen ja imelä. Hunajaa, kermatoffeeta, ananasmehua tölkistä, tuoretta ananasta paloina. Kostean turpeinen ja muhkea savu hallitsee. Makeuden ja savun alle ei tahdo päästä aluksi oikein millään. Vähitellen löytyy paahtoleipää, ketjurasvaa, sulatettua voita. Vesilisällä löytyy mukava kanervaisuus.

Maku: Savuinen ja imelä profiili jatkuu myös maussa. Kihelmöivä mausteisuus tuo kuitenkin suutuntumaan mukavasti särmää. Makeat ananaspalat ja ylikypsä persikka maistuvat selvästi. Savu on edelleen hallitseva, nyt siinä on pistävyyttä ja hiukan nokeakin mukana. Voita ja rasvaa, kermatoffeeta ja tammisuutta. Mausteet ovat chilin ja inkiväärin tontilla. Jälkimaussa tammi on vihdoin oikein reteästi mukana, vanilliinisena ja rapsakkana. Hunajainen, uunijuuresmainen imelyys saa edelleen piiskaa turvesavulta. Finaali yltää korkeintaan keskipitkäksi, ja se käy loppua kohti hyvin yksipuoliseksi. Vesilisä avaa vaniljaisuutta mutta paljastaa herkästi, miten ohut tämä vielä on.

Arvio: Nuori, imelä savuviski, josta puuttuu vielä tarttumapintaa. Kääntäen: jos makeudesta ei häiriinny, suuria vikojakaan ei löydy. 81/100

The Balvenie 14 yo Caribbean Cask 43%

Balvenie julkaisi ensin 17-vuotiaan rommiviimeistellyn viskin ja sitten tämän 14-vuotiaan version samasta aiheesta.

The Balvenie 14 yo Caribbean Cask

(43%, OB, +/- 2013, Rum Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen, sokerinen ja maltainen. Aprikoosia, tammisuutta. Tammi ja mausteet ovat pinnassa. Sokerisuudessa on hitunen rommisia sävyjä, mutta muuten tämä ei tunnu erityisen rommiselta. Ruohoisuutta, heinää. Tammisuudessa on jonkin verran viiniseltäkin tuntuvia piirteitä. Tunkkaista sitruksisuutta ja napakkaa hapokkuutta.

Maku: Sitruksisuutta ja hunajaa, melkoisesti tammea ja tiettyä kireyttäkin. Yllättävän suolainen kokonaisuus. Mausteisuutta, hedelmäteetä. Aprikoosia, nektariinia, hapanta appelsiinia. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin hyvin balanssissa. Jälkimaku alkaa makean hedelmäisenä, monihedelmänektaria pukkaa. Hedelmäteetä ja aprikoosia riittää. Vähitellen tammi ja mausteet tulevat selvemmin pintaan, samoin suolaisuus nousee jälleen kunnolla esiin. Hapanta appelsiinisuutta, hiukan karvasmantelilikööriä, ripaus fariinisokeria. Kuivuu keskipitkän finaalin loppua kohti oikein huolella.

Arvio: Rommifinistely pysyy balanssissa, mutta ei tämä oikein muuten sykähdytä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Glenfiddich Reserve Cask 40%

Reserve Cask on ex-sherryssä kypsynyt ja tislaamon Solera-systeemissä naitettu NAS-viski. Select Cask oli niin vaatimaton tapaus, ettei tällekään voi laittaa pahemmin odotuksia, vaikka kyseessä on pykälän verran arvokkaampi tuote.

Glenfiddich Reserve Cask

(40%, OB, NAS, +/- 2015, Cask Collection, Travel Retail Exclusive, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja makea. Tuoretta heinää, appelsiinimehua, punaista omenaa. Kovia toffeekaramelleja, hiukan yrttistä kirpeyttä. Geneerinen kokonaisuus, särmä on hiottu pois. Tuore tammisuus tulee kuitenkin läpi, samoin mieto pahvisuus. Weetabixia. Kevyttä olutmaista hapokkuutta löytyy.

Maku: Hedelmäinen ja maltainen. Kevyttä, tuoretta tammisuutta puskee joka suunnalta. Appelsiinia, omenaa, jotain leivosmaista, vaniljaisuutta, mausteisuutta. Suutuntuma on varsin helppo, body melkeinpä vetinen. Mehumaisuus tulee kaikesta mieleen. Vain pientä omenaista hapokkuutta löytyy. Karamellimaista, siirappista makeutta myös. Jälkimaku jää välittömästi torsoksi, kun maltainen hapokkuus ja tamminen jäntevyys haihtuvat kieleltä. Lyhyessä finaalissa omenainen ja makean sitruksinen puoli kuivuvat kasaan hiukan teemäiseksi jäänteeksi, josta ei jää oikein mitään mieleen.

Arvio: Lentokenttäviskit olivat käsittääkseni joskus hyviä. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100.

Glenfiddich Select Cask 40%

Kävin taannoin ruotsinlaivalla, ja mukaan tarttui tällainen Glenfiddichin pikkupullo. Aiemmin botskeilla myytiin 12-, 14- ja 15-vuotiaita Glenfiddichejä pikkupulloissa, nyt jäljellä oli enää tämä yksi NAS-julkaisu samassa kokoluokassa.

Muutenkin tuntui, että nasset olivat oikeasti vallanneet koko viskiosaston. Ikämerkittyjä viskejä löytyi lähinnä enää ”Rare Whiskies” -hyllystä. Tax freen parhaat ajat ovat auttamatta takanapäin, jos viskiharrastusta ajattelee.

Asiaan: tämä Glenfiddichin Cask Collection on siis uudehko NAS-sarja Travel Retail -markkinoille. Käsissä oleva Select Cask on niistä tuotteista huokein. Oma huomio kiinnittyy pahamaineiseen Select-sanaan. En muista yhtään viskiä, joka olisi ollut ollut kelvollinen, jos nimessä on Select. Yritän silti maistaa tämän avoimin mielin.

Ai niin, on tässä sentään käytetty kalifornialaisia punaviinitynnyreitä kypsytyksessä. Osana Glenfiddichin ns. kuuluisaa ja ainutlaatuista Solera-sekoitusta. Jep jep.

Glenfiddich Select Cask

(40%, OB, +/- 2015, Cask Collection, Travel Retail Exclusive, 20 cl)

Tuoksu: Appelsiininen, maltainen ja hapokkaan viininen. Hiukan tunkkainen kaikkineen. Punaista omenaa, mansikkaa, raperperihilloa. Pehmeän kanelinen mausteisuus. Nahkaisuutta, nuorekasta tammisuutta. Sitruksinen makeus ja karkea jyväisyys kohtaavat. Perustavaraa viinisellä kierteellä.

Maku: Makea ja mandariininen. Tiettyä tunkkaisuutta edelleen, ei täysin aukea. Viininen hapokkuus ja nahkaisuus tuovat särmää, mutta karkea tammisuus ei ole ihan tasapainossa sen kanssa. Maltaisuudessa on kova, Weetabixin kaltainen karheus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko on varsin ohut. Hedelmäkakkua, mansikoita, kermaisuutta, vaniljaa. Jälkimaku on huomattavan köykäinen, finaali jää kaikkineen vähiin sekä makujen että syvyyden puolesta. Tamminen, vaniljainen ja omenainen makumaailma vain hiipuu. Punaviinin hapokkuus jää viimeisenä kielen päälle. Vaatimaton lopetus.

Arvio: Varsin yksinkertainen viski. Viinisyydellä on löydetty vähän särmää, mutta sekin on tehty tasapainon kustannuksella. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100.

Glenfiddich 21 yo Gran Reserva 40%

Glenfiddichin 21-vuotias rommiviimeistelty Gran Reserva on tullut maistettua muutamaankin kertaan ennen tätä, mutta nyt piti napata nuotit ylös. Tämähän muistetaan myös Iain Banksin Raw Spirit -teoksesta kirjailijan yhdeksi suosikkiviskiksi.

Nykyään pulloihin ovat tulleet Cask Selection -merkinnät, lähinnä kai prestiisiarvon nostattamiseksi. Hyvästä ja tasalaatuisesta tuotteesta on kuitenkin kyse.

Glenfiddich 21 yo Gran Reserva

(40%, OB, +/- 2014, Rum Cask Finish, Cask Selection #33, 70 cl)

Tuoksu: Sokerinen ja vaniljainen, leivosmainen ja maltainen. Makeaa appelsiinia, vadelmaa, raparperihilloa. Runsaasti tuoretta tammisuutta ja bourbonsävyjä. Tippa glyseroliakin. Rommisuus tuntuu ruokosokerina ja melassisuutena ja on pinnassa monella tapaa. Hedelmäkakkua, sekahedelmäisyyttä. Makea kokonaisuus, johon bourbonsävyt ja sitrus tuovat raikkautta.

Maku: Pehmeä ja mukava ensivaikutelma, kermaisuutta ja sokerisia hedelmiä löytyy runsaasti. Maltaisuus on rosoisena pinnassa, samoin tuore tammi maistuu selvästi. Appelsiinit ovat makeita, löytyy vesimelonia, mangoa, passiohedelmää… Ruokosokeria ja rommisuutta, makeaa leivosmaisuutta ja briossia. Keskitäyteläinen maku on hyvässä balanssissa. Jälkimaku nostaa sokeroituja sekahedelmiä, hedelmäkakkua, sokerisuutta ja mausteisuutta. Vaniljaa ja kanelia, ripaus inkivääriäkin. Maltaisuus on imelää, ja rommisuus jatkuu loppuun asti. Finaali jää silti korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Pehmeän sokerinen ja ikäistään nuoremman oloinen rommifinistely, joka toimii kuitenkin todella mukavasti. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 77/100 (Martine Nouet), 82/100 (Dave Broom).