William Grant & Sons

Glenfiddich 8 yo Pure Malt 43%

Vanhan liiton viskiä tällä kertaa lasissa. Glenfiddichin miniatyyri on peräisin täysin itse tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella jostain 1980-luvun alkupuolelta.

Glenfiddich 8 yo Pure Malt

(43%, 86° US Proof, OB, Gay Lussac, +/- 1980, Label No. 7238, 4.68 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, kukkainen ja miellyttävän kuiva. Mineraalisuus, kalkkisuus ja kuiva tammi tulevat nätisti esiin. Omenaa, metisyyttä, koivunlehteä. Miellyttävä vaniljaisuus ja hento hunajaisuus. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia, sitruuksisuutta, pientä kirpeyttä. Hiukan hailakka ehkä, mutta varsin elegantti tuoksu.

Maku: Pehmeän maltainen ja miedon hedelmäinen. Tammi tuntuu raaemmalta kuin tuoksu antoi odottaa. Ylipäänsä makua hallitsee tietty metallinen kovuus, joka tulee pehmeiden sävyjen välistä ja häiriköi karvaana. Hunajaisuus ja vähäinen vanilja eivät pärjää hapoille, joita puskee esiin. Kukkaisuus kääntyy nopeasti saippuaiseksi ja heinäisyys kitkeräksi. Suutuntuma on kevyt ja runko hyvin ohut. Sitrusta, mehiläisvahaa, saksanpähkinää ja jotain paahtunutta. Parfyyminen ja ohut jälkimaku latistaa valitettavasti tunnelman lopullisesti. Yllättävän voimakas nestesaippua tulee kaikesta läpi. Omenaa, vaniljaa, tammea, paahteisuutta. Finaali jää lyhyeksi, suuhun jää karvauden ja parfyymisyyden outo yhdistelmä.

Arvio: Tuoksun perusteella syntyi odotus nätistä ja kukkaisesta viskistä. Maku petti. 79/100

Glenfiddich 23 yo Grand Cru 40%

Nyt on käsissä Glenfiddich, jossa on matalat voltit ja korkea hinta. En ole tämän tislaamon suurimpia faneja, mutta jostain syystä tämä viski kyllä kiinnostaa.

Glenfiddich 23 yo Grand Cru

(40%, OB, Bottled 5.8.2019, American and European Oak Casks, French Cuvée, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, hapokkaan viininen ja varsin tyylikkäällä tavalla tamminen. Omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta. Maltaisuus on melko runsasta. Hedelmissä on yhtä aikaa ylikypsää sävyä ja jotain kuivattua. Apilankukkaa, akaasiahunajaa, sitruksisuutta, viinirypäleitä, hiukan anista.

Maku: Omenapiirakka, vaniljakastike ja kermaisuus ovat heti vastassa. Hedelmäsiirappia, makeaa päärynää, hunajaisuutta. Maltaisuus on edelleen pinnassa, samoin tietty hapokas viinisyys. Hyvät tanniinit, tammi toimii yllättävänkin nätisti ja pysyy jotenkin elävänä koko ajan. Suutuntuma on melko kevyt mutta rungossa on sopivaa jämäkkyyttä. Ruohoisuutta, yrttisyyttä, kiteistä sokerisuutta. Jälkimaku käy entistä enemmän valkoviinillä ja tammella, kireys kasvaa nopeasti ja hapot saavat otteen. Leipämäisyys menee paahteisen puolelle, välissä häivähtää aniksen rinnalla jopa hiilisiä vivahteita. Tumma yrttisyys, kuivatut hedelmät, maltaisuus ja ruohoisuus hellittävät lopulta ja finaali jää korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Pitkästä aikaa oikein positiivinen yllätys Glenfiddichiltä. Toki hiukan lisää potkua olisi voinut olla tarjolla vielä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve 40% (1980’s)

Maistelussa vanha konjakkipulloversio Balvenien klassikkoviskistä. Pullotuskoko on hobittiluokkaa. Olen tästä myöhempänäkin versiona ihan pitänyt.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve

(40%, OB, 1980’s, 20 cl)

Tuoksu: Runsaan maltainen. Rouheuden alta pilkistää tuttu hunajaisuus. Puuromaisuutta, mysliä, pähkinäisyyttä ja pientä karvautta. Appelsiinia, sitruksista hapokkuutta, mausteisuutta. Ei kovin erilainen verrattuna muistikuviini myöhemmästä editiosta. Tammea, heinäisyyttä, nahkaisuutta, pientä vaniljaa.

Maku: Maukas, metinen ja kiteisen hunajainen. Appelsiini ja hunajaisuus ovat hyvässä vuoropuhelussa tammen ja maltaisuuden kanssa. Tammi pysyy kuivana koko ajan, ja tietty pirskahteleva raikkaus on pinnassa. Vahaisuutta, vaniljaa, hiukan heinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa, profiili tuntuu kaikin puolin tutulta. Mausteisuutta, omenaa, päärynää, tiettyä hedelmäkarkkisuutta. Jälkimaku on sitruksisen hapokas ja tammisen paahteinen, mutta edelleen hunajaisuus toimii hyvin. Heinäisyyttä, nahkaisuutta, pähkinäsekoitusta. Vihreää teetä, maltaisuutta, mysliä. Vanilja tulee kauniisti esiin. Hedelmäsiirappia, anista. Lopuksi tulee pintaan nättiä suolaisuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Oikein maukas ja tyylikäs viski menneiltä vuosilta. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #16286, 47,8%

Maistelussa jälleen yksi sherryinen Balvenie. Edellinen maistamani yksilö oli yllättäen aivan mahdottoman hyvä, joten odotukset ovat kohollaan. Toisaalta olen maistanut kehnompiakin julkaisuja tästä sarjasta.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #16286

(47,8%, OB, +/- 2014, Cask No. 16286, Oloroso Sherry Butt, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaan sherryinen ja hedelmäinen. Suklainen, hilloinen ja varsin tummasävyinen. Nahkaa, tallia, yrttisyyttä, aavistus lakritsia. Ylikypsiä luumuja, rusinaa, kuivattuja hedelmiä. Hiukan vaniljaa ja kiteistä hunajaa. Tammi tuntuu todella paahtuneena ja tummana. Vesilisä avaa eucalyptusta ja raikkautta.

Maku: Sherryinen, mausteinen ja hunajainen. Kypsät luumut, rusina ja paahteinen tammi tervehtivät heti maistajaa. Tummaa yrttisyyttä, lakritsia, mustaherukkaa, uuniomenaa. Vadelmahilloa, hiukan mansikkaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin kompleksinen. Kuivattuja hedelmiä, kanelia, hunajaa, vaniljaa, pähkinäisyyttä. Aseöljyä, likaisuutta, aivan pieni ruudin ailahdus. Jälkimaku on luumuinen, suklainen ja kiteisen hunajainen. Yrttisyys käy yhä tummemmaksi ja lakritsi korostuu. Mustaherukkaa, rasvaisuutta, pientä lihaisuutta, hiiltynyttä puuta. Melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa sitruksista makeutta pintaan.

Arvio: Tasapainoinen ja sarjassaan hyvin onnistunut pullote. 89/100

The Balvenie 25 yo 1992/2018 Single Barrel #3171, 47,8%

Maistelussa tällä kertaa iäkästä Balvenieta ex-bourbontynnyristä. Vaikuttaa erittäin lupaavalta. Tietoa tästä pullotteesta tuntuu olevan saatavilla hyvin vähän, joten viski saapuu aivan tutkan alta lasiin.

The Balvenie 25 yo 1992/2018 Single Barrel #3171

(47,8%, OB, 8.4.1992–12.4.2018, Cask No. 3171, Traditional Oak, 70 cl)

Tuoksu: Tuore, päärynäinen ja omenainen, varsin vaniljainen ja tamminen. Karaktääri on jotenkin piilossa, hunajainen tisle jää ruohoisuuden ja kevyen yrttisyyden taakse. Ananasta, aprikoosia, kevyttä maltaisuutta. Ei erityisen puhutteleva tuoksu millään muotoa. Vesilisä tuo esiin nestesaippuaisia ja viinikumisia piirteitä.

Maku: Metisyys ja hunaja ovat heti hyvin esillä. Silti tammi tuntuu hyvin aktiiviselta ja tietty paljaus iskee kiinni. Päärynää, omenaa, ruohoisuutta. Sitruksisuus ja vaniljakastike maistuvat vahvasti. Suutuntuma on keskitäyteläinen, jopa melko öljyinen. Minttua, sitruunamelissaa, oliiviöljyä, hiukan paahteisuutta ja rouheaa maltaisuutta. Jälkimaku nostaa viskin lopulta uudelle tasolle. Metisyys ja vahaisuus alkavat toimia, tammen liika aktiivisuus haihtuu. Aprikoosihilloa, appelsiinimarmeladia, ananasta, minttua. Ruohoisuus pysyy sitkeästi mukana ja päärynä korostuu lopuksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa hunajaisuuteen syvyyttä.

Arvio: Kokonaisuus on lopulta pieni pettymys, vaikka jälkimaku onkin aivan erinomainen. Odotin selvästi enemmän, koska itse viski on kuitenkin Balvenien tisleelle uskollinen. Nyt ikä oli tuonut vähän liikaa tammea mukaan. 84/100

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806, 47,8%

Balvenien laajasta Single Barrel -valikoimasta osui tällä kertaa maisteluun sherrykypsytetty yksilö vuodelta 2015. Tästä on kohtalaisen laajalti pidetty, joten odotukset ovat suhteellisen korkealla.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806

(47,8%, OB, Bottled 21.12.2015, Cask No. 2806, Sherry Cask, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, tumman suklainen ja nahkainen. Intensiivinen hilloisuus ja tallisuus. Ei erityisen makea vaan tyylikäs ja balanssissa. Luumuhilloa, mustaherukkaa, viinikumikarkkia. Aivan pieni rikkisyys, muovailuvahaa ja ruutia. Paahtunutta tammea, pähkinää. Vesilisä avaa metisyyttä ja minttua.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen ja varsin mausteinen, mutta Balvenien tuttu hunajaisuus tulee upeasti läpi. Paahtunutta puuta, pähkinäisyyttä, hapokkuutta, pippuria. Vahaisuutta, viikunaa, pihkaa, havuja. Kuningatarhilloa ja luumua, nahkaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Pieni rikki näyttäytyy taustalla, mutta pääosan saa aromikkuus. Jälkimaku on sherryinen, kiteisen hunajainen ja hiukan siirappinen, mutta vahamainen tammi ja pihkaisuus leikkaavat makeuden hienosti. Mausteisuutta, pippuria, kanelia, luumua, viikunaa, pähkinää, mustaherukkaa. Pitkä finaali. Vesilisä metisyyttä ja kiteistä hunajaa.

Arvio: Tämä löi ällikällä. Erinomainen ja nimenomaan Balvenien luonteelle uskollinen sherryttely, huippulaatua alusta loppuun. Pieni rikin ailahdus huoletti aluksi, mutta vähitellen se sulautuu täysin osaksi kokonaisuutta. 90/100

Glenfiddich IPA Experiment 43%

Maistelussa Glenfiddichin vuonna 2016 lanseeraama IPA Experiment, joka on viimeistelty India Pale Ale -oluttynnyreissä. Ajatus on sinänsä kiehtova.

Glenfiddich IPA Experiment

(43%, OB, 2016, India Pale Ale Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiininen, maltainen, kanelinen, aktiivisen tamminen. Muistuttaa hetkellisesti Glenmorangieta. Pientä hapokkuutta, omenaa, päärynää. Maltaisuudessa on pientä päällekäyvää karheutta, jonka voi ehkä hyvällä mielikuvituksella yhdistää IPAan. Kakkupohjaa ja vaniljaa riittää.

Maku: Jää tuoksusta jälkeen. Hiukan karvas ja puiseva. Tammi on todella aktiivista, maltaisuus karheaa ja karvasta. Appelsiini on edelleen pinnassa, karvas viinirypälemäisyys tuntuu kielen päällä. Saksanpähkinää, appelsiininkuorta. Inkivääriä, paahteisuutta, tummaa suklaata. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jälkimaku on todella tamminen ja karhea, vähitellen puisevakin. Appelsiini on edelleen sitkeästi mukana. Pölyisyyttä, kaakaojauhetta, paahteisuutta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Tynnyrikokeilu tuntui ajatuksena hyvältä, mutta tässä tapauksessa käteen jäi varsin vähän. Toki viski itsessään on ihan kunnossa, mutta odotukset jäivät lunastamatta. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

The Balvenie 14 yo 2002/2017 Peat Week 48,3%

Balvenie pullotti vuonna 2017 tällaisen Peat Week -julkaisun vuoden 2002 turvesavuisesta erästä. Maistelin tämän jo kertaalleen Uisgessa, mutta en oikein päässyt jyvälle. Nyt tuli sopiva hetki muodostaa punnittu näkemys.

Fenolipartikkeleita Ylämaan turpeesta irronnut on 30 ppm, ja tislaus on suoritettu viikolla 37 vuonna 2002. Balvenie siis käyttää savumallasta yhtenä viikkona vuodessa. Sen jälkeen edessä on aina ilmeisen kova laitteiston pesu-urakka, jotta klassinen, hedelmäinen ja hunajainen Balvenie säilyy ennallaan.

Koko tähän viskiin käytetty satsi on kypsynyt jenkkitammessa. Markkinoille saapuneen erän kokoluokka oli kolmetuhatta pulloa.

The Balvenie 14 yo 2002/2017 Peat Week

(48,3%, OB, 2002–2017, Peated, American Oak, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja maanläheisellä tavalla rasvainen, heinäinen ja hedelmäinen. Turvesavu itsessään on vienompaa ja kuivempaa kuin muistin. Hunajaa ja vaniljaakin löytyy, hiukan makeaa omenaa myös. Miellyttävä maatilan tuoksu, kuivaa lehtikasaa ja heiniä. Vesilisä tuo nokisuutta ja likaisuutta pintaan.

Maku: Turvesavu on maussa heti selvempänä esillä. Savuiset ja paahteiset elementit toimivat hyvin yhteen hunajan, vaniljan ja makean omenan kanssa. Keltaista luumua, mandariinia, hiukan mangoa. Hieman mantelia ja kookosta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi todella hyvin kohdallaan. Heinäinen ja maltainen perusmaku kantaa koko matkan. Jälkimaku on entistä turvesavuisempi, kuivempi ja heinäisempi. Kookosta, mantelia, vihreää teetä, hiukan pippuria. Maltaisuutta, hiukan kitkerän sitruksisia elementtejä, paahteisuutta, tuhkaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa tammen aktiivisemmaksi ja ruohoisuutta esiin. Myös makea päärynä näyttäytyy.

Arvio: Nostan aiempaa arviotani. Tämä todella oli parempaa kuin muistin. Ei tämä vieläkään mene omiin suosikkeihin, mutta tasapainoinen ja hyvin tehty viski on kyseessä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 87/100.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve 43%

Balvenien core rangeen kuului pitkään Founder’s Reserve, ensin koreassa konjakkipullossa ja sitten normaalissa. Nyt maistelussa jälkimmäinen versio myöhemmiltä ajoilta, miniatyyrinä.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve

(43%, OB, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Klassisen hunajaista Balvenieta, mutta varsin appelsiinisena ja maltaisena. Weetabixia, mysliä, oikein vahvaa veriappelsiinimehua. Nahkaisuutta ja pientä karvautta myös, ei ainakaan liian makea. Jopa ruohoisuutta. Silti omena, vanilja ja hunaja yhdessä pienen suolan kanssa pitää paketin kasassa.

Maku: Runsas ja heti tuoksua monipuolisempi kokonaisuus. Appelsiini on kärjessä, samoin karhea maltaisuus, mutta sen jälkeen alkaa tapahtua. Kiteistä hunajaa, yrttejä, hiukan pippuria, hunajamelonia ja yllättävänkin kuivaa tammea riittää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko yllättävänkin tuhti tähän ikään. Vahamaisuutta, päärynäkarkkeja, hapokkuutta, tummaksi kääntyvää lakritsisuutta. Jälkimaku lähtee paahteisena ja hunajaisena, sulaa vähitellen sitruksen ja hapokkuuden kautta vaniljaksi ja toisaalla suolaksi ja lakritsiksi. Hiukan rusinaa ja nahkaa, mutta tammi pysyy taustalla. Keskipitkä finaali on erittäin tyylikäs.

Arvio: Maukas kymppivuotias, mukava yllätys. Ei silti yllä näissä tämän aikakauden miniatyyreissä 12 yo Signaturen tasolle. Pitää joskus vielä päästä testaamaan se konjakkipulloversio, niin voi muodostaa kokonaiskuvan. 84/100

The Balvenie 12 Triple Cask 40%

Balvenie toi vuonna 2013 taxfree-myyntiin Triple Cask -viskit. Olen tämän viskin aiemminkin maistanut, mutta laitetaan nyt vielä nuotit ylös. Tällä kertaa viski on peräisin pikkupullosta.

The Balvenie 12 Triple Cask

(40%, OB, +/- 2017, Travel Retail Exclusive, 20 cl)

Tuoksu: Hunajainen, appelsiinimehumainen, varsin maltainen. Miellyttävä raikas yrttisyys, aavistus mentholia ja kuivaa puuta. Vaniljaisuus on selvästi esillä, samoin tietty kukkaisuus. Kepeää hedelmäisyyttä, keltaisia luumuja ja aprikoosia. Mukavan hedelmäinen ja hunajainen, klassinen Balvenie-tuoksu.

Maku: Tuoksua terävämpi ote heti kärkeen. Mausteisuutta, aktiivista tammea, teetä, tanniineja. Silti tuttu hunajaisuus ja vaniljaisuus ovat hyvin kyydissä mukana, samoin aprikoosin vetämä hedelmäisyys. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pysyy voltteihin nähden oikein mainiosti kasassa. Omenaa, happoisuutta, reipasta maltaisuutta. Minttu jää taustalle. Jälkimaku liikkuu selvästi kuivempaan ja tanniinisempaan suuntaan. Hunajaisuus jää taka-alalle, kun hedelmätee, mausteinen tammisuus ja hiukan happamaksi käyvä appelsiinisuus ottavat mittaa toisistaan. Minttua, valkopippuria, inkivääriä. Keskipitkä finaali kuivuu varsin tiukasti.

Arvio: Varsin toimiva Balvenie-pullote, jossa tammi saa lopulta aavistuksen liian suuren roolin. Mukava perusviski silti. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whiskynotes 86/100.