Ulkomaat

Teerenpeli 10 yo Vetehinen 46%

Teerenpelin kymppivuotias Vetehinen kiinnitti huomion Uisge 2024:n ständillä. Amaronessa viimeistelyjä viskejä harvemmin näkee. Tarjolla olisi ollut myös samaisen trilogian kakkososa Weden emo, mutta sen jätin toiseen kertaan.

Teerenpeli 10 yo Vetehinen

(46%, OB, 2023, Amarone Cask Whisky Trilogy Part 1, Matured in Bourbon Casks, Finished in Amarone Wine Casks, 1370 bts., 50 cl)

Tuoksu: Viininen ja hiukan rikkiseen vivahtava. Suklaisuutta, luumuhilloa, hiukan siirappiakin. Maltaisuutta, marjaisuutta, vähän muovailuvahaa. Nahkaisuus tulee tanniinisena jo tuoksussa läpi. Viinikumia, makeaa hedelmäkarkkia, kuivattuja hedelmiä.

Maku: Makean viininen, jopa glögimäinen kaikissa mausteissaan. Edelleen vähän rikkinen. Nahkaisuutta, Van Houtenin kaakaojauhetta, kuivattuja hedelmiä. Siirappia, suklaata, luumuja. Teerenpelin tuttu viljainen maltaisuus tulee läpi vähän puuromaisena. Suutuntuma on melko kevyt suhteessa viinisyyden vaativuuteen. Jälkimaku pyörii edelleen punaviiniglögin ympärillä. Mausteisuutta, marjaisuutta, tanniineja, hapokkuutta, sahattua tammilautaa. Finaali on keskipitkä ja kuivuu rapsakasti.

Arvio: Omalaatuinen tapaus, silti kiinnostava kaikessa epätasapainossaankin. 82/100

Teerenpeli 7 yo Kulo 50,7%

Viime viikolla maistetun Teerenpelin 14-vuotiaan jälkeen pysyn aiheessa vielä tälläkin viikolla. Pari vuotta sitten lanseerattu Kulo on kiertänyt minut aiemmin kaukaa, mutta nyt päätin tarttua tähänkin.

Jotenkin en ole täysin hahmottanut tämän asemointia suhteessa Kaskeen, josta olen aikoinaan tykännyt valtavasti. Nyt ei ole toki mitään PX-pommia käsillä, vaikka onkin 100-prosenttinen sherrykypsytys. Maistetaan pois.

Teerenpeli 7 yo Kulo

(50,7%, OB, Bottled 2022, Bottle Code 2-22, Matured in 100% Sherry Casks, 50 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja tummasävyinen, rusinainen ja luumuinen heti kärkeen. Runsaasti tummaa suklaata, kahvilikööriä, yrttisiä sävyjä. Lakritsia, jotain vähän palanutta, muovailuvahaa. Maltaisuus ja Teerenpelille tyypillinen viljaisuus puskevat läpi, samoin tuore tammi. Tosin ihan niin selvästi ei distillery character erotu kuin vierellä verrokkina maistetussa 14-vuotiaassa. Vesilisä avaa tässä vielä vaniljaa ja sitruksisuutta.

Maku: Todella sherryinen, lakritsinen ja heti vähän tervainenkin. Rusinaa, luumua ja tummaa suklaata, melkoisesti suolaisuutta ja yrttisyyttäkin. Ylikypsää hedelmää, hiukan lihaisuutta, siirappista makeutta. Suutuntuma on kaikesta huolimatta varsin kevyt, runko tuntuu hiukan huokoiselta. Muovailuvaha, pieni muovinen sivuääni vähän häiritsevät. Maltaisuus, viljaisuus ja tammi paistavat myös hiukan raakoina kaiken alla, vaikka edelleen sherryllä tehdään paljon. Kahvisuus on kaikkineen varsin runsasta, samoin tietty suklaaleivosmainen makeus. Jälkimaku on silkkaa tervaleijonaa ja imelää sherryä. Maltaisuutta tai tammea ei paljon enää löydy, kun kahvinen, pähkinäinen, siirappinen ja luumuliköörinen vyöry tulee päälle. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo sitrusta ja herukkaa esiin.

Arvio: Maukas, kahvinen ja varsin lakritsinen sherryviski, jossa vain pieni ohuus jättää erityisemmin toivomisen varaa. Nyt ei ole Teerenpelin ominaisluonne ihan niin hyvin esillä kuin 14-vuotiaassa, koska sherry painaa päälle kuin yleinen syyttäjä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Kiva sherryinen ”karkkiviski”, mutta rotevuutta olisi saanut olla rutkasti enemmän”.

Teerenpeli 14 yo 20th Anniversary 54,9%

Teerenpelin juhlapullote on herättänyt kotimaisissa viskipiireissä kovasti innostusta. Pakkohan se oli heti käydä hakemassa ja narauttaa auki. Mielenkiinnolla odotan, mitä tislaamon vanhin julkaisu nyt sitten pitää sisällään. Väri on kohtalaisen intensiivinen, mutta ei mitään Kasken luokkaa sentään.

Teerenpeli 14 yo 20th Anniversary

(54,9%, OB, 2002–2023, Bottle Code 1-22, Matured in Bourbon and Sherry Casks, 970 bts., 50 cl)

Tuoksu: Voimakkaan omenainen ja viljaisuudessaan heti hyvin teerenpelimäinen. Maltaisuus on runsasta, mukana on mysliä ja weetabixiä, kuivattuja hedelmiä ja hunajaa. Vaniljaisuutta, kukkaisuutta, tammea, hiukan appelsiininkuorta. Vähän jyväisyyttä ja puuromaisuutta myös. Vesilisä tuo paahteisuutta ja viinikumia.

Maku: Omenaisuus on heti pinnassa, mutta mausta löytyy herkkiä sherryelementtejä, joita tuoksu ei vielä paljastanut. Luumu ja maitosuklaa pelaavat hyvin yhteen tammen ja vaniljan kanssa. Viljaisuus ja maltaisuus ovat varsin hallitsevia, minkä lisäksi mausteisuus puskee voimakkaana läpi. Hapokkuutta riittää. Omenassa on leivonnaisen piirteitä, hunajaa ja taikinaa. Suutuntuma on melko kevyt, distillery character tunnistettava. Aromaattisuutta, öljyä ja intensiivisen hedelmäisiä sävyjä riittää. Jälkimaku on täyttä omenapiirakkaa, rusinoiden ja pähkinöiden säestämänä. Viljaisuus ja maltaisuus ovat mukana, mutta hedelmäisyys kuivuu ja tammikin syvenee. Vanilja, hunaja ja mausteisuus toimivat hienosti. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa makeutta ja syventää hedelmäisiä sävyjä.

Arvio: Laadukas viski ja siinä mielessä aito Teerenpeli, että tislaamon ominaisluonne on selvästi pinnassa. Jälkimaku on tässä vieläpä ehdottomasti parasta, mikä on osaltaan näitä viskin iän tuomia etuja. Tämän julkaisun jälkeen on ilmeisesti luvassa vielä muitakin juhlapullotteita Teerenpeliltä, ja tämä nosti odotuksia niitäkin kohtaan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Potentiaalia tislaamolla on vielä parempaan”.

The Kurayoshi 18 yo Pure Malt 50%

Lasissa on 8-vuotiaan Kurayoshin jälkeen heti vähän iäkkäämpääkin versiota. Hiukan hankala näihin on suhtautua, kun ei yhtään tiedä, missä ja kenen tekemää viskiä tässä on sisällä. Mutta toisaalta: ei tässä etikettiä olla juomassa.

The Kurayoshi 18 yo Pure Malt

(50%, OB, 2019, Pure Malt Whisky, White Oak Ex-Bourbon Barrels, Limited Design for Duty-Free Shops, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, paahteinen ja muhkean suklainen. Maitokahvia ja mausteisuutta, rusinaa. Kosteaa lehtikasaa ja pientä ummehtuneisuutta, maakellaria ja sieniä. Tammi tuntuu hiukan pistelevänä. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, pientä märän pahvin vivahdetta. Vesilisä availee sitrusta ja vaniljaa.

Maku: Paahteinen, karhean maltainen ja varsin kuiva yleisilmeeltään. Kuivatut hedelmät, maakellarimaisuus ja pähkinäinen rouheus antavat tälle särmää. Pieni havuisuus ja kahvinen hapokkuus toimivat hyvin yhteen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiukan levoton. Tammi on vahvasti läsnä, pippurisena ja melko aktiivisena. Tummaa suklaata, Van Houten -kaakaojauhetta, hiukan yrttisyyttä. Jälkimaku on pähkinäinen, hapokas ja varsin hapan. Kuivatut hedelmät, ummehtuneisuus ja pahvi ottavat vallan melko nopeasti. Kireää tammisuutta, paahteisuutta ja maltaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa mintun ja sitruksen pintaan.

Arvio: Kiinnostavia elementtejä, mutta kokonaisuus ontuu. Jää kuivaksi ja sävyttömäksi. Viskinä toki aivan eri tasolla 8-vuotiaan rinnalla. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Täyteläinen ja maukas viski”.

The Kurayoshi 8 yo Pure Malt 43%

Lasissa on tällä kertaa nuorta Kurayoshia. Viski voi olla melkein mitä vain, koska tislaamo aloitti viinanpolton vasta pari vuotta sitten. Joidenkin huhujen ja blogikirjoitustenkin mukaan tässä olisi japanilaista ehkä vain etiketti, mutta maistetaan silti avoimin mielin.

The Kurayoshi 8 yo Pure Malt

(43%, OB, 2019, Pure Malt Whisky, White Oak Ex-Bourbon Barrels, Limited Design for Duty-Free Shops, 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, kevyen maltainen ja varsin pirteä. Runsaasti aprikoosia ja kypsää banaania. Vaniljaa, melko aktiivista tammea, tuoretta ruohoa. Hiukan puuromaisuutta ja jyväisyyttä, muroja ja pientä lenseyttä. Sitruksisuutta kirpeyttä ja liimamaista vivahdetta. Heinäisyyttä, happamuutta.

Maku: Makean hedelmäisyyden ja liimamaisen kireyden hiukan outo liitto. Tammi on edelleen hyvin aktiivisena pinnassa, maltaisuus tuntuu karheana ja puuromaisen lenseänä. Ruohoisuutta ja sitruksista kirpeyttä, happamuutta ja jotain hiukan pakotettua. Suutuntuma on melko kevyt ja lievästi levoton. Yleistä raakuutta ja kireää herukkaisuutta. Jälkimaku on erittäin tamminen ja mausteisen kirpeä. Liimamaisuus tekee tilaa liuotinmaisuudelle. Ruohoisuus tulee entistä selvemmin esiin, jyväisyys ja maltaisuus saavat tämän tuntumaan todella nuorelta. Pieni paahteisuus nousee lopuksi pintaan. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Tästä on vaikea saada otetta. Todella nuorelta ja osin kypsymättömältä tuntuu. 76/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Maukas ja puhdaspiirteinen nuorukainen”.

Hakushu Distiller’s Reserve 43%

Maistossa tällä kertaa kevyesti turpeinen viski Hakushun tislaamosta. Hakushun viskiä ei ole juuri tässä blogissa näkynyt, mutta se johtuu vain siitä, että maistelut ovat jääneet merkitsemättä ylös.

Viimeksi nautin Hakushun perusvalikoiman keskeiset viskit rinnakkaismaistelussa Tokiossa muutama vuosi sitten. Rehellisesti on myönnettävä, että olisin voinut niistäkin muistiinpanot tehdä, jos olisin kokenut ne riittävän mielenkiintoisiksi.

Hakushu Distiller’s Reserve

(43%, OB, +/- 2019, 70 cl)

Tuoksu: Kermainen, päärynäinen ja miedon nestesaippuainen. Vaniljaa, tölkkipersikkaa, makeaa omenamehua, hedelmäsiirappia. Varsin kevyt ja pehmeä. Kermatoffeeta, karamellia, maltaisuutta, makeaa tammea. Ruohoisuutta ja aavistus paahteisuutta. Vaahtokarkkia ja Hubba Bubbaa.

Maku: Sitruunainen, minttuinen ja vaniljainen. Hedelmäsiirappia ja imelyyttä riittää. Öljyisyyttä. Tölkkipersikkaa, tölkkipäärynää, tölkkiomenaa, tölkkiä. Ruohoisuutta ja pientä kitkeryyttä, yleistä ponnettomuutta. Tammi pukkaa makeutta. Suutuntuma on melko kevyt ja hahmoton. Kaikenlainen turve loistaa poissaolollaan, mutta hiukan märkiä lehtiä taustalta voi hakea. Maltaisuus tuntuu makeana. Jälkimaku on sitruunainen, mausteinen ja hunajaisen makea. Kermaisuutta, vaniljaa, minttua, pientä suolaisuutta. Inkivääriä, hedelmäteetä, purukumia. Aivan pieni turpeisuus näyttäytyy. Maltaisuutta, aktiivista tammea, edelleen tiettyä ruohoista kitkeryyttä. Melko lyhyt finaali.

Yhteenveto: Helppo mutta hahmoton viski. Ei tee erityisemmin vaikutusta tämäkään Hakushu. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100.

Hven Seven Stars No. 4 ’Megrez’ 45%

Hvenin ikämerkitsemätön Seven Stars -sarja on ehtinyt jo täyteen, mutta nyt on tällä kertaa maistelussa sarjan numero neljä, amerikkalaisessa ja ranskalaisessa valkotammessa kypsynyt yksilö.

Tähtitieteilijä Tycho Brahen saarella Venillä sijaitseva tislaamo on nimennyt melkoisesti viskejään tähtien ja planeettojen mukaan. Megrez on yksi Otavan tähtikuvion tähdistä, ja se tunnetaan myös nimellä Delta Ursae Majoris.

Hven Seven Stars No. 4 ’Megrez’

(45%, OB, NAS, 2016, American & French Oak Casks, 2940 bts., 50 cl)

Tuoksu: Hyvin omalaatuinen. Tilli nousee ensimmäisenä esiin, kattilallinen uusia perunoita täynnä tuoretta tilliä. Tammen makeutta, sokerista mysliä, hiukan tikkunekkua. Graavilohta, suolaa. Alkaa melkein naurattaa tämä ruotsalainen juhannuspöytä. Parfyymista kukkaisuutta. Vesilisä avaa persiljaa ja hiukan minttua.

Maku: Makeaa tikkuviinaa! Tammi tulee läpi kaikesta ja parfyyminen sokeri leijuu sen ympärillä. Liuotinmaisuutta ja pesuaineita, jyväisyyttä ja raakuutta. Ei silti täysin iljettävä kokonaisuus, toffeemaisessa ja kinuskisessa makeudessa on jotain miellyttävääkin. Suutuntuma on melko kevyt ja sekava – kuin laittaisi monta liköörikarkkia kerralla suuhun ja puraisisi. Jälkimaku edelleen todella tamminen ja parfyymisen makea. Liuotinmaisuus korostuu, kunnes kokonaisuus kuivuu kokoon. Siirappisuus ja palanut sokeri pysyvät hetken, suolainen heinäisyys erottuu lopuksi. Lyhyt, vaatimaton finaali. Vesilisä korostaa tammen otetta ja tiettyä rujoutta tässä.

Arvio: Todellinen outolintu. Hyvin erikoisista komponenteista tämä on keitetty kasaan. 76/100

Mackmyra Scorpions 40%

Kun ensin näin tämän pullon, ajattelin, että etiketissä on amatöörimäinen kirjoitusvirhe: Cherry Cask.

Lähemmällä selvittelyllä kuitenkin paljastui, että kyse on todella ruotsalaisesta viskistä, joka on viimeistelty saksalaisissa kirsikkaviinitynnyreissä. Ennen sitä se on kypsynyt ex-bourbonissa ja ex-olorosossa.

Tislaamona on Mackmyra ja pullottajana Brands For Fans, joka on tehnyt muitakin vastaavia virityksiä alkoholimarkkinoilla.

Silti lähtöajatus on äkkiseltään naurettava: naitetaan nahkalakkiheviä ja kirsikkaviiniä ja kerrotaan, että pullo sisältää single maltia. Mutta ennakkoluulot sikseen – onpa ainakin mielenkiintoiset lähtökohdat viskillä.

Mackmyra Scorpions

(40%, OB for Brands For Fans, 2018, Rock n Roll Star Single Malt Whisky, Cherry Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Hyvin erikoinen. Sekahedelmäsoppaa, ohutta maltaisuutta ja hapanta jugurttia. Tammi tuntuu tuoreena ja selvästi erottuvassa kirsikassa on maraschinon sävy. Vadelmaa, päärynöitä siirapissa, hiukan kinuskia. Ruohoisuutta, heinää, aavistus suolaa ja jotain lievästi liuotinmaista.

Maku: Maku on välittömästi tuoksua ronskimpi. Hedelmät lyödään tiskiin heti ja tammilankkua päälle. Maltaisuudessa on kuivakka ja lievästi suolainen sävy, mikä onneksi tasapainottaa kokonaisuutta. Raakaa banaania, päärynää, nyt jo selvästi räikeämpää ja happamampaa kirsikkaa. Suutuntuma on melko kevyt. Hapan liuotinmaisuus ja liima tulevat selvästi esiin. Jälkimaku on varsin hapan ja marjaisa. Tammi ja mausteet tuovat kuitenkin hyvin eloa ja sävyjä, vaikka tietty ruohoisuus ja hapan sekahedelmäisyys valtaavat alaa. Kirsikkaisuus pysyy mukana loppuun asti. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Mielenkiintoinen kokeilu, mutta lopputuloksessa on jotain varsin ilkeää. Kun voltit ovat alarajalla ja pieni vetisyys vaivaa, ehkä ronskius on lopulta se rock-ulottuvuus tässä. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Varsin kelpo nuori ruotsalaisviski”.

Kavalan 6 yo 2009/2015 Solist Sherry Cask 57,8%

Maistossa vaihteeksi erittäin tanakkaa sherryistä Kavalania. Yhden tällaisen olen päässyt maistamaan miniatyyristä, mutta nyt on käsissä hiukan myöhempi pullote ja täysikokoinen leka.

Appiukkoni muuten – innokas viskimies hänkin – taannoin pohti, millaisen viestin tällainen pullo liikelahjana antaisi: onko Kavalan-viski kavalan viski? Sitä sopii itse kunkin kelailla.

Kavalan 6 yo 2009/2015 Solist Sherry Cask

(57,8%, OB, 2.1.2009–31.1.2015, Cask No. S090102027, Oloroso Sherry Cask, 502 bts., 70 cl)

Tuoksu: Taivahan vallat, nyt on jytäkkää sherrypommitusta. Muhkea oloroso hevostalleineen kaikkineen. Satulaa, multaa, uuniomenaa, tummaa suklaata, luumuhilloa. Pähkinä ja kahvi ovat tyylikkäästi esillä. Rusinaa, kuivattua hedelmää, ullakkoa, vanhoja kirjoja. Upea. Vesilisä avaa balsamicoa ja lakritsia.

Maku: Todella intensiivinen ja hilloinen sherry. Suklaata, nahkaa, maanläheisyyttä, lakritsia, tummaa yrttisyyttä. Luumuhilloa ja rusinaa, uuniomena on enää häivähdys. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja tekstuuri suorastaan pureskeltava. Pähkinää ja kahvia tulee esiin taustalta, mutta siirappi ja mausteet ajavat tätä kokonaisuutta. Jälkimaku on sherryinen, suklainen, luumuinen ja siirappinen. Hilloisuus korostuu entisestään, samoin tammi alkaa purra kiinni ja puskea mausteita. Pähkinä ja nahkaisuus tulevat kuivumisen myötä mukaan, kahvisuus korostuu entisestään. Varsin pitkä ja nautinnollisen makea finaali. Vesilisä korostaa yllättäen tämän kuivia piirteitä ja tuo hiukan musteisuutta esiin.

Arvio: Eeppisen herkullinen sherryjättiläinen. 90/100

Hven Tycho’s Star 41,8%

Viskiä Ruotsista. Tässä on turpeistamatonta ja turpeista mallasta. Kypsytyksestäkin on hyvin tarkka selvitys: 58,20% heavy char Quercus Muehlenbergii from Missouri, 33,44% heavy toast Quercus Petraea from Allier and 8,36% medium toast Quercus Robur from Bourgogne.

Olen aiemmin maistanut yhden Hvenin, mutta tänne blogiin saakka ei ole päässyt vielä mitään. Olkoon nyt sen aika.

Hven Tycho’s Star

(41,8%, OB, NAS, +/- 2015, 50 cl)

Tuoksu: Makeaa nuotiosavua, imelää liköörimäisyyttä ja mineraalinen purevuus. Jännä yhdistelmä. Mokkanahkaa, luumua, rusinaa, kuivattuja hedelmiä. Paksua vaniljaisuutta, toffeeta, marsipaania, ruokosokeria, jotain lievästi keinotekoista. Lakritsin ja tervan vivahde. Tammi puskee kanelia pintaan.

Maku: Varsin mausteinen ja kirpeän mineraalinen, vaikka pohja on kermainen ja imelän toffeemainen. Outo yhdistelmä, kun tammi tuo runsaasti karvautta ja turvesavu painaa melko kireänä päälle, mutta tumma ja viininen makeus pitää pintansa. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta tekstuuri suorastaan pureskeltava. Siirappia, fariinisokeria, vaniljakastiketta, marsipaania, kookoslastuja ja luumua. Jälkimaku on makean nuotiosavuinen, siirappinen mutta edelleen karvaan tamminen. Lakritsia, pientä tervaa, rusinaa, kuivattuja hedelmiä, nahkaisuutta. Yrttisiä ja kanelisia piirteitä on jonkin verran. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Mielenkiintoinen ja alkuun helposti lähestyttävä, mutta lopulta yllättävänkin omalaatuinen ja osin jopa outo viski. Silti tähän kannattaa tarttua paljon mieluummin kuin johonkin sellaiseen, mitä mahtuu kolmetoista tusinaan. 84/100