Balmenach

Balmenach 24 yo 1988/2013, Signatory 55,5%

Maistelussa vaihteeksi harvemmin nähtyä Balmenachia 1980-luvun tuotannosta. Pullottajana on Signatory, mutta valinnan on tehnyt hollantilainen The Nectar.

Balmenach 24 yo 1988/2013, Signatory

(55,5%, Signatory Vintage, 18.10.1988–26.9.2013, Selected by The Nectar, Cask No. 2802, Hogshead, 257 bts., 70 cl)

Tuoksu: Cantaloupemelonia ja vaniljaa, makeaa viinirypälettä, tölkkipäärynää ja tuoretta ananasta. Pehmeä ja miellyttävä, varsin raikas kattaus. Tomusokeria, tammilankkua, hiukan teroitettua lyijykynää. Mustia oliiveja ja märkiä lehtiä muistuttava sävy tuntuu vahvana taustalla. Vesilisä avaa hedelmäsokeria ja sitruksista makeutta.

Maku: Sitruksinen ja napakka. Öljyisyydestään huolimatta runko on varsin kevyt. Päärynää, omenamehua, hunajamelonia, hapokasta valkoviiniä. Suutuntuma on varsin kihelmöivä, valkopippuri ja inkivääri tuntuvat reippaasti. Ruohoisuutta, sitruunaa, tanniinista purevuutta. Jälkimaku liikkuu tammen ja hapokkuuden ympärillä, tanniinit kuivahtavat todella reippaasti ja tomusokerin lisäksi tulee pölyistä ullakkoa ja vanhoja kirjoja esiin. Hiukan märkää maata ja syksyisiä lehtiä. Valkopippuri, inkivääri ja ylipäänsä vahva mausteisuus hallitsee koko keskipitkää finaalia. Vesilisä keventää tanniineja ja nostattaa hedelmäsiirappista imelyyttä.

Arvio: Perushyvä Balmenach. Ei herätä suuria tunteita, mutta tarjoaa paljon tutkittavaa. Ei vikoja eikä virheitä, vaan laatua alusta loppuun – jos tällaisista viskeistä pitää. 85/100

Balmenach 28 yo 1983/2012, Dewar Rattray 54,5%

Vuosi on jälleen vaihtunut, hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille. Viskikonttori jatkaa sitkeästi mallasviskin parissa. Tällä kertaa käsiin sattui erikoisempi Balmenach.

Tislaamo keskittyy blendikamaan, ja näitä tulee verraten harvoin vastaan single malteina. Itselläni tämä on siis vasta toinen Balmenach-kokemus. Ensimmäisestä ei jäänyt muuta kerrottavaa kuin vaatimaton blogimerkintä.

Balmenach 28 yo 1983/2012, Dewar Rattray

(54,5%, Dewar Rattray, Individual Cask Collection, 14.9.1983–22.2.2012, Cask No. 2413, Bourbon Hogshead, 174 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa ja puuvahaa, mietoa sitruksisuutta ja kevyttä maltaisuutta. Makeaa päärynää, tomusokeria, kuorrutettua kakkua. Hiukan cantaloupemelonia, sokerilientä, hedelmämehua. Tammi tuntuu melko aktiiviselta, vaikka makea maltaisuus onkin pääosassa. Vesilisä avaa eucalyptuksen raikkautta ja saippuaa.

Maku: Öljyinen ja vahva, painava ja tamminen. Yllättävän iso verrattuna kevyeen tuoksuun. Tekstuuri on erittäin raskas ja suutuntuma odottamattoman vahamainen ja täyteläinen. Vaniljan ja hunajaisuuden rinnalle nousee lakritsia ja tummaa yrttisyyttä, minttua ja mausteisuutta. Tammi on isosti läsnä, mutta hyvällä tavalla. Maltaisuus edelleen johtaa kokonaisuutta, mutta sekin on varsin hienossa balanssissa. Sokerikuorrutusta, tölkkipäärynää nesteineen. Jälkimaku on tamminen ja tumma. Lakritsi, Jägermeister-henkinen yrttisyys, minttu ja roima tammisuus ovat kärjessä. Hedelmät, vanilja ja sokeri seuraavat. Varsin pitkä finaali kuivuu lopulta oikein kauniisti. Vesilisä tuo omenaa ja hedelmämehua pintaan.

Arvio: Painava ja ikäistään ehkä vähän nuoremman oloinen Balmenach. Oikein maukas tapaus omassa viiteryhmässään. 85/100

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail 43%

James MacGregor perusti Balmenachin vuonna 1824. Tislaamo ei ole julkaissut yhtään OB-pullotetta, ellei Deerstalkereita tai 12 yo Flora & Faunaa oteta lukuun. Kuitenkin tislaamon kapasiteetti on kaksi miljoonaa litraa puhdasta alkoholia vuodessa, joten mahdollisuuksia olisi moneen.

Kun tislaamopullotteita ei ole saatavilla, Balmenachiin täytyy tutustua yksityisten pullottajien avulla. Tämä G&M-versio on kypsynyt ex-bourbonissa (hogshead).

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1989–2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen, sitruksinen, kukkainen. Rasvaisuutta, jotain käsivoidetta. Vaniljaa. Runsaasti kookosmaitoa. Sokeria. Echinaforcea (!), yrttejä, pistävyyttä. Mieto kokonaisuus.

Maku: Hyvin pehmeä suutuntuma, samettinen ja miellyttävä. Makeaa appelsiinimehua ja Camparia. Aamupuuroa omenahillolla. Pehmeä maltaisuus, vahva melassi. Jotain vähän ylikypsää hedelmäosastolta: kiiviä, päärynää. Kookosmaito löytyy, mutta vain ailahduksena. Jälkimaku on miedon tamminen, omenainen, yrttinen, hiukan hapan. Ei aivan tasapainossa, pehmeä suutuntuma ei johda oikein mihinkään makuun.

Arvio: Lupaa paljon muttei aivan kanna. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 79/100 (per 2).