Month: maaliskuu 2019

Port Charlotte 10 yo 2001/2012, Malts of Scotland 63,3%

Malts of Scotlandin PC-pullotteet ovat olleet yleensä superjäreitä ja ikäänsä nähden suorastaan omaa luokkaansa. Tätä on kehuttu kovasti, joten odotukset ovat taas korkealla.

Port Charlotte 10 yo 2001/2012, Malts of Scotland

(63,3%, Malts of Scotland, 11/2001–9/2012, Exclusive Bottling for Islay Whisky Dinner 2012, Cask MoS 12039, Sherry Hogshead Matured, 302 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella voimakas, jykevän savuinen ja valtavan lihaisa. Bbq-kassleria, kolakastiketta, paistirasvaa, chorizoa. Lakritsia, tervaa, suolaa. Jodin purevuutta, apteekin salmiakkia. Moottoriöljyä, kreosoottia. Turpeisuus laskeutuu päälle kuin riistaeläimen nahka. Vesilisä keventää otetta ja tuo vuohenjuuston pintaan.

Maku: Tervaa ja salmiakkia on vaikka muille jakaa. Paksu turvesavu, jodi ja suola saavat seurakseen liköörimäistä makeutta, siirappia, lakritsia, pekonia ja runsaasti meetvurstia. Suutuntuma on todella painava mutta samalla kermaisen pehmeä. Persikkaa, makeaa sitrusta ja raikastakin hedelmäisyyttä tulee kaiken kreosootin alta pintaan. Rusinaa, luumua, suklaata. Nam. Jälkimaku on massiivisen turpeinen, erittäin lihaisa ja varsin suolainen. Meetvurstia, bbq-kastiketta, lakritsia, suolaa, öljyisyyttä. Sherryinen ja suklainen makeus on vahvasti esillä. Melko pitkä finaali. Vesilisä paljastaa lisää sitruksisuutta ja tuo vaniljaista tammea esiin.

Arvio: Pehmeän herkullinen ja silti järkälemäisen vahva Port Charlotte. Jakaa taatusti mielipiteitä, mutta osuu omaan makuhermooni täysin. Fantastisen tuoksun jälkeen maulle jää kovat paineet, ja vain jälkimaku jättää pientä toivomisen varaa. Silti loistava viski kokonaisuutena. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

The Macallan 1950/1981 Handwritten Label 43%

Kerrankin löytyi asianmukainen viski International Whisky Dayn kunniaksi: nostan Michael Jacksonin muistolle lasillisen epätodellista Macallania, joka on tislattu vuonna 1950.

The Macallan 1950/1981 Handwritten Label

(43%, OB for Matthew Clark & Son London, 1950–1981, 75 cl)

Tuoksu: Todella hedelmäinen, intensiivinen ja vaikuttava tuoksu. Aprikoosia, mandariinia, rusinaa, hunajaa, mentholia. Melko kuiva yleisilme saa tuekseen maitosuklaata ja vaahterasiirappia. Ikääntynyt tammi tukee hienosti ja tuo metisyyttä mukanaan. Mausteita, yrttisyyttä, öljyisyyttä. Pähkinäisiä ja antiikkisia sävyjä, pientä tupakkaisuutta, pölyistä ullakkoa, vanhoja kirjoja. Silti valtava syvyys sitruksisuudessa ja suklaisuudessa. Kompleksinen ja upea tuoksu.

Maku: Hedelmäinen ja öljyinen, hilloinen ja herkkä. Hedelmäsiirappia, rusinaa, luumua, aprikoosihilloa, appelsiinimarmeladia, kuivaa tammea. Makujen spektri alkaa melko kuivana ja suolaisena, kunnes aukeaa vähitellen maitosuklaisena ja pähkinäisenä, ennen kuin puhkeaa hedelmäiseen makeuteen. Suutuntuma on kaikesta ikääntymisestä huolimatta öljyinen ja melko täyteläinen. Hunajaa, metisyyttä, mentholia, runsasta ja kompleksista mausteisuutta. Jälkimaku on kuivan tamminen ja edelleen erittäin hedelmäinen. Aprikoosi jatkaa kulkuaan, samoin sitrushedelmät. Mausteisuus saa enemmän tilaa, etenkin pippuri. Hunajaa, mentholia, nahkaisuutta, suklaata, pähkinää. Erittäin pitkä ja nautinnollisesti kuivuva finaali.

Arvio: Eeppisen hieno Macallan, ei voi muuta sanoa. Etenkin tuoksu on jotain varsin uskomatonta. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 3).

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050, 50,2%

Kunnon sherrytavaraa BenRiachilta, tällä kertaa Independent Spiritille pullotettuna ja turpeisella maltaalla. Ei voi olla ihan huonoa, ei vain voi.

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050

(50,2%, OB for Independent Spirit, 19.9.1984–4/2013, Cask No. 1050, Pedro Ximénez Sherry Barrel, Peated, 261 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumma, pehmeän turvesavuinen ja intensiivisen makea. Pistaasipähkinää, vaahterasiirappia, seetriä, maltaisuutta, sikaria. Mustaherukkamarmeladia, luumuhilloa, kirpeää appelsiinia. Mineraalisia ja pölyisiä sävyjä, vaikka painavuutta ja vahaa riittääkin. Kinuskia ja voita. Nam. Vesilisä tuo tupakkaisuutta.

Maku: Pehmeän savuinen, luumuinen ja siirappinen. Kaiken imelyyden keskellä on kuitenkin runsaasti suolapähkinää ja mineraalisuutta, appelsiinia ja pippurisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko silti painava. Tammi on melko kuivakkaa, lähellä yliohjautumisen rajaa. Vadelmahilloa, rusinaa, mustikkamarmeladia, pistaasia, tummaa suklaata. Jälkimaku on paahtuneen tamminen, sikarinen ja yllättävänkin hapan. Rusinaa, mineraalisuutta, suolapähkinää, aprikoosia. Muuttuu loppua kohti varsin huokoiseksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä toimii todella heikosti, maut vajoavat kasaan ja kuivuvat.

Arvio: Loisteliaan tuoksun jälkeen maulla on hiukan liikaa matkaa kirittävänä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

The Macallan 18 yo 1970/1988, 43%

Maistelussa tällä kertaa sarjassaan täysin legendaarinen Macallan. Hiljaiseksi vetää.

The Macallan 18 yo 1970/1988

(43%, OB, 1970–1988, Sherry Wood, 75 cl)

Tuoksu: Sherryinen, hedelmäinen ja todella elegantti. Voimakas ja ekspressiivinen, kuivan tamminen ja metinen, erittäin mausteinen ja suklaisen runsas. Rusinaa, taatelia, uuniomenaa, viikunaa, hunajaa. Kukkainen ja metinen raikkaus toimii maagisen hyvin yhteen runsaan sherryisyyden kanssa. Upea tuoksu.

Maku: Nautinnollinen sherryisyys ja kuiva tammisuus luovat upean pohjan, jossa kypsän hedelmäisille ja runsaan suklaisille piirteille jää tilaa. Rusinaa, viikunaa, taatelia, kypsää omenaa. Suklaata, hunajaa, pientä kahvista karvautta, saksanpähkinää. Suutuntuma on täyteläinen ja hienosti balanssissa. Nyt ollaan siellä viskien Rolls-Royce-osastolla. Jälkimaku on metinen ja kuivan tamminen, mutta runsas hedelmäisyys jaksaa tuoda uusia piirteitä esiin. Viikunaa, pähkinää, hiukan suolaisuutta, vähitellen kuivuvaa sherryisyyttä, metisyyttä, kovia toffeekarkkeja, eucalyptusta. Todella pitkä ja nautinnollisen mausteinen finaali.

Arvio: Onhan tämä nyt viskinä aivan omassa luokassaan. Yhdistää upealla tavalla kuivan tammen ja runsaan sherryisen hedelmäisyyden. Ja vaikka voltit ovat periaatteessa alhaalla, voima ei silti missään vaiheessa lopu kesken. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 3).

Bruichladdich 10 yo 2003/2013, Malts of Scotland 56,3%

Maistelussa ristiriitaisia tunteita herättänyt Bruichladdich Malts of Scotlandilta ex-sherrystä.

Bruichladdich 10 yo 2003/2013, Malts of Scotland

(56,3%, Malts of Scotland, 6/2003–10/2013, Cask MoS 13051, Sherry Hogshead Matured, 285 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Nahkaa ja rikkiä, tummaa sherryä ja paahdettua pähkinää. Riistamaisuutta, maakellaria, satulaa, runsaasti poltettua tulitikkua. Lihaisuus ja kahvisuus nousevat vähitellen yhä suurempaan rooliin. Rusinaa, ruskeaa sokeria, märkää heinää. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja merilevää sekä tiettyä vegetaalisuutta.

Maku: Tumman sherryinen ja tuoksun jälkeen yllättävänkin tasapainoinen. Rikki on edelleen todella voimakasta mutta pysyy miellyttävyyden rajoissa. Kahvia, tummaa suklaata, lihaisuutta – sekä raakaa pihvilihaa että palvikinkkua. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko varsin tiivis. Rusinaa, luumuhilloa, vadelmamarmeladia, runsaasti mausteisuutta, kanelia, inkivääriä. Jälkimaku on kahvinen ja nahkainen, maanläheinen ja pähkinäinen. Riistaa, satulaa, rusinaa, luumua, ylikypsää kirsikkaa, mausteisuutta, musteisuutta, tammista karvautta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja makeutta pintaan.

Arvio: Tätä ei sokkona erottaisi Bruichladdichiksi mitenkään. Rikin kanssa menee aikaa, ennen kuin siihen tottuu. Silti kunnon sherryjyrä, jossa on ehdottomasti hetkensä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100.

Knockando 12 yo 1966/1978, 43%

Maistelussa tällä kertaa jotain vähän erilaista: vanha Knockando-pullote muinoin Italiaan viedystä satsista.

Knockando 12 yo 1966/1978

(43%, OB, 1966–1978, Dateo Import, Italy, 75 cl)

Tuoksu: Nautinnollinen metisyys! Kiteistä hunajaa, mehiläisvahaa, apilankukkaa, ruohoisuutta. Tällainen kolisee aina, osuu preferenssiin. Sitruksisuutta, vihreää teetä, omenanlohkoja. Heinää, kuivaa tammea, minttua, eucalyptusta. Suolaisuus tulee hienosti läpi kaiken takaa. Varsin kevyt kokonaisuus kaikkineen.

Maku: Erittäin vahamainen ja metinen, kevyen öljyinen ja tyylikäs. Kuivaa tammea, pähkinäisyyttä. Sitruksisuutta, ruohoisuutta, päärynämarmeladia, omenaa. Suutuntuma on kevyt ja herkkä, vaikka öljy pitääkin runkoa hyvin kasassa. Hunaja ja suolaisuus kohtaavat maussa hienosti. Mausteisuutta, minttua, hienostunutta raikkautta. Jälkimaussa maltaisuus nousee kunnolla esiin kuivan tammen ja sitruksisuuden keskeltä. Greipin happamuutta, pientä puisevuutta, yrttisyyttä. Minttu ja eucalyptus saavat hyvin tilaa, mutta kokonaisuutena jälkimaku jää muista osa-alueista jälkeen. Keskipitkä finaali.

Arvio: Klassinen nosing whisky. Loistava tuoksu, oivallinen maku, vaatimaton jälkimaku. On todella sääli, ettei maku yllä tuoksun nostattamiin odotuksiin, koska tämän profiili on niin valtavan lupaava. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 2).

Caol Ila 21 yo 1975/1997 Rare Malts 61,3%

Tämä viski aloitti Caol Ila -julkaisut Rare Malts -sarjassa. Klassikkotavaraa, ehdottomasti. Olen aiemmin maistanut yhden Rare Maltsiin pullotetun Caol Ilan, ja se oli kyllä hyvä. Odotukset ovat siis jälleen korkealla.

Caol Ila 21 yo 1975/1997 Rare Malts

(61,3%, OB, 1975–4/1997, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksisuutta, lääkemäisyyttä ja turvesavua. Vegetaalisuutta, kalkkia, maanläheisiä sävyjä. Jodia, antiseptisia aineita. Omenaa, mangoa, ananasta, makeaa appelsiinia, hedelmäsiirappia, painavaa öljyisyyttä. Hunajaa, suolaa ja paahdettua mantelia. Komea tuoksu kaikin puolin. Vesilisä tuo minttua pintaan.

Maku: Turvesavua, lääkemäisyyttä ja sitruunaa erittäin vahvassa paketissa. Kunnon rakettibensaahan tämä on. Jodia, mineraalisuutta, minttua, päärynää. Limoncelloa. Mangoa ja omenaakin. Suutuntuma on öljyinen ja suorastaan tehokas. Suolaa, merellisyyttä, vegetaalisuutta, tammea, vaniljaa. Lakritsia ja maanläheisiä piirteitä löytyy myös, samoin lihaisuutta ja happamuutta. Jälkimaku on turvesavuinen, synkän lakritsinen ja komean paahtunut. Mineraalisuutta, kalkkia, yrttisyyttä, sitruunaa, tammea, paahdettua mantelia. Suolaa, hapokkuutta, pientä hunajaista makeutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa hapanta teemäisyyttä.

Arvio: Erittäin suurimuotoinen ja lääkemäinen Caol Ila, silkkaa laatua menneiltä vuosilta. Päihittää 23-vuotiaan verrokkinsa ihan puhtaalla voimalla. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 10). Whisky Magazine 83/100 (Dave Broom), 83/100 (Michael Jackson).

Springbank 15 yo 2000/2016 for The Nectar 48,7%

Maistossa tällä kertaa belgialaiselle The Nectarille pullotettu single cask Springbankilta. Refill-tynnyrin luulisi lähtökohtaisesti aina toimivan tämän tisleen kanssa oivallisesti yhteen.

Springbank 15 yo 2000/2016 for The Nectar

(48,7%, OB for The Nectar, Belgium, 11/2000–7/2016, Refill Bourbon Barrel, 342 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, mineraalinen ja miedon turvesavuinen. Ananasta, päärynää, hiukan aprikoosia. Eucalyptusta, antiseptisia aineita ja kaiken keskellä herkullinen suolaisuus. Moottoriöljyä ja pientä likaista kierrettä. Toffeeta, murokeksiä, varsin aktiivista tammea. Vesilisä tuo yrttistä kepeyttä ja ruohoisuutta.

Maku: Sitruksinen ja suolainen, makean päärynäinen ja likaisen öljyinen. Pientä tervaa, savua ja lakritsia tulee mukaan, mutta tammi hyökkää varsin reippaasti ja kitkeröittää kokonaisuutta. Teroitettua lyijykynää, tupakkaisuutta, nahkaa. Suutuntuma on melko täyteläinen. Maltaisuutta, lääkemäisyyttä, vaniljaa. Ei oikein löydä tasapainoa. Jälkimaku on mineraalinen, tamminen ja hiukan karvas edelleen. Heinäisyyttä, raakaa päärynää, lääkemäisyyttä, nahkaa. Pippuria, inkivääriä, anista, tervaa, mietoa turpeisuutta. Öljy ja suola ovat loppuun asti tiukasti mukana. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee mentholia ja sitruunalakritsia.

Arvio: Tuoksultaan likimain erinomainen mutta maultaan hieman turhan kitkerä ja levoton. Laatuviski, ehdottomasti, mutta ei vain täysin osu omaan makuhermooni. 86/100

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance 43,8%

Tämä Auld Acquaintance lienee Bunnahabhainin tislaamopullotteista se kaikkien aikojen halutuin. Ainakin omilla listoillani tämä on ollut Se Yksi Bunna, jonka haluan jonain päivänä maistaa. Nyt on se hetki.

Bunnahabhain 34 yo 1968/2002 Auld Acquaintance

(43,8%, OB, 31.12.1968–2002, Sherry Casks, 2002 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, suklainen ja kahvinen. Huomattavan tumma ja intensiivinen. Luumua, rusinaa, lakritsia, hiukan tervaa. Mineraalinen vivahde on harvinaisen tyylikäs, tammi tuntuu kuivana ja paahteisena kaiken yllä. Viikunahilloa, nahkaa, sikaria. Hieno on. Vesilisä avaa hiukan havuisuutta ja tuo mentholia esiin.

Maku: Tumman sherryinen, kahvinen, suklainen, silti kuivan tamminen ja herkkä. Yrttisyyttä, lakritsia, luumua, rusinaa, kaakaojauhetta. Suutuntuma on melko öljyinen, mausteinen ja hätkähdyttävänkin voimakas. Nahkaa, paahteisuutta, pähkinäisyyttä, mineraalisuutta, suolaa. Kompleksinen ja hieno, joskin hedelmäisyyden aukeamisessa kestää aikansa. Jälkimaku on sherryinen, yrttinen, kuivan tamminen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, luumua, mustaherukkahilloa, anista, mentholia. Mineraalisuus ja paahteisuus ottavat nautinnollisesti mittaa toisistaan. Pitkä finaali. Vesilisä saa tammeen lisää sävyjä, paahteisuuteen tervaa ja makeuteen kiteistä hunajaa.

Arvio: Kaikin puolin loistava sherryinen Bunna. Hiljaiseksi vetää. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 93/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 15).

Bowmore 26 yo The Vintner’s Trilogy 48,7%

Bowmoren viinisarjan toinen osa on jälkikypsynyt ranskalaisissa viinitynnyreissä. Ykkösosa oli aivan pätevä esitys, joten tähänkin kohdistuu odotuksia.

Bowmore 26 yo The Vintner’s Trilogy

(48,7%, OB, 2017, The Vintner’s Trilogy, French Oak Barrique, Ex-Bourbon Barrels & Wine Barriques, 70 cl)

Tuoksu: Lakritsia ja herukkaa, mukavan pehmeää turvesavua ja eksoottista hedelmää. Aprikoosia, mangoa, minttua, raikasta yrttisyyttä. Hiukan hunajaa, kovaa toffeekarkkia, pientä suklaisuutta, kermaa. Samalla aavistus lihaisuutta ja suolaa. Tammi ja maltaisuus toimivat hyvin rungossa. Vesilisä availee nokisuutta.

Maku: Mustaherukkaa, hedelmäisyyttä, tammea ja hiukan karvautta. Pieni pettymys lupaavan tuoksun jälkeen, maku on aavistuksen ohut ja turhankin katkera. Sitruksisuutta, herukkaa, hilloisuutta, raparperia. Suutuntuma on keskitäyteläinen, viininen hapokkuus hallitsee. Turvesavu tulee lähinnä tuhkaisena läpi. Pientä lihaisuutta ja suolaisuutta, tummaa suklaata ja savumakkaraa. Jälkimaku on kaikessa hedelmäisyydessäänkin varsin hapan. Tammi saa otteen ja kuivuu heti hiukan liikaa. Tumma suklaa, luumu, rusina ja merelliset vivahteet jäävät sen jalkoihin melko pitkässä finaalissa. Vesilisä tuo hiiltä ja yrttejä esiin.

Arvio: Tuoksultaan todella kutsuva mutta makunsa puolesta aavistuksen sekava ja lopulta turhan karvas. Pieni pettymys, kun suhteuttaa koviin odotuksiin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100. Smoke On The Water, ”Maukas, mutta jotenkin sekavapiirteinen”.