Bowmore

Bowmore 9 yo 2001/2010, The Nectar for Germany 55%

Maistelussa tällä kertaa nuorta Bowmorea Nectarilta Saksan markkinoille. Tislattu vuonna 2001 ja pullotettu 2010, mutta paljon muuta tietoa tästä ei sitten olekaan tarjolla.

Bowmore 9 yo 2001/2010, The Nectar for Germany

(55%, The Nectar of The Daily Drams for Germany, 2001–2010, 70 cl)

Tuoksu: Herukkaa, vaniljaa ja nuotiosavua. Mietoa sitruksisuutta, mineraalisuutta ja lempeää merellisyyttä. Varsin kevyt yleisilme. Karkkisuutta ja minttua, hiukan ruohoa. Tammi tuntuu melko aktiivisesti taustalla. Hiukan turpeisuutta, tuhkaisuutta ja yrttejä. Vesilisä avaa vihreitä kuulia ja lisää karkkisuutta.

Maku: Paljas, kepeän turvesavuinen ja karhean mineraalinen. Tuhkaisuutta, hiiltä, hapokkuutta. Hiukan vihreää omenaa, sitruksisuutta ja aprikoosinkiveä. Vaniljaisuutta, kevyttä tammisuutta. Varsin makea yleisilme, vaikka merellisyyden mukana tuleekin jonkin verran pippuria ja suolaisuutta. Suutuntuma on melko kevyt, mutta karkkisuus miellyttää. Jälkimaku liikkuu hiukan ohuella pinnalla, makean vaniljaisuuden ja tuhkaisen turvesavun ympärillä. Hapokkuus, vihreä omena, limetti ja minttu muodostavat oman, hailakanvihreän maisemansa jälkimaussa. Melko lyhyt ja osin kalpea finaali. Vesilisällä löytyy erikoinen saippuaisuus.

Arvio: Ihan miellyttävä Bowmore näin nuoreksi, mutta ei varsinaisesti erotu joukosta. 84/100

Bowmore 11 yo 2001/2012, Jack Wiebers ’Wanted – Rabbit Franky The Möhre’ 54,3%

Lasissa tällä kertaa nuorehkoa Bowmorea ex-bourbonista. Pullottajana on Jack Wiebers Whisky World ja sarjana jälleen lännenmieshenkinen Wanted, josta olen pari Bowmorea jo maistanutkin. Etenkin kuulasprofiilinen Tattoo Doc jäi omaperäisenä herkkuna taannoin mieleen.

Tämän jänisviskin liikanimi on herättänyt kysymyksiä saksalaisillakin viskifoorumeilla – eikä vastauksia ole saatu. Jonkinlainen viskiharrastajien vapauttajahahmo tämä Franky on ja tekee hommiaan vain rahasta.

Bowmore 11 yo 2001/2012, Jack Wiebers ’Wanted – Rabbit Franky The Möhre’

(54,3%, Jack Wiebers, Wanted, ’Rabbit Franky The Möhre’, 2001–2012, Bourbon Cask, 228 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman turvesavuinen, herukkainen ja sitruksinen. Nokinen ja likainen savuisuus vähän nokittaa hedelmäistä ja kirpeää puolta. Silti löytyy omenaa, aprikoosia, herkullisen sitruksisia ja mineraalisia nuotteja paljon. Marjaisuutta, merellisyyttä, hiukan salmiakkia ja tervaa. Nam. Vesilisä nostaa kuivaa tuhkaisuutta isompaan rooliin.

Maku: Todella salmiakkinen ja tumman savuinen tapaus. Mielenkiintoinen yhdistelmä, kun kirpeä omena, herukkaisuus ja napakka sitruksisuus tekevät ympärillä tuhojaan. Apteekin salmiakkia, suolaa, mineraalisuutta, tervaa. Suutuntuma on melko kevyt, mutta runko kantaa hyvin tämän makuprofiilin. Jälkimaku lähtee edelleen todella tummasävyisesti liikkeelle. Hiiltä, nokea, salmiakkia, suolaa. Tervainen ja merellinen puoli on vahvasti esillä. Lopussa sitruksisuus ja marjaisuus nostavat vielä päätään, mutta finaali jää korkeintaan keskipitkäksi. Vesilisä saa rungon tuntumaan heti paksummalta ja tietyn kermaisuuden esiin.

Arvio: Salmiakin ystävän ykkösviski. Hiukan erilainen Bowmore, en muista vastaavaa. Nuori ikä toki näkyy vielä etenkin jälkimaussa, mutta kokonaisuus on silti mainiosti kohdallaan. 86/100

Bowmore 16 yo 1999 Feis Ile 2016, Douglas Laing 48,3%

Douglas Laing julkaisi vuoden 2016 Feis Ileen oman erikoispullotteensa Bowmorelta. Edellisvuonna vastaava DL-pullote tuli Laphroaigilta, tänä vuonna Caol Ilalta. Mielenkiintoisia pieniä eriä.

Bowmore 16 yo 1999 Feis Ile 2016, Douglas Laing

(48,3%, Douglas Laing, Old Particular, 9/1999–3/2016, Cask No. DL 11107, Refill Hogshead, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turvesavuinen, mineraalinen ja napakan tamminen. Herukkaa. Hieno refill-fiilis, yrttisyyttä ja mausteita. Nokisuutta, sammutettua nuotiota, hiiltä, suolaisuutta. Makea hedelmäisyys toimii nätisti savun kanssa yhteen, persikkaa, omenaa ja päärynää riittää. Yllättävänkin tuhti. Vesilisä aukoo jännää lääkemäisyyttä.

Maku: Pehmeän savuinen, mineraalinen ja todella herukkainen. Maistuva öljyinen hedelmäisyys kantaa kokonaisuutta. Kermaisuutta, tölkkipersikkaa, vaniljaisuutta. Päärynää ja makeaa sitruksisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa – joskin tietty ”helppous” tässä on myös. Tammessa on nätti refill-ulottuvuus, napakka pippurisuus ja varsin kuivakka tuntuma. Jälkimaussa turvesavu nousee taas vahvemmin pintaan, riittää hiilisyyttä ja suolaisuutta. Vaniljaa, herukkaisuutta, hunajaisuutta, persikkamehua, pippurisuutta. Mineraalinen ja tamminen tunnelma. Melko pitkä finaali. Vesilisällä kermaisuus kevenee ja suolaisuus nousee selvemmin pintaan.

Arvio: Tuhdisti turpeensavuinen ja maukkaan mineraalinen Bowmore. 89/100

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’ 52,1%

Maistossa ex-bourbonissa kypsynyttä Bowikkaa. Pullottajana on berliiniläinen Jack Wiebers ja sarjana erittäin tykki Wanted. Nyt haetaan siis raamattumiestä.

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’

(52,1%, Jack Wiebers, Wanted, ’The Bible Man’, 1997–2013, Bourbon Cask, 187 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja savuinen. Turpeensavu on varsin vahvana pinnassa, sen taustalta tulee tuhkaa ja puuta. Suolaisuutta ja sitruksisuutta, merellisyyttä, tervaa. Erittäin kuiva ja tyylikäs profiili, ei mitään ylimääräistä. Marjaisuus on myöhemmän ajan Bowmorea klassisimmillaan. Vesilisä avaa bensaisuutta.

Maku: Turvesavuinen, pehmeän herukkainen ja kihelmöivän tamminen. Hiukan likainen yleisvaikutelma tuoksun puhtauden jälkeen. Lihaisuutta, ruohoisuutta, tervaa, salmiakkia, rasvaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä, tammi varsin aktiivista. Omenaisuutta, sitruksisuutta, suolaa. Herukkainen marjaisuus toimii hienosti. Jälkimaku on todella mineraalinen ja samalla vahvan turvesavuinen. Tervaa, lihaisuutta, kolakarkkeja, hapokkuutta, mausteisuutta. Herukkaisuutta, sitruksisuutta, paahteisuutta. Ruohoinen likaisuus loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan erikoisen happamuuden mukaan (mustaa teetä?).

Arvio: Mielenkiintoinen ja maukas viski. Nykypäivän Bowmorea edustavimmillaan. 87/100

Bowmore 17 yo 1998/2016 Stillmen’s Selection 53,1%

Bowmoren työntekijöiden osaamista esittelevän Craftmen’s Collectionin kolmas ja viimeinen julkaisu oli tämä 17-vuotias Stillmen’s Selection. Sarjan aiemmat julkaisut olivat loistelias Maltmen’s Selection ja vallan mainio Mashmen’s Selection.

Bowmore 17 yo 1998/2016 Stillmen’s Selection

(53,1%, OB, 22.6.1998–2016, Craftmen’s Collection, Bordeaux Wine Barriques, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja makea, tervainen ja turpeinen. Pehmeä turvesavu, lakritsi ja hehkuviinimäinen siirappisuus toimivat hyvin yhteen. Nahkaisuutta, mausteisuutta ja kevyttä tammisuutta. Herukkaisuutta, kuningatarhilloa, rusinaa. Vesilisällä löytyy hedelmäkakkua ja pientä kirsikkaisuutta. Nam.

Maku: Tervainen, salmiakkinen, turvesavuinen ja makean viininen. Jälkiruokaviini, herukkaisuus, kuningatarhillo ja mausteisuus kantavat runsasta kokonaisuutta, johon tammi ja pippurisuus tuovat komeasti ryhtiä. Suutuntuma on öljyinen ja keskitäyteläinen. Jälkimaku on pippurinen, savuinen ja tervainen. Salmiakkia, lakritsia, nahkaa, pähkinäisyyttä, rusinaa. Hehkuviini ja rusinaisuus ovat mukana loppuun asti. Pitkä ja napakasti kuivuva jälkimaku. Vesilisä availee mukavasti ruskeaa sokeria, taatelikakkua ja kermaisuutta.

Arvio: Tervainen ja viininen, todella maukas Bowmore. Erittäin myönteinen yllätys. 90/100

Bowmore 13 yo 2003/2016 Hand-filled 56,1%

Bowmoren tislaamossa käsin täytetyt Hand-filled-pullotteet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota etenkin ex-sherrytynnyreistä. Tällä kertaa maisteltavaksi sattui kuitenkin varsin tuore ex-bourbonissa kypsynyt versio.

Bowmore 13 yo 2003/2016 Hand-filled

(56,1%, OB, 4.3.2003–26.9.2016, Hand-filled at the distillery, Cask #857, 1st Fill Bourbon Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Todella vaniljainen ja sitruksinen, herukkainen ja makea. Banaania, ananasta, kookosta, kermaisuutta. Pehmeä turvesavu, merellisyys ja mineraalisuus toimivat hienosti yhteen. Kaunis bourbonfiilis ja maukas tammisuus. Hunajaisuutta, monihedelmänektaria, marjaisuutta. Vesilisä avaa ruohoisen ja minttuisen sävyn.

Maku: Metinen ja vaniljainen, kukkainen ja miedon turvesavuinen. Banaaninen, ananaksinen, mausteinen, tamminen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeän öljyinen. Herkullinen pippurisuus ja hunajainen makeus ovat mainiossa balanssissa. Jälkimaku on kevyen turpeinen, salmiakkinen, banaaninen ja vaniljainen. Tammista mausteisuutta ja ruohoisuutta, pientä sitruksista kitkeryyttä ja happamuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisällä löytyy heinäistä pehmeyttä vielä lisää.

Arvio: Erittäin maukas Bowmore kaikin puolin. Vain hiukan syvyyttä voisi kaivata lisää, mutta jo näillä elementeillä homma toimii hienosti. 88/100

Bowmore Vault Edition No. 1, 51,5%

Ensimmäinen ulostulo Bowmoren uudella NAS-sarjalla. Reseptiikka saattaa painottua nuorehkoon ex-bourbonissa kypsyneeseen viskiin, mutta eihän näistä koskaan tiedä, vaikka seassa olisi loraus vanhempaakin tavaraa. Maistetaan pois.

Bowmore Vault Edition No. 1

(51,5%, OB, NAS, 2016, First Release, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja hiukan pidättynyt ensivaikutelma. Turpeisuutta, hiukan vegetaalista ja kostean savuista fiilistä, jopa tunkkaisuutta. Vaniljaa, briossia, sokerikuorrutusta. Herukkainen kirpeys ja sitruunainen hedelmäisyys ovat mukana. Tammea, aavistus lakritsia. Varsin paksun oloinen. Vesilisä availee yrttejä, minttua ennen kaikkea.

Maku: Suutuntuma on yllättävän rasvainen ja painava. Makuprofiili on silti varsin tyypillistä nykytyylin Bowmorea, eikä ollenkaan huonossa merkityksessä. Sitruunaa, herukkaisuutta, tammisuutta, vaniljaa, hunajaista imelyyttä, makeaa uuniomenaa. Tiettyä tunkkaista pidättyneisyyttä tässä on maunkin puolesta. Turvesavu on pinnassa makeana ja tuhtina. Suolainen ja tammisen mausteinen kirpeys kuitenkin tuovat särmää. Jälkimaussa tammisuus muuttuu karvaammaksi ja sävy tummuu. Suolaisuutta, salmiakkia, aprikoosia, vihreää teetä, hiukan pippuria. Melko pitkä ja turpeinen finaali. Vesilisä tuo havuisuutta ja tiettyä ruohoisuutta pintaan.

Arvio: Turpeinen ja makea, lopuksi hiukan karvas ja yllättävän painava Bowmore, jossa tapahtuu paljon. Selvästi Tempest-sarjan viskejä pehmeämpi esitys. 85/100

Bowmore 9 yo Sherry Cask Matured 40%

Bowmore vastasi NAS-kritiikkiin tuomalla markkinoille poikkeuksellisen nuoren viskin ikämerkinnällä. Tai sitten tislaamo ei välittänyt puheista mitään, vaan keksi vain lanseerata tällaisen, kun sattui olemaan sopivasti tynnyreitä, joille ei ollut juuri nyt muuta käyttöä.

Pullossa lukee Limited Edition, mutta erän koosta ei ole annettu tietoja ulos. Hintaluokka on sieltä halvimmasta päästä, joten muutamia tuhansia pulloja tätä täytyy vähintään löytyä.

Bowmore 9 yo Sherry Cask Matured

(40%, OB, 2016, Limited Edition, Oloroso Sherry & Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja sherryinen, varsin salmiakkinen ja hyvällä tavalla kuminen. Alhaisista volteista huolimatta mukavasti terää, mausteita ja ruutisuutta. Sherryvaikutus on ihan oikeasti läsnä, luumuisena ja rusinaisena ja tumman suklaisena. Paahteisuutta ja maltaisuuttakin löytyy, tammi tuntuu varsin nuorelta.

Maku: Salmiakkinen ja turvesavuinen, samalla yllättävän herukkainen ja sitruksinen. Sherryvaikutus ei pysy ihan niin vahvasti päällä kuin tuoksussa, mutta mukavan rasvainen suklaisuus maistuu silti. Karamelliä, rusinaa, kanelista mausteisuutta. Mehukkaan tamminen ja pippurinen ote. Suutuntuma on melko kevyt mutta silti miellyttävä. Lakritsia, suolaisuutta, paahteisuutta, rapsakkaa maltaisuutta. Jälkimaku jää hiukan ohueksi, vaikka lakritsia ja suolaisuutta riittääkin. Rusinaa, suklaata, merellisyyttä, edelleen herukkaisia ja sitruksisia sävyjä sentään löytyy. Keskipitkä finaali on yllättävän maukas eikä tammikaan pääse riehumaan.

Arvio: Todella myönteinen yllätys. Savuinen kepeys, napakka salmiakki ja reipas sherryisyys toimivat ihmeellisen nätisti yhteen. Tulee fiilis, että kun laitetaan tällaisesta setistä parhaat sherrytynnyrit, muutama lisävuosi ja järeämpi pullotusvahvuus, syntyy jotain Maltmen’s Selectionin kaltaista. 85/100

Bowmore 15 yo 2001/2016, Cadenhead’s 54,8%

Viskin Ystävien Seuran Islay-pullotteisiin keskittyneessä Cadenhead-tastingissa toisena maisteltiin 15-vuotias Bowmore. Tähän ei liittynyt muuta erityistä kuin huhu siitä, että mukana olisi hedelmäisyyttä oikein kunnolla.

Bowmore 15 yo 2001/2016, Cadenhead’s

(54,8%, Cadenhead, Authentic Collection, 2001–4/2016, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen ja herukkainen. Runsas kermaisuus, kookoskerma on pinnassa. Pehmeä turvesavu häilyy taustalla, mutta hedelmäisyys on tässä pääosassa. Ruusunmarjaa, polkakarkkeja. Rotevan oloinen profiili. Vesilisällä esiin tulee runsaasti suolaisuutta.

Maku: Selvästi enemmän turvesavua kuin tuoksussa. Salmiakkisuus ja herukkaisuus ovat kärjessä, hienosti trooppista hedelmää. Sitruunaa, passionhedelmää, mangoa, kiiviä. Piparminttua, yrttisyyttä. Suutuntuma on kermaisen pyöreä ja samalla nautittavan mausteinen. Tammi toimii hyvin, oivallinen balanssi sen suhteen, vaikka viljaisuus ja hapokkuus ovatkin rajoilla. Jälkimaku on herukkainen, napakan pippurinen ja runsaan tamminen. Yrttinen ja sitruksinen, hapokas. Keskipitkä finaali. Vesilisä leikkaa hiukan tiukinta mausteisuutta.

Arvio: Piirteiltään hiukan ylikorostunut mutta muuten mielenkiintoinen Bowmore. 87/100

Bowmore The Devil’s Casks III 56,7%

Kolmas Bowmoren tummasävyinen Devil’s Casks saapui markkinoille ilman ikämerkintää ja päätyi lopulta myös kotimaisen alkoholiliikkeen valikoimiin. Sekoituksessa on ensimmäisen täytön ex-olorosoa ja tällä kertaa myös PX-tynskiä.

Maistoin tämän jo kertaalleen Uisgessa enkä päässyt oikein kiinni. Nyt maistellaan ajan kanssa, ehkä se tästä aukeaa.

Bowmore The Devil’s Casks III

(56,7%, OB, NAS, 2015, ’Double The Devil’, First Fill Oloroso & Pedro Ximénez Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Muhkea. Suklainen ja tummasävyinen, luumuhilloinen ja turvesavuinen. Tupakkaisuutta, mausteisuutta, pähkinää. Järeä, makea sherryisyys dominoi – eikä ollenkaan huonolla tavalla. Fariinisokeria, rusinaa, hiukan lyijykynää, mineraalisuutta. Herkullinen kokonaisuus. Vesilisä tuo jännän suolaisuuden.

Maku: Paksun suklainen, tumman turvesavuinen ja varsin mausteinen. Napakka mineraalisuus ja pistävä tammisuus tulevat läpi voimalla, vaikka fariinisokeri ja luumuhillo pehmentävätkin iskua. Paksu ja marjaisan makea sherryisyys leijuu vetten päällä. Suutuntuma on varsin täyteläinen, mutta balanssi hakee hiukan ja tietty kerrostuneisuus tuntuu etenkin alta nousevan aktiivisen tammen suhteen. Jälkimaku on jo selvästi isommin tammen komennossa, ja suklaisuus jää hiukan kitkeryyden varjoon. Mausteisuutta, inkivääriä, kireää marjaisuutta. Hiukan pähkinää, turvesavua ja luumua, mutta vain niukasti syvyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä antaa appelsiinia.

Arvio: Herkulliselta tuoksuva mutta maussa hiukan pettävä tapaus. Oivallinen silti, jos ei takerruta yksityiskohtiin. Nämä ovat näitä paholaisen eliksiirejä. 87/100