Suntory

Laphroaig 25 yo 2014 Edition 45,1%

Laphroaigin 25-vuotiaiden sarjasta vuoden 2014 julkaisu oli varsin pidetty. Oma suhtautumiseni on ollut näihin aavistuksen ristiriitainen, koska muutama vaatimattomampikin esitys on mahtunut mukaan.

Tosin esimerkiksi vuoden 2013 julkaisu oli suorastaan loistava. Toivotaan, että tämä on vähintään sillä tasolla.

Laphroaig 25 yo 2014 Edition

(45,1%, OB, 2014, Cask Strength Edition, Oloroso Sherry casks and American bourbon barrels, 70 cl)

Tuoksu: Todella lääkemäinen, yrttinen ja huikaisevan tyylikäs. Kuiva savu, koivuvihta, minttu ja kamferi leikittelevät ilmassa. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, kuivaa tammisuutta, jodia, mineraalisuutta, tuttua villaista karheutta. Raparperihilloa, vadelmaa, hiukan vaniljaa. Vesilisä availee mentholia ja suolavettä.

Maku: Lääkemäisyys ja yrttisyys ovat hienosti kärjessä. Sitruunalakritsia, minttua, omenaa, päärynää. Savu on edelleen kuivaa, tuhkaisuutta löytyy. Tammi on selvemmin esillä kuin tuoksussa, mutta balanssi on kaikin puolin loistava. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hilloisuutta on edelleen, mutta hedelmäisyys on tässä hyvin ambivalenttia ja kompleksista. Jälkimaku on mineraalinen, pippurinen, kuivan savuinen ja edelleen todella lääkemäinen. Jodia, suolaa, sitruksisuutta, kuivaa tammea. Minttua, laventelia, kamferia, vihreää teetä, pientä pähkinäisyyttä. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo päärynäistä makeutta ja toffeeta pintaan.

Arvio: Silkkaa loistavuutta joka tasolla. Paras maistamani Lapparin 25-vuotias tähän mennessä. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 91/100.

Bowmore 15 yo 43% (2017)

Vuoden 2017 uudistuksessa Bowmoren sherryviimeistellystä 15-vuotiaasta pudotettiin Darkest-liikanimi pois. En muutenkaan ihan tajua tätä Bowmoren uutta linjaa, jossa kilpailevana 15-vuotiaana tarjolla on täysin bourbonkypsytetty viski. Sillä kuitenkin on liikanimi, Golden & Elegant.

Saa olla tarkkana, mistä pullosta on milloinkin kyse.

Bowmore 15 yo

(43%, OB, 2017, Sherry Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, suklainen, hiukan tervainen, soijainen ja kahvinen. Varsin ekspressiivinen kaikkineen. Saksanpähkinää, lakritsia, appelsiinia, tammea, mineraalisuutta, hapokkuutta. Rasvainen ja hiukan lihaisa, vaikka öljyisyys jääkin pinnalle eikä syvyyttä ole mitenkään valtavasti. Hyvä tasapaino kuitenkin.

Maku: Seuraa hyvin tuoksua. Turvesavu, suklaa, soija, lakritsi, terva ja mineraalisuus ovat vahvasti läsnä. Tammi kääntyy hiukan nahkaiseen suuntaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja jättää öljyisen hunnun kielen päälle. Hedelmäisyys on mukana omenaisena ja appelsiinisena, ex-bourbon välähtää taustalla vaniljaisena ja leivosmaisena. Lihaisat, maanläheiset ja pähkinäiset nuotit tuovat hyvin syvyyttä. Jälkimaku on turpeinen, lakritsinen ja varsin suolainen. Soija korostuu, samoin kahvinen hapokkuus ja tietty rasvaisuus. Pähkinää, mausteita, öljyä, toffeemaista makeutta aivan lopuksi. Kaikkineen melko pitkä finaali.

Arvio: Oikein pätevä perustason Bowmore. Myönteinen yllätys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Bowmore 10 yo Tempest Batch #1, 55,3%

Bowmoren hienot Tempest-pullotteet alkoivat tästä vuonna 2009 julkaistusta erästä. Olen maistanut kaikki viisi myöhempää Tempest-satsia, mutta juuri tämä ensimmäinen on ollut maistamatta. Nyt tilanne korjataan.

Erityisesti ensimmäisenä maistamani Batch #2 oli aikanaan suuri elämys. Sen sijaan pari uusinta erää ovat olleet jo melkoisia pettymyksiä. Vaatimaton ja väsynyt Batch #6 enteili jo omasta mielestäni koko sarjan päättymistä.

Bowmore 10 yo Tempest Batch #1

(55,3%, OB, 2009, Small Batch Release #1, First Fill Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, aniksinen ja herukkainen ensivaikutelma. Reilusti turvesavua, vanilliinisokeria ja kinuskikastiketta. Yrttisyyttä, kamferia, tuoretta ruohoa. Mantelimassaa, makeaa tammisuutta, hiukan mineraalisuutta ja suolavetisyyttä. Tyylikäs. Vesilisä tuo kosolti makeutta, hunajaa ja mandariinia.

Maku: Herukkainen ja erittäin tasapainoinen. Turvesavua, mineraalisuutta, sitruunaa, anista, vanilliinisokeria, toffeefudgea, tikkunekkua. Tammi tuntuu edelleen varsin makeana, kaiken kaikkiaan bourbonvaikutus on todella pinnassa. Hiukan pippuriakin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja upeasti balanssissa. Greippiä, yrttisyyttä, napakkaa mausteisuutta. Jälkimaku on turvesavun ja sitruunaisuuden kautta herukkaan ja anikseen etenevä tyylikäs liuku, jossa tammi on lopulta pääosassa. Hunajaisuutta, toffeeta, ruohoisuutta, hiukan tuhkaisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä rauhoittaa tammen ja availee trooppista hedelmää.

Arvio: Viimeisen päälle tyylikäs ja tasapainoinen Bowmore. Ei aivan niin yllättävä kuin Batch #2, koska lihaisuus ja tervaleijona puuttuvat täysin. Hieno tämä on siitä huolimatta. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 15). Smoke On The Water, ”Todella puhdaspiirteinen Bowmore”.

Bowmore No. 1, 40%

Bowmore julkaisi vuonna 2017 aiemman Small Batch -pullotteen tilalle uuden No. 1 -version. Nimi on kieltämättä hämäävä, kun vähän aikaa sitten markkinoille tuli samasta tislaamosta Vault Edition No. 1. Se taas oli ihan eri tuote.

Bowmore No. 1

(40%, OB, NAS, 2017, First Fill Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Herukkaa, ruohoa ja nuotiosavua. Vasta kuorittua puuta, lakritsia, aavistus tervaa. Sitruunaa, suolaisuutta, kuivattuja sekahedelmiä, minttua, kurkkupastillia. Varsin hento tuoksu, mutta herukkaisena ja hedelmäisenä silti hyvin tunnistettava. Turpeisuus pysyttelee rauhallisena taustalla.

Maku: Pehmeä ja mieto. Kermainen, sitruunainen, kevyen turvesavuinen, hiukan saippuainen. Suolaisuus korostuu vähitellen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiukan rasvaiseen vivahtava. Vaniljaa, hunajaa, trooppista hedelmää, herukkaisuutta, tuttuja Bowmoren perusmakuja. Hiukan karvaita sivuääniä kuitenkin löytyy myös. Jälkimaku nousee hiukan happaman sitruunaisena ja osin ummehtuneenakin, kunnes turvesavu peittää ylimääräiset häiriöt. Herukkaa, minttua, ruohoisuutta, raikasta hedelmää, hiukan suolaa, salmiakkijauhetta. Varsin suoraviivainen finaali jää melko lyhyeksi.

Arvio: Tuoksultaan lupaava mutta maku jää Small Batchista – paljon. Ehkä sitä toisen täytön tynnyriäkin olisi tarvittu sekoitukseen mukaan, mene ja tiedä. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100Smoke On The Water, ”Ihan ok simppeli Bowmore edullisessa hintaluokassa”.

Laphroaig 13 yo 1998/2011, Single Cask Collection 60,8%

Maisteluun pääsi tällä kertaa varsin nuori ja voimakas Laphroaig vähän tuntemattomammalta Single Cask Collectionilta. Ikä on varsin nuori ja kypsytys Lapparille hyvinkin tyypillinen. Näillä spekseillä ei voi mennä pahasti vikaan, mutta harvoin nämä täysin yllättävätkään.

Laphroaig 13 yo 1998/2011, Single Cask Collection

(60,8%, Single Cask Collection, 30.6.1998–19.8.2011, Cask No. 700287, Bourbon Hogshead, 256 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin voimakas, jännällä tavalla banaaninen ja likainen ensivaikutelma. Reipasta turvesavua. Vaniljaa ja yrttejä, kahvia ja maitosuklaata. Rasvainen ja painava, mineraalinen ja lääkemäinen. Omenaa, sitruksisuutta, merellisiä sävyjä. Vesilisä saa jodin ja mineraalit paremmin pintaan, kuivattaa ilmettä.

Maku: Likainen ja vahva. Todella erikoinen oikeastaan. Öljy ja rasva, likaisuus ja metallisuus kohtaavat sitruunan, banaanin ja vaniljan. Turvesavu on jämäkkää, lääkemäisyys yrttistä ja vaativaa. Suutuntuma on painavan rasvainen ja todella voimakas. Outo rasvainen makeus tuo pintaan käsirasvaa. Omenapiirakkaa, briossia, antiseptisia aineita. Jälkimaku liikkuu metallisella ja rasvaisen likaisella puolella. Lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, vaniljaa, turvesavua, hapokkuutta. Imelä käsirasva ja merellinen kihelmöinti paiskovat käsiä yhteen. Sitruunaa, pippuria ja suolaa löytyy. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin merilevää ja äyriäisiä.

Arvio: Ei täysin kolahtanut. Oudolla tavalla tämä on kuitenkin kiinnostava viski – ja lopulta siis yllätti omalaatuisuudellaan. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Bowmore 10 yo Dark & Intense 40%

Tämä 10-vuotias on Bowmoren uusilla liikanimillä varustetun ikämerkityn sarjan nuorin Travel Retail -pullote.

Hämäävästi Bowmorella on nyt kaksi rinnakkaista sarjaa, joissa on parilla pullotteella samat ikämerkinnät mutta eri kypsytykset. Vain liikanimistä siis erottaa, kummasta on aina kyse.

Tämä kymppivuotias erottuu sentään selvemmin, kun rinnalla on myynnissä vain se ”Inspired by the Devil’s Casks series” -versio.

Olen jo aiemmin maistanut tästä valikoimasta nuo mainitut, hämäävät 15-vuotiaan (Golden & Elegant) ja 18-vuotiaan (Deep & Complex), mutta nuotit ovat jääneet kummastakin kirjaamatta ylös. Ehkä niidenkin aika vielä tulee.

Maistellaan tämä kymppivuotias nyt kuitenkin ensin alta pois, ajatuksella.

Bowmore 10 yo Dark & Intense

(40%, OB, 2017, Travel Retail Exclusive, Spanish Oak Sherry Casks & Hogsheads, 100 cl)

Tuoksu: Hiukan sekava, pistävän turvesavuinen ja hahmoton. Rusinakeittoa, marjamehumaisuutta, rapeaa maltaisuutta, teroitettua lyijykynää ja hiukan pahvisuutta. Hiukan luumua, maitosuklaata ja vadelmaa, mutta kokonaisuus on harvinaisen ohut ja ponneton. Tammi kuitenkin pysyy aikoissa.

Maku: Maussa perusasiat ovat taas kohdallaan. Sherryisyyttä, tummaa suklaata, runsaasti hedelmäisyyttä. Punaista omenaa, sitruksista happamuutta, hiukan lakritsia ja yrttilikööriä. Suutuntuma jää kuitenkin varsin ohueksi ja ulottuvuudet vähiin. Tammilastuja, lyijykynää, karvasta pähkinäisyyttä. Turvesavu on melko kuivaa ja nuotiosavumaista. Noki ja tuhkakin löytyvät. Jälkimaku liikkuu tumman suklaan, nokisen turvesavun ja karvaan sitruksisuuden maisemissa. Marjaisuutta, hapokasta sherryisyyttä, aavistus lakritsia ja yrttisyyttä. Finaali jää kuitenkin melko lyhyeksi, kun tammi kuivahtaa.

Arvio: Vaatimattoman tuoksun jälkeen asiallinen esitys lajissaan. Vaikka moni on dissanut rankasti Bowmore 9 yo Sherry Cask Matured -pullotetta, omasta mielestäni se pieksee tämän yksilön kyllä mennen tullen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Ihan kohtalainen edullisen hintaluokan Bowmore”.

Laphroaig The 1815 Legacy Edition 48%

Laphroaigin kevätkaudella 2017 matkustajamyymälöihin lanseeraama The 1815 Legacy Edition on ilmeisesti melko pitkälle samaa tavaraa kuin aiempi An Cuan Mòr. Tynnyreinä on tiettävästi käytetty ensimmäisen täytön ex-bourbonia, ja kypsytystä on täydennetty uudella eurooppalaisella tammella.

Pullote on saanut melkoisen ristiriitaisen vastaanoton. Viimeistään Sergen rusikoinnin jälkeen huuto yltyi sellaiseksi, että siltä pitää mennä piiloon, kun tätä ryhtyy maistamaan.

Laphroaig The 1815 Legacy Edition

(48%, OB, NAS, 2017, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, kevyen tervainen ja varsin tamminen. Teroitettua lyijykynää, inkivääriä, erikoisen runsaasti currya ja kanelia. Sitruksisuutta, suolaisuutta, hiukan lääkemäisiä vivahteita ja kuivalihaisuutta. Vasta sahattua tammilankkua. Ohuemman oloinen kuin mainittu An Cuan Mòr. Vesilisä availee omenaisuutta.

Maku: Tuoksua paremmin kohdallaan. Silti runko on varsin ohut eikä suutuntuma ole järin vahva muutenkaan. Suolaisuutta ja turvesavua kyllä riittää, samoin kuivakkaa tammisuutta ja mausteiden kirjoa. Salmiakkia, pippurisuutta, rusinaisuutta, lääkemäisyyttä, hyvin kuivaa lihaisuutta myös. Tammi on mausteiden puolesta pinnassa ja tanniinit tuovat karheutta mukaan. Inkivääriä on runsaasti. Jälkimaku on tammen ja savun vuoropuhelua, jossa mausteisuutta riittää. Vähittäisen makeuden mukana tulee vaniljaa, hiukan hunajaa, rusinaa, keltaista luumua, suolaa, tervaa ja lääkemäisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo limettiä ja vihreää omenaa pintaan.

Arvio: Ennemmin tätä juo kuin selkäänsä ottaa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100.

Bowmore 18 yo The Vintner’s Trilogy 52,5%

Bowmore julkaisi vuonna 2017 melko vähälle huomiolle jääneen The Vintner’s Trilogy -sarjan. Kolmen pullotteen setti koostui hiukan epäodotuksenmukaisesti 18-, 26- ja 27-vuotiaista julkaisuista. Niiden yhdistävänä tekijänä on jo nimensäkin mukaisesti viini, tarkemmin sanottuna pitkähkö jälkikypsytys aiemmin viiniä sisältäneissä tynnyreissä.

Tämä 18-vuotias on kypsynyt ensin 13 vuotta ex-bourbonissa ja sen jälkeen viisi vuotta ex-Manzanillassa. Sarjan 26-vuotias on jälkikypsytetty ranskalaisissa viinitynnyreissä ja 27-vuotias portviinitynnyreissä, mutta ne liikkuvat jo ihan eri hintaluokissa kuin tämä 18-vuotias.

Kuten muistamme, Manzanilla on finon tyyppistä väkevää espanjalaista viiniä, joka tarjoillaan yleensä viilennettynä ja pelittää kuivan ominaisluonteensa ansiosta hyvin muun muassa Serrano-kinkun ja muiden tapaspalojen kanssa. Pidän itse kovasti, mutta on aina vähän sattumankauppaa, miten sellainen tynnyri toimii yhteen viskin kanssa.

Bowmore 18 yo The Vintner’s Trilogy

(52,5%, OB, 2017, Manzanilla Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Rypälemäinen, mineraalinen, hyvin omalaatuinen. Manzanilla todella löytyy, vaikka yleisilme onkin vuoropuhelua sokerisen makeuden, kuivahkon savun ja merellisen suolan kesken. Palvikinkkua, omenaa, banaania, vaniljaa. Tunkkaisuutta. Mielenkiintoinen, ei ihan helppo. Vesilisä avaa mangoa ja muuta trooppisen hedelmän sävykkyyttä.

Maku: Melko turvesavuinen, samaan aikaan sokerisen makea ja reippaan mineraalinen. Yrttisyyttä, suolaa, viinirypäleitä, hapokkuutta. Pippurisuus kihelmöi, mukana tulee inkivääriä ja tanniineja. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko varsin tasapainoinen. Vihreää omenaa, appelsiininkuorta, trooppista hedelmää. Jälkimaussa tämä todella herää, mukaan tulee valtavasti lisää ulottuvuuksia. Pippurisuus, yrttisyys ja suolaisuus aukeavat, vihreä tee ja suklaisuus nousevat esiin. Kinkkua, maakellarimaisia sävyjä, hapokkuutta. Varsin pitkä finaali, joka kuivuu aivan hiekkapaperiksi. Vesilisä saa hedelmäisyyteen enemmän raikkautta.

Arvio: Todella mielenkiintoinen Bowmore, jossa on paljon tutkittavaa. Silti tässä on koko ajan pinnassa jotain vähän tekemällä tehtyä, rakenneltua ja Bowmoren ominaisluonteen osaksi piilottavaa, jotta voisin tästä täysillä innostua. Hyvä viski tämä silti omassa sarjassaan on, ehdottomasti: Manzanilla tulee monella tavalla esiin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Bowmore Bw7, Elements of Islay 53,2%

Elements of Islay -sarjan seitsemäs Bowmore-julkaisu on peräisin neljästä sherrytynnyristä.  Jokin aika sitten maistamani Bw6 oli niin ensiluokkainen viski, että tähänkin kohdistuu huomattavia odotuksia.

Sivumennen pitää myös mainita, että nykyäänhän nämä Elements of Islay -viskit, samoin kuin Single Malts of Scotlandit ja Port Askaig -viskit, ovat Elixir Distillersin brändejä. Mitään yrityskauppoja ei ole tehty, vaan Sukhinder Singhin ja hänen veljensä Rajbirin perustama ja omistama Speciality Drinks vaihtoi viime vuonna nimeä.

Bowmore Bw7, Elements of Islay

(53,2%, Elixir Distillers, 2001–2017, Four Sherry Butts, 50 cl)

Tuoksu: Tumman sherryinen, salmiakkinen ja lihaisa. Yllättävänkin lihaisa itse asiassa, chorizoa ja saunapalvia riittää. Tummaa suklaata, kuivattuja luumuja, hapanta sitruksisuutta. Kahvia, nahkaa, tammea, tupakkaa, paahteisuutta. Savua riittää, osin kitkerässäkin muodossa. Vesilisä tuo rasvaa ja pekonia pintaan.

Maku: Savuinen ja lihaisa, varsin painava ja sherryinen yleisilme. Kuivatut luumut, tumma suklaa ja kahvi ovat vahvasti läsnä. Pippurisuutta ja nahkaa. Suklaisesta painavuudesta huolimatta tässä on paljon varsin karvasta ja pähkinäistä luonnetta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja voimakas. Ylikypsää hedelmäisyyttä, rusinaa, pekonia, savumakkaraa, rancio-fiilistä. Erottuu selvästi vierellä verrokkina olleesta WoodWintersin vastaavan ikäisestä sherry-Bowmoresta, joka on pykälän hienostuneempi ja fokusoidumpi kaikin puolin. Jälkimaku tässä on todella raskas, rasvaisen suklainen ja pippurinen. Paahtuneisuutta, espressoa, tallisuutta, mokkanahkaa, kuivattuja hedelmiä. Mausteisuutta riittää, samoin suolaisuutta ja turvesavua. Pitkä, kitkeräksi käyvä finaali. Vesilisä tekee tästä vähän tunkkaisen.

Arvio: Lihaisa ja järeä sherry-Bowikka. Ei hienostunein, mutta voimakkuus tekee kyllä vaikutuksen. Silti WoodWintersin ”The Four” päihittää tämän juuri ratkaisevasti melkeinpä jokaisella osa-alueella, vaikka hyvää tämäkin on. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Bowmore 23 yo 1989/2013 Port Cask Matured 50,8%

Bowmoren portviinissä viimeistellyt pullotteet ovat jakaneet todella rajusti mielipiteitä vuosien saatossa. Esimerkiksi omat suosikkini Voyage ja Dawn on rusikoitu rajusti, mutta itse olen niistä valtavasti pitänyt.

Osittain sama on kohdannut tätä vuonna 1989 tislattua ja vuonna 2013 julkaistua Port Cask Matured -pullotetta, jonka olen maistanut jo monta kertaa mutta aina jättänyt syystä tai toisesta nuotittamatta. Ensikohtaaminen tapahtui Uisgessa 2014 ja jäi hyvin mieleen.

Nyt pistettiin tämäkin viski ojennukseen. On kyllä mahtavaa tavaraa. Viimeksi nautin tätä Bowmoren tislaamon vierailukeskuksen baarissa syyskuussa 2016 enkä voi sitäkään hetkeä unohtaa.

Bowmore 23 yo 1989/2013 Port Cask Matured

(50,8%, OB, 1989-2013, Port Cask Matured, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja salmiakkinen, juuri sitä parasta portviinistä Bowmore-tunnelmaa. Tervaa, turvesavua, siirappia, luumuisuutta, suklaata. Hieno mineraalisuus ja pippurisuus tulee läpi, upea polkakarkkisuus on läsnä vahvasti. Hedelmäisyyttä ja hilloisuutta on vaikka muille jakaa. Vesilisä aukoo nahkaisia sävyjä lisää.

Maku: Hilloinen, viininen, salmiakkinen ja suklainen. Intensiivisen tervainen, todella runsaan mausteinen ja öljyinen. Suutuntuma on varsin öljyinen ja runko keskitäyteläinen. Turvesavua, mineraalisuutta, tammea, nahkaa, luumua. Polkakarkkeja, yrttisyyttä, hapokkuutta. Nam. Jälkimaku on salmiakkinen, piparminttuinen, suolainen ja miedon savuinen. Herkullinen öljyisyys ja hedelmäisyys leijuu pitkään. Viinisyyttä, mausteisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo mukavasti mentholia ja merellisyyttä lisää.

Arvio: Suurta herkkua, edelleen. Asettuu Voyagen ja Dawnin kanssa samoihin mittelöihin, ja kun ottelu päättyy, se on siellä Voyagen kanssa viimeisenä pystyssä. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Smoke On The Water, ”Hyvä ja tyylikäs Portkypsytetty Bowmore”.