Inchmurrin

Inchmurrin 22 yo 1993/2016, Signatory 58,5%

Loch Lomondin Inchmurrin-indiepullotteet ovat varsin harvinaisia. Tislaamon tuotanto on ollut luvalla sanoen vaihtelevaa, mutta ehkä tässä viskissä voi olla jotain mielenkiintoistakin.

Inchmurrin 22 yo 1993/2016, Signatory

(58,5%, Signatory Vintage, 24.5.1993–4.3.2016, Cask #2851, Hogshead, 218 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, kuivan tamminen ja varsin hunajainen. Metisyyttä ja kukkaisuutta, öljyisyyttä ja ananasmehua. Varsin miellyttävä tuoksu. Taustalla tiettyä antiikkisuutta, vahattua puuta, aavistus paahteisuutta. Kevyt heinäisyys. Karkkisuutta, vaniljaa, kuivattua aprikoosia. Vesilisä nostaa esiin kurkkupastilleja.

Maku: Voimakas ja erikoisen esanssinen. Hedelmäisyyttä löytyy joka lähtöön, aina raikkaasta päärynästä aprikoosiin ja hedelmäkarkkeihin (Ässä Mix). Öljyisyys on järeää ja sen mukana tulee erittäin tiukka maustelasti. Pippurisuutta, inkivääriä. Aktiivinen, poltteleva tammisuus. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivä. Hunajaisuus yhdistyy johonkin hiukan eltaantuneeseen. Ylikypsää hedelmää ja hapokkuutta. Todella outo jälkimaku, jossa korostuu sinihomejuusto (!). Erittäin voimakas Roquefort hallitsee. Mukana ovat myös kihelmöivä mausteisuus, vahva tammisuus, karkit ja hunaja, kevyt paahteisuus ja salmiakkisuus. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo aniksen ja auttaa keventämään tammen yliotetta.

Arvio: Osin mielenkiintoinen ja iäkkään tuntuinen viski, osin vain outo. 83/100

Inchmurrin 12 yo 40%

Inchmurrin on vuonna 1966 perustetun Loch Lomondin turpeistamaton versio. Näitä Loch Lomondin eri brändejä on kyllä melko mahdoton erottaa toisistaan. Yleistä niille tuntuu olevan ailahteleva taso ja ikämerkintöjen puuttuminen. Tässä ikä on sentään mainittu.

Inchmurrin 12 yo

(40%, OB, +/- 2007, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ylikypsää appelsiinia. Oluen hapanta vaahtoa. Pohjaanpalanutta puuroa, jota märkä pahvi ja hapan maltaisuus säestävät. Jotain suolaistakin tässä on, mätää makrillia. Todella kammottava.

Maku: Rakenne vakuuttaa, että viskistä on kyse. Maun alkuvaiheen rotevuuden takeena on hedelmiä (appelsiinia, hunajamelonia) ja hapahkoa maltaisuutta. Märkä pahvi ja paahtunut puuroisuus ovat kuitenkin päällimmäiset tuntemukset. Suutuntuma on hapan ja vetinen, maun keskivaihe ontto. Jälkimaku on suolainen, maltainen, puiseva, puuroinen, ohut ja lyhyt. Mausteissakin on jotain epämiellyttävää.

Arvio: Ei enää ikinä tätä. 62/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 60/100. Whisky Monitor Database 63/100 (per 2).