Highland

Glendronach 11 yo 2003/2015 Cask #5552 for The Old Pipe 56,6%

Vuoden ensimmäinen Glendronach tässä blogissa on vaihteeksi nuorempaa tuotantoa, 11-vuotias olorososta pullotettu hollantilaiselle The Old Pipe -viskikaupalle.

Glendronach on perinteisesti parhaimmillaan kahdenkymmenen ikävuoden kahta puolen, mutta joskus näissä nuorikoissakin on tullut vastaan oivallisia yksilöitä. Se ei selviä kuin maistamalla.

Glendronach 11 yo 2003/2015 Cask #5552 for The Old Pipe

(56,6%, OB for The Old Pipe, 16.9.2003–2/2015, Cask No. 5552, Oloroso Sherry Butt, 638 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, aprikoosinen ja hiukan ohuen oloinen. Maitosuklaata, hunajaa, kermaisuutta, toffeeta. Kevyttä marjaisuutta, maitokahvia, uuniomenaa, persikkaa. Hiukan pölyisyyttä ja maakellaria, maltaisuutta ja muromaisuutta. Kokonaisuutena lievästi valju. Vesilisä availee minttua ja limettiä.

Maku: Sherryinen, maitosuklainen ja liköörimäinen. Runsaasti maltaisuutta ja pehmeää hedelmäisyyttä, kypsiä päärynöitä ja uuniomenaa, tölkkipersikkaa ja kuivattuja aprikooseja. Tammi tuntuu melko aktiivisena ja puskee pippuria pintaan. Hiukan raparperia ja marjaisaa hapokkuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja hiukan levoton. Pähkinäisyyttä ja muromaisuutta, öljyistä painavuutta. Jälkimaku on pähkinäinen ja kahvinen, edelleen varsin hedelmäinen mutta yhä karvaampi. Öljyisyyttä, pippuria, maltaisuutta, happamuutta. Pientä tallisuutta ja ruohoisuutta tulee esiin vähitellen, nahkaisuus ja kitkerä tammi saavat valtaa. Suklaisuutta, minttua, hiukan hunajaa lopuksi. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin hedelmäkarkkeja ja pehmentää tammen kovaa otetta.

Arvio: Sekavan hedelmäinen ja levoton viski, ei oikein Glendronachia omaan makuuni. 84/100

Glenmorangie Traditional 100 Proof 57,2%

Scotch Malt Whisky Society toi aikanaan tynnyrivahvuiset viskit laajasti omien jäsentensä saataville, mutta Glenmorangiella on ollut suuri merkitys siinä, että tynnyrivahvaa alettiin myydä myös tavan tallaajille. Glenmorangie on kuitenkin ollut vuosikymmenien ajan Skotlannissa kaikkein myydyin mallasviski. (Ja myöhemmin se osti myös Scotch Malt Whisky Societyn.)

Tunnettu viskikirjailija Ian Buxton oli aikanaan Glenmorangien markkinointijohtajana ja on jossain kertonutkin siitä, miten älyttömänä ajatuksena tällaisten rakettibensojen myyntiä alalla aluksi pidettiin. Mutta vähitellen ne vakiintuivat.

Tämä koreasti pakattu Traditional 100 Proof on jonkinlainen posh-versio Glenmorangien varhaisemmasta 100 Proofista. Mountain Oak Casks voisi olla viittaus Missourin osavaltion Ozark-vuorilla sijaitseviin tammimetsiin, joissa Glenmorangiella on nykypäivänä ihan omatkin palstat.

Glenmorangie Traditional 100 Proof

(57,2%, OB, +/- 2002, Mountain Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa ja vaahtokarkkia. Todella pehmeä ja tomusokerinen ensivaikutelma. Nyt mennään tammen ehdoilla. Vanhan ajan vaniljajäätelö todella huokuu kaikesta. Kermatoffeeta, Marie-keksiä, hiukan kookosta. Pehmeää sitruksisuutta, kukkaisuutta, kypsää päärynää. Vesilisä avaa nallekarkkeja ja makeaa minttua.

Maku: Pehmeän tuoksun jälkeen varsin rujo vastaanotto. Erittäin voimakas ja tamminen ensipuraisu, maltaisuutta ja pippuria. Kypsää banaania, hiukan vaniljaa, raakaa päärynää. Muromaisuutta, ruohoisuutta, happamuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja erittäin pureva. Espressoa, kaakaojauhetta, paahteista tammea, chiliä. Jälkimaku on maltainen, erittäin tamminen ja pippurinen. Tiettyä liuotinmaisuutta, happamuutta, karvautta ja kovuutta. Maanläheiset ja hennosti turpeiset sävyt tulevat esiin. Mustaa teetä, tummaa suklaata, suolaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä helpottaa hiukan kitkeryyttä ja nostaa karkkisuutta esiin.

Arvio: Hienon tuoksun jälkeen tulee turpaan oikein kunnolla. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 10).

Ardmore 16 yo 1990/2007, Signatory 59,7%

Lasissa on tällä kertaa ex-bourbonissa kypsynyttä Ardmorea. Speksit ovat varsin tavanomaiset mutta vastaanotto oli aikanaan innostunut.

Ardmore 16 yo 1990/2007, Signatory

(59,7%, Signatory, Cask Strength Collection, 26.2.1990–15.1.2007, Cask No. 30019, Bourbon Barrel, 199 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruunainen ja turvesavuinen. Vihreää omenaa, ruohoisuutta, mineraalisuutta. Cantaloupemelonia, tölkkipersikkaa, hunajaa, hiukan viikunahilloa. Maltaisuutta, rasvaisuutta ja vegetaalisuutta. Maanläheinen yleisilme, hiukan lyijyä ja maakellaria. Vesilisä availee vaniljaisuutta ja runsaasti vaahtokarkkia.

Maku: Erittäin tykki! Rouhea yhdistelmä järeää turvesavua ja melko kuivaa mineraalisuutta. Sitruunaa, kitkeryyttä, pippuria, hapokkuutta, ruohoisuutta, melko tylyäkin mausteisuutta. Kokonaisuus on hiukan yksioikoinen ja tuntuu jyväisyydessään ikäistään nuoremmalta. Maltaisuutta, tammea, nahkaisuutta. Pientä vaniljaa ja hunajaa löytyy tasapainottamaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Jälkimaku on turvesavuinen ja melko kitkerä. Pähkinää, sinappia, nahkaisuutta, hapokkuutta. Tuoretta ruohoa, heinää, mineraalisuutta, limettiä, vihreää omenaa. Keskipitkä, kuivakka finaali. Vesilisä tuo makeutta pintaan, mutta korostaa toisaalla pippuria ja jyväisyyttä.

Arvio: Voimakkaan mineraalinen ja melko kuiva Ardmore. Tiettyä paljautta tässä on, jyväisen karvaita ja pippurisia piirteitä loppuun asti. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Dalwhinnie 1970/1993, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa tällä kertaa Gordon & MacPhailin vanhoista valikoimista tällainen laskennallisesti 23-vuotias Dalwhinnie.

Dalwhinnie 1970/1993, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1970–1993, Old Map Label, 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja pölyinen, kuiva ja herkkä. Tällaisia viskejä ei enää tehdä. Vanhoja kirjoja, kedon kukkia, kuivaa heinää. Hunajaisuutta, hiukan aprikoosihilloa. Maltaisuutta, pientä muromaisuutta, kamomillateetä, kanervaisuutta. Marie-keksejä, kuivaa valkoviiniä, pientä hedelmäistä siirappisuutta.

Maku: Metinen, kukkainen ja herkkä, kuten tuoksu antaa odottaa. Tammi tuntuu kuivana ja pölyisenä. Antiikkisuutta, tomusokeria, kuivaa heinäisyyttä. Akaasiahunajaa, vaniljaa, hiukan hedelmäistä sokerisuutta. Pientä viinirypälemäistä ja greippistä happamuutta, metallisuutta myös. Suutuntuma on melko kuiva ja kevyt. Maltaisuutta ja muromaisuutta riittää tuomassa runkoa. Jälkimaku on hapahko, maltaisuudessaan hiukan puuromainen ja selvästi jo karheampi. Jogurttia, pippuria, metallisuutta. Ruohoisuutta, paahteista tammea, karvasta pähkinäisyyttä ja edelleen jonkin verran metisyyttä. Rypälemäisyyttä, raakaa päärynää. Tyylikäs hunajaisuus jää lopulta kielen päälle, vaikka finaali on kaikkineen melko lyhyt.

Arvio: Oikein klassinen nosing whisky. Todella nautinnollinen ja metisyydessään upea tuoksu, mutta maku jää hiukan valjuksi ja jälkimaku lopulta varsin lyhyeksi. Mutta tätä voisi nuuhkia loputtomiin. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Glendronach 21 yo 1993/2014 Cask #23, 52,1%

Käsissä jälleen näitä tulevaisuuden klassikoita. Glendronachin 15.1.1993 tislatuista suurherkuista tällä kertaa maistelussa Cask #23. Vierellä verrokkina on saman päivän erinomainen Cask #5, joten kovissa sarjoissa liikutaan.

Glendronach 21 yo 1993/2014 Cask #23

(52,1%, OB for Whiskybase.com, 15.1.1993–10/2014, Cask #23, Oloroso Sherry Butt, 681 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin sherryinen ja painava. Todella hilloinen ja kahvinen, varsin makea ja intensiivinen. Tummaa suklaata ja rommisuutta, pähkinäisyyttä ja tupakkaisuutta. Nahkaa, tallisuutta, rusinaa, uuniomenaa. Siirappisuutta, pippuria, hiukan enemmän kitkeryyttä kuin Cask #5:ssä. Vesilisä avaa toffeeta ja minttua, nostaa tämän hetki aivan uudelle tasolle.

Maku: Sherryinen ja voimakas. Jännä yhdistelmä intensiivistä makeutta ja pähkinäistä karvautta. Pippuri on voimakkaasti läsnä, samoin kahvi ja tumma suklaa. Selvästi levottomampi kuin Cask #5. Yrttisyys ja inkivääri tuovat lisää kierrrettä, sitruksisuutta ja rusinaa riittää. Suutuntuma on täyteläinen ja painava. Nahkaisuutta, taatelia, balsamicoa. Tallisuutta ja pientä lihaisuutta. Jälkimaku on todella pippurinen ja voimakas. Tumma suklaa ja soijainen suolaisuus tulevat kärjessä, kahvisuus ja pähkinäisyys puskevat karvautta. Rusinaa, luumua, viikunaa ja kitkerää sitruksisuutta. Mausteisuutta, tummaa yrttisyyttä, inkivääriä, tupakkaisuutta. Pitkä ja vaativa finaali. Vesilisä toimii loistavasti, tasaa kitkeryyden ja avaa huimasti sävyjä.

Arvio: Alkuun yllättävänkin vaativa ja pippurinen yksilö, mutta viimeistään vesilisä korjaa kaiken. Harvoin lisätty vesi tekee näin suuren muutoksen ylipäänsä, koska tämä nousee vesilisällä aivan uudelle tasolle. Silti Cask #5 on erittäin kova vertailukohta vieressä eikä aivan vastaavaa sävykkyyttä ja syvyyttä tästä löydy. Upea viski toki tämäkin on. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Glen Garioch 26 yo 1988/2015, Dewar Rattray 49,1%

Maistelussa tällä kertaa kohtalaisen iäkäs Glen Garioch ex-bourbonista.

Glen Garioch 26 yo 1988/2015, Dewar Rattray

(49,1%, Dewar Rattray, 1988–2015, Cask No. 5187, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja havuinen. Mäntymetsää, pihkaisuutta, hiukan vahaa. Appelsiinia, omenaa, kevyttä hedelmäsalaattisuutta. Kuivakka tammi tulee melko selvästi läpi. Vaniljaa ja yrttisyyttä, minttua ja kamferia. Toffeemaista makeutta, kiteistä hunajaisuutta. Hento savu taustalla. Vesilisä korostaa siirappista makeutta.

Maku: Maltainen, sitruksinen, hunajainen ja edelleen melko havuinen. Kuiva tammi, pihkaisuus ja vahaisuus muodostavat kiinnostavan yhdistelmän. Sitruksisuus on greippisen karheaa ja maltaisuus on melkein jyväistä. Paahteisuutta, poltettua sokeria, kahvisuutta, hapokkuutta ja minttua riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa. Hiukan laventelia tulee esiin, samoin pientä savua. Mausteisuudessa riittää sävyjä. Jälkimaku on sitruunainen, maltainen ja varsin hapan. Greippisyys, pihkaisuus, jyväisyys ja vahamaisuus pyörivät yrttisen ja paahteisen ytimen ympärillä. Tammi tuntuu nyt aktiivisemmalta. Minttua, kamferia, pientä savua. Melko pitkä finaali. Vesilisä saa tammisen karheuden oikein kunnolla esiin.

Arvio: Laadukas ja mielenkiintoinen viski, mutta käy lopulta varsin happamaksi. 86/100

Mortlach 15 yo ’Six Kingdoms’ Game of Thrones 46%

Hoidetaan nyt tämä Game of Thrones -sarja tältä erää loppuun. Lasissa yhdeksäs ja viimeisenä julkaistu single malt, Mortlachin 15-vuotias.

Kerrankin siis ikämerkittyä GoT-viskiä, jossa on jopa viimeistelyyn käytetyistä tynnyreistä tietoa etiketissä. Odotukset eivät silti ole järin kummoiset, kun muistelen tätä sarjaa kokonaisuutena.

Mortlach 15 yo ’Six Kingdoms’ Game of Thrones

(46%, OB, 2019, Ex-Bourbon Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Pistävän tamminen ja varsin maltainen. Viinirypäleiden ja greipin kitkeryyttä, hapokkuutta, valkopippuria. Mineraalisuutta, vihreää omenaa, hiukan pähkinää ja pientä suolaisuutta. Hunajaa, vaniljaa, voitaikinaa, muroja, sokerisuutta. Jotain kerroksellista tässä on koko ajan. Vesilisä avaa paahteisuutta ja ilmakuivattua kinkkua. Alkaa tuoksua Beast of Dufftownille vähitellen.

Maku: Hedelmäinen, maltainen ja paljon ikäistään nuoremman oloinen. Teroitettua lyijykynää, pippuria, mineraalisuutta. Raa’ahkoa päärynää, viinirypälettä, keltaista luumua, sitruksisuutta. Suutuntuma on kuitenkin miellyttävän öljyinen ja löytää vähitellen tasapainon hunajaisen makeuden ja melko rujon tammisuuden välillä. Suolaisuus nousee tyylikkäästi esiin pähkinäisyyden ja pienen lihaisuuden joukosta. Jälkimaku on hunajainen, maltainen ja nyt jo voimakkaan suolainen. Sitruksisuus saa seurakseen melko makeaa hedelmäsalaattia, vaniljaa ja kinuskia. Tammi jää kitkeränä taustalle. Suolapähkinää, voisarvea, tikkunekkua, pippuria, ruohoisuutta ja minttua. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa kuivaa tammea ja mineraalista hedelmäisyyttä.

Arvio: Varsin vaatimattomasta tuoksusta kuljetaan suorastaan oivalliseen jälkimakuun. Tietty kerroksellisuus tässä häiritsee koko ajan eikä Mortlachin sielu ole kaikilta osin oikein mukana, mutta suuhun jää silti aivan hyvä maku tämän sarjan mittapuulla. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Tasapainoinen ja kohtuullisen hyvä, mutta lopulta kovin persoonaton Mortlach”.

Dalwhinnie ’Winter’s Frost’ Game of Thrones 43%

Dalwhinnie julkaisi ensin Winter’s Goldin ja sen jälkeen GoT-sarjassa Winter’s Frostin. Nyt maistelussa jälkimmäinen.

Dalwhinnie ’Winter’s Frost’ Game of Thrones

(43% OB, NAS, 2018, House Stark, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia, hunajaa, maltaisuutta ja vaniljaa. Tuore tammi on pinnassa. Mausteisuudessa kaneli tulee kärjessä, pientä vahaa ja toffeeta löytyy. Keltaista luumua, tölkkipersikkaa, taustalla eucalyptusta ja mentholia. Pieni kahvisuus ja tumma yrttisyys pilkistävät myös. Nuorekkuudessaan aivan miellyttävä tuoksu.

Maku: Kermainen, sitruunainen ja tuoreen tamminen. Appelsiinia, omenaa, nyt selvempää mausteisuuttakin kanelin ja pippurin voimin. Inkivääriä, hunajaa, eucalyptusta, toffeeta, vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pyöreä. Maltaisuutta ja paahteisuutta tulee myös läpi, edelleen myös kahvi on mukana. Jälkimaku on kitkeröityvä ja sitruksinen. Maltaisuus ja tammi muuttuvat karheiksi. Kaneli, inkivääri ja pippuri pysyvät mukana, samoin kahvisuus. Yrttiä, happoja, paahteisuutta. Toffeeta ja vaniljaa. Kokonaisuutena finaali jää kuitenkin hiukan hahmottomaksi ja korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Aivan asiallinen perusviski. Päihittää muutamien vuosien takaisen Winter’s Goldin selkeällä erolla. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Smoke On The Water, ”Perinteinen ja puhdaspiirteinen mallasviski”.

Glendronach 22 yo 1995/2017 Cask #3054 for LMDW, 48,9%

Maistelussa jälleen tuhtia Glendronachia. Tällä kertaa tynnyrinä on PX ja vuosikertana 1995. Vieressä on kuitenkin erittäin kova verrokki, vuoden 1993 Cask #5.

Glendronach 22 yo 1995/2017 Cask #3054 for LMDW

(48,9%, OB for La Maison du Whisky, 9.6.1995–8/2017, Cask No. 3054, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 661 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ronski ja paksu, liköörinen ja rusinainen. Siirappisen sherryinen, paksun suklainen ja kinuskinen. Tupakkaisuutta ja tallisuutta, pientä lihaisuutta. Ylikypsä hedelmäisyys on kuitenkin runsaana kaiken päällä, luumut ja viikunat. Pähkinäisyyttä, maltaisuutta, paahteista tammea. Vesilisä avaa kahvisuutta ja yrttejä. Tuoksu pärjää verrokille varsin hyvin, mutta PX jyrää osittain tiettyjä nyansseja alleen.

Maku: Suklainen, siirappinen ja suorastaan helppo. Miellyttävän rusinainen, maitokahvinen ja toffeemainen. Nutellaa, luumuhilloa, taatelikakkua, hilloisuutta, pehmeää liköörimäisyyttä. Suutuntuma on kermainen ja varsin täyteläinen. PX on vahvasti esillä, tammi pysyy taka-alalla ja paahteisuus hyvin kevyenä. Appelsiinia, punaista omenaa, kuningatarhilloa, ylikypsiä sekahedelmiä. Jälkimaku on edelleen siirappisen sherryinen, makea ja miellyttävä. Maitokahvia, kermaisuutta, toffeeta, viikunahilloa, taatelikakkua, rusinaa. Pähkinäisyyttä, maltaisuutta, hiukan nahkaisuutta ja tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä saa yrttisyyden ja sitruksisuuden esiin. Maussa ja etenkin jälkimaussa ero verrokin ja tämän välillä tulee kuitenkin todella selväksi. Cask #5 tarjoaa selvästi enemmän syvyyttä, minkä lisäksi hedelmäisyyden monipuolisuus ja metinen sävykkyys nousevat 1993:ssa esiin.

Arvio: Todella herkullinen ja helposti lähestyttävä yksilö, mutta ei vaikuttavimpia näissä sarjoissa kuitenkaan. Odotetusti jää kompleksisuudessa ja sävykkyydessä verrokistaan melko selvästi. Hieno viski silti, sitä ei käy kiistäminen. Nautiskeluun. 89/100

Oban Bay Reserve ’The Night’s Watch’ Game of Thrones 43%

Nyt on viskillä ainakin nimeä: jokainen markkinointiheppu on saanut oman palikkansa tähän Obaniin mukaan.

Oban Bay Reserve ’The Night’s Watch’ Game of Thrones

(43%, OB, NAS, 2018, 70 cl)

Tuoksu: Maltaisuus tulee ensimmäisenä esiin, runsaana ja painavana. Kahvisuutta, suklaata, paahteisuutta ja pientä tupakkaisuutta. Aprikoosia ja hiukan kypsää kirsikkaa, inkivääriä ja saksanpähkinää. Päärynää ja ruskeaa sokeria. Jotenkin rakennetun tuntuinen ja kerrostunut kokonaisuus. Jokaiselle vähän jotakin.

Maku: Maku yllättää myönteisesti. Kermatoffeeta ja suklaata. Maltaisuus on kypsempää kuin tuoksussa, paahteisuus ja kahvisuus tuntuvat tuoksua paremmin integroituneilta. Suutuntuma on runsaan kermainen ja melko täyteläinen. Inkivääriä, kanelia, pähkinäisyyttä, hunajaa. Sitruksisuus ja päärynä tulevat hyvin esiin. Heinäisyyttä ja suolaisuuttakin löytyy, samoin tammista kitkeryyttä. Jälkimaku on hedelmäisen makeuden ja paahteisen suolaisuuden vuoropuhelua, joka valitettavasti latistuu vähän liian nopeasti. Mausteisuutta, pippuria, inkivääriä, kahvia ja edelleen varsin selväpiirteistä sitruksisuutta. Pientä tuhkaisuutta. Tammi kuitenkin kuivahtaa aivan tyylikkäästi. Keskipitkä finaali on loppusuoralla hyvinkin pelkistetty.

Arvio: Obanin nykytuotannon ja GoT-sarjan mittapuulla varsin asiallinen moderni viski. Rakennellulta tämä tietysti tuntuu, mutta kokonaisuudessa on melko paljon tutkittavaa, kunhan näin roiman maltaisuuden kanssa vain tulee toimeen. Eikä tämä ole edes mikään Little Bayn toisinto, vaan ihan omanlaisensa Bay. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Smoke On The Water, ”Kivoja piirteitä sisältävä Oban, mutta kokonaisuus ei aivan jaksa kantaa loppuun asti”.