Glendronach

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #33, 59,1%

Maistossa erittäin muhkea kaksikymppinen Glendronach kultaiselta vuodelta 1993. Päiväkin on se kaikkein kuuluisin, 15. tammikuuta. Odotukset ovat taivaissa: speksien perusteella en keksi mitään parempaa yhdistelmää tältä tislaamolta näistä ikäluokista.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #33

(59,1%, OB for Abbey Whisky, 15.1.1993–11/2013, Cask No. 33, Oloroso Sherry Butt, 592 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea, muhkea oloroso. Runsaasti suklaata, kahvia, rusinaa, luumua ja sikaria. Kaikesta huolimatta myös uuniomenat ja appelsiini pääsevät esiin. Musteisuutta ja viinisyyttä, tammen mausteita ja napakkuutta. Piimäkakkua, kuivattuja hedelmiä, lihaisuutta, nahkaa. Loistava tuoksu. Vesilisä avaa yrttejä ja aprikoosia.

Maku: Suklainen, luumuinen ja kautta linjan mahtava. Oloroson sävyjä, kahvisuutta, rusinaa, tallista runsautta, mausteita, nahkaa, uuniomenaa, appelsiinia, pähkinää, lihaisuutta. Kuningatarhilloa, hiukan viikunaa, todella hyvä tekstuuri ja fantastinen balanssi. Suutuntuma on täyteläinen ja silkkaa nautiskelua. Tammi toimii upeasti kautta linjan. Jälkimaku on edelleen todella suklainen, sherryinen ja runsas. Kahvia, mausteisuutta, appelsiinin kirpeyttä, pähkinää, hiukan siirappia. Tammi leikkaa makeutta juuri sopivasti. Viinisyyttä, nahkaa, nautinnollista hapokkuutta. Pitkä ja upea finaali. Vesilisä avaa herukkaisuutta ja yrttejä.

Arvio: Todella loistelias Glendronach, nyt ymmärrän tämän pullotteen jälkimaineen. Omalta preferenssiini tässä on kaikki kohdallaan: Uskomattoman muhkea sherryisyys, joka ei kuitenkaan tukahduta raikasta ja runsasta hedelmäisyyttä. Täydellinen balanssi suklaisen makeuden ja tammisen nahkaisuuden välillä, jatkuva vuoropuhelu imelän ja karvaan kesken. Ja vesilisällä pelaaminen availee vielä jatkuvasti lisää ulottuvuuksia. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Glendronach 20 yo 1995, 43%

Maistelussa Glendronachin laajasta tuotannosta miniatyyrispesiaali, jota on ilmeisesti jaeltu Saksan markkinoille. Alhainen alkoholiprosentti kieltämättä epäilyttää, kun henkisenä vertailukohtana on tietysti tynnyrivahvoja single caskeja samalta aikakaudelta.

Glendronach 20 yo 1995

(43%, OB, 1995–2015*, Pedro Ximénez Cask Finish, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea ja luumuinen. Maitosuklaata, maltaisuutta, uuniomenaa, kanelia. Rusinaa, viikunaa, makeaa sitruksisuutta, tammea, hiukan kahvisuutta. Kinuskikastiketta, maapähkinävoita, siirappisuutta. Varsin imelä kaikkineen, PX on vahvasti esillä. Rikin ja ruudin ailahdus on mukana.

Maku: Suklainen, luumuhilloinen ja makea. Ei kuitenkaan aivan niin imelä kuin tuoksu antoi odottaa, koska tammi ja mausteet antavat kunnolla ryhtiä. Melko täyteläinen suutuntuma. Edelleen rusinaa, uuniomenaa, kinuskia ja luumua on vähintään riittävästi. Sitruksista kitkeryyttä ja pippurista kihelmöintiä. Nahkaisuutta ja hiukan tallisia sävyjä, kahvisuutta ja pientä tupakkaisuutta. Jälkimaku on suklainen ja paahteinen. Tietty leipämäinen sävy on mukana. Maltaisuutta, pippuria, kanelia, kahvia, kaakaojauhetta. Omenaa ja vaniljaa löytyy. Karhea ja saksanpähkinäinen loppuliuku. Korkeintaan keskipitkä finaali.

Arvio: Perushyvä PX-viritys. Ei loista millään osa-alueella, mutta maistuu. Eikä edes suuremmin kärsi alhaisista volteista. 86/100

Glendronach 12 yo Matured in Sherry Casks 43%

Glendronachin upouuden Master Vintagen jälkeen teki mieli palata tislaamon varhaisempaan aikakauteen. Nyt lasissa on mielenkiintoista vanhan liiton tavaraa Billy Walkeria edeltäneiden omistajien ajalta.

Nämä ovat kiintoisia aikamatkoja. Viimeksihän maistossa kävi 1990-luvun lopun 15-vuotias. Siinä voltit olivat alarajalla, nyt ollaan sentään 43-volttisessa liemessä kiinni.

Glendronach 12 yo Matured in Sherry Casks

(43%, OB, late 1980’s, Sherry Casks, 75 cl)

Tuoksu: Sherryinen, kuivan tamminen ja hedelmäinen, hiukan pölyinen ensivaikutelma. Tomusokeria, kuivattua aprikoosia, kermaa, kukkaisia sävyjä, sitruksisuutta. Paahdettua pähkinää, maakellaria, satulaa. Maltaisuutta, pientä puuromaisuutta, appelsiinimehua, tunkkaisuutta. Hedelmäteetä ja vaniljaa.

Maku: Sherryisyyttä, sitruksisuutta ja maltaisuutta riittää. Tammi ja mausteet ovat yllättävänkin vahvasti esillä. Kuivia hedelmiä, paahdettua pähkinöitä, rusinaa, viikunaa, hapokkuutta. Kermatoffeeta, lakritsia, kuivaa lihaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mausteisen kihelmöivä. Suklaata, vadelmaa, hiukan raparperia. Jälkimaku on maltainen, sherryinen ja varsin tamminen. Lihaisuutta, suolaa, pähkinää, kellarimaisuutta ja mustaa teetä riittää. Sitruksisuus ja vanilja katoavat nopeasti nahkaisuuden ja tunkkaisuuden tieltä. Appelsiinia, kuivattuja hedelmiä, hapokkuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Ekspressiivinen viski, ampuu joka suuntaan. Mielenkiintoinen mutta lopulta melko kovapintainen kokonaisuus. Tisleen vahvuuksia on kuitenkin käytetty tehokkaasti hyväksi, ja näin nuoreksi perustuotteeksi laatu on korkealla tasolla. 85/100

Glendronach 25yo Master Vintage 1993

Glendronach 25 yo Master Vintage 1993, 48,2%

Glendronach on ollut omalle harrastukselleni viski, joka omalla tavallaan vertautuu aiemman harrastajasukupolven Macallaniin. Monen vuoden ajan tuntui siltä, että Glendronachissa sai aina rahoilleen valtavasti vastinetta, ja uusia julkaisuja tuli hankittua runsain määrin. Se näkyy tietysti myös tässä blogissa, kun maistettujen Glendronachien määrä alkaa olla jo kohtalainen.

Tänä päivänä Glendronach on murrosvaiheessa. Omistus on siirtynyt Billy Walkerin johtamalta konsortiolta Brown-Formanille ja valta vaihtunut myös tislaamon sisällä. Walkerilla oli loistava nenä erinomaisille tynnyreille, ja hänen tiimiään on kiittäminen tämän vuosikymmenen mahtavista single caskeista sekä BenRiachin että Glendronachin valikoimissa.

Nyt on maistelussa ensimmäinen todella leimallisesti uuden aikakauden Glendronach, josta vastaa tislaamon uusi master blender Rachel Barrie. Vuosikerta on itselleni se kaikkein rakkain, 1993, ja sekoituksessa on käytetty sekä PX-tynnyreitä että olorosoa.

Barrie on tehnyt aivan loistavaa jälkeä hienolla urallaan erityisesti Bowmoren tislaamossa, joten kyllä tähänkin viskiin kohdistuu kovasti odotuksia. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että aivan paksuimpien ja järeimpien Glendronachin single caskien tyyliä tämä ei noudata. Ehkä olemme senkin ansiosta aidosti uuden äärellä.

Glendronach 25 yo Master Vintage 1993

(48,2%, OB, 1993–2019*, Pedro Ximénez & Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, pähkinäinen ja varsin aromaattinen. Rusinaa, kanelia, inkivääriä, makeaa viinisyyttä. Tikkukaramellia, vaniljaa, marsipaania. Hiukan tunkkainen aluksi, pientä rakentelun makua. Maitosuklaata, viikunaa, taatelikakkua, uuniomenaa. Vesilisä availee yrttisiä, ruohoisia ja sitruksisia sävyjä.

Maku: Kermainen ja kinuskinen, sitruksinen ja monikerroksinen. Maltaisuutta, kuivattavaa tammisuutta, maitosuklaata, vaniljaa, omenaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jopa hiukan odotettuakin kevyempi. Kanelia ja inkivääriä riittää, samoin rusinaisuutta ja marsipaania. Hapokkuutta, sitrusta, appelsiinimarmeladia, taatelia. Jälkimaku aukeaa mahtavasti, todella laajalla skaalalla rusinasta suklaan kautta kinuskiin ja uuniomenaan. Kanelia, pähkinää, hiukan pippuria, sitrusta, karviaismarjahilloa, tummasävyistä paahteisuutta, kuivaa tammea, pientä savua. Pitkä finaali. Vesilisä avaa öljyisiä aromeja.

Arvio: Tuoksu ei vielä vakuuta, mutta pureskelu auttaa. Jälkimaku on paikoin suorastaan hieno. Silti tämän kanssa ei voi välttyä ajatukselta, että nyt on oltu rakentamassa viskiä, jonka on tarkoitus tehdä vaikutus. Eikä se toki yksinomaan huono asia ole. Mutta let’s face it: jos ottaa samanikäisen vuoden 1992 Cask #52:n tai vaikkapa vuoden 1993 Cask #3:n tähän rinnalle, liikutaan täysin eri sarjoissa. 87/100

Glendronach 19 yo 1995/2014 Cask #4941, 57%

Nämä olivat suuria julkaisueriä Glendronachilla vuonna 2014. Nyt maistelussa olorosossa kypsynyt yksilö tynnyristä numero 4941. Vierellä on verrokkina samana vuonna tislattu mutta vuotta aiemmin olorososta pullotettu Glendronach tynnyristä 1557.

Glendronach 19 yo 1995/2014 Cask #4941

(57%, OB, 1.11.1995–11/2014, Batch No. 11, Cask No. 4941, Oloroso Sherry Puncheon, 668 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin suklainen ja tallinen, jykevä ja varsin makea. Luumuhilloinen, rusinainen, piimäkakkuinen, kermainen. Maapähkinävoita, siirappia, toskaomenaa, appelsiinia. Sikaria, nahkasatulaa, maakellaria, kahvia, runsaan sherryisiä sävyjä. Selvästi imelämpi ja rotevampi kuin Cask #1557. Vesilisä avaa tammea ja toffeeta.

Maku: Järeän sherryinen, suklainen ja siirappinen tapaus. Ei silti aivan niin imelä kuin tuoksu antaa odottaa. Luumua, rusinaa, kahvia, hiukan ruutia. Suutuntuma on täyteläinen ja painavan öljyinen. Oikein kunnolla Kinder-munan suklaata, maitosuklaata ja valkosuklaata rinnakkain. Sitruksisuutta, yrttisyyttä, hapokasta paahteisuutta, lakritsia. Maltaisuutta, pähkinää, nahkaisuutta, maanläheisyyttä. Rotevampi ja tiivisrakenteisempi kuin Cask #1557. Jälkimaku taittuu nopeasti varsin tummaksi ja hiukan karvaaksi. Hapokkuutta, kitkerää tammea, espressoa, lakritsia, yrttisyyttä. Sitruksisuutta, hiukan ruohoa, paahteisuutta. Keskipitkä finaali jää muun viskin tasosta pykälän. Vesilisä tuo Weetabixia ja mysliä, availee hiukan sävykkyyttä muutenkin.

Arvio: Tiivisrakenteinen ja painava Glendronach. Paljon loistavuutta, mutta jälkimaku pettää lopulta pykälän. Peittoaa jämäkässä rakenteessa verrokkinsa, mutta sävykkyydessä jää vielä aavistuksen verran toivomisen varaa. 88/100

Glendronach 15 yo 100% Matured in Sherry Casks 40%

Maistelussa vihdoinkin aiempaa Glendronachin perussarjaa, oletettavasti ajalta hiukan ennen vuosituhannen vaihdetta. Miniatyyrin on Yhdysvaltoihin jaellut aikanaan Hiram Walker.

Uuden ajan Glendronach-julkaisuista olen toki pitänyt 15-vuotiaasta Revivalista, mutta parhaimmillaan GD on oman kokemukseni mukaan muutaman vuoden vanhempana.

Glendronach 15 yo 100% Matured in Sherry Casks

(40%, OB, +/- 1999, USA Import by Hiram Walker, Batch No. LQ0029, 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakkaan hedelmäinen ja sherryinen. Appelsiinia, punaista omenaa, raakaa luumua, päärynää, banaania. Hapokas oloroso, melko paljas tammisuus. Kahvia, saksanpähkinää, mausteista. Hiukan nahkaisia ja kellarimaisia vivahteita. Vadelmahilloa, mustikkaa, aavistus mustaherukkaa. Melko tuhti kokonaisuus.

Maku: Maukas ja erittäin kermainen. Pehmeä sherry ja uskomattoman erottuva tupakkaisuus. Appelsiini ja omena ovat edelleen vahvasti esillä, samoin kahvi ja nahkaisuus. Tammi tuntuu melko raakana muttei silti mitenkään aktiivisena. Suutuntuma on melko täyteläinen, alhaisista volteista huolimatta. Hilloiset piirteet maistuvat selvästi, mustikka ja vadelma etenkin. Jälkimaku nostattaa sherryn nahkaisuutta ja luumuhilloa selvemmin esiin. Lakritsia, tummaa yrttisyyttä, tupakkaa, saksanpähkinän pientä karvautta. Mehukas hilloisuus nousee vielä lopuksi. Tammi pysyttelee taustalla. Keskipitkä finaali.

Arvio: Varsin pätevä ja nykymittapuulla jopa omalaatuinen Glendronach. Ei silti erityisesti loista millään osa-alueella, vaikka kermainen kokonaisuus maukas onkin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100.

Glendronach 18 yo 1995/2013 Cask #1557, 53,8%

Olorosotynnyrit alkoivat jossain vaiheessa jäädä Glendronachilla vähemmistöön uusissa single cask -julkaisuissa. Siinäkin mielessä tämä Saksaan pullotettu yksilö on mielenkiintoinen.

Glendronach 18 yo 1995/2013 Cask #1557

(53,8%, OB for Germany, 3.3.1995–8/2013, Cask No. 1557, Oloroso Sherry Butt, 638 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kahvinen ja kellarimainen, tumman suklainen ja muhkea. Luumuhilloa, rusinaa, kaakaojauhetta. Jalohomeinen vivahde. Uuniomenaa, saksanpähkinää, maltaisuutta, paahteisuutta. Piimäkakkua. Hiukan sitruksisuutta, kuivattua aprikoosia, vaniljaa. Vesilisä availee hiukan ruutisia ja tumman yrttisiä ulottuvuuksia.

Maku: Tumman sherryinen, kahvinen ja yllättävänkin tamminen. Tanniinit saavat kuitenkin hyvää vastapainoa uuniomenasta, hedelmäsiirapista ja rusinasta. Luumua, taatelia, pähkinää. Ei erityisen makea, vaan enemmänkin paahteinen ja intensiivisen nahkainen. Suutuntuma on silti melko täyteläinen ja runko tukeva. Aavistus rikkiä ja jopa pieni savun ailahdus. Kuivattu aprikoosi, maltaisuus ja pieni sitruksinen pirteys seuraavat tuoksua. Maanläheisyys on melko hallitsevaa. Jälkimaku on suklainen, luumuinen ja runsas. Makeus nousee vihdoin, pähkinät ja rusinat saavat vaniljan ja piimäkakun mukaansa. Hiukan lakritsia, sherryisyyttä, edelleen pientä rikkisyyttä ja savun ailahduksia. Pitkähkö finaali. Vesilisä tuo makeita piirteitä vielä irtonaisemmin esiin kahvisuuden alta.

Arvio: Herkullisen kahvinen Glendronach, joka jää kuitenkin hiukan sulkeutuneeksi, jos jotain kritisoitavaa on ihan pakko löytää. Kokonaisuus on kuitenkin konsistentti ja todella maistuva. 88/100

Glendronach Peated 46%

Glendronachin tislaamosta saatiin vuonna 2015 turpeistettua viskiä. Sittemmin Peated-julkaisua on jatkettukin. Olen todella suuri 1990-luvun sherryisen Glendronachin ystävä, mutta tähän en oikein osaa suhtautua, vaikka viimeistelyssä onkin käytetty oloroso- ja PX-tynnyreitä. Maistetaan avoimin mielin.

Glendronach Peated

(46%, OB, +/- 2016, Bourbon Barrels & Oloroso + PX Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Likainen ja märän turpeinen. Säilörehua, päärynää, märkää nahkatakkia, lihaisuutta, suolaisuutta. Silti kuitenkin jotain hunajaista ja mantelimaista makeutta, pientä kermaisuutta. Tätä en sokkona taatusti tunnistaisi Glendronachiksi. Sitruksisuutta, kosteaa kalliota. Vesilisä availee päärynää ja karkkisuutta.

Maku: Maku on heti tutumpi. Likaisen turpeisuuden alta löytyy tutun tisleen sävyjä. Suklaisuutta, kanelia, pehmeää toffeeta, vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maltaisuutta, tammea, purevaa mausteisuutta. Nuoren viskin vihreää happamuutta. Turvesavu on jossain määrin multaista ja märkää. Jälkimaku on mineraalinen ja hapan. Nahkaa, tammen purevuutta, sitruksisuutta, suolaa. Turpeisuus ja likaisuus pysyy mukana loppuun asti. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä tuo päärynää ja omenaa selvemmin pintaan.

Arvio: Perustason nuorta viskiä. Jotain hyvin tuttua, jotain hyvin… erilaista. Tavallaan tässä on paljon kehityskelpoisia piirteitä, mutta kokonaisuutta en vielä pidä kovin toimivana. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 83/100.

Glendronach 22 yo 1994/2016 Cask #1376, 53,2%

Jälleen saapui maisteluun tummaa Glendronachia, tällä kertaa Ison-Britannian markkinoille pullotettuna versiona PX-tynnyristä.

Satsi on iso, 660 pulloa, joten jälleen sitä on rakenneltu parin tynnyrin sisällöistä. Runsaat 700 pulloa lienee kuitenkin teoreettinen maksimi umpitäydestä puncheonista ilman minkäänlaista enkelten osuutta. Ja nyt puhutaan sentään 22-vuotiaasta viskistä.

Glendronachin single caskien virta tuntuu edelleen varsin ehtymättömältä, vaikka tislaamon omistajakin vaihtui jo aikaa sitten. Itsekin olen maistanut näitä kohtalaisen kasan, mutta isossa kuvassa vasta pintaa on raapaistu.

Glendronach 22 yo 1994/2016 Cask #1376

(53,2%, OB, 18.11.1994–11/2016, UK Exclusive, Cask No. 1376, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 660 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, kirsikkainen ja taikinamainen. Pullataikinaa, voita, kermatoffeeta. Mukava maitokahvin vivahde. Uuniomenaa ja viikunaa, ylikypsää hedelmäisyyttä. Liköörimäistä, siirappista makeutta, rommirusinaa. Hiukan märkää maata ja tunkkaisuutta. Vesilisä tuo seetriä ja huonekaluvahaa.

Maku: Makea ja hiukan likainen. Ylikypsää kirsikkaa, viikunaa, rommirusinaa, appelsiinia, pientä kitkeryyttä. Kahvia ja saksanpähkinää, hapokkuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen mutta runko jää hetkellisesti hieman ponnettomaksi, vaikka pippuria ja tammista räyhäkkyyttä löytyykin makupaletista. Lihaisuutta on reippaasti, kuivalihaa ja chorizoa. Jälkimaku lisää tammen purevuutta, tuo espressoa ja saksanpähkinää vahvasti esiin. Kirsikkaa, rommirusinaa, likööriä, nahkaa. Appelsiininkuorta, karvasmantelia, pippuria. Melko pitkä finaali. Vesilisä keventää happoja ja lisää suklaista makeutta.

Arvio: Perushyvä Glendronach, mutta runkoa, intensiteettiä ja syvyyttä jäin kaipaamaan. Hyviähän nämä ovat aina, mutta suuren luokan kompleksisuus vaatii käytännössä aina hedelmäisyyden ja yrtit isosti esiin. Nyt hedelmäisyys jäi hiukan varjoon eikä näin hapokas tammisuus antanut yrttiselle raikkaudelle elintilaa. 87/100

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #3, 52,9%

Nyt käsissä on vihdoin viski, jonka maistamista olen pantannut pitkään. Cask #3 on ollut Glendronachin upean vuosikerran 1993 todennäköisesti kehutuin single cask, jos ei oteta lukuun tislaamon vierailukeskuksen Hand-filled-pulloja. Sen takia otin verrokiksi yhden sellaisen: täysin samanikäisen Cask #1618:n.

Glendronachin tislaamossa 15. tammikuuta 1993 on ollut hieno päivä. Silloin on pistetty sherrypönttöihin viskejä, jotka eivät ole koskaan pettäneet. Nelisenkymmentä single caskia on tullut tähän mennessä markkinoille tuolta päivältä.

Ja nyt siis käsissä yksi ylistetyimmistä. Odotukset ovat lähteneet maata kiertävälle radalle jo aikaa sitten.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #3

(52,9%, OB, 15.1.1993–5/2013, Batch 8, Cask No. 3, Oloroso Sherry Butt, 633 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman suklainen ja tallinen. Lihaisuus kohtaa kukkaisuuden. Pekonia, chorizoa, maakellaria, nahkaa. Pähkinäisyyttä, rusinaa, kuivattuja luumuja, sikaria. Ruusuja ja kukkakaupan tunnelmaa, metisyyttä, punaista omenaa, sitruksisuutta. Lakritsin ja balsamicon synkkyyttä. U-p-e-a. Vesilisä avaa kermatoffeen ja inkiväärin sävyjä.

Maku: Suklainen, lakritsinen ja muhkea. Kaiken sherryn keskellä kuitenkin sävykäs. Kuivaliha, yrtit, kellarimaisuus ja tumma liköörimäisyys kohtaavat omenan, sitruksisuuden, hunajan ja rypälemäisen hapokkuuden. Suutuntuma on painava ja täyteläinen, mutta makujen balanssi ja kirjo ovat silti loistavat. Pähkinöitä, appelsiinia, rusinaa, kahvisuutta, balsamicoa. Jälkimaku liikkuu entistä kahvisempaan suuntaan, pähkinöiden ja sikarisuuden puolelle. Todella tallinen, nahkainen ja komeasti kuivuva. Sitruksisuutta, rusinaa, kahvipapuja, tummaa suklaata. Erittäin pitkä ja komea finaali. Vesilisä saa toffeen ja vaniljan esiin.

Arvio: Loistelias Glendronach. Tallisuus ja lihaisuus tekevät selvää jälkeä. Kerrankin makeus ei saa yliotetta missään vaiheessa, vaan tasapaino ja kompleksisuus ovat huippuluokkaa loppuun asti. Tosin jopa tässä viskissä on matkaa omin käsin pullotettuun Cask #1618:aan, joka on tätäkin intensiivisempi. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.