Huntly

Glendronach 22 yo 1995/2017 Cask #3054 for LMDW, 48,9%

Maistelussa jälleen tuhtia Glendronachia. Tällä kertaa tynnyrinä on PX ja vuosikertana 1995. Vieressä on kuitenkin erittäin kova verrokki, vuoden 1993 Cask #5.

Glendronach 22 yo 1995/2017 Cask #3054 for LMDW

(48,9%, OB for La Maison du Whisky, 9.6.1995–8/2017, Cask No. 3054, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 661 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ronski ja paksu, liköörinen ja rusinainen. Siirappisen sherryinen, paksun suklainen ja kinuskinen. Tupakkaisuutta ja tallisuutta, pientä lihaisuutta. Ylikypsä hedelmäisyys on kuitenkin runsaana kaiken päällä, luumut ja viikunat. Pähkinäisyyttä, maltaisuutta, paahteista tammea. Vesilisä avaa kahvisuutta ja yrttejä. Tuoksu pärjää verrokille varsin hyvin, mutta PX jyrää osittain tiettyjä nyansseja alleen.

Maku: Suklainen, siirappinen ja suorastaan helppo. Miellyttävän rusinainen, maitokahvinen ja toffeemainen. Nutellaa, luumuhilloa, taatelikakkua, hilloisuutta, pehmeää liköörimäisyyttä. Suutuntuma on kermainen ja varsin täyteläinen. PX on vahvasti esillä, tammi pysyy taka-alalla ja paahteisuus hyvin kevyenä. Appelsiinia, punaista omenaa, kuningatarhilloa, ylikypsiä sekahedelmiä. Jälkimaku on edelleen siirappisen sherryinen, makea ja miellyttävä. Maitokahvia, kermaisuutta, toffeeta, viikunahilloa, taatelikakkua, rusinaa. Pähkinäisyyttä, maltaisuutta, hiukan nahkaisuutta ja tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä saa yrttisyyden ja sitruksisuuden esiin. Maussa ja etenkin jälkimaussa ero verrokin ja tämän välillä tulee kuitenkin todella selväksi. Cask #5 tarjoaa selvästi enemmän syvyyttä, minkä lisäksi hedelmäisyyden monipuolisuus ja metinen sävykkyys nousevat 1993:ssa esiin.

Arvio: Todella herkullinen ja helposti lähestyttävä yksilö, mutta ei vaikuttavimpia näissä sarjoissa kuitenkaan. Odotetusti jää kompleksisuudessa ja sävykkyydessä verrokistaan melko selvästi. Hieno viski silti, sitä ei käy kiistäminen. Nautiskeluun. 89/100

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #5, 53%

Olen vältellyt keräilijäksi ryhtymistä, koska sellainen tulee viskiharrastajalle helposti todella kalliiksi. Huomaan kuitenkin, että olen hankkinut vuosien varrella jonkinlaisen pakkomielteen 1990-luvun alkupuolen Glendronach-pullotteisiin.

Erityisesti olen jahdannut 15.1.1993 tynnyriin laitettuja yksilöitä. Valitettavasti niiden hinnat ovat nousseet viime vuosina jo huomattaviksi, joten jahtaaminen alkaa käydä yhä vaikeammaksi.

Nyt on lasissa kuitenkin yksi noista kaikkein halutuimmista ysikolmosista, Cask #5. Jos taso on vähänkään Cask #3:n luokkaa, ollaan tukevalla maaperällä. Verrokiksi sattui tällä kertaa Cask #26, aivan erinomainen sekin.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #5

(53%, OB, 15.1.1993–10/2013, Cask No. 5, Oloroso Sherry Butt, 645 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, hedelmäinen ja mausteinen. Hienosti auki, ei yhtään liian suklainen tai siirappinen, vaan balanssi on välittömästi hahlossa. Kypsää luumua ja omenaa, viikunaa, sitrusta, rusinaa, nahkaisuutta. Kuivaa tammea, metisyyttä, tallisuutta, hiukan kahvia ja sikaria. Nam. Vesilisä avaa minttua ja hunajaa. Tämän rinnalla Cask #26 on selvästi viinisempi ja jopa suorastaan rommisempi.

Maku: Tumman suklainen, sherryinen ja mausteinen. Nahkaisuutta, kuivaa tammea, metistä hunajaisuutta, tyylikästä kahvisuutta ja herkkää luumua. Suutuntuma on täyteläinen ja erinomaisessa balanssissa, maku elää ja kehittyy jatkuvasti. Rusinaa, viikunaa, omenaa, sitrusta, taatelia, pähkinäisyyttä. Kahvisuus, mausteisuus ja tumma yrttisyys tuovat komean pohjavireen. Hilloisuutta, balsamicoa, tallisia ja rustiikkisia sävyjä. Jälkimaku on mausteinen, sherryinen, tumman suklainen ja edelleen kuivan tamminen. Nahkaisuutta ja tallia riittää, samoin luumua ja viikunaa. Mausteisuus ja yrttisyys nousevat vähitellen yhdessä kahvin kanssa. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, inkivääriä ja pientä lihaisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeen esiin. Cask #26 on rinnakkain maisteltuna selvästi tätä kahvisempi ja siirappisempi.

Arvio: Aivan loistava yksilö, upeassa balanssissa, täynnä jatkuvaa eloa ja liikettä. Nousee Cask #33:n rinnalle suosikkieni joukkoon näistä 15.1.1993 tynnyröidyistä pullotteista. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 91/100.

Glendronach 11 yo 2003/2014 Cask #692 for The Nectar 54,1%

Lasissa vaihteeksi nuoremman ikäpolven Glendronachia. Tynnyristä numero 692 on pullotettu erä The Nectarille. Olen maistanut aiemmin samalta vuodelta Cask #1822:n, joka oli sekin The Nectarille pullotettu, yhdessä LMDW:n kanssa. Pätevä pullote.

Glendronach 11 yo 2003/2014 Cask #692

(54,1%, OB for The Nectar, 24.1.2003–10/2014, Cask No. 692, Pedro Ximénez Sherry Cask, 696 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella multainen ja tallinen. Harvoin tulee näin voimakasta mustaa multaa eteen. Maakellaria, nahkaa, kahvia, ylikypsää luumua ja voimakasta sekahedelmäisyyttä. Hiukan härski ja aavistuksen ummehtunut kokonaisuus. Viikunaa, rusinaa, suklaata, maltaisuutta. Vesilisä avaa appelsiinia ja hunajaa.

Maku: Kahvinen, nahkainen ja liköörimäinen. Rommista makeutta, pähkinää, hiukan kitkerää sitruksisuutta. Tammi tulee voimakkaasti läpi, maltaisuus tuntuu karheana eikä tasapaino oikein osu lankulle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivän mausteinen. Rusinaa, viikunaa, edelleen jotain imelää ja härskiintynyttä hedelmää, luumua ja kirsikkaa. Multaisuus tulee edelleen mukana, samoin nahkaisuus ja tallisuus. Jälkimaku on liköörimäinen, poltetun sokerinen ja aktiivisen tamminen. Mausteisuutta, imelyyttä, sitruksista kitkeryyttä, pähkinää, happoja. Omenaa, sekahedelmää, multaisuutta, tummaa suklaata, taatelia. Ohenee voimakkaasti loppua kohti. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo sitruksisuutta vielä enemmän pintaan.

Arvio: Jokin tässä ei täysin toimi. Menee pettymysten kategoriaan, vaikka perusasioissa on paljon sellaista, mitä ei voi pilata millään. 82/100

Glendronach 21 yo 1994/2016 Cask #3274, 53,1%

Glendronachin vuosikerta 1993 tarjoaa lähes poikkeuksetta hienoja makuelämyksiä, mutta joskus unohtuu, etteivät nämä 1994-pullotteet niistä keskimäärin kovin kauas jää. Nyt maistelussa vuoden 1994 satseista PX-herkkua tynnyristä 3274.

Glendronach 21 yo 1994/2016 Cask #3274

(53,1%, OB, 9.9.1994–1/2016, Batch No. 13, Cask No. 3274, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 664 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman suklainen, luumuinen ja varsin kahvinen. Hedelmäisyys ja siirappisuus tuovat kuitenkin mukavasti makeutta, vaikka yleisilme kallistuu yrttiseen ja pähkinäiseen suuntaan. Toffeekarkkeja, tikkunekkua, hiukan lakritsia. Makeaa balsamicoa, nahkaa, soijaa. Uuniomenaa, appelsiinia, minttua. Makeaa mustaherukkamarmeladia, raparperihilloa, vadelmaa. Nam. Vesilisä avaa kypsää banaania.

Maku: Makean luumuinen, runsaan suklainen ja napakan kahvinen. Heti alusta asti todella hyvä balanssi tallisten ja nahkaisten sävyjen sekä hedelmäisten ja hiukan imelienkin piirteiden suhteen. Toffeefudgea, lakritsia, yrttisyyttä. Suutuntuma on täyteläinen, kermaisen pehmeä ja silti mausteisen jämäkkä. Vahamaisuutta, tammea, saksanpähkinää, hiukan pippuria. Uuniomenaa ja hilloisuutta riittää. Jälkimaku on kahvinen, tamminen ja edelleen nautinnollisen hedelmäinen. Pähkinää, balsamicoa, lakritsia, pippuria. Uuniomenaa, mustaherukkahilloa, luumua. Pitkä ja mehukas finaali. Vesilisä avaa sitrusta ja viinikumia.

Arvio: Todella hyvä Glendronach. Ylitti odotukset. Hieno balanssi, upeasti ja sävykkäästi auki. Silkkaa nautiskelua. 91/100

Glendronach 28 yo 1990/2019 Cask #7905, 51,7%

Glendronachin single caskien vyöry on edelleen varsin ehtymätön. Nyt ollaan jo erässä numero 17 ja sen osana julkaistussa 28-vuotiaassa viskissä. Maistoin aiemmin tästä erästä 26-vuotiaan Cask #847:n eikä se ollut ainakaan pilalla.

Glendronach 28 yo 1990/2019 Cask #7905

(51,7%, OB, 25.4.1990–2019, Batch 17, Cask No. 7905, Pedro Ximénez Puncheon, 600 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen ja kahvinen. Hasselpähkinää, espressoa, tallisuutta, tummaa suklaata. Aprikoosinen ja omenainen hedelmäisyys pilkistää taustalta. Aavistus kirsikkamarmeladia ja luumuhilloa. Paahteisuutta, rusinaa, antiikkihuonekaluja, vahvaa tammea. Melko tiukka. Vesilisä avaa toffeeta ja vaahterasiirappia.

Maku: Tumman suklainen, kahvinen ja öljyinen. Hasselpähkinää, siirappia, tallisuutta. Tammi on yllättävänkin isossa roolissa ja hedelmäisyys jää sen taakse. Aprikoosi ja luumu ovat silti mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin pippurinen. Kanelia, rusinaa, kirpeää hilloisuutta. Nahkaisuus ja tallinen karvaus ovat pääosassa. Jälkimaku on espressoinen, pähkinäinen ja tumman yrttinen. Luumuhilloa, lakritsia, tummaa suklaata. Mustapippuria, kanelia, antiikkisia sävyjä, nahkaa, happoja. Van Houtenin kaakaojauhetta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo selvästi lisää makeutta ja sitruksista hedelmäisyyttä.

Arvio: Varsin jämäkkä ja osin jopa ankara esitys. Pakko myöntää, että odotukset olivat vielä hitusen tätä korkeammalla. Vesilisä nostaa kuitenkin merkittävästi tasoa. 88/100

Glendronach 25 yo 1993/2018 Cask #659, 59,1%

Maistelussa tällä kertaa andorralaiselle Cava Benito -viskikaupalle pullotettu Glendronach. Jälleen ollaan legendaarisen vuoden 1993 tuotannon äärellä, vaikka tammikuun 15. päivän sijaan maaliskuun puolella.

Tynnyrityyppi on yleispätevästi vain Sherry Butt. Tummalta näyttää. Vieressä verrokkina on saman vuoden nuorempi esitys, loistava Cask #26.

Glendronach 25 yo 1993/2018 Cask #659

(59,1%, OB for Cava Benito, 19.3.1993–2018, Cask No. 659, Sherry Butt, 556 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tumma ja syvä, balsamicoa ja soijakastiketta. Espressoa, luumuhilloa ja mustaherukkaa. Lihaisuus on mukana vahvana, savumakkaraa ja tallisuutta riittää. Sherryä, nahkaa, saksanpähkinää, tummaa suklaata, hehkuviiniä. Tämän rinnalla Cask #26 on makea ja osin jopa siirappinen, vaikka sävykkäämpikin samalla. Vesilisä tuo pientä toffeeta esiin.

Maku: Synkkä ja vaativa sherrypommi. Kahvi ja balsamico iskevät kiinni heti, makeutta ei ole enää nimeksikään. Pähkinää, kypsää ja karvasta luumua, lihaisuutta, nahkaa. Tallisuutta ja savulihaa, ranciohenkisyyttä ja paahtunutta puuta. Suutuntuma on täyteläinen ja mausteisen voimakas. Öljyinen ja mineraalinen yleisilme. Van Houtenin kaakaojauhetta, kellarimaisuutta. Jälkimaku on edelleen synkän sherryinen, lakritsinen ja soijamainen. Balsamicoa, mustaa oliivia, paahtunutta tammea, jopa hiilisyytä. Mineraalisuutta, espressoa, pähkinää. Pitkä ja syvä finaali. Vesilisä avaa makeita sävyjä ja toffeeta.

Arvio: Laadukas ja vaativa. Nyt ollaan tontilla, jossa pähkinät ja kahvi ottavat vallan eikä hedelmäisyyttä juuri löydy. Tämän rinnalla Cask #26 on pehmeä nautiskeluviski. 89/100

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847, 59,8%

Lasissa uuden ajan Glendronachia vuoden 2019 satseista. Nyt erä on jo järjestysnumeroltaan seitsemästoista, ja viski on pistetty lopulta pulloon 26 vuoden jälkeen ex-olorosotynnyristä. Mielenkiintoista maistaa, ovatko ajat muuttuneet.

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847

(59,8%, OB, 9.10.1992–2019, Batch 17, Cask No. 847, Oloroso Sherry Butt, 858 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen, kirsikkainen ja varsin siirappinen, hyvin makea. Ylikypsiä sekahedelmiä, runsaasti rusinaa. Kahvilikööriä, tummaa suklaisuutta, kanelia ja neilikkaa. Toskaomenaa, pähkinäisyyttä, jonkin verran tallisuutta ja nahkaa. Tammi näyttäytyy varsin kuivana. Nam. Vesilisä availee toffeeta ja hunajaa, pehmentää hedelmäisyyttä entisestään.

Maku: Erittäin intensiivinen. Nahkaisuus ja synkkä yrttisyys ottavat aluksi vallan, tammen kyljessä tulee voimakas ruuti. Luumua, tallisuutta, pippuria. Hedelmäisyys löytyy taustalta mutta jää hiukan piiloon. Suutuntuma ei ole erityisen öljyinen, vaan melko kuiva ja jopa karhea. Kirpeää mustaherukkahilloa, kirsikkaa, runsaasti espressoa. Jälkimaku liikkuu samoissa synkissä vesissä. Pähkinäisyyttä ja tammea riittää, kuivuminen on hyvin intensiivistä. Kaakaojauhetta ja espressoa, kanelia ja pippuria runsain mitoin. Tallisuus ja nahka ovat kyydissä mukana loppuun asti. Pitkä ja vahva finaali, ruuti maistuu. Vesilisä nostaa esiin hedelmää ja toffeeta, keventää ankaraa otetta selvästi.

Arvio: Erittäin laadukas pullote, mutta maku jää vahvasta ensivaikutelmasta huolimatta hieman tukkoon. Tuoksu on suutuntuman kanssa eri paria ja lupailee makeaa hedelmäisyyttä. Ei omiin suosikkeihin. 89/100

Glendronach 19 yo 1993/2012 Cask #26, 57,1%

Edessä on jälleen Hyvän Päivän Glendronach. Omissa kirjoissani nämä 15. tammikuuta 1993 tynnyriin pistetyt, noin kaksikymppisiksi kypsyneet Glendronachit ovat olleet järjestään laadukkaita viskejä, parhaat jopa erinomaisia.

Tämä tynnyri #26 on nyt PX:ää, mikä perinteisesti on aina hiukan jäänyt ainakin parhaan Oloroson laadusta jälkeen. Toisaalta kukapa tietäisi, missä tynnyreissä nämä tisleet ovat ehtineet kypsyä, ennen kuin koko satsi on rakenneltu tähän yhteen. Ja kuinka kauan tämä on kypsynyt, ennen kuin lopputulos on pullotettu. Tässä tapauksessa viskiä on riittänyt peräti 614 pulloon.

Oli miten oli, odotukset ovat korkealla. Nähtävästi olen vähitellen kehittänyt itselleni jonkinlaisen Glendronach-obsession.

Glendronach 19 yo 1993/2012 Cask #26

(57,1%, OB, 15.1.1993–10/2012, UK Exclusive, Cask No. 26, Pedro Ximénez Sherry Butt, 614 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea ja intensiivinen. Kahvia ja suklaata runsain mitoin, luumuhilloa ja lakritsia, viikunaa ja viinisyyttä. Sherry tulee kaikesta läpi, mutta mausteisuus ja hedelmäisyys aukeavat silti. Tallisuus ja satulaisuus, nahkaisuus ja pähkinäisyys toimivat hyvin. Nam. Vesilisä avaa kermaisia ja toffeemaisia sävyjä.

Maku: Tumman suklainen ja voimakas. Siirappinen makeus, nahkainen napakkuus ja sopiva kahvinen karvaus toimivat upeasti yhteen. Viinisyyttä, sherryä, taatelia, piimäkakkua, viikunahilloketta, ylikypsää luumua, hiukan kuivaa lihaisuutta, mustaherukkahilloa, sitruksisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja kokemus hyvin totaalinen. Pähkinää, lakritsia. Jälkimaku on kahvinen, suklainen ja sherryinen, hyvin muhkea edelleen. Luumua, rusinaa, pähkinää, mausteisuutta. Lakritsia, tummaa yrttisyyttä, pippuria, tammisuutta. Leveä ja voimakas, pitkä ja tasapainoinen finaali. Vesilisä korostaa kahvia ja kermatoffeeta.

Arvio: Oman tyylinsä ehdoton huippuviski maailmankaikkeudessa. Liikkuu jo omalla tasollaan verrattuna vaikkapa hienoon Cask #1241:een tai äskettäin maistettuun muhkeaan Tamdhun single caskiin verrattuna. Mutta nyt ollaan sherryviskien kahvisella puolella, hedelmäisyys jää taka-alalle ja vaativuus lisääntyy. 92/100

Glendronach 1994/2018, Malts of Scotland 50,2%

Vuoden 2020 maistelut tässä blogissa saa kunnian aloittaa varsin pienen pullotusmäärän single cask Glendronach Malts of Scotlandilta. En muistakaan maistaneeni aiemmin sellaista Glendronachin sinkkua, jonka tarkka ikä ei olisi ollut tiedossa.

Glendronach 1994/2018, Malts of Scotland

(50,2%, Malts of Scotland, 1994–2018, Cask No. MoS 18011, Sherry Hogshead, 240 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella rusinainen ja piimäkakkumainen. Reippaasti mausteisuutta, kanelia ja inkivääriä etenkin. Taatelia ja kypsää luumua, kuivattuja hedelmiä, hiukan sitruksisuutta ja marjaisuutta. Tummaa suklaata ja pähkinäistä happamuutta. Hiukan tallia ja nahkaa, klassista sherryttelyä. Vesilisä tuo kermaisuutta ja kahvia.

Maku: Yllättävän kuiva ja maltainen. Mausteisuus tulee pippurisena ja hapokkaana päälle. Rusinaa, pähkinää ja kuivattua hedelmää. Hiukan yksiulotteinen ja kireä alkuun, mutta avautuu vähitellen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja napakka. Tammi tulee aktiivisena esiin, vanilja maistuu ja pippuri jatkaa kulkuaan. Nahkaisuutta ja happoja riittää. Sherryinen suklaisuus ja hedelmäisyys jäävät taka-alalle. Jälkimaku on mausteinen, maltainen ja tammisen rouhea. Pippuria ja kanelia tulee runsaasti esiin, samoin mysliä ja hapokkuutta. Nahkaa, kahvia, kuivaa hedelmää. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja maitokahvista makeutta.

Arvio: Nyt ei osunut hyppy lankulle. Tasapaino on hiukan hukassa alusta asti. Vesilisä korjaa sentään jonkin verran kovimpia happoja sivuun ja päästää kermaisuutta esiin, mutta silti kokonaisuus ei yllä lähellekään parhaita tämän lajin edustajia. 85/100

Glendronach 20 yo 1990/2010 Cask #1241, 49,8%

Tällä kertaa lasissa sveitsiläiselle Lateltinille pullotettu Glendronachin klassinen single cask. Tislausvuosi on 1990 ja tynnyrinä oloroso. Lähtökohdat ovat lupaavat. Verrokiksi valikoitui vierelle likipitäen saman aikakauden cask #1901.

Glendronach 20 yo 1990/2010 Cask #1241

(49,8%, OB for Lateltin AG Switzerland, 5.9.1990–11/2010, Cask No. 1241, Oloroso Sherry Butt, 691 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella kahvinen ja syvän yrttinen. Lakritsia, luumua, tummaa suklaata. Appelsiininen, uuniomenainen ja viikunainen hedelmäisyys on voimakasta ja jättää pienen lihaisuuden varjoonsa. Hiukan liköörimäistä makeutta, tallisuutta ja nahkaa. Vesilisä avaa ruohoisia ja raikkaan sitruksisia piirteitä.

Maku: Kahvinen ja pähkinäisen suklainen. Lakritsia, luumuhilloa, siirappisuutta, makeaa sherryä, liköörimäisiä piirteitä. Appelsiinisuklaata, makeaa omenaa, taatelikakkua. Suutuntuma on täyteläinen ja kermaisen pehmeä. Nutellaa, piparkakkutaikinaa. Cask #1901 on tämän rinnalla lihaisa ja hillomaisen napakka. Jälkimaku tässä on tumman sherryinen, luumuinen ja edelleen hyvin kahvinen. Kermaisuus ja siirappisuus korostuvat jälkimaussa, rusinaa ja viikunahilloketta riittää. Lakritsia, appelsiinisuklaata, vaniljaa, maapähkinää. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisä tuo runsaasti kermatoffeeta pintaan.

Arvio: Kahvinen ja makea herkutteluviski. Vaikea tästä on olla pitämättä. Laadultaan erittäin hyvin linjassa cask #1901:n kanssa. 90/100