Huntly

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #3, 52,9%

Nyt käsissä on vihdoin viski, jonka maistamista olen pantannut pitkään. Cask #3 on ollut Glendronachin upean vuosikerran 1993 todennäköisesti kehutuin single cask, jos ei oteta lukuun tislaamon vierailukeskuksen Hand-filled-pulloja. Sen takia otin verrokiksi yhden sellaisen: täysin samanikäisen Cask #1618:n.

Glendronachin tislaamossa 15. tammikuuta 1993 on ollut hieno päivä. Silloin on pistetty sherrypönttöihin viskejä, jotka eivät ole koskaan pettäneet. Nelisenkymmentä single caskia on tullut tähän mennessä markkinoille tuolta päivältä.

Ja nyt siis käsissä yksi ylistetyimmistä. Odotukset ovat lähteneet maata kiertävälle radalle jo aikaa sitten.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #3

(52,9%, OB, 15.1.1993–5/2013, Batch 8, Cask No. 3, Oloroso Sherry Butt, 633 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman suklainen ja tallinen. Lihaisuus kohtaa kukkaisuuden. Pekonia, chorizoa, maakellaria, nahkaa. Pähkinäisyyttä, rusinaa, kuivattuja luumuja, sikaria. Ruusuja ja kukkakaupan tunnelmaa, metisyyttä, punaista omenaa, sitruksisuutta. Lakritsin ja balsamicon synkkyyttä. U-p-e-a. Vesilisä avaa kermatoffeen ja inkiväärin sävyjä.

Maku: Suklainen, lakritsinen ja muhkea. Kaiken sherryn keskellä kuitenkin sävykäs. Kuivaliha, yrtit, kellarimaisuus ja tumma liköörimäisyys kohtaavat omenan, sitruksisuuden, hunajan ja rypälemäisen hapokkuuden. Suutuntuma on painava ja täyteläinen, mutta makujen balanssi ja kirjo ovat silti loistavat. Pähkinöitä, appelsiinia, rusinaa, kahvisuutta, balsamicoa. Jälkimaku liikkuu entistä kahvisempaan suuntaan, pähkinöiden ja sikarisuuden puolelle. Todella tallinen, nahkainen ja komeasti kuivuva. Sitruksisuutta, rusinaa, kahvipapuja, tummaa suklaata. Erittäin pitkä ja komea finaali. Vesilisä saa toffeen ja vaniljan esiin.

Arvio: Loistelias Glendronach. Tallisuus ja lihaisuus tekevät selvää jälkeä. Kerrankin makeus ei saa yliotetta missään vaiheessa, vaan tasapaino ja kompleksisuus ovat huippuluokkaa loppuun asti. Tosin jopa tässä viskissä on matkaa omin käsin pullotettuun Cask #1618:aan, joka on tätäkin intensiivisempi. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.

Glendronach 20 yo 1996/2016 Cask #1485, 53%

Glendronachin varastoista löytyi 20-vuotias PX-tynnyrillinen viskiä vuodelta 1996 Batch No. 14:ään. Nyt huomaan, että näiden single caskien maistelut harvenevat, kun pullojen harmstraus yltyy maailmalla. Onneksi aina silloin tällöin tulee avattujakin vastaan.

Glendronach 20 yo 1996/2016 Cask #1485

(53%, OB, 16.2.1996–9/2016, Batch No. 14, Cask No. 1485, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 596 bts., 70 cl)

Tuoksu: Soijakastiketta ja suklaata, pekonia ja piimäkakkua. Lihaisuus on pinnassa (beef jerky). Riistaa ja punaviinikastiketta. Hiukan tervainen vivahde, aavistus ruutia myös. Lämmin imelyys hallitsee, ylikypsää hedelmää, luumukeittoa, siirappisuutta. Nahkaa, maakellaria. Vesilisä tuo mukaan mausteista keksisyyttä.

Maku: Siirappisen makea ja varsin lihaisa. Piimäkakkua, kuivattua luumua, rusinaa, suklaisuutta. Riistamainen lihaisuus ja tallinen puoli ovat vahvasti mukana. Suutuntuma on kermainen mutta tasapaino vähän hakee, jotain levotonta tässä on. Lakritsia, ruutisuutta, kinuskia. Rancio-meininkiä. Nahkaisuus on reipasta mutta tammi toimii hyvin. Jälkimaku liikkuu siirapin kautta soijamaiseen ja balsamicoa muistuttavaan suuntaan. Pekonia, beef jerkyä, rancio-tunnelmaa. Mausteisuus yltyy mukavasti, kanelin kautta edetään pippurisuuteen. Melko pitkä ja ryhdikäs finaali. Vesilisä avaa kinuskisuutta ja mausteita.

Arvio: Maukasta sherryherkuttelua. Hiukan balanssi tässä hakee, mutta kokonaisuus on kyllä oivallinen. 89/100

Glendronach 19 yo 1995/2015 Cask #4034, 55,4%

Pienen tauon jälkeen lasiin pääsi jälleen Glendronachia. Tällä kertaa viski on peräisin PX-tynnyristä ja tislattu vuonna 1995. Pullo on tullut markkinoille osana Batch #12:ta vuonna 2015.

Glendronach 19 yo 1995/2015 Cask #4034

(55,4%, OB, 27.9.1995–8/2017, Batch No. 12, Cask No. 4034, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 683 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hyvin makea ja turpea tuoksu. Kosteaa multaa, paksua rasvaa, moottoriöljyä. Poltettuja tulitikkuja, luonnonkumia, sisärengasta. Pähkinää, piimäkakkua, tummaa suklaisuutta. Hyvin tiivis ja tummasävyinen. Hapanimeläkastiketta, ylikypsiä kirsikoita, hiukan luumua. Vesilisä korostaa likaisuutta.

Maku: Öljyinen, lakritsinen ja erittäin paksu. Luumua, kirsikkaa, pähkinää, taatelikakkua. Tietty multainen ja kuminen sävy tuntuu edelleen. Suutuntuma on painava ja tekstuuri täyteläinen. Tiettyä likaisuutta tässä on, moottoriöljyä ja palanutta puuta, hiukan rikkisyyttäkin. Suklaisuus kääntyy tammen aavistuksen karvaaksi ja hedelmäisyys happamaksi. Hedelmäisyys jää hiukan piiloon, kun maakellarin ovi on saatu auki. Jälkimaku on tumman suklainen, pähkinäinen, lakritsinen ja yrttinen. Taateli tuntuu voimakkaasti, tammi kääntyy karvaan puolelle. Pippurisuutta, kihelmöivää mausteisuutta. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo omenaa ja kevyempiä hedelmäisiä sävyjä pintaan.

Arvio: Hetkellisesti oivallinen Glendronach, mutta tasapaino vähän karkailee. Välillä ollaan makean päässä, sitten taas ummehtuneessa ja karvaassa päässä – tietty levottomuus vaivaa. Vierellä verrokkina käynyt erinomainen Cask #101 tuntui olevan melkein kuin toisesta galaksista tähän verrattuna. 87/100

Glendronach 19 yo 1994/2013 Cask #101, 58,4%

Kaikkien uusien Glendronach-julkaisujen jälkeen tekee mieli hetkeksi palata muutaman vuoden taakse. Glendronachin vuosikerta 1994 sisältää monia helmiä, joista tämä vuonna 2013 julkaistu #101 on ollut monien mielestä yksi selvimpiä. Sen aikoihin mentiin vasta Batch No. 8:ssa.

Glendronach 19 yo 1994/2013

(58,4%, OB, 28.1.1994–5/2013, Batch 8, Cask No. 101, Oloroso Sherry Butt, 628 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin järeä ja tumma. Luumuhilloa, tummaa suklaata, runsaasti tallisuutta, maakellaria, jopa mutaisuutta. Tummasta rommista tuttua sävyä, maanläheisyyden ja siirappisuuden hienoa vuoropuhelua. Sikaria, poltettuja tulitikkuja, ruutisuutta, ilotulitteita. Pieni sitruksisuus taustalla. Vesilisä avaa toffeeta ja päästää makeutta hienoisesti niskan päälle.

Maku: Valtava viski, nyt on muskelia. Tummaa suklaata, luumuhilloa, rusinaa, pähkinää, siirappia. Sitä vastaan nousee mahtava kirjo tallisia, nahkaisia, ruutisia ja multaisia sävyjä. Suutuntuma on täyteläinen ja erittäin painava. Öljyisyyden mukana tulee tammisuutta, sitruksisuutta, kirpeitäkin sävyjä. Pippurisuutta, hehkuviinimäisyyttä. Jälkimaku kehittyy erittäin tumman sherryisyyden, nahkaisuuden ja tumman suklaan kautta pippuriseen ja ruutiseen suuntaan. Ilotulitemaisuus ja poltetut tulitikut pysyvät mukana. Tanniinisuus ja vanha viini ovat upeasti läsnä. Kuivuu loisteliaasti. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo ruohoisuuden ja yrttisyyden paremmin esiin.

Arvio: Maagisen hyvä Glendronach, ikäluokkansa ehdottomia huippuja. Oloroso-tynnyrin hyviin puoliin kuuluu, että makeus pysyy paremmin aisoissa kuin suurimmassa osassa PX:ssä kypsyneistä vastaavista Glendronach-viskeistä. Samalla tuoksujen ja makujen kirjo monipuolistuu. On tämä vain kertakaikkisen upea viski. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Glendronach 22 yo 1994/2017 Cask #3379, 51,6%

Maistelussa jälleen PX-tynnyristä pullotettua Glendronachia vuodelta 2017. Cask #3379 on pantu kypsymään vuonna 1992 ja otettu ylös 22 vuoden iässä. Tämän myötä Batch No. 15 on osaltani käsitelty.

Kesällä 2017 julkaistusta Batch No. 15:stä kaksi oli ylitse muiden: 25-vuotias Cask #52 ja 27-vuotias Cask #7005. Myös Cask #52:n rinnalla julkaistu samanikäinen ja samanvuotinen Cask #89 oli erinomaisen hyvä viski.

Kaikkineen täytyy kuitenkin sanoa, että koko kuuden viskin julkaisuerä oli korkealaatuinen eikä sisältänyt floppeja. En kyllä sellaisia odottanutkaan. Glendronach on julkaisujen puolesta elänyt kulta-aikaansa, mikä näkyy valitettavasti nyt myös hintatason nousuna.

Glendronach 22 yo 1994/2017 Cask #3379

(51,6%, OB, 18.11.1994–5/2017, Batch No. 15, Cask No. 3379, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 456 bts., 70 cl)

Tuoksu: Varsin lihaisa ja hilloinen, mutta samalla myös hiukan rikkinen ensivaikutelma. Luumuhilloa, rusinaa, ummehtunutta tallisuutta ja maakellaria. Nahkasatulaa, vahvaa tammisuutta. Uuniomenaa, viikunahilloa, rommirusinaa, makeaa öljyisyyttä, mausteisuutta. Vesilisä avaa yrttisen ja lakritsisen puolen.

Maku: Hilloinen ja hiukan hapan. Nahkaista tammisuutta, mustaa teetä, mustaherukkaa. Kuivattuja luumuja, viikunahilloketta, uuniomenaa, hapokkuutta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja öljyisen painava. Tietty likaisuus tässä on, maakellaria ja rikkiä. Rommirusina tuntuu vahvana. Ei kaikkein monipuolisimpia lajissaan. Jälkimaku on kuitenkin huippuluokkaa. Tallinen ja lihaisa puoli hyökyy vahvana, mutta sitä vastaan löytyy tummaa suklaata ja luumua, rusinaa ja siirappisuutta. Mausteita, lakritsia. Tammi pysyy hyvin kasassa ja kuivuu todella kauniisti. Erittäin pitkä ja komea finaali. Vesilisä tuo makeaa viinisyyttä pintaan.

Arvio: Hiukan levoton tapaus, osin ummehtunut ja haastava, mutta upea jälkimaku nostaa tämän omalle tasolleen. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Glendronach 20 yo 1995/2016 Cask #543, 54,6%

Glendronachin vuoden 1995 tuotantokin oli Batch No. 14:ssä jo kypsynyt kahdenkymmenen vuoden ikään. Nyt maistelussa tynnyri #543, Pedro Ximénez Sherry Puncheon ja 689 pulloa.

Glendronach 20 yo 1995/2016 Cask #543

(54,6%, OB, 18.10.1995–9/2016, Batch No. 14, Cask No. 543, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 689 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja taatelinen, varsin hedelmäinen tuoksu. Ylikypsä vaikutelma, tallia ja nahkasatulaa, aavistus raakaa pihvilihaa. Reippaasti makeutta, siirappia ja kirsikkalikööriä. Hiukan sokerinen ja esanssinen yleisilme. Rommirusinaa, tammea, kanelia, kaurakeksejä. Vesilisällä irtoaa ruohoisuutta ja voita.

Maku: Siirappinen ja liköörisen makea. Kirsikkaa, luumuhilloa, uuniomenaa, maitosuklaata, toffeefudgea. Fariinisokeria, rommimaista imelyyttä. Suutuntuma on varsin öljyinen ja melko täyteläinen. Tekstuuri on silti hiukan ohut, runko tuntuu osin yksiulotteiselta. Tallisuus, rancio ja ylikypsät hedelmät jäävät paitsioon. Mausteissa on silti pippurista potkua ja hiukan ruutista vivahdetta. Jälkimaku on tamminen ja pippurinen, siirappinen ja imelä. Toffeefudgea, maitosuklaata, fariinisokeria, maapähkinävoita. Mausteisuutta riittää, samoin öljyä ja tanniineja. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo mentholia ja yrttejä vahvasti esiin.

Arvio: Siirappisen makea Glendronach. Osin yksioikoinen mutta silti vallan maukas. 87/100

Glendronach 24 yo 1992/2016 Cask #226, 58,4%

Glendronachin vuonna 2016 julkaiseman Batch No. 14:n joukossa ilmestyi tällainen viski Oloroso-tynnyristä #226. Ikää tällä on 24 vuotta. Liikutaan siis taas varsin lupaavalla maaperällä.

Glendronach 24 yo 1992/2016 Cask #226

(58,4%, OB, 5.6.1992–9/2016, Batch No. 14, Cask No. 226, Oloroso Sherry Butt, 554 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, sherryinen, multainen ja hiukan rikkinen. Multainen tallisuus ja nahkaisuus korostuvat reippaasti. Poltettuja tulitikkuja, hiukan lihaisuutta. Ylikypsiä kirsikoita, luumuhilloa, rusinaa. Tummaa yrttisyyttä. Varsin likainen yleisilme, jossa maakellari korostuu. Vesilisä avaa appelsiininkuorta ja omenaa.

Maku: Makean kirsikkainen, todella multainen ja vahvan rikkinen. Muhkea täyteläisyys on toki kohdallaan ja suutuntuma painava kuin mikä, mutta balanssi ei ole ihan parhaasta päästä. Ylikypsää sekahedelmää, rancio-meininkiä, lihaisuutta, luumuhilloa, hapokkuutta. Suklaisuus on tummaa ja yrtit napakasti mukana. Hiukan lakritsia ja imelää liköörimäisyyttä. Makeaa sherryisyyttä. Jälkimaku kuivuu paahtoleipämäiseksi ja rikkisyys korostuu entisestään. Poltettuja tulitikkuja, munalikööriä. Luumua, kirsikkaa, tummaa suklaata, siirappia, hapokkuutta, yrttisyyttä. Varsin pitkä finaali. Vesilisä nostaa mukavasti hedelmäisyyttä esiin.

Arvio: Pääosin hyvin maukas mutta rikkisyydessään silti hiukan häiritsevä Glendronach. Balanssiltaan ja fokukseltaan jää ikätovereistaan pykälän verran jälkeen. 87/100

Glendronach 21 yo 1994/2016 Cask #339, 53%

Olen viime aikoina maistellut läpi Glendronachin tänä kesänä julkaisemia Batch No. 15:n pullotteita ja havainnut tason edelleen todella korkeaksi. Se on jälleen kerran ollut hyvä muistutus siitä, että tislaamoiden omistajavaihdokset alkavat tässä maailmassa vaikuttaa vasta vuosikausien viiveellä.

Havahduin tässä kuitenkin tilanteeseen, että olen viimevuotisen Batch No. 14:n suhteen pahasti jäljessä. Sen seurauksena päätin maistaa tynnyrissä #339 viimeiset aikansa lymynnyttä viskiä. Pullote on taas peräisin Pedro Ximénezistä ja väri on sen mukainen.

Glendronach 21 yo 1994/2016 Cask #339

(53%, OB, 22.12.1994–9/2016, Batch No. 14, Cask No. 339, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 547 bts., 70 cl)

Tuoksu: Taivahan vallat! Nyt on kohdallaan. Tummaa suklaata, siirappia, kirsikkaa, yrttisyyttä, hilloa ja happoja. Viikunaa, luumua ja rusinaa riittää. Kanelia, kakkupohjaa, omenaisuutta, pähkinää. Multaista maanläheisyyttä, sherryn hapokkuutta. Tuoksu on heti komeasti auki. Vesilisä korostaa yrttejä ja sitrusta, mutta myös ohentaa tätä herkästi.

Maku: Hieno yhdistelmä hapokasta hedelmäisyyttä ja suklaista tallisuutta. Kirsikkaa, viikunaa, omenaisuutta, yrttejä, raparperihilloa, vadelmaa. Pähkinäinen ja piimäkakkumainen puoli on selvästi erottuva, samoin maanläheinen tallisuus ja sherryn tunnelma. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja tasapainoinen. Jälkimaku on todella suklainen ja siirappinen, mutta tuntuu hetkellisesti oudon kevyeltä. Mausteisuus, kaneli, maustepippuri ja luumuhillo ovat kuitenkin hyvin mukana. Pähkinää, hilloisuutta, vaniljaa, selvästi kuivuvaa tammisuutta. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo tiettyä vahaisuutta mukaan, vaikka ryhti tästä kyllä herkästi katoaa.

Arvio: Kaikin puolin komea Glendronach. Ei kaikkein kompleksisin eikä vahvaluonteisin tapaus, mutta puhtaassa sherryviskin nautittavuudessa nousee ehdottomasti kärkikastiin. 91/100

Glendronach 27 yo 1990/2017 Cask #7005, 54,3%

Glendronachin viimeisimmän Batch No. 15:n viskit pullotettiin toukokuussa 2017, ja ne tulivat myyntiin kesä–heinäkuussa. Kysyntä on ollut melkoista. Muistan vielä ajat, jolloin Glendronachin single caskeja sai valita edullisesti monessakin maassa kauppojen hyllyistä eikä tislaamon nimi sanonut monelle harrastajallekaan paljon mitään. Nyt on toisin.

Tällä kertaa maisteluun päätyi Batch No. 15:n vanhin pullote, 27-vuotias Cask #7005, joka on tislattu vuonna 1990. Glendronachilla on aina ollut pieni haaste pitkän tynnyröinnin kanssa, kun ex-sherry antaa sille niin ankaran käsittelyn. Maistetaan, miten on onnistuttu tällä kertaa.

Glendronach 27 yo 1990/2017 Cask #7005

(53,4%, OB, 4.4.1990–5/2017, Batch No. 15, Cask No. 7005, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 546 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja sherryinen, mutta selvästi erilainen verrattuna vaikkapa saman erän pari vuotta nuorempiin Cask #89:aan tai Cask #52:een. Nyt tammi on todella vahvasti läsnä, kuivana ja vahamaisena, hiukan nahkaisena. Balsamicoa, kirsikkaa, rusinaa, metisyyttä, hunajaisuutta, uuniomenaa. On kyllä todella upea tuoksu. Vesilisä irrottaa öljyjä ja hiukan keksimäisiä sävyjä.

Maku: Intensiivinen, yrttinen ja runsas, mutta samalla kuiva ja kompleksinen. Hedelmäisyys liikkuu kirsikan, viikunan ja omenan ympärillä, mutta marjaisuus ja tumma suklaa tekevät tähän syvemmän tason. Minttua, eucalyptusta, mausteisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja jopa herkkä, kun muistaa tisleen perusluonteen. Vadelmaa, mustaherukkaa. Vahattua tammea, antiikkisuutta, hiukan nahkaa. Jälkimaku on tumman yrttinen, mausteinen, pähkinäisen sherryinen ja tumman suklainen. Balsamicoa, hiukan lakritsia, kirsikkahilloa, uuniomenaa. Erittäin pitkä ja upea finaali. Vesilisällä alkaa löytyä mehiläisvahaa, toffeeta, kevyttä vaniljaisuutta.

Arvio: Eeppisen hieno Glendronach. Nyt ikä näkyy ja tuntuu kaikessa, hyvällä tavalla. Tammi on sen verran kuivana ja komeana mukana, ettei mitään väsymistäkään löydy. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Glendronach 25 yo 1992/2017 Cask #89, 57%

Rinnakkaismaistelussa on tällä kertaa kaksi vuoden 1992 Glendronachia, jotka julkaistiin kesällä 2017 osana Batch No. 15 -ulostuloa. Tämä Cask #89 ja volteiltaan karvan verran jykevämpi Cask #52 on kumpikin kypsynyt ex-sherryssä, joka on tällä kertaa ilmoitettu lakonisesti vain muodossa sherry butt.

Näiden 25-vuotiaiden viskien rinnalla verrokkina toimi 18-vuotias Glendronach 1995/2014 Cask #3025. Vaikka sekin on oivallinen viski, ero näihin iäkkäämpiin pullotteisiin tuntui välittömästi. Olen aina pitänyt noin kahtakymmentä vuotta Glendronachin parhaana ikänä, mutta olen joutunut korjaamaan asennettani koko ajan.

Glendronach 25 yo 1992/2017 Cask #89

(57%, OB, 15.5.1992–5/2017, Batch No. 15, Cask No. 89, Sherry Butt, 595 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman suklainen ja kahviliköörinen. Selvästi sulkeutuneempi kuin Cask #52, silti erittäin intensiivinen ja upea. Voimakas kirsikkaisuus, jota luumu ja rusina tukevat. Tammi tuntuu varsin selvästi ja tutut uuniomenan ja ylikypsien sekahedelmien sävyt kantavat. Vesilisä avaa heti hiukan ruutisuutta.

Maku: Tummasävyinen, yrttinen, suklainen ja jopa synkkä esitys. Erittäin vahvaa lakritsia, hiukan kumia. Ylikypsää hedelmää, uuniomenaa, luumua, jopa aavistus ruutia ja aserasvaisuutta. Suutuntuma on jykevän öljyinen, täyteläinen ja voimakas. Sherryisyys tuntuu pähkinäisenä ja tammisena, tallisena ja vahvana. Yleisilme on lopulta melko kuiva, vaikka tietty kirsikkaisuus ja kahvilikööri ovatkin mukana. Jälkimaku on varsin kahvinen ja lakritsinen. Yrttisyyttä, mausteita, hiukan chiliä. Tammi, nahkaisuus ja loistelias sherryisyys vievät hienolle matkalle. Eeppinen ja kaunis finaali. Vesilisä tuo toffeefudgen hyvin esiin.

Arvio: Todella nautinnollinen Glendronach. Makukysymyksiä nämä ovat, mutta Cask #52:een verrattuna tämä jää aavistuksen sulkeutuneemmaksi, vaikka huippuviskistä on totta kai kyse. Suurherkkua, hands down. 91/100